17.02.2016 Sivu 1 / 1 249/2015 02.02.02 17 Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön seuranta II/ennakkotieto vuoden 2015 tilinpäätöksestä Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh. 09 816 52161 Tuija Lindstedt, puh. 09 816 52230 Annika Latva-Äijö, puh. 046 877 3538 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Suomenkielisen opetustoimen johtaja Kaisu Toivonen merkitsee tiedoksi suomenkielisen opetuksen tulosyksikön talousarvion ja strategian seuranta II:n tilanteessa 31.12.2015 Päätös : Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 4 Seuranta II tilanteesta 31.12.2015 - Sivistystoimen tuloskortti 31.12.2015 - Pöytäkirjamerkinnät - Suomenkielisen opetuksen tuloskortti 31.12.2015 Selostus Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen. Espoo-strategian ja tuottavuusohjelman toteutuminen Sivistystoimen toimialatasoisten tulostavoitteiden ja tavoitteiden toteutuminen Resurssit ja johtaminen
17.02.2016 Sivu 2 / 2 Tulostavoite sivistystoimen toimintakatteesta ei toteudu. Suurimmat syyt tavoitteesta jäämiseen ovat suomenkielisen opetuksen budjetoitua suuremmat sisäiset kustannukset, erityisesti toimitilavuokra- ja tietotekniikkakulut sekä sivistystoimen liian suuri tulo-odote. Tuottavuustavoite 1,8 prosentin paranemisesta toteutuu ainoastaan osittain. Lopulliset tiedot saadaan tilinpäätöstilanteessa. Tavoite tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistumisesta on toteutunut. Tavoite tilakustannusten alenemisesta ei toteudu. Toimialan sisäiset vuokrat per asukas ovat kasvaneet 5,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Muutos johtuu uusista tai uudelleen käyttöönotetuista toimitiloista. Lisäksi vuokria kasvatti suomenkielisen opetuksen koulujen väistötilanteisiin hankitut siirtokelpoiset tilat. Kaupunki on 2015 päättänyt luopua tilaaja-tuottaja-mallista. Valtaosa palveluyksiköistä ei ole sovitusta tavoitteesta huolimatta halunnut tehdä sopimuksia. Tavoite sopimusten laatimisesta ei toteudu. Terveysperusteisten sairauspoissaolojen määrän laskemiseksi on tehty monia toimenpiteitä ja tavoite toteutuu. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä ei ole lähentynyt heidän väestöosuuttaan, tavoite ei osuuden kasvusta toteudu. Sivistystoimen absoluuttinen henkilöstömäärä kasvaa hieman vuoden 2015 aikana, tavoite ei toteudu. Asukkaat ja palvelut Kaikille peruskoulun päättäneille pystytään tarjoamaan koulutuspaikka, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikka, tulostavoite toteutuu. Koulutuskuntayhtymä Omnian osalta tulostavoitteena on vaikuttavuuden paraneminen. Aikuisopiston asiakastyytyväisyys kasvoi, sen sijaan työväenopiston ja aikuislukion asiakastyytyväisyys hieman laski edellisvuoteen verrattuna. Tulostavoite ei toteudu. Oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluiden piiriin pääsi ruotsinkielisessä opetuksessa 100 prosenttisesti määräajan sisällä. Suomenkielisessä opetuksessa psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin pääsi määräajassa 98,7 prosenttisesti. Ylitys on 39 henkilöä. Pääsääntöisesti ylitykset johtuivat kuraattoreiden tai psykologien asiakasruuhkista ja akuuttien tapauksien priorisoinneista. Valtuustokauden tavoitetta lasten, nuorten ja ikäihmisten palvelujen kehitetään ja hyvinvointia vahvistetaan, on toteutettu lisäämällä matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Suomenkielisessä opetuksessa on kerhotoimintaa, yli 500 kerhoa. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on lisätty kerhopaikkoja. Liikunta- ja nuorisopalveluissa on järjestetty maksutonta kerhotoimintaa koululaisille. Kulttuurin tulosyksikkö on järjestänyt Kulttuurineuvola- tilaisuuksia ja KULPS! -käyntejä. Tavoite toteutuu.
