ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Oitti, Torholan alikulku Korttelit 116, 117A, 117B ja 118 KValt.. Lainvoimainen..
1 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee Hausjärven kunnan Oitin kylän tiloja RN:o 8:7 ja 8:57 sekä osia tiloista 8:6 ja 8:56 sekä Torholan kylän tiloja RN:o 1:1 ja 1:9 sekä osaa tiloista 3:10, 14:2 ja 1:65 sekä yleisen tien alueita 884:1:2 ja 895:2:30. Asemakaavan muutos koskee Hausjärven kunnan Oitin taajaman kortteleita 116, 117A ja 117B sekä niihin liittyviä puisto ja lähivirkistysalueita, urheilu ja virkistyspalvelualuetta, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta, jalankululle ja polkupyöräilylle varattua tietä sekä katualueita. Asemakaavalla muodostuu rautatiealuetta ja Vartiomäentien katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Hausjärven Oitin taajaman korttelit 116, 117A, 117B ja 118 sekä niihin liittyvät rautatie, lähivirkistys ja suojaviheralueet, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue sekä niihin liittyvät katualueet. Selostus koskee 16. marraskuuta 2016 päivättyä asemakaavakarttaa. 1.2 Kaava alueen sijainti Suunnittelukohde sijaitsee Hausjärven kunnan Oitin taajamassa, Oitin ja Torholan kylien alueella. Kaava alue sijoittuu Kaaritien pohjoispuolelle ja rajoittuu etelässä Kaaritiehen, idässä Keskustiehen, pohjoisessa Vartiomäentiehen ja lähivirkistysalueeseen sekä lännessä rautatiehen. Alue sijoittuu keskustaajaman asemakaavoitetun alueen pohjoisosaan ja käsittää mm. Oitin yläasteen ja lukion alueen sekä pääosin rivitaloasutusta. Asemakaava alueen sijainti ja likimääräinen rajaus.
1.3 Kaavan tarkoitus Kaavahankkeen alkuperäisenä tarkoituksena oli tutkia Torholan rautatien ylikäytävän korvaavan Karjapellontien sekä sen alikulun sijoittaminen. Sijoitus ratkaistiin kaavaluonnoksen pohjalta vuonna 2004 ja osoitetaan kaavassa toteutuneen mukaisena. Kaavahankkeessa saatetaan Oitin taajaman pohjoisosan vanhat rakennuskaavat numeeriseen muotoon ja tehdään tarvittavat tarkennukset kaavojen ajantasaistamiseksi. Tarkoituksena on tutkia mm.: Rivikujan kulkuyhteyden asemakaavallinen ratkaisu korttelin 117B tontin 5 (AR) jakaminen kahdeksi tontiksi toteutuneen kiinteistöjaon mukaisesti asemakaavan mukaisen katuyhteyden muodostaminen Vartiomäen eteläosan asemakaavoitetuille ja rakentuneille rivitalotonteille tontin osoittaminen toistaiseksi käytöstä pois olevalle vedenottamolle yläasteen ja lukion aluevaraustarpeet tulevaisuutta ajatellen sekä kunnan omistuksessa olevien kiinteistöjen mahdollinen erottaminen omille tonteilleen sekä tonttien mahdolliset käyttötarkoitusten muutokset lämpökeskukselle varatun tontin poistaminen kaavasta, nyt kun Oitin hakelämpölaitos on valmistunut ja otettu käyttöön 2
3 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan tarkoitus... 2 1.4 Sisällysluettelo... 3 1.5 Selostuksen liitteet... 3 1.6 Selostuksen lähdeaineisto... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava ja sen toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 11 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 13 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoite... 13 4.2 Suunnittelu ja sitä koskevat päätökset... 13 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 15 5.1 Kaavan rakenne... 15 5.2 Kokonaismitoitus... 15 5.3 Aluevaraukset... 15 5.4 Kaavan vaikutukset... 18 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 20 6.1 Nimistö... 20 6.2 Rakentamisaikataulu ja toteuttamistoimenpiteet... 20 1.5 Selostuksen liitteet Liite 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Liite 2 Kuvia suunnittelualueelta Liite 3 Ortoilmakuva Lumos kohteet ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet Liite 4 Pohjavesialueet, vedenottamo ja virtaussuunnat Pohjaveden tarkkailupisteet ja liuotinaineiden levinneisyys Liite 5 Kunnallistekninen verkosto Kaukolämpöverkosto Liite 6 Sähkönjakeluverkosto, Tietoliikennekaapelit Liite 7 Rautatien melualueet, Oitin melu ja tärinäselvitys Liite 8 Tärinäalueen rajat, Oitin melu ja tärinäselvitys Liite 9 Maanomistustilanne Ote Kanta Hämeen maakuntakaavojen yhdistelmästä Liite 10 Ote oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta ja asemakaavojen indeksikartasta Ote voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmäkartasta Liite 11 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnos (Ympla 14.4.2004 46) Liite 12 Luonnos II vaiheen lausunnot, muistutukset ja vastaukset, tiivistelmä Liite 13 Ehdotusvaiheen lausunnot, muistutukset ja vastineet, tiivistelmä (täydentyy) Liite 14 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavakartta ja määräykset
1.6 Selostuksen lähdeaineisto - Rakennettu Häme 2003, Hämeen liitto - Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvitys 2005 - Kanta Hämeen Lumos inventointi 2004 2005, Vartiomäki - Esiselvitys pääradan melu ja tärinähaitoista rataosilla Kerava Riihimäki ja Riihimäki Hausjärvi. Uudenmaan liiton julkaisuja C 58 2007 - Oitin melu ja tärinäselvitys 2014, Sito Oy - Fortum Energiaratkaisut Oy, Oitin lämpökeskuksen ympäristöluvan tarkistaminen, vastine 23.3.2012 Hausjärven ympäristölautakunnan vastinepyyntöön 21.2.2012 (263/2011) - Kantatie 54 Tammela Hollola, kehittämisselvitys 2013, Uudenmaan ELY keskus 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavoitus on tullut vireille kunnan aloitteesta, Karjapellontien rakennushankkeeseen liittyen. Asemakaavoitukseen liittyy myös vanha As Oy Rivikolmiolta (RN:o 15:12) tullut esitys Rivikujan tiejärjestelyistä. Vartiomäentielle sijoittuvaa As Oy Hopearinteen edustajan kanssa on lisäksi neuvoteltu korttelin 117B rivitalotontin nro 5 jakamisesta kahdeksi rakennuspaikaksi. Hausjärven kunnanhallitus on tehnyt kortteleita 116, 117A ja 117B sekä niihin liittyvää puisto ja vapaa aluetta koskevan kaavoituspäätöksen 4.3.2003 98. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu paikallislehdessä 4.3.2003 päivätyllä kuulutuksella. Ympäristölautakunta on kokouksessaan 14.4.2004 46 päättänyt osallistumis ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Kaava asiaa on käsitelty ympäristölautakunnan kokouksessa 23.6.2004, koskien korttelin 117B rivitalotontin 5 jakamista. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 12. 