Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 31. Lautakuntien kokoushuone, Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 31 Kokoustiedot Aika tiistai klo 17:30-19:10 Paikka Lautakuntien kokoushuone, Kamreerintie 3 B, 12. krs, Espoo Saapuvilla olleet jäsenet Jaana Jalonen, puheenjohtaja Abdi Abdifitah Leena Hoppania, saapui klo jälkeen Minna Laakso, saapui klo jälkeen Jasminiitta Lumme, saapui klo jälkeen Janne Jokinen Kimmo Metsä Monika Marschan Aki Saariaho Antti Saarinen Jani Tiainen Seija Töyrylä Teresia Volotinen Muut saapuvilla olleet Katarina Hellsten-Palomäki kaupunginhallituksen edustaja Timo Ketonen talous- ja hallintojohtaja Susanna Tommila kulttuurijohtaja Tiina Kasvi intendentti, poistui klo jälkeen Juha Hovinen suunnittelupäällikkö, poistui klo jälkeen Sini Sormunen suunnittelija, kulttuurilautakunnan tiedotuksesta vastaava Alen Nsambu nuorisovaltuuston edustaja Marianne Långvik-Huomo asiakkuuspäällikkö, henkilökunnan edustaja Paula Pullinen hallintosihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Sivu 2 / 31 Allekirjoitukset Jaana Jalonen puheenjohtaja Paula Pullinen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Abdi Abdifitah Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Kamreerintie 3 B, 8. krs, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Sivu 3 / 31 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta 5 3 Kulttuurilautakunnan lausunto Karhusuon koulun ja 6 kirjaston hankesuunnitelmasta Kulttuurilautakunnan vuoden 2015 talousarvion 8 ennakkotilinpäätös/seuranta II tilanteessa Kulttuurilautakunnan vuoden 2016 käyttösuunnitelman 22 hyväksyminen 6 4 Kulttuurilautakunnan kohdeavustukset 2016, erä Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat 27 8 Kokouksessa kuullut selostukset 28

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 1 Kulttuurilautakunta Sivu 4 / 31 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kulttuurilautakunnan kokous on kutsuttu koolle kulttuurilautakunnan puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kokouskutsulla jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus. Kokouskutsu on toimitettu myös varajäsenille tiedoksi. (Espoon kaupungin hallintosääntö 11, Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö 3 )

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 2 Kulttuurilautakunta Sivu 5 / 31 2 Pöytäkirjan tarkastajan valinta Päätösehdotus Pöytäkirjan tarkastajaksi valitaan Jasminiitta Lumme. Käsittely Lummen estyneenä ollessa puheenjohtaja ehdotti Abdi Abdifitahia. Puheenjohtajan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Abdi Abdifitah.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kulttuurilautakunta Sivu 6 / / Kulttuurilautakunnan lausunto Karhusuon koulun ja kirjaston hankesuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Sorvari, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko Kulttuurilautakunnalla ei ole huomauttamista Karhusuon koulun ja kirjaston päivättyyn hankesuunnitelman muutoksen. Käsittely Päätös Sivistystoimen johtaja Sampo Suihkon estyneenä ollessa asian esitteli talous- ja hallintojohtaja Timo Ketonen. Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Espoon kaupungin Tilapalvelut on pyytänyt kulttuurilautakunnan lausuntoa Karhusuon koulun ja kirjaston päivätystä hankesuunnitelman muutoksesta. Karhusuon koulu ja kirjasto rakennetaan nykyisen koulun ja kirjaston tontille. Koulu on 3-sarjainen yhtenäinen peruskoulu. Kirjaston tilat ovat koulurakennuksessa keskeisellä paikalla. Kirjasto toimii sekä koulukirjastona että kuntalaiskirjastona. Tilojen suunnittelussa varataan mahdollisuus kehittää toimintaa omatoimisen kirjastonkäytön suuntaan. Espoon kaupungin kirjastopalveluilla on Karhusuolla kirjasto osoitteessa Karhuniitynkuja 3, Espoo. Kirjasto toimii omassa rakennuksessa, pinta-ala on 135 m2. Kirjastorakennus joudutaan purkamaan uuden koulurakennuksen ja sen tarvitsemien ulkoalueiden toteuttamisen tieltä. Kulttuurilautakunta on antanut lausunnon Karhusuon koulun ja päiväkodin hankesuunnitelmasta. Lausunnossaan kulttuurilautakunta edellytti, että kirjaston keskeytymätön toiminta turvataan purku- ja rakennusaikana. Tilapalvelut hankkivat koululle lisää siirtokelpoista koulutilaa väistötilaksi koulun tontille. Koulun ruokapalvelutiloja ja erikoisluokkia käytetään siihen asti, että on aika purkaa ne. Vastaavasti on tarkoitus säilyttää kirjaston

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 3 Kulttuurilautakunta Sivu 7 / 31 nykyiset tilat. Ennen rakennusten purkamista on tarkoitus hankkia uusi siirtokelpoinen rakennus, johon sijoittuu koulun keittiö ja ruokasali sekä kirjasto. Hankkeen suunnittelun aikana Tilapalvelut on muuttanut hanketta siten, että päiväkotia ei toteuteta koulun yhteyteen, vaan sille etsitään uusi tontti. Myös koulun vanhan osan säilyttämisestä on luovuttu. Hanke on siis muuttunut pelkästään koulun ja kirjaston uudisrakennukseksi. Hankesuunnitelman muutoksen huonetilaohjelmassa on kirjastolle seuraavat tilat: Kirjasto hym2 sali 1 57 toimisto/kokoustila 1 12 lainaus- ja palautusautomaatit 1 12 varasto 1 3 mediapaja 1 52 eteistilat, naulakot 1 4 wc-tilat, 2 m2 2 4 LE-wc, lastenhoito Tiedoksi - Maija Lehtinen, Tilapalvelut-liikelaitos - Marja Harju, Rakennuttaminen - Juha Iivanainen, Tilahallinta

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kulttuurilautakunta Sivu 8 / / Kulttuurilautakunnan vuoden 2015 talousarvion ennakkotilinpäätös/seuranta II tilanteessa Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh Annika Latva-Äijö, puh Sari Nybacka, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta merkitsee tiedoksi kulttuurin tulosyksikön talousarvion ja strategian seuranta II:n tilanteessa Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 1 Ennakkotilinpäätös, Seuranta II, , Kulttuurin tulosyksikkö, sitova taso, brutto 2 Ennakkotilinpäätös, Seuranta II, , Kulttuuri, netto - Sivistystoimen toimialatason tuloskortti Kulttuurin tulosyksikön tuloskortti Pöytäkirjamerkinnät Selostus Talouden ja toiminnan kuukausiraportti viedään helmikuun lopun tilanteesta lähtien kuukausittain kaupunginhallitukselle. Kuukausiraportti sisältää ennusteen ja analyysin talousarvion toteutumisesta, siihen olennaisesti vaikuttavien toimintojen kehittymisestä sekä mahdolliset korjaustoimenpiteet. Huhtikuun ja lokakuun kuukausiraportit sisältävät myös tulostavoitteiden ja tuottavuusohjelman toteutumistilanteen. Espoo-strategian ja tuottavuusohjelman toteutuminen Sivistystoimen toimialatasoisten tulostavoitteiden ja tavoitteiden toteutuminen