17.02.2016 Sivu 3 / 3 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet toteutuvat. Ruotsinkielisten sivistyspalveluiden (Svenska bildningstjänster) tarina on valmistunut ja verkostomainen toimintamalli on käynnistetty, tavoite toteutuu. Tavoite yrityskylän seurantajärjestelmästä ja kehittämistoiminnasta toteutuu. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Matematiikan valtakunnallisissa kokeissa oppimistulokset olivat kansallista keskiarvoa paremmat sekä suomen- että ruotsinkielisissä kouluissa. Ylioppilaskirjoitusten puoltoäänet olivat myös kansallista keskiarvoa paremmat. Tavoite oppimistulostasosta toteutuu. Tavoite taiteen ja kulttuurin roolin kasvamisesta toteutuu. Valtuusto on hyväksynyt KultturiEspoo 2030-ohjelman ja sen linjaukset. Kansainvälinen Gladiaattorit -näyttely on avattu KAMUssa. Espoolahden ja Matinkylän sivistystoimen palvelukokonaisuuksien suunnitelmat on tehty ja tavoite toteutuu. Ison Omenan palvelutorin rakentaminen on edennyt aikataulun mukaisesti ja Espoonlahden kirjaston hankesuunnitelma on ollut lausunnolla kulttuurilautakunnassa. Teatteritilan, Tapiolan kirjaston ja Espoon kulttuurikeskuksen tilojen suunnittelu jatkuu. Sivistystoimen Tatu-projektien ja toimenpiteiden tilanne 31.12.2015 Tilojen käytön tehostamisen osalta kuntalaiskäytön nykytilaa on tutkittu ja otettu käyttöön valmistuneet tilakeskuksen tilamittarit. Epätarkoituksenmukaisten tilojen määrittely on käynnissä ja työ jatkuu 2016. Suomenkielisen aikuiskoulutuksen uudelleenjärjestely on toteutunut 1.1.2015 alkaen, jolloin työväenopiston ja aikuislukion toiminnot siirtyivät Omniaan. Arbis siirtyi osaksi ruotsinkielisiä sivistyspalveluja. Koululaisten iltapäivätoiminnan perusteita on uusittu. Iltapäivätoiminta keskitetään koulutiloihin. Matalan kynnyksen kerhotoimintaa on lisätty kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Väestövastuumalliin siirtyminen on tuonut säästöjä suomenkielisessä perusopetuksessa, kun koulukuljetuspäätösten määrää saatiin vähennettyä, vaikka oppilasmäärä kasvoi. Oppilaaksiottoprosessia ja koulukohtaista budjettijärjestelmää on parannettu. Taksoja ja maksuja on tarkistettu sekä avustusperiaatteita uudistettu liikuntapalveluissa sekä kulttuuripalveluissa. Tieto- ja viestintätekniikan kehittämisessä sähköiset yo-kirjoitukset ja Sitoinfra-projekti etenevät edelleen. Toimialan sisäisenä järjestelynä toimialajohtajan alaisuuteen on irrotettu digikehityksestä vastaava henkilö.
17.02.2016 Sivu 4 / 4 Henkilöstömäärän kehitystä seurataan, aikuiskoulutuksen ulkoistus on tapahtunut ja uusien opettajien aloitusajankohta tuo säästöä. Oppilasmäärän sekä päivähoitolasten määrän kasvu on ollut ennakoitua suurempi. Oppilasmäärä on kasvanut syksystä noin 1 000 oppilaalla. Luku sisältää lähes 200 turvapaikanhakijaa. Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä ylitti keväällä enemmän kuin 700 lapsella talousarvion laadinnassa käytetyn lapsimäärän. Kasvu on hoidettu ilman lisämäärärahaa, mikä on iso osa tuottavuutta. Suomenkielisen opetuksen johtamisen pilotti espoolaisen johtamisen kehittämisohjelmassa on saatettu loppuun syksyn 2015 aikana. Johtamisen vuosikello valmistui johtamissopimuksen osana ja uusi toimintaohje hyväksyttiin joulukuussa. Varhaiskasvatuksessa on tehostettu kerhotoimintaa, lomien suunnittelua ja lapsivalintoja. Liikuntapalveluissa on kehitetty kouluyhteistyömalli ja tuotos on julkaistu. Toimintamenot ja -tulot sivistystoimessa Toimialan tulokertymä oli joulukuun lopussa 49,4 milj. euroa eli 97,4 prosenttia. Ilman nettositovia yksiköitä kertymä on 47,6 milj. euroa eli 95,5 prosenttia. Toimialan tulokertymä ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä jäi 2,2 milj. euroa alle tulotavoitteen johtuen liian suuresta tulo-odotteesta. Nettobudjetoidun kulttuurin yksikön toimintakate oli 14 971 tuhatta euroa, kun se muutetussa talousarviossa oli 15 053 tuhatta euroa. Toimialan toimintamenojen kertymä oli 694,4 milj. euroa eli 100,8 prosenttia. Ilman nettobudjetoituja yksiköitä menokertymäkertymä oli 677,7 milj. euroa, 100,7 prosenttia. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat 323,2 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 99,4. Henkilöstömäärärahat alittuvat ja työvoimanvuokrausmäärärahat ylittyvät johtuen koulujen avustajapalvelujen budjetointitavasta. Sivistystoimen toimintamenot, ilman nettobudjetoituja yksiköitä, ylittyivät yhteensä noin 4,4 milj. eurolla. Säästöä syntyi mm. henkilöstömenoissa ja ylitystä sisäisten menojen kuten, toimitilavuokrat, koulukuljetukset ja ICT, kustannuksissa. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulot ylittyivät noin 0,1 milj. eurolla. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 0,6 milj. eurolla johtuen henkilöstökustannusten säästöistä mm. loma-ajan järjestelyistä ja sijaisten käytön tehostamisesta. Svenska rum -lautakunnan toimintatulot toteutuivat lähes muutetun talousarvion mukaisina. Toimintamenot alittuivat noin 0,3 milj. eurolla