26.7.2004. Osallistumis ja arviointisuunnitelma (Liite 1) pidetään nähtävillä kaavoitustyön ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa. Kaavoitus keskeytettiin rautatien alikulun sijoituspaikan ja korttelin 117B rivitalotontin ratkettua. Asemakaavoitusta jatkettiin vuonna 2016, kun alueen maankäyttöä tuli tarve ratkaista laajemmalta alueelta, mm. tutkimalla koulupalvelujen sijoittumista keskitetysti sekä selvittämällä alueen kulkuyhteyksiä. Kaava aluetta laajennettiin käsittämään myös aiemmin asemakaavoittamaton rautatien alue alikulun osoittamiseksi kaavassa, mistä kunnanhallitus teki päätöksen 20.9.2016 262. Kaavoitettavan alueen laajennuksesta kuulutettiin Riihimäen seudun viikkouutisissa II luonnoksen nähtäville asettamisen yhteydessä 12.10.2016. Ympäristölautakunta on 3.10.2016 91 käsitellyt tarkennettua kaavaluonnosta kokouksessaan ja päättänyt tarkennetun luonnoksen sekä OAS:n nähtäville asettamisesta. Luonnos II on ollut nähtävillä 12.10. 10.11.2016 ja siitä on pyydetty lausunnot. Kaava asiaa on käsitelty ympäristölautakunnassa... Kunnanhallitus on.. päättänyt kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Ehdotus on ollut nähtävillä.... ja siitä on pyydetty lausunnot. Kunnanhallitus on käsitellyt kaava asiaa kokouksessaan... Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan ja asemakaavan muutoksen... Asemakaava ja asemakaavan muutos on saanut lainvoiman... 4
2.2 Asemakaava ja sen toteuttaminen Asemakaavalla muodostuu rautatiealuetta ja Vartiomäentien katualuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Oitin taajaman korttelit 116, 117A, 117B ja 118 sekä niihin liittyvät rautatie, lähivirkistys ja suojaviheralueet, urheilu ja virkistyspalvelujen alue, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue sekä niihin liittyvät katualueet. Alueella todetaan pääosin voimassa olevan kaavan mukaiset nykyiset toiminnot, joten kaavoituksesta aiheutuvien vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä. Asemakaavan ajantasaistamiseen liittyvien vaikutusten voidaan katsoa olevan myönteisiä. Lämpölaitoksen poistumisella on myönteinen vaikutus pohjavesien suojelun, sekä koulun oppilaiden, henkilökunnan ja lähiympäristön asukkaiden hengitysilmanlaadun kannalta. Asemakaavan toteuttamiseen voidaan ryhtyä kaavan saatua lainvoiman. Alueella kunnallistekniikka on rakennettu. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Yleiskuvaus Kaava alue sijoittuu Oitin taajaman asemakaavoitetun alueen pohjoisosaan, käsittäen yläasteen ja lukion alueen. Alueelle sijoittuu lisäksi asuinrakentamista joka on rivitalovaltaista. Rautatien ja asutuksen välimaasto on rakentamatonta. Alueelle sijoittuu Oitin entinen vedenottamo sekä entinen kaukolämpölaitos. Selostuksen kannessa on viistoilmakuva kaakosta kaavoitettavan alueen suuntaan keväältä 2016. Kuvia suunnittelualueelta sekä ortoilmakuva vuodelta 2011 ovat liitteenä (Liitteet 2 ja 3). 3.1.2 Luonnonympäristö Maisema Asemakaava alue kuuluu ympäristöministeriön asettaman maisema aluetyöryhmän laatiman maisemamaakuntajaon mukaan Hämeen viljely ja järvimaan sekä Eteläisen rantamaan maisemamaakuntien ja tarkemmin Keski Hämeen viljely ja järviseudun sekä Eteläisen viljelyseudun maisemaseutujen rajalle. Valtakunnallista maisemamaakuntajakoa täydentävän Hämeen maakunnallisen maisemaselvityksen mukaan kaava alue sijoittuu Salpausselän Puujokilaakson viljelymaisemiin, joille tyypillistä on laajojen tasaisten tai loivasti kumpuilevien peltoaukeiden sekä korkealle kohoavien harju ja moreenimuodostumien vuorottelu. Kaava alue sijoittuu taajamaympäristöön, jossa pihojen kasvillisuus on pääosin istutettua ja hoidettua. Tonteilla ja niiden rakentamattomilla osa alueilla, kuten rautatien suunnassa ja Lukiotien varressa, sekä laajemmin Vartiomäellä, on osin näkymiä rajoittavaa sekä maiseman taustana toimivaa luonnonmukaista ja varttunuttakin puustoa. Vartiomäelle sijoittuva osa alue on maisemaltaan sulkeutunutta. Myös rautatien suuntaan, rinteeseen, muodostuu puustoinen suojavyöhyke. Karjapellontien ja rautatien väliin jää pitkänomainen alue avointa peltoa. Myös kaava alueen koillis ja kaakkoispuolella on peltoaukeat. Pitkiä näkymiä alueelle on lähinnä Keskustien suunnasta sekä kantatien ja radan suunnasta, josta Vartiomäki puustoineen näyttäytyy suhteellisen eheänä ja luonnontilaisena. Vartiomäen kaakkoispuolella kohoaa maiseman taustana Patas 5
6 tenmäen harjualue. Vartiomäen ja Patastenmäen välissä on tasaisempi laaksokohta, jolle koulun alue osin sijoittuu. Pääosin rakentaminen alueella sijoittuu rinteisiin kohtiin. Luonnonolot Hausjärven kunta kuuluu eliömaantieteellisesti eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen, tarkemmin lounaismaahan eli vuokkovyöhykkeeseen. Kaavoitettavan alueen kasvillisuus on tonttialueilla osin luonnonmukaista, osin istutettua kasvillisuutta sekä puustoa. Rautatien varressa on peltoaluetta. Alueelle osin sijoittuva Vartiomäki on inventoitu luonnon monimuotoisuuden seurantahankkeessa (Lumos) vuonna 2004. Vartiomäen on todettu olevan puustoltaan monipuolinen ja maisemallisesti merkittävä kohde, mutta luonnontilaltaan lievästi heikentynyt. Vallitsevana kasvillisuustyyppinä ovat puolukkatyypin (VT) kuivahko kangas ja mustikkatyypin (MT) tuore kangas. Arvokkaita pienialaisia kasvillisuustyyppejä alueella ovat tuoreet lehtolaikut. Lumos kohderajaus ilmenee liitteestä (Liite 3). Vartiomäen alue on kunnan omistuksessa olevaa puistometsää, jolla on metsänhoitoyhdistyksen laatima metsänhoitosuunnitelma. Metsänhoitosuunnitelmassa suunnittelualueeseen rajautuvilla kuvioilla valtapuuna on kuusi. Pohjavesi Asemakaava alue sijoittuu Oitin (0408601) I luokan pohjavesialueelle ja osin sen varsinaiselle muodostumisalueelle. Oitin pohjaveden ottamo sijoittuu kaava alueelle, mutta on ollut pois käytöstä alueen pohjaveden tri ja tetrakloorieteeniliuottimilla pilaantumisen vuoksi. Ote kartasta, josta ilmenee pohjavedenottamon sijainti, pohjavesialueen rajat sekä pohjaveden virtaussuunnat, on liitteenä (Liite 4). Kartta pohjaveden havaintopisteiden sijainnista on liitteenä (Liite 4). Pohjaveden pinnan tasot ovat havaintopisteissä olleet alla olevan taulukon mukaisella tasolla. Havaintopiste Havainto pvm Maanpinta (mp) / putken pää (pp) Torholan alikulun seuranta, 3/03 Pohjaveden pinta 27.6.2004 mp n. 93 w +85,41 7,59 m Oitti, 104 14.5.2012 pp 91,97 (mp n.93) w +88,07 ero mp / pohjaveden pinta 4,93 m Lukiotie, Hp310 22.8.2012 mp 101,84 w +88,36 13,48 m Torholan alikulku, lämpölaitos, 1/03 14.5.2012 mp 104,55 w +88,27 16,28 m Pohjaveden havaintopistetietoja (Oiva / Hertta tietojärjestelmä) Oitin pohjavesi on nykytilanteessa juomavedeksi kelpaamatonta, eikä keinoja sen puhdistamiseksi ole toistaiseksi esitetty. Hausjärven pohjavesialueiden riskienhallintahankkeen (Happi) yhteydessä on mm. tarkasteltu Oitin pohjaveden pilaantuneisuutta ja liuotinainepitoisuuksien levinneisyyttä. Selvitysten mukaan pitoisuudet ovat kulkeutuneet keskustan alkuperäisestä lähtöpisteestä pääosin pohjoiseen, Puujoen laaksoon. Karttaesitys tri ja tetrakloorieteenin tämänhetkisestä levinneisyydestä, jossa rajaukset pohjaveden hyvän laadun kriteerit täyttävälle alueelle (<5 µg) sekä summapitoisuuden