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kulttuurilautakunta Sivu 9 / 31 Resurssit ja johtaminen Tulostavoite sivistystoimen toimintakatteesta ei toteudu. Suurimmat syyt tavoitteesta jäämiseen ovat suomenkielisen opetuksen budjetoitua suuremmat sisäiset kustannukset, erityisesti toimitilavuokra- ja tietotekniikkakulut sekä sivistystoimen liian suuri tulo-odote. Tuottavuustavoite 1,8 prosentin paranemisesta toteutuu ainoastaan osittain. Lopulliset tiedot saadaan tilinpäätöstilanteessa. Tavoite tasapainotus- ja tuottavuusohjelman valmistumisesta on toteutunut. Tavoite tilakustannusten alenemisesta ei toteudu. Toimialan sisäiset vuokrat per asukas ovat kasvaneet 5,7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Muutos johtuu uusista tai uudelleen käyttöönotetuista toimitiloista. Lisäksi vuokria kasvatti suomenkielisen opetuksen koulujen väistötilanteisiin hankitut siirtokelpoiset tilat. Kaupunki on 2015 päättänyt luopua tilaaja-tuottaja-mallista. Valtaosa palveluyksiköistä ei ole sovitusta tavoitteesta huolimatta halunnut tehdä sopimuksia. Tavoite sopimusten laatimisesta ei toteudu. Terveysperusteisten sairauspoissaolojen määrän laskemiseksi on tehty monia toimenpiteitä ja tavoite toteutuu. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden osuus henkilöstöstä ei ole lähentynyt heidän väestöosuuttaan, tavoite ei osuuden kasvusta toteudu. Sivistystoimen absoluuttinen henkilöstömäärä kasvaa hieman vuoden 2015 aikana, tavoite ei toteudu. Asukkaat ja palvelut Kaikille peruskoulun päättäneille pystytään tarjoamaan koulutuspaikka, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikka, tulostavoite toteutuu. Koulutuskuntayhtymä Omnian osalta tulostavoitteena on vaikuttavuuden paraneminen. Aikuisopiston asiakastyytyväisyys kasvoi, sen sijaan työväenopiston ja aikuislukion asiakastyytyväisyys hieman laski edellisvuoteen verrattuna. Tulostavoite ei toteudu. Oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluiden piiriin pääsi ruotsinkielisessä opetuksessa 100 prosenttisesti määräajan sisällä. Suomenkielisessä opetuksessa psykologi- ja kuraattoripalvelujen piiriin pääsi määräajassa 98,7 prosenttisesti. Ylitys on 39 henkilöä. Pääsääntöisesti ylitykset johtuivat kuraattoreiden tai psykologien asiakasruuhkista ja akuuttien tapauksien priorisoinneista. Valtuustokauden tavoitetta lasten, nuorten ja ikäihmisten palvelujen kehitetään ja hyvinvointia vahvistetaan, on toteutettu lisäämällä matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa on lisätty kerhopaikkoja. Liikunta- ja nuorisopalveluissa on järjestetty maksutonta kerhotoimintaa koululaisille. Kulttuurin tulosyksikkö on järjestänyt Kulttuurineuvola- tilaisuuksia ja KULPS! -käyntejä. Tavoite toteutuu.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kulttuurilautakunta Sivu 10 / 31 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteet toteutuvat. Ruotsinkielisten sivistyspalveluiden (Svenska bildningstjänster) tarina on valmistunut ja verkostomainen toimintamalli on käynnistetty, tavoite toteutuu. Tavoite yrityskylän seurantajärjestelmästä ja kehittämistoiminnasta toteutuu. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Matematiikan valtakunnallisissa kokeissa oppimistulokset olivat kansallista keskiarvoa paremmat sekä suomen- että ruotsinkielisissä kouluissa. Ylioppilaskirjoitusten puoltoäänet olivat myös kansallista keskiarvoa paremmat. Tavoite oppimistulostasosta toteutuu. Tavoite taiteen ja kulttuurin roolin kasvamisesta toteutuu. Valtuusto on hyväksynyt KultturiEspoo 2030-ohjelman ja sen linjaukset. Kansainvälinen Gladiaattorit -näyttely on avattu KAMUssa. Espoolahden ja Matinkylän sivistystoimen palvelukokonaisuuksien suunnitelmat on tehty ja tavoite toteutuu. Ison Omenan palvelutorin rakentaminen on edennyt aikataulun mukaisesti ja Espoonlahden kirjaston hankesuunnitelma on ollut lausunnolla kulttuurilautakunnassa. Teatteritilan, Tapiolan kirjaston ja Espoon kulttuurikeskuksen tilojen suunnittelu jatkuu. Sivistystoimen Tatu-projektien ja toimenpiteiden tilanne Tilojen käytön tehostamisen osalta kuntalaiskäytön nykytilaa on tutkittu ja otettu käyttöön valmistuneet tilakeskuksen tilamittarit. Epätarkoituksenmukaisten tilojen määrittely on käynnissä ja työ jatkuu Suomenkielisen aikuiskoulutuksen uudelleenjärjestely on toteutunut alkaen, jolloin työväenopiston ja aikuislukion toiminnot siirtyivät Omniaan. Arbis siirtyi osaksi ruotsinkielisiä sivistyspalveluja. Koululaisten iltapäivätoiminnan perusteita on uusittu. Iltapäivätoiminta keskitetään koulutiloihin. Matalan kynnyksen kerhotoimintaa on lisätty kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Väestövastuumalliin siirtyminen on tuonut säästöjä perusopetuksessa, kun koulukuljetuspäätösten määrää saatiin vähennettyä, vaikka oppilasmäärä kasvoi. Oppilaaksiottoprosessia ja koulukohtaista budjettijärjestelmää on parannettu. Taksoja ja maksuja on tarkistettu sekä avustusperiaatteita uudistettu liikuntapalveluissa sekä kulttuuripalveluissa. Tieto- ja viestintätekniikan kehittämisessä sähköiset yo-kirjoitukset ja Sitoinfra-projekti etenevät edelleen. Toimialan sisäisenä järjestelynä toimialajohtajan alaisuuteen on irrotettu digikehityksestä vastaava henkilö.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kulttuurilautakunta Sivu 11 / 31 Henkilöstömäärän kehitystä seurataan, aikuiskoulutuksen ulkoistus on tapahtunut ja uusien opettajien aloitusajankohta tuo säästöä. Oppilasmäärän sekä päivähoitolasten määrän kasvu on ollut ennakoitua suurempi. Oppilasmäärä on kasvanut syksystä noin oppilaalla. Luku sisältää lähes 200 turvapaikanhakijaa. Varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrä ylitti keväällä enemmän kuin 700 lapsella talousarvion laadinnassa käytetyn lapsimäärän. Kasvu on hoidettu ilman lisämäärärahaa, mikä on iso osa tuottavuutta. Suomenkielisen opetuksen johtamisen pilotti espoolaisen johtamisen kehittämisohjelmassa on saatettu loppuun syksyn 2015 aikana. Johtamisen vuosikello valmistui johtamissopimuksen osana ja uusi toimintaohje hyväksyttiin joulukuussa. Varhaiskasvatuksessa on tehostettu kerhotoimintaa, lomien suunnittelua ja lapsivalintoja. Liikuntapalveluissa on kehitetty kouluyhteistyömalli ja tuotos on julkaistu. Toimintamenot ja -tulot sivistystoimessa Toimialan tulokertymä oli joulukuun lopussa 49,4 milj. euroa eli 97,4 prosenttia. Ilman nettositovia yksiköitä kertymä on 47,6 milj. euroa eli 95,5 prosenttia. Toimialan tulokertymä ilman nettobudjetoitua kulttuurin yksikköä jäi 2,2 milj. euroa alle tulotavoitteen johtuen liian suuresta tulo-odotteesta. Nettobudjetoidun kulttuurin yksikön toimintakate oli tuhatta euroa, kun se muutetussa talousarviossa oli tuhatta euroa. Toimialan toimintamenojen kertymä oli 694,4 milj. euroa eli 100,8 prosenttia. Ilman nettobudjetoituja yksiköitä menokertymäkertymä oli 677,7 milj. euroa, 100,7 prosenttia. Työvoimakustannusten (henkilöstökulut ja työvoimanvuokrauskustannukset) käyttökustannukset olivat 323,2 milj. euroa ja käyttöprosentti oli 99,4. Henkilöstömäärärahat alittuvat ja työvoimanvuokrausmäärärahat ylittyvät johtuen koulujen avustajapalvelujen budjetointitavasta. Sivistystoimen toimintamenot, ilman nettobudjetoituja yksiköitä, ylittyivät yhteensä noin 4,4 milj. eurolla. Säästöä syntyi mm. henkilöstömenoissa ja ylitystä sisäisten menojen kuten, toimitilavuokrat, koulukuljetukset ja ICT, kustannuksissa. Suomenkielisen opetuksen toimintatulot alittivat muutetun talousarvion noin 0,5 milj. euroa johtuen ulkopuolisen rahan avustusten siirroista vuodelle Toimintamenot ylittivät muutetun talousarvion noin 5,8 milj. eurolla johtuen sisäisten kulujen kuten toimitilavuokrien, koulukuljetusten ja ict-kulujen ylityksistä. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulot ylittyivät noin 0,1 milj. eurolla. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 0,6 milj. eurolla johtuen

