JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS Cygnaeuksenkatu 9 01:156 7.5.2007
Perus- ja tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 1. kaupunginosan korttelin 15 tontteja 13 ja 14. Kaavan tarkoitus Kaavan nimi Cygnaeuksenkatu 9 Kaavan tunnus 01:156 Kaavan päiväys 7.12.2006 Kaavan laatija Osoite Sampo Sikiö, projektiarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnitteluosasto PL 233 40101 Jyväskylä Puhelin (014) 624 375, 040 735 4233 Sähköposti sampo.sikio@jkl.fi Kaavan vireilletulo Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 9.11.2005 Hyväksymispäivämäärät Ltk 20.2.2007 KH KV Kaavamuutoksessa korttelin asemakaava päivitetään ajan tasalle. Tontilla 14 mahdollistetaan nykyisen ajantasakaavan mukaisen viisikerroksisen rakennusosan rakentaminen. Korjaus- sekä uudisrakentaminen ohjataan korttelikokonaisuutta täydentäväksi. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Jyväskylän keskustassa, Cygnaeuksenkadun ja Yliopistonkadun risteyksessä. Tontit ovat osa korttelin 15 muodostavaa umpikorttelirakennetta.
Sisällysluettelo Perus- ja tunnistetiedot... 2 Kaavan tarkoitus... 2 Kaava-alueen sijainti... 2 Sisällysluettelo... 3 Tiivistelmä... 4 Kaavaprosessin vaiheet... 4 Asemakaavan sisältö... 4 Asemakaavan toteutus... 4 1 Lähtökohdat... 5 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 1.1.1. Alueen yleiskuvaus... 5 1.1.2. Maisema ja luonnonympäristö... 5 1.1.3. Yhdyskuntarakenne... 5 1.1.4. Rakennettu ympäristö... 5 1.1.5. Sosiaalinen ympäristö... 5 1.1.6. Liikenne... 5 1.1.7. Ulkoilu ja virkistys... 5 1.1.8. Palvelut... 5 1.1.9. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 5 1.1.10. Maanomistus... 5 1.2 Suunnittelutilanne... 6 1.2.1 Maakuntakaava / seutukaava... 6 1.2.2. Yleiskaava... 6 1.2.3. Voimassa oleva asemakaava... 6 1.2.4. Muut suunnitelmat ja päätökset... 6 1.2.5. Selvitykset ja inventoinnit... 6 2 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 7 2.1. Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 7 2.2. Osallistuminen ja yhteistyö... 7 2.2.1. Osalliset... 7 2.2.2. Vireilletulo... 7 2.2.3. Osallistuminen, vuorovaikutusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö... 7 2.3 Asemakaavan tavoitteet... 7 2.3.1. Kaupungin asettamat tavoitteet... 7 2.3.2. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet... 7 2.3.3. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 7 3 Asemakaavan kuvaus... 8 3.1. Kaavan rakenne... 8 3.1.1. Mitoitus... 8 3.1.2. Palvelut... 8 3.2. Aluevaraukset... 8 3.2.1. Korttelialueet... 8 3.2.2. Viheralueet... 8 3.2.3. Muut alueet ja liikennejärjestelyt... 8 3.3. Kaavan vaikutukset... 8 3.3.1. Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa... 8 3.3.2. Epävarmuustekijät... 8 3.3.3. Haitallisten vaikutusten lieventäminen... 8 3.3.4. Vaikutusten arviointi... 8 4 Asemakaavan toteutus... 10 4.1. Toteuttaminen ja ajoitus... 10 4.2. Toteutuksen seuranta... 10 Liitteet... 10
Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 9.11.2005. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille 5.12.2006. OAS on ollut nähtävillä myös kaupunkisuunnitteluosaston internet-sivuilla. Sisäinen aloituskokous pidettiin 21.6.2005. Viranomaisneuvottelua ei ollut tarpeellista järjestää. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 28.11.2006 asemakaavamuutosluonnoksen MRA 30 :n mukaista nähtäville asettamista varten. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnitteluosastolla 5.-22.12.2006. Lisäksi kaava-asiakirjat ovat nähtävillä Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnittelutoimiston internet-sivuilla. Luonnosvaiheesta ei järjestetty erillistä yleisötilaisuutta. Kaavamuutosehdotus kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä 20.2.2007. Kaavamuutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä 5.3.2007. Kaavamuutosehdotus julkisesti nähtävillä 15.3.-16.4.2007. Asemakaavan sisältö Alueen asemakaava (vuodelta 1954) päivitetään ajan tasalle. Tontilla 14 mahdollistetaan ajantasakaavan mukaisen viisikerroksisen rakennusosan rakentaminen nykyisen yksikerroksisen tanssisalisiiven tilalle. Tontin alla oleva pysäköintihalli osoitetaan kaavassa tonttien 13 ja 14 käyttöön. Korjaus- sekä uudisrakentaminen ohjataan korttelikokonaisuutta täydentäväksi. Asemakaavan toteutus Alueen mahdolliset kunnallistekniikan ja tiestön muutokset toteuttaa Jyväskylän kaupunki. Rakentamisesta tonteilla vastaavat tonttien omistajat. Kaupungin viranomaiset valvovat uudis- ja korjausrakentamista tontinluovutuksen ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä.