7 50 µg/l ylittävälle alueelle (Happi, II vaihe, Oitin lisätutkimukset, tutkimusraportti 7.9.2012, Ramboll) on liitteenä (Liite 4). Pintavesi Suunnittelualue sijoittuu vedenjakajana toimivalle harjulle, jonka länsipuoli kuuluu Pohjanlahteen laskevaan Kokemäenjoen päävesistöalueeseen ja itäpuoli Suomenlahteen laskevaan Mustijoen päävesistöalueeseen. Karttatarkastelun perusteella alueen pintavedet laskevat harjuselänteen koillisosasta, koulun alueelta, pohjoiseen kohti Lammikko nimistä lampea ja selänteen luoteispuolelta lounaaseen, radan suuntaan, ja edelleen Puujokeen. Maaperä Maaperäkarttatarkastelun mukaan kaavoitettava alue on Vartiomäen osalta hiekkavaltaista reunamuodostumaa (RHkM), jonka molemmin puolin on hiesua (Hs), sekä lounaisosan rivitalojen alueella osin karkeaa hietaa (Ht). Maaperästä johtuen, sekä säteilyturvakeskuksen tietoihin perustuen, alue on todennäköistä radonin esiintymisaluetta. Pinnanmuodot Kaavoitettava alue sijoittuu harjuselänteelle, joka viettää luoteeseen, rautatien suuntaan. Alueen kaakkoisosa yläasteen ympäristössä on tasaisempaa, osana Vartiomäen ja Patastenmäen väliin sijoittuvaa laaksokohtaa. Kaava alueen korkein kohta sijoittuu Vartiomäen rinteeseen, alueen pohjoisosan rivitalojen kohdalle, noin korkeusasemaan 120 metriä mpy. Alavin kohta sijoittuu radan varteen, noin korkeusasemaan 88 metriä mpy. Rautatie on noin korkeusasemassa 90 metriä ja koulun alue noin 103 metriä mpy. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Asuminen Kaava alueelle sijoittuu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti asumistoimintoja. Rivikujan länsipuolella on neljän rivitalon yhtiö, jossa on yksi asemakaavan mukainen rakentamaton 900 k m2:n rakennusala. Rivikujan itäpuolella on kahden ja neljän rakennuksen rivitaloyhtiöt. Rivitalot ovat rakentuneet 1960 1970 luvuilla. Lukiotien varressa neljä AOR rakennuspaikkaa, joiden alueelle sijoittuu 1920 luvun ja 1950 luvun erillispientalot pihapiireineen. Ko. tonteilla kiinteistöjako ja maanomistus poikkeavat asemakaavasta ja vanhemman asuinrakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvia talousrakennuksia sijoittuu eri tontille päärakennuksen kanssa. Pelikujan ja Lukiotien varrella on 1960 luvun kerrostalo ja kaksi 1980 luvun lopun rivitaloa. Vartiomäentien luoteispuolelle sijoittuu uudempaa, 1980 luvun lopun ja 1990 luvun alun sekä 2000 luvun lopun rivitalorakentamista. Lukiotien päässä on kunnan omistuksessa oleva, 1940 luvun lopulla rakennettu entinen opettajien asuntola, jossa on 4 kpl vuokraasuntoja. Palvelut Kaava alueelle sijoittuvat Oitin yläaste ja lukio, jotka toimivat omissa erillisissä rakennuksissaan, sekä entinen päiväkoti joka nykyisin toimii nuorisotiloina. Yläasteen oppilasmäärä on 2016 2017 lukuvuonna 247 oppilasta ja lukion 67. Päätaajaman keskustatoiminnot sekä kunnalliset palvelut sijoittuvat alueesta noin 0,5 km etelään.
8 Liikenne Kaavoitettava alue on saavutettavissa etelästä Kaaritieltä ja Keskustieltä käsin sekä pohjoisesta Vartiomäentieltä ja Torholantieltä/Karjapellontieltä radalle rakennettua alikulkua myöten. Alueen sisäisiä tonttikatuja ovat Lukiotie ja siitä erkaneva Pelikuja. Opaskarttaan merkitty Rivikuja on kaavatontin muodostavien kiinteistöjen sisäinen rasiteajoyhteys (15:13 oikeutettu, 15:12 rasitettu), joka on kunnan ylläpitämä, mutta ei asemakaavan mukainen katu. Rivikujalta on virallisen rasitteen lisäksi käyntiä myös viereiselle rivitalotontille. Kulkuyhteysasiaa on käsitelty kunnan toimielimissä 1990 luvulla, ks. selostuksen kohta 3.2.5. Katujen varsille ei Keskustietä lukuun ottamatta ole rakennettu erillisiä kevyen liikenteen väyliä. Korttelien sisäisiä kevyen liikenteen yhteyksiä on Vartiomäentieltä koulukorttelin läpi keskustan suuntaan sekä Lukiotien päästä pohjoiseen Karjapellontielle. Toteutuneiden yhteyksien lisäksi asemakaavassa on varaus koululta radan suuntaan, entiselle uimarannallekin johtaneelle ylikäytävälle, sekä alueen pohjoisreunalla, Vartiomäentieltä ylös Vartiomäelle. Kaava alue rajoittuu luoteessa Riihimäki Lahti rataosaan, jonka Oitin rautatieseisake sijoittuu noin 0,5 km etäisyydelle alueesta. Linja autot liikennöivät Keskustietä myöten ja matkahuolto sijoittuu Keskustien varrelle kaavoitettavan alueen välittömään läheisyyteen. Koulukyydit linja autolla kääntyvät koulun pihassa, jonne käynti on Vartiomäentieltä. Tekninen huolto Kaava alueelle sijoittuu Oitin entinen pohjavedenottamo (Liite 4), joka on ollut pois käytöstä 1990 luvun alussa todetun pohjaveden pilaantumisen takia. Alueella on kunnallisteknistä verkostoa liitteenä olevan kartan mukaisesti (Liite 5). Kartalla näkyvän lisäksi vesijohtolinja jatkuu Vartiomäentietä koilliseen ja Pursijärven vesiosuuskunta liittyy kunnan vesijohtoverkostoon radan länsipuolelta entisen vedenottamon kohdalla. Alueella on Advenin kaukolämpöverkostoa liitteenä olevan kartan mukaisesti (Liite 5). Kaava alueelle, yläasteen viereen, sijoittuu Advenin raskasta polttoöljyä käyttävä lämpökeskus, jolla on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa. Nykyisen laitoksen tuotanto on tarkoitus korvata uudella biopolttoaineita käyttävällä lämpölaitoksella ja poistaa laitos käytöstä kun korvaava tuotantokapasiteetti saadaan käyttöön. Lämpölaitokselle on kaavoitettu tontti kantatien 54 ja rautatien välisen yritysalueen yhteyteen. Uusi laitos on ollut koekäytössä loppuvuodesta 2013 ja sittemmin otettu käyttöön. Alueella on Carunan (ent. Fortum) sähköverkostoa. Oitissa on Vahva Verkko hankkeen myötä korvattu ilmasähköjohtoja maakaapeleilla sekä pylväsmuuntamoja puistomuuntamoilla. Muutoksia on tapahtunut myös kaava aluetta koskien, jossa Rivikujan päähän ja koulun tontille on rakennettu puistomuuntamot sekä radan varressa poistettu ilmasähköjohtoja. Ote Carunan sähkönjakeluverokostokartasta 10/2016 on liitteenä (Liite 6). Alueella on lisäksi Elisan ja Soneran verkostoa (Liite 6). Virkistys Kaava alueella on urheilu ja virkistyspalvelujen alue (VU 1), jonne sijoittuu jääkiekkokaukalo ja kesäisin pelikenttiä. Alueella on noin 150 k m2 pukusuoja sekä kenttää palveleva paikoitusalue. Myös koulun pihalle sekä Vartiomäentien koillispuolelle sijoittuu