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kulttuurilautakunta Sivu 12 / 31 henkilöstökustannusten säästöistä mm. loma-ajan järjestelyistä ja sijaisten käytön tehostamisesta. Svenska rum -lautakunnan toimintatulot toteutuivat lähes muutetun talousarvion mukaisina. Toimintamenot alittuivat noin 0,3 milj. eurolla johtuen varhaiskasvatuksen kahden ostopalvelupäiväkotipalvelun siirtymisestä omaksi toiminnaksi, oppilasmäärän budjetoitua pienemmästä kasvusta sekä Arbiksen käynnistymiseen ja menojen kohdentumiseen liittyvistä seikoista. Kulttuurilautakunnan (brutto) toimintatulot ylittivät talousarvion noin 0,8 milj. eurolla ja toimintamenot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,7 milj. eurolla johtuen Iso Omenan palvelutorin valmistus omaan käyttöön kirjauksesta. Nettobudjetoidun Kulttuurin toimintatulot ylittyivät noin 0,9 milj. eurolla ja toimintamenot noin 0,8 milj. eurolla. Toimintakate alitti alkuperäisen talousarvion noin eurolla. Liikunta- ja nuorisopalvelujen toimintatulot ylittyivät noin 0,3 milj. eurolla johtuen mm. Sitran ja OKM:n tuista Tajua mut!- viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena -projektille. Toimintamenot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,1 milj. eurolla johtuen mm. lomapalkkajaksotuksesta sekä asfaltointitöistä johtuvista valmistus omaan käyttöön kirjauksista. Muun sivistystoimen toimintatulot alittivat talousarvion noin 2,9 milj. eurolla johtuen sivistystoimen liian suuresta tulo-odotteesta. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion noin 1,5 milj. eurolla johtuen henkilöstömenoissa, asiakaspalvelujen ostoissa, avustuksissa sekä sisäisissä palvelujen ostoissa syntyneistä säästöistä. Investoinnit Aineettomat hyödykkeet ylittyivät yhteensä 0,8 milj. eurolla johtuen Iso Omenan palvelutorin rakennustöistä. Liikuntapaikkojen perusparantamisen tulot ylittivät muutetun talousarvion eurolla johtuen Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämästä erityisavustuksesta Leppävaaran urheilupuiston tenniskentän/tekojään rakentaminen -hankkeelle. Menot toteutuivat talousarvion mukaisesti. Koneet ja kalusto Suomenkielisen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan ensikertaisen kalustamisen määrärahat alittivat talousarvion noin 1,3 milj. eurolla, johtuen mm. kohteiden valmistumisen viivästymisestä sekä siitä, että osa maksetaan kirjaustavasta johtuen käyttötalouden määrärahoista. Ruotsinkielisissä sivistyspalveluissa menot ylittivät muutetun talousarvion noin euroa johtuen Mattlidenin koulun parakin vuodelle 2015 siirtyneestä kalustamisesta. Määräraha säästyi vuonna 2014.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kulttuurilautakunta Sivu 13 / 31 Kulttuurilautakunnan investointimäärärahat alittivat talousarvion noin 1,5 milj. eurolla johtuen siitä, että vuodelle 2015 suunniteltu Espoonlahden aluekirjastohanke ei toteutunut. Lisäksi säästöä syntyi muista kirjastojen kohteista. Liikunta ja nuorisolautakunnan investointitulot ylittivät muutetun talousarvion noin eurolla johtuen Etelä-Suomen aluehallintoviraston myöntämistä erityisavustuksista Sierilän ja Luukin leirikeskuksen miniareena hankkeille. Osakkeet ja osuudet Tulot ylittävät muutetun talousarvion 8,2 milj. eurolla johtuen EVTEK - kuntayhtymän purusta. KULTTUURILAUTAKUNTA Kulttuurin tulosyksikkö Kulttuurin tulosyksikköön kuuluu tapahtuma- ja kulttuuripalvelut, kaupunginorkesteri, kaupunginmuseo ja kaupunginkirjasto. Kulttuurin esikunnan toimesta tehdään suurin osa lautakuntavalmistelusta, avustusten valmistelu kokonaisuudessaan, strategiatyö ja arviointi sekä tulosyksikkötasoinen viestintä. Myös kulttuuria kaikille palvelut, joista suurimpana KULPS tuotetaan ja organisoidaan kulttuurin tulosyksikön esikunnasta. Yksikön itselleen asettamat tavoitteet toteutuivat hyvin ja joiltakin osin kävijämäärät ylittyivät yli odotusten. Kuluneen vuoden aikana suurimpana yhteisenä työnä tulosyksikössä on ollut KulttuuriEspoo linjausten työstäminen ja valmistelu. Kulttuuripolitiikkaa ja Espoon tulevaisuudesta keskusteltiin useammissa yhteyksissä koko vuoden ajan. Valmistelutyö päättyi marraskuussa valtuuston keskusteluun ja päätökseen Espoon kulttuurin tulevaisuuden linjauksista. Kulttuurilautakunnan hyväksymät avustusperiaatteet tulivat voimaan vuoden 2015 alussa. Kulttuurilautakunta myönsi avustuksina ja muina tukimuotoina vuonna 2015 taiteen ja kulttuurin tukemiseen yhteensä 10,8 M euroa. Toiminta-avustuksina ja muina tukimuotoina myönnettiin 10,6 M euroa ja kohdeavustuksina euroa. Kohdeavustushakemuksia tuli vuoden aikana yhteensä 185 kpl, avustuksen saajia oli 131 henkilöä tai tahoa. Taideapurahoja espoolaisille ammattitaiteilijoille haki yhteensä 34 taiteilijaa ja avustusta myönnettiin 29 ammattitaiteilijalle. Toiminta-avustuksia myönnettiin ammattimaisesti johdetuille kulttuuriyhteisöille sekä kulttuuriyhteisöille ja kotiseutuyhdistyksille.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kulttuurilautakunta Sivu 14 / 31 Vuoden 2015 kulttuuripalkinto myönnettiin kuvanveistäjä ja korutaiteilija Björn Weckströmille. Lisäksi lautakunta halusi myöntää nuoren taiteilijan kannustusstipendin katutaiteilija Jussi Koistiselle. Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! on sivistystoimen yhteinen toimintamalli, jossa espoolaiset koululaiset tutustuvat kotikaupunkinsa kulttuuri- ja liikuntakohteisiin. KULPS!-käyntejä oli , edelliseen vuoteen verrattuna käyntikertoja oli lähes enemmän. Kulttuurineuvolatilaisuuksiin osallistui 294 perhettä. Espoo toimi vuoden 2015 aikana valtakunnallisen Kaikukortti-hankkeen pilottikaupunkina. Kokeilu toteutettiin Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana ja Kulttuuria kaikille -palvelun koordinoimana. Kortteja jaettiin pilottivuonna yli 890. Kortinhaltijoista noin 20 % oli muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä, näistä suurimpana ryhmänä venäjänkieliset. Kortinhaltijoista 44 % kertoi olevansa työttömiä/lomautettuja, seuraavaksi suurin ryhmä 15 % oli eläkkeellä iän/työvuosien perusteella tai työttömyyseläkkeellä. Kortinhaltijoista oli miehiä 37 %. Kulttuurikaveritoiminnan asiakaskäyntejä oli vuonna 2015 yhteensä 290, mukaan lukien sekä yksittäiset asiakkaat että verkostokumppanien ryhmäkäynnit. Vierailut kohdistuivat Espoon kulttuurikeskuksessa, Sellosalissa, Espoon Teatterissa, Karatalossa ja KannuKinossa järjestettyihin tilaisuuksiin mukaan lukien April Jazzin, Tapiola Sinfoniettan ja PianoEspoon järjestämä tarjonta. Kulttuuriketju - Kulturkedjan tarjosi hoivalaitoksissa ja palvelukeskuksissa ikä-ihmisille kulttuurielämyksiä ja esityksiä. Ohjelmistossa oli mm. kuorolaulua, musiikkioppilaitosten opiskelijoiden esityksiä, iskelmämusiikkia, runoja ja lausuntaa, kirjailijavierailuja ja taidepajoja. Ohjelmisto sisälsi sekä suomen- että ruotsinkielistä ohjelmaa. Esityksiin osallistui lähes henkilöä. Vuonna 2015 panostettiin yhteisen viestinnän kehittämiseen. KulttuuriEspoo-brändityön tavoitteeksi otettiin Espoon kulttuurin monipuolisuudesta ja laadusta kertominen nykyisille ja potentiaalisille asiakkaille sekä kulttuurin näkyvyyden ja painoarvon lisääminen Espoossa. KulttuuriEspoon yhteisen tapahtumaverkkosivuston suunnitelmat tehtiin keväällä ja syksyllä valmisteltiin sivuston hankintaa yhdessä Espoon tietotekniikan kanssa. Vuoden aikana suunniteltiin myös KulttuuriEspoon yhteinen visuaalinen ilme ja tehtiin ilmeen käyttöä helpottavat valmiit materiaalipohjat. Marraskuussa kulttuurin tulosyksikön johtoryhmä päätti, että yhteinen visuaalinen ilme otetaan käyttöön kaikkien palvelualueiden viestinnässä ja markkinoinnissa. KulttuuriEspoon sosiaalisen median kanavat keväällä ja vuoden aikana johtoa sekä työntekijöitä kannustettiin käyttämään sosiaalista mediaa aktiivisesti. Länsiväylän-lehden välissä julkaistiin neljä tapahtumaliitettä, jossa oli mukana omien palvelualueiden tapahtumien lisäksi myös avustettavien yhteisöjen tapahtumia. Keväällä ja syksyllä julkaistiin kolme