1 Lähtökohdat 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.1.1. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Jyväskylän keskustassa, Cygnaeuksenkadun ja Yliopistonkadun risteyksessä. Muutosalue (tontit 13 ja 14) on osa koko korttelin 15 kattavaa umpikorttelirakennetta. 1.1.2. Maisema ja luonnonympäristö Suunnittelualueen pihat ovat tällä hetkellä pääasiassa asfaltoituja. Rakennukset muodostavat selkeän kulman umpikorttelille ja ovat tärkeä osa Cygnaeuksenkadun ja Yliopistonkadun katunäkymiä. 1.1.3. Yhdyskuntarakenne Alue sijaitsee ruutukaavakeskustassa palvelujen lähellä. 1.1.4. Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen rakennukset ja niiden lähinaapurit on rakennettu 1950-luvulla, ja ne ovat aikakauden tyypillisiä perusasuinkerrostaloja. Rakennusten julkisivut ovat rapatut ja niiden värimaailma pääosin hillittyjä ruskean ja harmaan sävyjä. Korttelin sisäpihalla sijaitsee kaksi merkittävää rakennusta, Ruusu-Ristin puinen temppeli vuodelta 1928 ja Veljeshovin puurakenteinen rapattu kerrostalo vuodelta 1938. Temppeli on suojeltu asemakaavalla. Puukerrostalosta Keski-Suomen museo on antanut 19.9.2006 lausunnon, jonka mukaan rakennus tulisi suojella asemakaavalla paikallisen rakennushistoriallisen ja kaupunkikuvallisen arvonsa vuoksi. 1.1.5. Sosiaalinen ympäristö Korttelin asukkaista noin 50% on 18-35 vuotiaita ja 20% yli 65-vuotiaita. 1.1.6. Liikenne Suunnittelualueen vierestä kulkee yksisuuntainen Cygnaeuksenkatu, jonka ajosuunta on Kauppakadulta Yliopistonkadulle. Kadulla ei ole kevyen liikenteen väylää, mutta suunnitelmia sellaisen rakentamiseksi koko Cygnaeuksenkadulle ollaan parhaillaan laatimassa. Tontilta 13 on Cygnaeuksenkadulle liittymä, jota molemmat suunnittelualueen tontit käyttävät. Ajo tontilta 14 tapahtuu tontin 13 läpi. 1.1.7. Ulkoilu ja virkistys Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Harju ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksineen. Alue on myös lähellä Hippoksen urheilualuetta. 1.1.8. Palvelut Cygnaeuksenkatu 9:ssä toimii tällä hetkellä katutasossa parturi-kampaamo ja kotileipomo/konditoria sekä kellarikerroksessa urheiluseura. Suunnittelualueen molemmissa rakennuksissa on myös toimistoja asuinhuoneistojen yhteydessä. Ruutukaavakeskustan palvelut ovat suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä. 1.1.9. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Viereisten katujen vilkas liikenne saattaa aiheuttaa melu-, tärinä-, pöly- ja pakokaasuhaittoja alueella. 1.1.10. Maanomistus Kaavoitettavan alueen yksityiset maanomistajat luetellaan liitteessä 8.