9 pelikenttiä ja lisäksi koululla on sisäliikuntamahdollisuudet. Lähistöllä taajamassa on myös urheilukenttä, pururata ja virkistykseen soveltuvaa harjumaastoa. Rivikujan päässä on kunnan ylläpitämä leikkipaikka. 3.1.4 Suojelukohteet, kulttuurihistorialliset kohteet ja muinaisjäännökset Välittömästi suunnittelualueella ei ole tiedossa luonnonsuojelukohteita, luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä eikä uhanalaisia eliölajeja tai kiinteitä esihistoriallisia muinaisjäännöksiä. Vartiomäki on mainittu Hausjärven muinaisjäännösluettelossa (Jyri Saukkonen, 1982) muinaisena merkinantopaikkana, mutta muinaisjäännösstatusta ei ole arkeologisesti todettu (Museovirasto / Schulz, sähköposti 11.5.2010 liittyen kantatie 54 varren yritysalueen asemakaavoitukseen). Kaava alueelle sijoittuva lukiorakennus on Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen kohde nro 73. Oitin kansakoulu, yhteiskoulu sekä maakunnallinen kohde nro 30. Oitin koulu, Oitti. Rakennettu Häme teoksen mukaan Oitin kansakoulun puinen rakennus on valmistunut 1895 ja sitä on laajennettu 1904 sekä 1970 luvulla rakennukseen liitetty tiilinen uudisosa. Välittömästi kaava alueen koillispuolella on Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen alue nro 118. Torholan kylän alue. Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen kohde sekä aluerajaus ilmenevät liitteestä (Liite 3). Kuninkaan ja Senaatin kartoissa ei ilmene viitteitä vanhasta asutuksesta kaava alueen osalla. Maakunnallisesti arvokas maisema alue, Mommilanjärven Puujoen kulttuurimaisemat, sekä Torholan kulttuurimaisema alue (Rakennettu Häme, 2003) ovat rautatien ja kantatien luoteis /pohjoispuolella. 3.1.5 Erityisalueet ja mahdolliset ympäristöhäiriötä aiheuttavat toiminnot Koulun viereen pohjavesialueelle sijoittuvaa lämpökeskusta koskien on tullut huomautuksia hajuhaitoista. Laitoksen on tarkoitus poistua käytöstä uuden hakelämpölaitoksen käyttöönoton myötä. Maaperästä johtuen, sekä säteilyturvakeskuksen tietoihin perustuen, alue on todennäköistä radonin esiintymisaluetta. Kaava alueelle sijoittuu Oitin entinen pohjavedenottamo, joka on ollut pois käytöstä 1990 luvun alussa todetun pohjaveden pilaantumisen takia (pohjaveden tila, kts. kohta 3.1.2. Luonnonolot / Pohjavesi). Kaava alueen luoteispuolelle sijoittuu kantatie 54, jonka liikennemäärä Liikenneviraston liikennemääräkartan (KVL 2010) mukaan on suunnittelualueen kohdalla 4200 ajoneuvoa vuorokaudessa ja teoreettisen päiväajan melualueen 55 db melualue tien keskilinjasta 81 120 metriä (Tiehallinnon Maanteiden teoreettiset melualueet 2008 kartta). Etäisyys lähimpään asutukseen kaava alueella on noin 270 metriä. Kaava aluetta rajaa useampi kokooja tai läpikulkuluonteinen väylä, joista Keskustien liikennemäärä Liikenneviraston liikennemääräkartan (KVL 2010) mukaan on suunnittelualueen kohdalla 1593 ajoneuvoa vuorokaudessa ja teoreettisen päiväajan melualueen 55 db melualue tien keskilinjasta 1 40 metriä (Tiehallinnon Maanteiden teoreettiset melualueet 2008 kartta). Lähin olemassa oleva asutus kaava alueella sijoittuu noin 20 metrin etäisyydelle Keskustiestä.
10 Oittiin on laadittu rautatien ja kantatien osalta melu ja tärinäselvitys (2014), joka kattaa suunnittelun kohteena olevan alueen. Selvityksessä on huomioitu rautatien ja kantatien 54 melun yhteisvaikutus. Yöaikainen keskiäänitaso alueella on päiväaikaista suurempi, jolloin myös meluntorjuntaa ja ääneneristystä suunniteltaessa tulee käyttää yöajan melutason ohjearvoa (vanhoilla asuinalueilla 50 db). Ennustetilanteessa v.2030 melutilanne hieman huononee tavaraliikenteen kasvun johdosta. Vartiomäentien varren rivitalotonttien alueella ulkoalueiden päiväajan (55dB) sekä yöajan (50 db) ohjearvojen mukaiset rajat ennustetilanteessa v. 2030 kulkevat likimain puolivälissä tontteja ja osin tonttien takaosassa. Näin ollen tonteille jää molemmat ohjearvot alittavaa aluetta. Radan suuntaisilla rakennusmassoilla suojaavaa pihatilaa jää radan suunnasta katsottuna välittömästi rakennuksen taakse. Asuinkäytössä olevan entisen opettaja asuntolan länsipuolella yöajan äänitaso on ennustetilanteessa v.2030 pääosin välillä 55 60 db ja itäpuolella välillä 50 55 db. Välittömästi rakennuksen taakse jää yöajan ohjearvon 50 db alittavaa aluetta. Päiväaikainen tilanne melunleviämiskäyrien osalta on lähes sama kuin yöaikana, ohjearvon ollessa 55 db, mikä merkitsee, että rakennuksen itäpuoli on kokonaisuudessaan ohjearvon alittavaa aluetta. Rivikujan rivitaloasutuksen osalta rakennusten väleihin ja taakse sekä tonttialueille jää sekä päivä että yöajan ohjearvot alittavaa aluetta. Oppilaitosten kohdalla noudatetaan ainoastaan päiväajan ohjearvoja (sisällä 35 db, ulkona 55 db). Yläasteen rakennus sijoittuu kokonaisuudessaan päiväajan ohjearvon 55 db alittavalle alueelle. Entinen päiväkotirakennus sekä lukiorakennus sijoittuvat pääosin 55dB alittavalle vyöhykkeelle, mutta julkisivut aiheuttavat radan suuntaan ohjearvotason ylittävät heijastumat. Rakennusten takana ja sivuilla ohjearvotasot alittuvat. Sisätilojen osalta melun ohjearvot yleensä saavutetaan, jos ulko ohjearvot täyttyvät. Oitin taajaman meluselvityksen mukaan normaalirakentamisella saavutetaan yleisesti 30 db:n äänitasoero ulko ja sisätilojen välillä. Kaava alueella 60 db:n ylittävä melualue jää asuinkäyttöön osoitettujen tonttialueiden ulkopuolelle, likimain 50 metrin etäisyydelle rautatiestä, kun myös kantatien meluvaikutus on huomioitu. Taulukko: VNp 993/1992 mukaiset yleiset melutason ohjearvot. (Oitin taajaman meluselvitys 2014)
11 Ote meluselvityksen kartoista (raide ja tieliikenteen yhteismelu ennustetilanteessa, yöllä ja päivällä) ovat liitteenä (Liite 7). Tärinän suhteen esiselvitys pääradan melu ja tärinähaitoista rataosilla Kerava Riihimäki ja Riihimäki Hausjärvi, osoittaa, että kaava alue sijoittuu osin mahdolliselle tärinäriskialueelle. Alueelle on laadittu tarkempi Oitin melu ja tärinäselvitys (2014, laskennallinen arvio), jonka mukaan vanhojen asuinrakennusten osalta tarvittava suojaetäisyys on 36 72 metriä ja uusilla rakennuksilla 72 142 metriä kerrosluvusta ja perustamistavasta riippuen. Muiden kuin asuinrakennusten (mm. toimisto ja teollisuusrakennusten) osalta värähtelyluokituksen raja arvoja voidaan soveltaa kaksinkertaisena, jolloin vanhoilla rakennuksilla tarvittava suojaetäisyys on 19 36 metriä ja uusilla rakennuksilla 36 72 metriä. Otteet tärinäselvityksen tärinänleviämiskartasta on liitteenä (Liite 8). Taulukko: Tärinän riskialueet Oitin tärinäselvityksen 2014 mukaan. Arviointitason 2 mukainen laskennallinen arvio *). Värähtelyluokka *) Luokka D: nykyiset asuinrakennukset, joissa maanvaraiset lattiat / yli 5 kerrosta / yksi kerros ja paaluperustus Luokka D: nykyiset muut asuinrakennukset tai Luokka C: uudet asuinrakennukset, joissa maanvaraiset lattiat / yli 5 kerrosta / yksi kerros ja paaluperustus Luokka C: muut uudet asuinrakennukset Etäisyys radasta 35 m 72 m 142 m *) Julkaisussa Suositus liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa, VTT Working papers 50, Espoo 2006 3.1.6 Maanomistus Kaavoitettava alue on sekä kunnan että yksityisessä omistuksessa. Alueella on haltuun ottamattomia katualueita. Kunnan maanomistus ilmenee liitteestä (Liite 9). 