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kulttuurilautakunta Sivu 15 / 31 kulttuurikoostetta: yksi päivähoitoikäisille, toinen alakoululaisille ja kolmas yläkoululaisille sekä toisen asteen opiskelijoille. Päivähoidon painettu esite jaettiin kaikkiin espoolaisiin päiväkoteihin ja koululaisten esitteet julkaistiin sähköisinä esitteinä. Kulttuurikaveri- ja Kaikukortti-toiminnasta julkaistiin esitteet ja KULPS! kulttuuri- ja liikuntapolusta tehtiin esittelyvideo. Kulttuurilautakunnan uutiskirje otettiin käyttöön huhtikuussa. Joka toinen kuukausi lähetettävän uutiskirjeen tarkoitus on kertoa lautakunnalle kulttuurin tulosyksikön ja palvelualueiden ajankohtaisista asioista. Kulttuurin tulosyksikkö, brutto Kulttuurin tulosyksikön sitova taso sisältää tulosyksikön johdon ja esikunnan, avustusten ja kaupunginkirjaston määrärahat. Kulttuurilautakunnan toimintatulot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,8 milj. eurolla, johtuen Iso Omenan palvelutorin rakentamisen kustannusten kirjauksesta valmistus omaan käyttöön. Toimintamenojen kertymä oli n. 33,0 milj. euroa, eli 102,2 %. Työvoimakustannusten (henkilökulut ja työvoiman vuokraukset) käyttökustannukset olivat noin 10,2 milj. euroa. Toimintamenot ylittivät muutetun talousarvion noin 0,7 milj. eurolla, johtuen Iso Omenan palvelutorin kustannusten kirjaamisesta valmistus omaan käyttöön. Ilman valmistus omaan käyttöön kirjauksia, olisi toimintatulot ja toimintamenot olleet lähes muutetun talousarvion mukaisia. Investoinnit Investointimenojen 9135 aineeton ylittyi Iso Omenan palvelutorin valmistus omaan käytön kustannuksista 0,8 milj. euroa. Kate löytyy 9535 koneet ja kalustosta syntyneistä säästöistä. Investointien ensikertaisen kalustamisen 9535 koneet ja kaluston muutettu talousarvio oli 2,3 milj. euroa. Muutettu talousarvio alittui 1,5 milj. euroa johtuen, että Espoonlahden väliaikainen kirjastohanke ei toteutunut vuoden 2015 aikana. Kaupunginkirjasto Kaupunginkirjaston kävijä- ja lainausmäärät 2015 Kävijää Fyysisiä lainoja Kävijää lastentapahtumissa Kävijää senioritapahtumissa Verkkokäyntejä (HelMet kokonaisuudessaan) Toiminta