17.02.2016 Sivu 5 / 5 johtuen varhaiskasvatuksen kahden ostopalvelupäiväkotipalvelun siirtymisestä omaksi toiminnaksi, oppilasmäärän budjetoitua pienemmästä kasvusta sekä Arbiksen käynnistymiseen ja menojen kohdentumiseen liittyvistä seikoista. Kulttuurilautakunnan (brutto) toimintatulot ylittivät talousarvion noin 0,8 milj. eurolla ja toimintamenot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,7 milj. eurolla johtuen Iso Omenan palvelutorin valmistus omaan käyttöön kirjauksesta. Nettobudjetoidun Kulttuurin toimintatulot ylittyivät noin 0,9 milj. eurolla ja toimintamenot noin 0,8 milj. eurolla. Toimintakate alitti alkuperäisen talousarvion noin 52 000 eurolla. Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintatulot ylittyivät noin 0,3 milj. eurolla johtuen mm. Sitran ja OKM:n tuista Tajua mut!- viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena -projektille. Toimintamenot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,1 milj. eurolla johtuen mm. lomapalkkajaksotuksesta sekä asvaltointitöistä johtuvista valmistus omaan käyttöön kirjauksista. Muun sivistystoimen toimintatulot alittivat talousarvion noin 2,9 milj. eurolla johtuen sivistystoimen liian suuresta tulo-odotteesta. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 1,5 milj. eurolla johtuen henkilöstömenoissa, asiakaspalvelujen ostoissa, avustuksissa sekä sisäisissä palvelujen ostoissa syntyneistä säästöistä. Investoinnit Aineettomat hyödykkeet ylittyivät yhteensä 0,8 milj. eurolla johtuen Iso Omenan palvelutorin rakennustöistä. Liikuntapaikkojen perusparantamisen tulot ylittivät muutetun talousarvion 35 000 eurolla johtuen Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämästä erityisavustuksesta Leppävaaran urheilupuiston tenniskentän/tekojään rakentaminen -hankkeelle. Menot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Koneet ja kalusto Suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ensikertaisen kalustamisen määrärahat alittivat talousarvion noin 1,3 milj. eurolla, johtuen mm. kohteiden valmistumisen viivästymisestä sekä siitä, että osa maksetaan kirjaustavasta johtuen käyttötalouden määrärahoista. Ruotsinkielisissä sivistyspalveluissa menot ylittivät muutetun talousarvion noin 21 000 euroa johtuen Mattlidenin koulun parakin vuodelle 2015 siirtyneestä kalustamisesta. Määräraha säästyi vuonna 2014. Kulttuurilautakunnan investointimäärärahat alittivat talousarvion noin 1,5 milj. eurolla johtuen siitä, että vuodelle 2015 suunniteltu Espoonlahden
17.02.2016 Sivu 6 / 6 aluekirjastohanke ei toteutunut. Lisäksi säästöä syntyi muista kirjastojen kohteista. Liikunta ja nuorisolautakunnan investointitulot ylittivät muutetun talousarvion noin 20 000 eurolla johtuen Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämistä erityisavustuksista Sierilän ja Luukin leirikeskuksen miniareena hankkeille. Osakkeet ja osuudet Tulot ylittävät muutetun talousarvion 8,2 milj. eurolla johtuen EVTEK - kuntayhtymän purusta Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Suomenkielisen opetuksen tulotavoite oli 11,1 milj. euroa ja toteuma 10,6 milj. euroa. Toimintatulot alittivat muutetun talousarvion 0,5 milj. euroa johtuen ulkopuolisen rahan avustusten siirroista vuodelle 2016. Toimintamenojen muutettu budjetti oli 296,7 milj. euroa ja toteuma 302,5 milj. euroa. Menot ylittyivät noin 5,8 milj. eurolla, johtuen lähinnä sisäisten kulujen ylityksistä. Toimitilavuokrien 3 milj. euron ylitys johtui mm. ennalta arvaamattomien väistötilojen vuokrista ja Opinmäen kampuksen vuokrajakojen muutoksista. Koulukuljetukset ylittyivät 0,6 milj. euroa, vaikka väestövastuumallilla pystyttiin 100 oppilaalle tarjoamaan muu kuin tilauskuljetus. Ict-kulut ylittyivät 1,6 milj. euroa. Tämä johtui mm. muuttuneesta hinnoittelusta ja laiterekisterin epäselvyyksistä. Lisäksi muihin kuntiin sijoitettujen lasten menot ylittyivät n. 0,6 milj. euroa. Investointimenojen ensikertaisen kalustamisen määräraha oli 3,5 milj. euroa ja toteuma 2,7 milj. euroa, koska osa toteumasta kirjautui käyttötalouteen.
17.02.2016 Sivu 7 / 7