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Kanta Hämeen maakuntakaavassa (28.9.2006, KHO 28.12.2007) kaavoitettava alue on asuntovaltaista taajamatoimintojen aluetta (A), jonka koillispuolella on rakennettavaa uutta tai rakennetta tiivistävää asuntovaltaista aluetta (Ar). Alueelle on merkitty vedenottamo. Alue rajoittuu luoteessa päärataan. Kanta Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa (asuminen, elinkeinot ja logistiikka), joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2012 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2015, kaava alue kuuluu kehitettävän liikennekäytävän HHT vaikutusalueeseen, sekä seutukeskuksen palveluvyöhykkeeseen (C vkm). Aluetta koskee pieneltä osin alakeskusaluemerkintä (Ckm). Kanta Hämeen 2. vaihemaakuntakaavassa (liikenne ja luonnonvarat), joka on hyväksytty maakuntavaltuustossa 1.6.2015 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 24.5.2016, kaava aluetta koskee merkintä: Tärkeä tai vedenhankintakäyttöön soveltuva pohjavesialue.
12 Maakuntavaltuusto on 23.11.2015 päättänyt maakuntakaavan kokonaisuudistuksen ja maakuntakaavan 2040 laadinnan, josta on valmisteilla luonnos. Ote Kanta Hämeen maakuntakaavojen yhdistelmästä on liitteenä (Liite 9). 3.2.2 Yleiskaava Oitin oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa (KValt 25.9.1979) alue on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), asuntokerrostalojen korttelialuetta (AK), rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta (AR), omakotirakennusten korttelialuetta (AO), erityisaluetta (E) ja puistoaluetta (P). Harjun kohdalla aluetta koskee osin luonnonympäristön suojelu ja hoitoalue merkintä (sl) sekä vedenottamon suoja alue merkintä (sv). Ote oikeusvaikutuksettomasta yleiskaavasta on liitteenä (Liite 10). 3.2.3 Asemakaava Alue on pääosin asemakaavoitettu. Alueen eteläosassa on pääosin voimassa alkuperäinen rakennuskaava 28.2.1973 ja pohjoisosassa rakennuskaava 14.4.1988. Lukiotien Pelikujan alueella ovat voimassa rakennuskaavan muutokset 18.7.1986 ja 26.8.1990. Alueen pohjoisosassa on voimassa asemakaavan muutos 29.11.1990. Vartiomäentien osa alueilla sekä rautatien alueella ei ole asemakaavaa. Ote voimassa olevien asemakaavojen indeksikartasta on liitteenä (Liite 10). Voimassa olevissa asemakaavoissa alue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO), asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR) ja kaksi tai useampiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO2), lähivirkistysaluetta (VL), puistoaluetta (P), urheilu ja virkistyspalvelujen aluetta (VU ja VU 1) yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET) jalankululle ja polkupyöräilylle varattua tietä, jolla huoltoajo on sallittu (pp/h) sekä katualuetta. Rautatien varressa on ohjeelliset palloilu (UP) ja leikkialueet (UL). Ote voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmäkartasta on liitteenä (Liite 10). 3.2.4 Rakennusjärjestys Hausjärven kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 28.9.2010 65 ja tullut voimaan 1.12.2010. 3.2.5 Kaava aluetta koskevat päätökset ja suunnitelmat Karjapellontien ja siihen liittyvän radan alikäytävän rakentaminen on tullut ajankohtaiseksi Torholan rautatietasoliittymän poistamisen takia. Asiaa on käsitelty kunnan toimielimissä 1990 luvun lopulla (YL 274/1998). As. Oy Rivikolmiolta (15:12) on tullut 27.5.1996 päivätty esitys tiealueen muodostamiseksi, jossa todetaan että kiinteistön kautta on kulku myös viereisille taloyhtiöille Rivikuutio (15:13) ja Riihipelto (8:174). Tie on vilkkaasti liikennöity, eikä sitä ole osoitettu kaavassa rakennuskaavatieksi. Tie pölisee ja sen vaikutusalueella on noin 200 asukasta. Taloyhtiö esittää että kunta pinnoittaisi tiealueen ja ottaisi sen hoitamisen virallisesti vastuulleen. Kunta on epävirallisesti hoitanut tietä koska sitä ei ole kaavassa osoitettu tiealueeksi, mutta myös taloyhtiölle on koitunut kustannuksia, vaikka tien luonne on varsin yleinen. Taloyhtiö esittää lisäksi, että tiealue vaihdettaisiin kunnan omistamaan alueeseen taloyhtiön ja Kaaritien välissä, jota taloyhtiö on pitänyt kunnossa sen perus
13 tamisesta lähtien. Esitystä on käsitelty kunnanhallituksen ja teknisen lautakunnan kokouksissa (YL88/96 ja YL545/1997). Voimassa olevan kaavan mukaisen koulutontin alueelle sijoittuu kunnan omistuksessa olevia kiinteistöjä, kuten entinen opettajien asuntola, joista kunta tulee mahdollisesti jollain aikavälillä luopumaan. Kaavan laadinnassa käytetty lähdeaineisto on lueteltu selostuksen kohdassa 1.6. 3.2.6 Pohjakartta Kaavaluonnos on laadittu kunnan ylläpitämälle rasterimuotoiselle pohjakartalle (KKJ2, N43). Kaavan II luonnos ja ehdotus laaditaan euref fin GK 25 koordinaatistossa, korkeusjärjestelmässä N2000 olevalle numeeriselle pohjakartalle. 3.2.7 Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoite Asemakaavoitus on tullut vireille kunnan sekä yksityisten aloitteesta. Kaavahankkeen alkuperäisenä tarkoituksena oli tutkia Torholan rautatien ylikäytävän korvaavan Karjapellontien sekä sen alikulun sijoittaminen. Sijoitus ratkaistiin kaavaluonnoksen pohjalta vuonna 2004 ja osoitetaan nyt kaavassa toteutuneen mukaisena. Samalla tutkitaan Rivikujan kaavallinen ratkaisu, korttelin 117B tontin 5 jakaminen kahdeksi tontiksi, lisätään Vartiomäentien eteläosa kaavaan muodostaen kaavakatuyhteys olemassa oleville rivitalotonteille, tutkitaan kunnan omistuksessa olevien rakennusten mahdollinen erottaminen omiksi rakennuspaikoikseen, osoitetaan tontti toistaiseksi käytöstä pois olevalle vedenottamolle sekä tutkitaan mahdollisuus lämpökeskukselle varatun tontin poistamiselle kaavasta. Samalla saatetaan Oitin taajaman pohjoisosan vanhat rakennuskaavat numeeriseen muotoon ja tehdään tarvittavat tarkennukset kaavojen ajantasaistamiseksi. 4.2 Suunnittelu ja sitä koskevat päätökset Asemakaavoitus on tullut vireille kunnan aloitteesta, Karjapellontien rakennushankkeeseen liittyen. Asemakaavoitukseen liittyy myös vanha As Oy Rivikolmiolta (RN:o 15:12) tullut esitys Rivikujan tiejärjestelyistä. Vartiomäentielle sijoittuvaa As Oy Hopearinteen edustajan kanssa on lisäksi neuvoteltu korttelin 117B rivitalotontin nro 5 jakamisesta kahdeksi rakennuspaikaksi. Hausjärven kunnanhallitus on tehnyt kortteleita 116, 117A ja 117B sekä niihin liittyvää puisto ja vapaa aluetta koskevan kaavoituspäätöksen 4.3.2003 98. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu paikallislehdessä 4.3.2003 päivätyllä kuulutuksella. Ympäristölautakunta on kokouksessaan 14.4.2004 46 päättänyt osallistumis ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Kaava asiaa on käsitelty ympäristölautakunnan kokouksessa 23.6.2004, koskien korttelin 117B rivitalotontin 5 jakamista. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 12. 26.7.2004. Osallistumis ja ar