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kulttuurilautakunta Sivu 16 / 31 Kaupunginkirjaston kävijämäärät laskivat 3,0 prosenttia. Laskun keskeisin syy oli Kirjasto Omenan kävijämäärän lasku (17,5 prosenttia). Lasku johtunee pääosin kauppakeskuksen rakennusprojektista, joka on laskenut koko kauppakeskuksen kävijämäärää. Lainausmäärät laskivat 1,9, prosenttia. HelMet-verkkokäyntien määrä sen sijaan nousi vuoden aikana 5,1 prosenttia. Omatoimiaukiolon käyttöönotto kolmessa kirjastossa lisäsi aukiolotuntien määrää 5,8 prosenttia. Opinmäen oppimiskeskus AKKU avattiin elokuussa 2015 ja kävijöitä oli vuoden loppuun mennessä Palvelutorin rakentaminen eteni aikataulun mukaisesti ja hyvässä yhteistyössä rankentajan kanssa. Espoonlahden tarveselvitys hyväksyttiin ja Lippulaivaan sijoittuvaan vaihtoehtoon pohjautuvaa hankesuunnitelmaa käsiteltiin kulttuurilautakunnassa. Entressen kirjasto sai joulukuussa opetus- ja kulttuuriministeriön Suomipalkinnon. Palkinto on suuruudeltaan euroa. Perusteet palkinnon saamiselle olivat seuraavat: "Entressen kirjasto Espoossa voisi olla esikuvana kaikelle Suomessa tehtävälle kulttuurityölle. Se tarjoaa henkilökohtaista palvelua, se panostaa erilaisten kohtaamiseen, se rakentaa yhteisöllisyyttä ja panostaa sekä fyysiseen että kulttuuriseen saavutettavuuteen. Kirjaston työntekijät ovat kulttuurisen moninaisuuden asiantuntijoita. Syksyn aikana neljään kirjastoon (Opinmäki, Karhusuo, Nöykkiö ja Kauklahti) asennettiin laitteistot, jotka mahdollistavat kirjastojen omatoimikäytön seitsemänä päivänä viikossa klo 7 22 välisenä aikana. Kulttuurin tuloskortin tavoitteet toteutuivat kaupunginkirjaston osalta pääosin. Erityisesti vapaaehtoisten käyttö palveluiden tuottamisessa on lisääntynyt vuoden aikana merkittävästi. Henkilöstö Henkilöstön kasvaneisiin sairauspoissaoloihin kiinnitettiin huomiota ja sovittiin toimenpiteistä, joilla poissaoloihin yritetään vaikuttaa. Vuoden aikana uusittiin koko henkilöstön tehtävänvaativuuden arvioinnit. Henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuteen panostettiin solmimalla vartiointisopimukset kauppakeskuskirjastojen vartiointiliikkeiden kanssa. Osaamisen kehittymiseen panostettiin ottamalla käyttöön Lainaa työkaveri -toimintamalli sekä toteuttamalla henkilöstövaihtoja nuorisopalveluiden kanssa. Kulttuurin tuloskortin tavoitteet toteutuivat kirjaston osalta prosessikuvauksia lukuun ottamatta. Talous Kaupunginkirjaston talous oli vuonna 2015 talousarvion mukainen.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kulttuurilautakunta Sivu 17 / 31 Kulttuuri, netto Kulttuurin nettobudjetoituun kokonaisuuteen kuuluu kolme palvelualuetta: kaupunginmuseo, kaupunginorkesteri (Tapiola sinfonietta) ja tapahtuma- ja kulttuuripalvelut. Nettobudjetoidun kulttuurin toimintatulot ylittivät talousarvion noin 0,9 milj. euroa ja toimintamenot alittuivat 0,8 milj. euroa. Nettobudjetoituja palvelualueita sitoo toimintakate -15 milj. euroa joka toteutui lähes talousarvion mukaisesti. Kävijöiden ja tapahtumien lukumäärä sekä lapsille ja nuorille suunnatun toiminnan osuus kulttuurin nettobudjetoidussa yksikössä TP 2014 Kävijöitä Lapsia/ Tilaisuuksia/ Lapsille/ 2015 Nuoria Opastuksia Nuorille Kaupungin museo Kaupunginorkesteri WeeGee* Kulttuurikeskus Sellosali Alueelliset kulttuuripalvelut yht Kannusali Karatalo Pikku-Aurora Seinätön aluetyö, projektit * sisältää myös KAMUn (kaupunginmuseo) kävijät Tapahtumat - Espoo-päivä Itsenäisyyspäivän konsertti Valtakunnalliset kotiseutupäivät Pentalan saaristopäivät Kaupunginmuseo Toiminta Vuonna 2015 jatkui kaupunginmuseon kokoelmatietojen siirto uuteen KAUKO-hakujärjestelmään sekä valtakunnalliseen Finna-hakupalveluun. Futuron suunnittelijan Matti Suurosen kansainvälisesti huomattava arkisto saatiin museon kokoelmiin. Vakituista näyttelytoimintaa museolla oli kolmessa toimipisteessä: KAMUssa Näyttelykeskus WeeGeellä, Talomuseo Glimsissä ja Lagstadin koulumuseossa. Vuoden huomattavin näyttely oli Rooman Colosseummuseon kanssa yhteistyössä toteutettu Gladiaattorit kuolema ja voitto

