Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi
Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin: palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen Sisältö: Palautteen merkitys Onnistuneen palautteen antamisen ja vastaanottamisen edellytyksiä Positiivisen ja korjaavan palautteen antaminen
Palaute Kertoo odotuksista ja ei-toivotusta käyttäytymisestä Kertoo onko toiminta odotetulla tasolla Ohjaa toivottuun käyttäytymiseen ja toimintaan Perustuu havaintoon, ei arvioon Vuorovaikutuksessa ihminen pyrkii hakemaan palautetta käyttäytymisestään Mikäli palautetta ei anneta, lisääntyvät tulkinnat
Palautteen hyötyjä yksilölle Auttaa kehittymään ja oppimaan Auttaa toimimaan tarkoituksenmukaisesti Hyvin annettu palaute motivoi ja kannustaa Parhaimmillaan vahvistaa itsetuntoa sekä itsetuntemusta
Palautteen merkitys organisaatiolle Hyvä yhteistyö edellyttää palautteen liikkumista Väline toiminnan ohjaukseen ja kehittämiseen Ovatko tavoitteet selkeät? Vastaako toiminta perustehtävää? Mitä tehdään? Miten tehdään? Millaisia tuloksia saavutetaan? Onko tarpeen muuttaa suuntaa? Mitkä asiat vaikuttavat onnistumisiin ja epäonnistumisiin? Palaute on keino auttaa kohti tavoitetta (Kupias ym. 2011)
Jatkuu Taitavasti annettu palaute motivoi ja sitouttaa Palaute auttaa kokemaan työnsä tärkeäksi, parantaa suorituksia sekä tuloksia Edistää yhteistä oppimista ja ilmapiiriä Hyvin toimivassa työyhteisössä henkilöstö antaa palautetta myös toisilleen ja esimiehelle Ilman palautetta vaarana keskittyminen vain tiettyihin asioihin (Kupias ym. 2011)
Organisaation palautetilanteita Arkipalaute ja päivittäinen johtaminen Puheeksi ottaminen kun arkipalaute ei riitä Työhyvinvointikeskustelu (Kupias ym. 2011)
Onnistuneen palautetilanteen edellytykset Arvostava vuorovaikutus Palautteen oikeudellisuus ja oikeudenmukaisuus Palautteen saaja tietää mitä häneltä odotetaan Palaute on perusteltua Luottamus Pohja luodaan arjessa
Palautteen suuntaaminen Mitä ihmiset saavat aikaan? (tulokset, suoritteet) Miten ihmiset toimivat työssään? (osaaminen, työskentelyote) Mitä ihmiset ajattelevat työstään? (motivaatio ja asenteet) Turvallinen palautealue Pysy valppaana Millaisena ihmiset pitävät itseään? Millaisia taipumuksia ihmisillä on? Vaarallinen palautealue Kuvio: Kupias ym. 2011
Positiivinen palaute myönteinen minäviestintä (Lintunen & Kuusela 2009) 1. Toisen toiminta 2. Sen myönteiset vaikutukset 3. Omat tunteet Kun teet muistiot niin selkeästi on asioiden tsekkaaminen helppoa, eikä minun tarvitse pelätä, että jokin unohtuu
Korjaavan palautteen antaminen Varmista, että tavoitteesi on pyrkimys kehittää tai auttaa toista kehittymään, eikä esimerkiksi omien aggressioiden purkaminen Kohdista palaute aina tekemiseen, ei henkilöön Varmista, että palaute on riittävän tarkasti kohdennettua, vältä yleistämistä Käytä minä-viestintää Olen huomannut Auta ryhmää tai yksilöä pohtimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia, kysymykset! Anna palautteen saajalle tilaa kertoa oma näkemyksensä
Jatkuu Ajan ja paikan merkitys Anna palaute kasvotusten, sähköpostilla ainoastaan silloin, kun muita vaihtoehtoja ei ole Palaute voi jäädä mieleen positiivisena, jos saa rakentavan rinnalla myös positiivista palautetta Kun annat samalla sekä positiivista että korjaavaa palautetta, vältä mutta sanaa
Ongelmaan tarttuva minä-viesti: (Lintunen & Kuusela 2009) 1. Toisen ihmisen toiminta tai käyttäytyminen 2. Sen kielteiset vaikutukset 3. Omat tunteet Kun jätit firman auton tultuasi tankkaamatta täytyi minun jonottaa aamukiireissäni huoltoasemalle mikä tuntui turhauttavalta.
Malli valmentavan korjaavan palautteen antamiseen T- tilanne: Kerro mitä palaute koskee ja millaisia vaikutuksia kyseisellä asialla on T- toisen näkemys: kysy palautteen saajan näkemys asiasta S- sopiminen: sovitaan jatko-/ korjaavat toimenpiteet S- seuranta: sovitaan seurannasta (Auvinen & Vähätiitto 2007)
Palautteen vastaanottaminen Oikeus saada korjaava palaute kahden kesken Mikäli palaute kohdistuu persoonaan => kääntäminen toimintaan Kuuntele, älä tulkitse, tarkista sisältö Palaute on antajansa näköinen Mikäli palaute annetaan loukkaavasti => Tuo esiin, että antamistapa loukkaa Kiitä palautteesta, sen antaminen voi olla haaste antajallekin (Rasila & Pitkonen 2009)
Palautteen vastaanottamiseen vaikuttavia tekijöitä Minäkäsitys ja itsetunto Itsetuntemus, kyky itsereflektioon Riippuvuus toisten mielipiteistä, herkkyys kritiikille Vaativuus Luottavaisuus Asenne ja motivaatio tehtävää kohtaan Aiemmat kokemukset palautteesta Osaaminen ja kokemus tehtävästä Suhde palautteenantajaan Tunnetila
Lähteitä: Kupias, P., Peltola, R. & Saloranta, P. 2011. Onnistu palautteessa. Lintunen, T. & Kuusela, M. 2009. Vuorovaikutuksen edistäminen liikuntaryhmissä. Teoksessa Rovio, E. ym. (toim). Ryhmäilmiöt liikunnassa. Rasila, M & Pitkonen, M. 2009. Ihana, Kamala palaute. Auvinen & Vähätiitto: 2007. 16 johtamistyyliä