14 viointisuunnitelma (Liite 1) pidetään nähtävillä kaavoitustyön ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa. Kaavoitus keskeytettiin rautatien alikulun sijoituspaikan ja korttelin 117B rivitalotontin ratkettua. Asemakaavoitusta jatkettiin vuonna 2016, kun alueen maankäyttöä tuli tarve ratkaista laajemmalta alueelta, mm. tutkimalla koulupalvelujen sijoittumista keskitetysti sekä selvittämällä alueen kulkuyhteyksiä. Kaava aluetta laajennettiin käsittämään myös aiemmin asemakaavoittamaton rautatien alue alikulun osoittamiseksi kaavassa, mistä kunnanhallitus teki päätöksen 20.9.2016 262. Kaavoitettavan alueen laajennuksesta kuulutettiin Riihimäen seudun viikkouutisissa II luonnoksen nähtäville asettamisen yhteydessä 12.10.2016. Ympäristölautakunta on 3.10.2016 91 käsitellyt tarkennettua kaavaluonnosta kokouksessaan ja päättänyt tarkennetun luonnoksen sekä OAS:n nähtäville asettamisesta. Luonnos II on ollut nähtävillä 12.10. 10.11.2016 ja siitä on pyydetty lausunnot. Kaava asiaa on käsitelty ympäristölautakunnassa... Kunnanhallitus on.. päättänyt kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Ehdotus on ollut nähtävillä.... ja siitä on pyydetty lausunnot. Kunnanhallitus on käsitellyt kaava asiaa kokouksessaan... Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan ja asemakaavan muutoksen... Asemakaava ja asemakaavan muutos on saanut lainvoiman... 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavahankkeen osalliset on määritelty kaavaa varten laaditussa osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (Liite 1). Osallistumis ja arviointisuunnitelmassa selvitetään osallisten vaikutusmahdollisuuksia, sekä asemakaavoituksen aikataulu. Osallistumis ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavatyön ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa. Asemakaavan I luonnos (Liite 11) oli nähtävillä 12.7. 26.7.2004. Luonnoksesta on saapunut viiden henkilön allekirjoittama mielipide, jossa kiinnitettiin huomioita mm. kaava asiakirjojen tekniseen esitystapaan ja nähtävilläolomenettelyyn, Torholan alikulun tarpeellisuuteen sekä Vartiomäentien leveyteen asutuksen kohdalla. Asemakaavan II luonnos oli nähtävillä 12.10. 10.11.2016. II luonnoksesta pyydettiin lausunnot Hämeen liitolta, Hämeen ELY keskukselta, Uudenmaan ELY keskukselta, Liikenneviraston rautatieosastolta, Museovirastolta, Turvallisuus ja kemikaalivirastolta, Kanta Hämeen pelastuslaitokselta, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymältä, Caruna Oy:ltä, Adven Oy:ltä, Elisa Oyj:ltä sekä Hausjärven sivistyslautakunnalta, perusturvalautakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta. Sivistyslautakunta, perusturvalautakunta, Liikenneviraston rautatieosasto ja Adven Oy eivät antaneet II luonnoksesta lausuntoa. Asemakaavan muutoksen luonnoksesta II saatiin yksi mielipide. Tiivistelmä II luonnoksesta saaduista lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastaukset niihin ovat liitteenä (Liite 12). Luonnokseen II tehtiin vastausten mukaiset tarkennukset, mm. pohjakarttaa ja EValuemerkintää tarkennettiin mielipide huomioon ottaen, Rivikujan nimi ja taaemman tontin läpi osoitettu ajo merkintä poistettiin ja tien yleispiirteinen melualuemerkintä (me 6) poistettiin. Lisäksi tehtiin täydennyksiä selostukseen mm. radonin sekä johto
15 verkostojen huomioimisen osalta sekä puuttunut lähivirkistysalue merkintä lisättiin kaavamääräyksiin. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä... ja siitä pyydettiin lausunnot luonnosvaiheessa II kuulluilta tahoilta. Ehdotuksesta saatiin muistutusta. Tiivistelmä ehdotusvaiheessa saaduista lausunnoista ja muistutuksista sekä vastineet niihin ovat liitteenä (Liite 13) täydentyy. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat Hausjärven Oitin taajaman korttelit 116, 117A, 117B ja 118 sekä niihin liittyvät rautatie, lähivirkistys ja suojaviheralueet, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue sekä niihin liittyvät katualueet. 5.2 Kokonaismitoitus Asemakaava alueen pinta ala on kokonaisuudessaan noin 24,8 hehtaaria. Asemakaavan muutoksella muodostuu asuinrakennusten korttelialuetta (A) noin 0,3 ha, asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) noin 0,3 ha, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuetta (AR) noin 5,9 ha, asuinpientalojen korttelialuetta (AP 1) noin 0,5 ha, yleisten rakennusten korttelialuetta (Y) noin 6,3 ha, lähivirkistysaluetta (VL, VL 5) noin 3,5 ha, katuja 3,9 ha, rautatiealuetta (LR) noin 1,5 ha, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET) noin 0,1 ha ja suojaviheraluetta (EV) noin 2,1 ha. Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä (Liite 14). 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kaavamuutoksessa lähtökohtana on ollut voimassa olevan asemakaavan mukainen tilanne. Osin kuitenkin mm. rakennusalarajauksia on tarkistettu, ottaen huomioon toteutunut tilanne, tai yhdentämään eri aikoina laadittuja kaavoja. Pääsääntöisesti asemakaavoissa olleet ohjeelliset rakennusalat on poistettu, lukuun ottamatta voimassa olevan kaavan mukaisia toteutumattomia rakennusaloja. Istutettavat alueen osat on pyritty osoittamaan voimassa olevan kaavan mukaisina. Osin rajauksia on kavennettu kadunvarsien suuntaan, osin jätetty toteutuneen rakentamisen takia merkitsemättä (esim. toteutuneet pysäköintialueet). Kortteli 116 Korttelin 116 AR tonteilla 1 3 on käyttötarkoitus ja kerrosluku osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisina. Tontti 2 on osoitettu kiinteistöjaotuksen mukaan kahdeksi tontiksi (2 ja 3). Rakennusoikeudeksi tonteille on osoitettu voimassa olevan kaavan rakennusalakohtaiset rakennusoikeudet, 2200 ja 2200 k m2, käytetyn rakennusoikeuden ollessa 1954 ja 1320 k m2. Tontin 1 pohjoisraja on osoitettu voimassa olevan kiinteistöjaon mukaisena ja Karjapellontien katualuevaraus on huomioitu kaavassa. Tontin 3