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kulttuurilautakunta Sivu 18 / 31 Colosseumilla. Yleisötoiminnan puitteissa järjestettiin muun muassa gladiaattorinäytöksiä ja suuren suosion saavuttaneita seniori-iltapäiviä. Lisäksi Pentalan saaristopäiville ja Kotiseutupäivien yhteyteen Sellon kirjastoon tehtiin pienet näyttelyt. Vuonna 2016 avautuvaa Kauklahden lasi -näyttelyä ja tehtaan tuotantoa esittelevää ensimmäistä perusteosta valmisteltiin useilla museon vastuualueilla. Myös Glimsin uuden perusnäyttelyn suunnittelu aloitettiin. Pentalan saaristomuseon valmistelu jatkui piha-alueiden rakennustöillä, kaluston hankinnalla sekä esineistön konservoinnilla ja luetteloinnilla. Saaristomuseon toiminnan kansainvälistä ulottuvuutta valmisteltiin solmimalla suhteet Viron Rannarahva-museon kanssa. Kaupunginmuseon tutkimus- ja julkaisupolitiikka sekä laaja raportti Espoon historiallisista rakennuksista ja kaupunkikuvasta valmistuivat. Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva Espoon rakennuskannan vaaliminen -raportti esiteltiin myös kulttuurilautakunnalle. Viranomaislausuntojen ja kannanottojen (282 kpl) yhden kuukauden laatutakuu toteutui. Poikkihallinnollisen yhteistyön kehittämistä jatkettiin KulttuuriEspoo linjausten mukaisesti. Henkilöstö Vakinaisen henkilöstön määrä pysyi samana. Lukuisat sijaisuusjärjestelyt vaikeuttivat työskentelyä erityisesti yleisöpalveluissa. Museon johtoryhmä sai johtajuuskoulutusta. Talous Toiminta toteutettiin talousarvion puitteissa. Pentalan tulevaa museoaluetta kehitettiin erillisellä investointirahalla. Kaupunginorkesteri Toiminta Vuoden aikana järjestettiin yhteensä 124 tapahtumaa. Konserteissa ja tilaisuuksissa esitettiin musiikkia barokista nykyajan säveltäjiin. Kevätkausi aloitettiin Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuoden merkeissä esittämällä säveltäjän harvinaista näyttämömusiikkia. Orkesterin taiteellisten partnerien lisäksi vierailijoina oli monia huippunimiä: esimerkiksi Masaaki Suzuki, Olari Elts, Antonello Manacorda ja Osmo Vänskä. Lapsille, koululaisille ja perheille suunnattuja tapahtumia oli 24. KULPS!-konsertteja syvennettiin ennakkokäynneillä ala- ja yläkouluissa. Myös palvelutaloissa, päiväkodeissa, neuvoloissa ja kirjastoissa esiinnyttiin eri alueilla. Espoo-päivän esiintymiset järjestettiin Sellon kauppakeskuksessa ja Tapiolan kirjastossa. Konserteissa ja yleisötilaisuuksissa kuulijoita oli yhteensä

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kulttuurilautakunta Sivu 19 / 31 Kansainvälisen toiminnan huipentuma oli konserttimatka Etelä-Koreaan. Konserteissa Soulin kansainvälisillä musiikkijuhlilla oli paikalla yli 2000 kuulijaa. Televisiolähetysten välityksellä Sinfonietta tavoitti Koreassa 80 miljoonaa kuulijaa. Ensimmäistä kertaa mukana oli myös Espoon kaupungin edustajia solmimassa yhteyksiä yritysmaailmaan. Marraskuussa Tapiola Sinfonietta avasi kapellimestari Santtu-Matias Rouvalin johdolla Slush-tapahtuman Musiikkitalossa. Konsertissa taltioituja kappaleita on ladattu YouTubesta 1,1 miljoonaa kertaa. Vuoden aikana orkesteri esiintyi myös Uudenkaupungin Crusell-festivaaleilla, Hämeenlinnan Hippalot-tapahtumassa sekä Porvoossa ja Järvenpäässä. Levytyksiä tehtiin yhteensä viisi. Talous Orkesterilla ei ollut vuonna 2015 investointibudjettia, joten harvoin myyntiin tulevia keskeisiä instrumentteja hankittiin käyttötalouden puolelta. Talouden ja tuottavuuden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä jatkettiin. Haasteena on ollut sisäisten kustannusten ennakoitua suurempi kasvu. Yritysyhteistyökumppanien hankinta on osoittautunut haasteelliseksi, eikä uusia yhteistyösopimuksia ole solmittu. Pääsylipputulojen hyvä kertymä on auttanut talouden tasapainottamisessa. Henkilöstö Vuoden aikana kehitettiin orkesterin tarinaa. Toimiston henkilökunnan tavoite- ja kehityskeskustelut käytiin alkuvuonna. Muusikkojen kanssa käytiin ryhmäkehityskeskustelut soitinryhmittäin toukokuun loppuun mennessä. Yritysvalmentaja Pentti Sydänmaanlakan johdolla toteutettiin selvitys Tapiola Sinfoniettan johtamisjärjestelmästä. Selvitykseen kuului ennakkokysely koko henkilökunnalle. Orkesterin kehittämiskohteiden ja vahvuuksien pohjalta laadittiin Älykkään orkesterin onnistumisstrategia. Tapahtuma- ja kulttuuripalvelut Toiminta Palvelualueeseen kuuluvat Karatalo, Kannusilta, Pikku-Aurora, Espoon kulttuurikeskus, Näyttelykeskus WeeGee, Sellosali sekä alueellinen kulttuurityö ja tapahtumat. Kaikkineen toimintavuosi oli palvelualueella erittäin vilkas ja yleisöä tavoitettiin vielä aiempiakin vuosia paremmin. Aluekulttuuripalvelut toteutti neljässä katvealuepäiväkodissa pilottikokeiluna projektin, jossa sanataide ja robotiikka vietiin taitelijavetoisesti osaksi lasten arkea. Pikkujouluaikaan aluekulttuuripalvelut järjesti asukaspuistoissa kädentaitojen työpajoja yhteistyössä Helinä Rautavaaran museon kanssa. Joulun välipäivinä Kannusalissa järjestettiin yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa nelipäiväinen tapahtuma, jonka ohjelmassa oli muun muassa elokuvia, skeittausta sekä sarjakuva- ja ruokapajoja. Urbanproject mini suunnattiin lapsiperheille ja Urbanproject nuorille.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kulttuurilautakunta Sivu 20 / 31 Erityisenä kohderyhmänä olivat vastaanottokeskusten asukkaat ja vähävaraiset perheet. Kävijämäärä 580 henkilöä. Karatalossa pidettiin uutena matalan kynnyksen toimintona aamupäivän kohtaamistuokioita senioreille. Pikku-Aurora isännöi valtakunnallisia Lastenkulttuurikeskusten verkoston seminaaripäiviä. Samassa yhteydessä perustettiin Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto. Espoon kulttuurikeskuksessa järjestettiin 714 yleisötapahtumaa, joista osa toteutettiin omana tuotantona ja osa vakituisten yhteistyökumppanien ja ulkopuolisten tilavuokraajien toimesta. Kulttuurikeskus toimi vuoden aikana lukuisten korkeatasoisten festivaalien ja muiden tapahtumien esitysareenana. Sellosalin monipuolinen ohjelmisto sisälsi laajan konserttitarjonnan lisäksi muun muassa oopperaa, musikaaleja, elokuvia sekä teatteri-, tanssi- ja stand up -esityksiä ja paljon tapahtumia lapsille ja perheille. Vuoden aikana lisättiin erityisesti ikäihmisille suunnattua maksutonta kulttuuritarjontaa: muun muassa iltapäivätansseja, -konsertteja ja iltapäivän elokuvaesityksiä. Näyttelykeskus WeeGee järjesti lastentapahtuman, kesäleirejä, Taiteiden illan, Espoo-päivän tapahtumia ja joulutapahtuman. Kesällä Studio Suurosessa avattiin omana tuotantona tehty Futuro-näyttely. Sibeliuksen 150-vuotissyntymäpäiviä vietettiin 150 hengen istuvan illallisen ja musiikin merkeissä Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä Tapiola Sinfoniettan kanssa. Ensimmäinen tapahtumaseminaari järjestettiin toukokuussa ja toinen syyskuussa. Syyskuun tapaaminen keskittyi metron mahdollisuuksiin Tapiolan alueella. Espoon valotapahtuman hankeselvitys käynnistettiin ja kaupungin suurtapahtumien Kotiseutupäivien ja Espoo-päivän tuotannot toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. Itsenäisyyspäivän juhlakonsertissa esiintyivät Helsingin Poliisiorkesteri, Samuli Edelman, Jorma Hynninen, Saara Aalto sekä Tapiolan kuoro. Verkon kautta konsertin streamausta seurasi noin 4000 katsojaa. Ennen konserttia kierrettiin kaikki palvelutalot ja opastettiin henkilökuntaa streamauksen käyttöönotossa. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden operatiivinen työ käynnistyi, ja marraskuussa järjestettiin espoolaisille toimijoille ja sidosryhmille ensimmäinen isompi infotilaisuus juhlavuoden järjestelyistä. Kaupunkikulttuuriprojektissa Suvelan ympäristö sai väriä Kirstin koulun oppilaiden ja espoolaistaiteilija Jussi TwoSevenin toteuttamasta maalauksesta. Inspiraationsa maalaus sai lasten unelmista. Kesällä asukkaiden iloksi järjestettiin eri puolilla kaupunkia sirkusesityksiä. Lastenmusiikkiyhtye Plätsis! vei lapset musiikkimatkalle asukaspuistokiertueellaan, yleisöä yhteensä