16 pohjoisosassa kaavarajausta on tarkistettu siten, että toteutettu kulkuyhteys on osoitettu osaksi tonttia. AR tontilla 1 sitovat rakennusalarajaukset on poistettu ja rakennusalakohtaiset rakennusoikeudet osoitettu koko tonttia koskevaksi, mahdollistaen rakennusoikeuden käyttämisen rakentamattoman rakennusalan lisäksi esimerkiksi autokatoksiin sekä tontilla olevaa rakentamatonta rakennuspaikkaa varten. Rakentamaton rakennusala on osoitettu ohjeellisena kaavakartassa. Tontin 1 rautatien puoleiselle osuudelle on osoitettu määräys: Istutettava alueen osa, jolla on erityistä merkitystä suojaviheralueena. (ist 2). AR tontteja koskevat osin melu ja tärinämääräykset. Korttelin 116 Lukiotien varren tontit on osoitettu merkinnällä Asuinpientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa rivitalon, kytketyn pientalon tai yhden enintään kaksiasuntoisen pientalon. (AP 1). Tonttien lukumäärää on tarkistettu neljästä kolmeen, huomioiden voimassa oleva kiinteistöjaotus, olemassa oleva rakennuskanta sekä tonttien rakennettavuus (kapeus) sekä saavutettavuus paikoin jyrkässä rinteessä. Rakennusoikeus on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisesti tehokkuusluvulla e=0,4 sekä kerrosluvuksi 2/3 k I u 2/3. Korttelit 117A ja 117B Korttelissa 117A on osoitettu käyttötarkoitukset (AK, AR) ja kerrosluvut (1/2k III, II) voimassa olevan kaavan mukaisina. Rakennusoikeus AK tontilla on voimassa olevan kaavan mukainen 1400 k m2. Korttelin AR tonteilla rakennusoikeutta on tarkistettu e=0,25:stä e=0,35:een, mahdollistaen autotallien rakentaminen myös II kerroksisena toteutuneelle tontille. Tontille 3 johtava kaukolämpölinja on osoitettu ohjeellisella merkinnällä rasitteeksi tontille 2 sekä olemassa olevat kunnallistekniset linjat rasitteiksi tonteille 1 ja 3. Korttelissa 117B tontilla 1 käyttötarkoitus on muutettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueesta (YO) merkinnältään väljemmäksi yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y). Korttelialueen rajausta on tarkistettu siten, että rautatiehen asti ulottunutta tonttia on pienennetty käsittämään nykyisen yläasteen ja lukion sekä entisen päiväkodin alue, mukaan lukien osa rautatien suuntaan laskevaa rinnettä. Rajauksessa on huomioitu, että mm. Oitin entinen vedenottamo ja Karjapellontie sekä kevyen liikenteen yhteys Lukiotien ja Karjapellontien välillä jäävät koulun tontin ulkopuolelle omiksi kaavavarauksikseen. Myös entinen opettajien asuntola on erotettu YO tontista omaksi rakennuspaikakseen, muodostaen korttelin 118 tontin 1. Lukiotien päässä oleva VU alue sekä Pelikujan koillispuoleinen VU 1 alue on lisätty osaksi Y tonttia, kuten myös Oitin lämpökeskuksen ET tontti. Lämpökeskukselle on vuonna 2012 kaavoitettu tontti Rautatien länsipuolelle, pohjavesialueen ulkopuolelle ja kauemmas koulun vaikutuspiiristä. YO tontin rakennusoikeutta on tarkistettu e=0,30:sta e=0,40:ään, ottaen huomioon tontin pinta alan pienentyminen. Kerrosluku on määritelty toteutuneen rakentamisen mukaisesti III. Koulukorttelin halki kulkeva kevyen liikenteen väylä (pp, pp/t) on huomioitu alueen osa merkinnällä. Maakunnallisesti arvokkaan lukion rakennuksen vanha osa on huomioitu merkinnällä Suojeltu rakennus Korjaus, muutos ja laajennustyöt tulee suorittaa rakennuksen tyyliin ja ulkoasuun sopeuttaen. Korjaus ja muutostöissä rakennuksen kulttuurihistoriallinen ei saa vähentyä. (sr 6).
17 Korttelin 117 B tontit 2 5 on osoitettu voimassa olevan asemakaavan ja toteutuneen tilanteen mukaisesti rivitalorakentamiselle (AR). Tontti nro 5 on jaettu kahdeksi rakennuspaikaksi 5 ja 6, alueelta saapuneen pyynnön ja toteutuneen kiinteistöjaotuksen mukaisesti. Korttelissa on mm. tarkistettu rakennusalarajauksia ottaen huomioon toteutunut tilanne. Rakennusoikeuden määrää on maltillisesti tarkistettu 0,20:sta 0,25:een, sillä osalla tonteista rakennusoikeuden määrä on vähäisesti ylittynyt, kuten tapahtuisi myös osoitettaessa tontti nro 5 kaavamuutospyynnön mukaisesti kahdeksi rakennuspaikaksi. Kortteli 118 Osana YO tonttia sijainnut entinen opettajien asuntola on osoitettu omaksi rakennuspaikakseen, korttelin 118 tontti 1. Käyttötarkoitukseksi nykyiselle pienkerrostalolle on määritelty joustavasti Asuinrakennusten korttelialue (A). Uuden asemakaavan mukaisen tontin pinta ala on noin 3550 m2 ja rakennusoikeus 900 k m2 (n. e=0,25). Kerrosluvuksi on osoitettu 2/3 II u 2/3. Tontin rajauksessa on otettu huomioon nykyiset pihajärjestelyt. Melu ja tärinämääräykset Radanvarteen on merkitty kortteleita 116, 117B ja 118 koskevat melu ja tärinämääräykset (me 2) ja (tä C). Korttelin 116 rakentamattomalle rakennusalalle on osoitettu julkisivun vähimmäisääneneristävyysvaatimus 30 db. Asemakaavan yleismääräykset Asemakaavan muutoksessa on annettu uudisrakentamista ja pysäköintialueiden jäsentelyä koskevat yleismääräykset. Lisäksi on annettu meluun ja tärinään liittyvät asemakaavamääräykset, pohjavesialuetta koskevat määräykset sekä autopaikkoja koskevat määräykset. 5.3.2 Tie ja liikennealueet Karjapellontie ja siihen liittyvä radan alikulku (e) on osoitettu toteutuneen mukaiselle paikalle kaavakarttaan. Vartiomäentien alkuosa Keskustieltä päin on otettu kaavaan mukaan katuna. Katuyhteys rivitaloille on osoitettu hidaskatuna (hk). Yhteys Vartiomäentien päästä entisen päiväkodin pihaan on huomioitu merkinnällä (pp/t). Vartiomäentien eteläosa on osoitettu voimassa olevan kaavan mukaisena. Rasiteyhteytenä toiminut Rivikuja on osoitettu kaavakarttaan tontteihin 1 ja 3 rajautuvana ajoyhteytenä, ei katuna, koska pysäköintijärjestelyitä ei voida asemakaavassa liikenneturvallisuuden edellyttämällä tavalla ratkaista, mikäli alue osoitettaisiin kaavakatuna. Ajoyhteys on voimassa olevassa asemakaavassa ollut tontin sisäinen ajojärjestely, mutta tuntemattomasta syystä vanhaa perua kunnan ylläpitämä. Ajorasitemerkinnän (ajo) myötä huolto ja kustannukset tulevat taloyhtiöiden keskinäisesti ratkaistavaksi, koska nykyinen järjestely, jossa kunta hoitaa yksityiskiinteistön kulkuyhteyttä, ei ole kuntalaisia kohtaan tasapuolinen. Lukiotien päätä on tarkistettu huomioiden olemassa oleva kulku yläasteen huoltopihalle sekä osoitettu kääntöpaikka. Pelikujan kääntöpaikkaa on tarkistettu, ottaen huomioon kulku AR tontille. Keskustie on osoitettu kaavakarttaan kiinteistörajojen mukaisena ja Kaaritie rajautuen etelästä 18.7.1986 hyväksyttyyn rakennuskaavaan.