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 Kulttuurilautakunta Sivu 21 / 31 Muita tapahtumia ja yleisömäärät: StreetArt Suvela 40 oppilasta, MetkaMatka 600, Sirkusesitykset 300, Hurraa! Matinkylä 100 ja Hurraa! Kannusali 100. Henkilöstö Tapahtuma- ja kulttuuripalveluiden kulttuurituottajat osallistuivat räätälöityyn Metropolian Fiksu kulttuurituottaja -koulutukseen ja verkostoituivat Helsingin ja Vantaan kollegoidensa kanssa. Tekninen henkilöstö osallistui muun muassa palo- ja turvallisuuskoulutuksiin. Palvelualueen johto tutustui lokakuun lopussa Oulun kaupungin kulttuuripalveluiden teatteri- ja museotoimintoihin. Joulukuussa toteutui nuoriso- ja liikuntapalveluiden kanssa yhteinen tutustumiskäynti Turun RockAkatemiaan. Palvelualueen toimipisteissä tapahtui vuoden kuluessa eläköitymistä. Lisäksi palvelualueella oli äitiys- ja vanhempainvapaita ja työnkiertoa sekä virka- ja työvapaita. Talous Talouden toteumaennusteen toimintakate on talousarvion mukainen (tilanne ). Nettobudjetin tavoitteet saavutettiin. Toiminnassa korostettiin kustannustehokkuutta, asiakaslähtöisyyttä sekä tuottavuuden parantamista laadukkaiden ja yleisöä kiinnostavien palvelujen tuottamiseksi. Tiedoksi