18 Nykyistä kulkuyhteyttä Lukiotien päästä vedenottamon korttelialueelle (ET) ei ole osoitettu kaavakarttaan, vaan yhteys on mahdollista järjestää Karjapellontieltä käsin. Vartiomäentien pohjoisosassa länteen Vartiomäelle johtaneen kevyen liikenteen väylän varaus on poistettu, koska varausta ei ole huomioitu alueen rivitalorakentamisessa. Vartiomäentien ja Lukiotien välinen koulukorttelin läpi kulkeva kevyen liikenteen yhteys on osoitettu voimassa olevan asemakaavan mukaisena rasitteena, huomioiden nykyinen kulku entiselle päiväkodille (pp/t). Lukiotien päästä Karjapellontielle johtava kevyen liikenteen yhteys on osoitettu kaavakarttaan toteutuneen mukaisena, sekä huomioitu yhteys korttelin 118 tontille 1 (pp/t). Kevyen liikenteen yhteysvaraus kortteleiden 116 ja 118 välissä on säilytetty kaavakartassa ja osoitettu yhteys ohjeellisena Karjapellontielle, huomioiden mahdollisuus puistomuuntamon ja läheisen leikkipaikan huoltoon Karjapellontien kautta (pp/h). Ohjeellinen kevyen liikenteen yhteysvaraus entiselle radan ylikululle on poistettu ylikulun poistamisen myötä. 5.3.3 Virkistysalueet Asemakaavalla muodostuu pieni alue lähivirkistysaluetta (VL) Pelikujan päähän, sekä radan suuntaan lähivirkistysaluetta, jonka puilla ja pensailla on erityistä merkitystä suojaviheralueena (VL 5). Lukiotien päässä ollut VU alue sekä pääosa VU 1 aluetta on liitetty osaksi Y tonttia. Radan varteen puistoalueelle osoitetut palloilu (UP) ja leikkialue (UL) varaukset on Karjapellontien toteuttamisen takia poistettu kaavasta. Rivikujan päässä oleva leikkipaikka on osoitettu osaksi kunnan omistuksessa olevaa puistoaluetta. Leikkipaikalle käynti on mahdollista järjestää Karjapellontieltä. 5.3.4 Vaara, erityis ja muut alueet Asemakaavalla muodostuu yksi yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET), jolla on osoitettu Oitin vedenottamo. Tontille on osoitettu 200 k m2 rakennusoikeutta mahdollisia yhdyskuntatekniikkaan liittyviä rakennuksia varten. Lämpökeskuksen ET tontti on poistettu kaavasta, koska pohjavesialueelle ja koulun viereen sijoittuvan lämpökeskuksen on ollut tarkoitus poistua uuden hakelämpölaitoksen myötä, jolle on kaavoitettu tontti rautatien länsipuolelle. Kunnallistekniset vesi ja viemäriverkostot on osoitettu rasitteena kaavakarttaan. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Pääosin kaavamuutos on nykytilanteen toteava. Nykytilanteen toteavilla muutoksilla ei arvioida olevan ihmisten elinoloihin tai elinympäristöön merkittäviä vaikutuksia tai vaikutusten muutoksia. Lämpökeskuksen tontin poistumisella voidaan katsoa olevan myönteinen vaikutus koulun oppilaiden, henkilökunnan ja lähiympäristön asukkaiden hengitysilmanlaadun kannalta. Rakennusoikeuden määrään liittyvillä tarkistuksilla voi tonteilla mahdollistua pienimuotoinen (autotallit, varastot) lisärakentaminen, millä voidaan katsoa olevan myönteinen vaikutus alueen asukkaiden elinoloihin.
19 Kaavassa osoitetuilla suojaviheraluemerkinnöillä EV sekä meluun ja tärinään liittyvillä määräyksillä (tä C) ja (me 2), voidaan pidemmällä aikavälillä katsoa olevan elinoloja parantava vaikutus, kun häiriötekijät osataan huomioida. Häiriövaikutusten piiriin osoitetaan yksi uusi tontti, K118/1, joka on nykytilanteessa kuitenkin jo rakentunut. Vastaavasti alueelta määrällisesti poistuu korttelista 116 yksi rakennuspaikka, jolloin tonteista muodostuu tarkoituksenmukaisempia. 5.4.2 Vaikutukset luonnonolosuhteisiin ja pohjaveteen Välittömästi kaava alueella ei ole tiedossa arvokkaita luontokohteita, joihin kaavamuutoksen myötä kohdentuisi vaikutuksia. Koulurakentamiselle varatun Y tontin pienenemisen myötä rajautuu rinnealuetta VL alueeksi, rakentamisen ulkopuolelle, millä on luonnonympäristön säilymistä edistävä vaikutus. Lämpökeskustontin poistumisella voidaan katsoa olevan myönteinen vaikutus pohjavesien suojelun kannalta. Karjapellontie ja radan alikulku on osoitettu toteutuneen mukaisena kaavassa. Karjapellontien rakentamisesta on aikanaan käyty neuvottelua ELY keskuksen kanssa, jolloin on todettu, ettei kadun rakentaminen aiheuta pohjaveden alenemista. Alikulun kohdalla pohjavesi on kuitenkin korkealla siten, että pohjaveden pintaa joudutaan pitämään matalalla pumppaamalla vettä radan länsipuolella olevalla pumppaamolla ojaan josta se johtuu edelleen Puujokeen. Pohjavedenottamolle on asemakaavassa osoitettu oma tontti ja rakennusoikeutta (ET). 5.4.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen Kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutusten muutoksia yhdyskuntarakenteeseen. Alueella mahdollistuu olemassa olevan rakenteen tiivistäminen nykyisiä kunnallisteknisiä rakenteita hyödyntäen. Koulutonttia on laajennettu lisäten maa aluetta VUalueesta, millä pyritään mahdollistamaan koulutoimintojen laajentaminen nykyisen yläasteen ja lukion yhteydessä. Kaavamuutoksessa todetaan Karjapellontie sekä sille Lukiotien päästä johtava kevyen liikenteen väylä toteutuneen mukaisena. Kaavamuutoksen myötä Vartiomäentien rivitalotonteille muodostuu asemakaavan mukainen katuyhteys. Kaavakatu palvelee myös alueen rivitalojen liikennettä. Liikennemäärä alueella lisääntyy, mikäli koulukeskusta tulevaisuudessa laajennetaan, mahdollisuus tähän on kuitenkin olemassa jo nykyisessä kaavassa. Kaavassa olevien toteutumattomien rakennuspaikkojen rakentuminen tiivistää yhdyskuntarakennetta olemassa olevien verkostojen ulottuvilla. Lukiotien varrelta vähenee yksi rakennuspaikka, mutta jäljelle jäävät ovat paremmin toteuttamiskelpoisia ja niiden osalta huomioidaan olemassa oleva rakennuskanta. 5.4.4 Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Nykytilanteeseen verrattuna kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia maisemaan. Koulutontin (Y) pienentäminen ja osoittaminen VL 5 alueeksi rautatien suunnassa mahdollistaa vihervyöhykkeen säilymisen koulun ja rautatien välissä. Karjapellontie on toteutettu alavalle paikalle eivätkä maisemalliset muutokset sen suhteen ole olleet merkittäviä. Radan suuntaan, jonne maisemallisia vaikutuksia voisi koitua, on osoitettu lähivirkistysaluetta (VL 5) ja suojaviheraluetta (EV).