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Kulttuurilautakunta Sivu 22 / / Kulttuurilautakunnan vuoden 2016 käyttösuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh Helena Värri, puh Jaana Tyrni, puh Lea Rintala, puh Sari Nybacka, puh Timo Tuomi, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta hyväksyy kulttuurin tulosyksikön käyttösuunnitelman vuodelle Kulttuurin tulosyksikölle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 3 Kulttuurilautakunnan käyttösuunnitelma 2016 Selostus Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta Talousarvio on laadittu käyttösuunnitelmatasoisena. Talousarvion sitovuutta ja seurantaa sekä noudattamista koskevien ohjeiden mukaan käyttösuunnitelma tarkistetaan vuoden 2016 talousarvion mukaisiksi siten, että tulostavoitteiden toteutuminen varmistetaan. Samalla tarkistetaan määrärahojen ja tuloarvioiden jako tulosyksiköille. Talousarviovuoden aikana tarvittavat osamäärärahojen siirrot tehtäväalueelta toiselle (kolminumerotaso) on vietävä lautakuntien päätettäväksi. Talousarvion sitovuus Lautakunnat voivat hyväksyä tulosyksiköilleen tulostavoitteiden lisäksi myös muita omaan toimintaansa liittyviä tavoitteita, joita lautakunnat seuraavat.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Kulttuurilautakunta Sivu 23 / 31 Lautakuntien on huolehdittava, että tulostavoitteet toteutetaan määrärahojen puitteissa eikä muutoksia talousarvioon tarvita. Tämän toteuttamiseksi käyttösuunnitelmia on tarvittaessa tarkistettava. Sivistystoimen käyttötalouden sitovuustaso on lautakuntataso paitsi nettositovan kulttuurin yksikön osalta, joissa on toimintakate sitova. Investointiosan pääsitovuustaso on kaksinumeroinen omaisuuslaji. Poikkeuksena ovat 949 Liikuntapaikkojen perusparantaminen ja 95 Koneet ja kalusto, josta sitovat määrärahat ovat lautakuntatasolla. Kaupunginhallituksella on oikeus tarkentaa valtuustoon nähden sitovien määrärahojen sitovuutta tarpeelliseksi katsomiensa osamäärärahojen osalta. Kaupunginhallituksella on oikeus tehdä sellaisia siirtoja käyttötalous- ja investointiosan välillä, jotka liittyvät mm. koneisiin ja kalustoon. Silloin kun toimintaan saadaan merkittävää ulkopuolista rahoitusta, joka ei sisälly talousarvion tuloihin, voidaan kaupunginhallituksen päätöksellä korottaa menoja ulkopuolisia tuloja vastaavalla määrällä. Menettely edellyttää talousarvion tulojen vastaavaa korottamista. Toimialan johtajalla on oikeus tehdä toimialansa sitovien määrärahojen välillä vähäisiä siirtoja, jolla varmistetaan Espoostrategian tulostavoitteiden toteutuminen ja jotka eivät aiheuta lisämäärärahan tarvetta. Toimialan johtaja voi vastaavin edellytyksin tehdä toimialansa sisällä toiminnan uudelleen järjestämisestä aiheutuvia määrärahan siirtoja. Sitovat määräykset Valtuuston hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma sitoo kaupungin toimialoja, toimielimiä ja tulosyksiköitä. Lautakuntien on huolehdittava, että kaupungille kuuluvat tulot peritään tehtyjen sopimusten ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Avustuksen myöntämisen ehdoksi tulee asettaa toimialan tavoitteisiin ja avustuksen saajan toimintaan ja edellytyksiin liittyvät toiminnalliset velvoitteet. Kaupungille tulee varata mahdollisuus tarkastaa avustusta saavien yhteisöjen toimintaa ja taloutta. Avustusta ei myönnetä, jos yhteisön taloudellinen tila on niin heikko, ettei toiminnan jatkamiselle tai avustuskohteen toteuttamiselle ole edellytyksiä.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 5 Kulttuurilautakunta Sivu 24 / 31 Talousarvion seuranta Lautakunnille tuodaan heinäkuun lopun ja vuoden lopun tilanteista seurantaraportit tulostavoitteiden sekä määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta. Seurantaraportit sisältävät myös ennusteen talousarvion toteutumisesta. Talousarvion seurantaraporttien lisäksi taloutta seurataan kuukausittain. Lautakunnille tuodaan huhtikuun ja lokakuun lopun tilanteista kuukausiraportit, jotka sisältävät myös ennusteen talousarvion toteutumisesta. Lokakuun kuukausiraportin perusteella viedään tulostavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat valtuuston käsiteltäväksi. Espoo-strategian toteutumisen seuranta Espoo-tarinassa on määritelty kaupungin visio, toiminta-ajatus, päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet. Espoo-tarinan perusteella valtuusto hyväksyy taloussuunnitelman yhteydessä kuntalain tarkoittamat toiminnalliset ja taloudelliset talousarviovuotta koskevat tulostavoitteet. Tiedoksi

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kulttuurilautakunta Sivu 25 / / Kulttuurilautakunnan kohdeavustukset 2016, erä 1 Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Kasvi, puh Sini Sormunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta päättää myöntää kohdeavustuksia liitteen mukaisesti yhteensä euroa. Selvitys avustuksen käytöstä on toimitettava kaupungille seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Selostus 4 Kohdeavustukset 2016, erä 1 Kulttuurilautakunnan hyväksymien avustusten yleisten ehtojen ja periaatteiden mukaan lautakunta myöntää kohdeavustuksia 1) lähikulttuuritoimintaan, 2) taideapurahoina espoolaisille ammattitaiteilijoille, 3) kehittämisavustuksina espoolaisille ammattimaisille taide- ja kulttuurialan yhteisöille sekä 4) matka-avustuksina kansainväliseen toimintaan espoolaisille taiteen ammattilaisille ja ammattimaisille kulttuurialan yhteisöille. Kohdeavustus on käytettävä avustushakemuksessa esitetyn suunnitelman ja talousarvion mukaisesti. Kohdeavustukset ovat jatkuvasti haettavissa tammikuun lopusta elokuun loppuun mennessä. Lautakunta päättää kohdeavustuksista hakuajankohtaa seuraavissa kokouksissa. Vuoden 2016 kohdeavustuksina myönnettävien lähikulttuuriavustusten myöntämisessä painotetaan erityisesti sellaisia tapahtumia ja toimintaa, joissa Espoon kaupunkiympäristöjä kehitetään asukaslähtöisesti, yhdessä erilaisten asukasryhmien kesken ja kestävä elämäntapa huomioiden. Tässä kokouksessa on päätettävänä 17 kohdeavustushakemusta, anottujen avustusten summa on yhteensä euroa. Yhteensä 15

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 6 Kulttuurilautakunta Sivu 26 / 31 hakemukselle esitetään myönnettäväksi kohdeavustuksina euroa. Alkuperäiset hakemusasiakirjat ovat nähtävillä kokouksessa. Tiedoksi - Avustuksen hakijat

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 7 Kulttuurilautakunta Sivu 27 / 31 7 Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Päätösehdotus Kulttuurijohtaja Susanna Tommila Kulttuurilautakunta ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan seuraaviin päätöksiin: Kirjastopalveluiden johtajan päätöspöytäkirja (yleiset asiat) 2 / Euroopan aluekehitysrahaston 6 Aika: Kirjastojen ja yritysten arvonluoti - hanke Kirjastopalveluiden johtajan päätöspöytäkirja (talousasiat) 1 / Salassa pidettävä Kulttuurijohtajan päätöspöytäkirja (yleiset asiat) 1 / Kulttuurineuvolan kehittämishankkeen avustushakemus Päätös Kulttuurilautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 8 Kulttuurilautakunta Sivu 28 / / Kokouksessa kuullut selostukset Käsittely Päätös Yleisö- ja yhteiskuntavastuupäällikkö Lauri Pokkinen: Suomen kansallisooppera ja -baletti - Selostus kuultiin :n 2 jälkeen. Kulttuurilautakunta: Kulttuurilautakunta merkitsi tiedoksi kuullun selostuksen.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 29 / 31 Muutoksenhakukielto kuntalaki 91 ( 1-4, 7-8) Muutoksenhakukielto Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 30 / 31 Oikaisuvaatimus ( 5-6) Oikaisuvaatimusohje Edellä mainittuihin kulttuurilautakunnan päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimus tehdään Espoon kulttuurilautakunnalle. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kulttuurilautakunnalle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kulttuurilautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 31 / 31 Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virkaaikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille Espoon kaupungin kirjaamoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon virka-ajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä myös telekopiona tai sähköpostilla lähettäjän omalla vastuulla. Kirjaamon osoite on: Käyntiosoite:Siltakatu 11 Virka-aika: ma-pe Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Sähköposti: kirjaamo@espoo.fi Telekopio: +358-(0) Vaihde: +358-(0)