1.2 Suunnittelutilanne 1.2.1 Maakuntakaava / seutukaava Suunnittelualueella on voimassa seutukaavan 5. vaihekaava (liite 1), joka on vahvistettu 2.8.1999. Seutukaavassa alue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. 1.2.2. Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Yleiskaava 1982 (liite 2), jossa alue on osoitettu kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK). 1.2.3. Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 23.4.1954 vahvistettu asemakaava (01:020). Kaavassa suunnittelualue on osoitettu asuinrakennusten korttelialueeksi (A). Tontilla 14 (Cygnaeuksenkatu 9) on viisikerroksisen rakennuksen rakennusala ja tontilla 13 (Yliopistonkatu 8) kuusikerroksisen. 1.2.4. Muut suunnitelmat ja päätökset Arkkitehtisuunnittelu Jukka S. Lehtonen on tehnyt alustavia suunnitelmia uudisrakennuksesta. Katu- ja puistoosasto suunnittelee parhaillaan Cygnaeuksenkadulle kevytväylää Vapaudenkadun ja Yliopistonkadun välille. Väylä tulee kulkemaan kadun vastakkaisella puolella. 1.2.5. Selvitykset ja inventoinnit Keski-Suomen museo on antanut 19.9.2006 lausunnon, jonka mukaan suunnittelualueen naapurissa oleva puukerrostalo tulisi suojella asemakaavalla paikallisen rakennushistoriallisen ja kaupunkikuvallisen arvonsa vuoksi.
2 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 2.1. Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavan muutokseen on ryhdytty Cygnaeuksenkatu 9:n kiinteistöosakeyhtiö As.oy Tuomaanharjun hakemuksesta. 2.2. Osallistuminen ja yhteistyö 2.2.1. Osalliset Osallisia ovat kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat. Viranomaiset: Tonttiosasto Katu- ja puisto-osasto Rakennusvalvontaosasto Ympäristöosasto Jyväskylän Energia Oy / vesi Jyväskylän Energia Oy / kaukolämpö JE-Siirto Oy Keski-Suomen ympäristökeskus Yläkaupungin asukasyhdistys ry / Jukka Juusela Luettelo yksityisistä maanomistajista on kaupunkisuunnitteluosastolla. 2.2.2. Vireilletulo Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 9.11.2005. 2.2.3. Osallistuminen, vuorovaikutusmenettelyt ja viranomaisyhteistyö Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) postitettiin osallisille ja viranomaisille 5.12.2006. Asemakaavamuutos oli nähtävillä Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnitteluosastolla 5.-22.12.2006. Lisäksi kaavaasiakirjat ovat nähtävillä Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnittelutoimiston internet-sivuilla. Viranomaisneuvottelua ei ollut tarpeellista järjestää. 2.3 Asemakaavan tavoitteet 2.3.1. Kaupungin asettamat tavoitteet Asemakaavalla mahdollistetaan ajantasakaavan mukainen rakentaminen, täydennetään ruutukaavakeskustan korttelirakennetta ja kannustetaan asumiseen keskusta-alueella. 2.3.2. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Kaavamuutoksella pyritään selkeyttämään kaupunkirakennetta. 2.3.3. Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Tontin 13 läpikulkuliikenne huomioidaan ja siitä syntyvää haittaa voidaan kompensoida esimerkiksi mahdollistamalla tontin autopaikkojen sijoittaminen tontin 14 autohalliin.
3 Asemakaavan kuvaus 3.1. Kaavan rakenne 3.1.1. Mitoitus Ajantasakaavassa tonteilla ei ole rakennusoikeutta, vain kerrosluku ja rakennusala. Kaavamuutoksessa rakennusoikeus on osoitettu kerrosneliömetreinä, jotka on laskettu nykyisen käytetyn rakennusoikeuden ja uudisrakennussuunnitelman arvion mukaan. Tontille 13 rakennusoikeutta tulee 2700 kem 2 ja tontille 14 3400 kem 2. Uudisrakennusosaan on arkkitehdin luonnosten mukaan tulossa 20 uutta asuntoa. 3.1.2. Palvelut Rakennusten pohjakerroksissa toimii muutamia liiketiloja, jotka voivat jatkaa toimintaansa. 3.2. Aluevaraukset 3.2.1. Korttelialueet Alueen korttelimääräys on AK: asuinkerrostalojen korttelialue. Kaavamääräyksillä tarkennetaan, että liiketiloja saa olla korkeintaan 30% kunkin tontin kerrosalasta. Uudisrakennusten ja vanhojen rakennusten korjauksien tulee sopia nykyiseen korttelirakenteeseen massoiltaan, julkisivumateriaaleiltaan ja sommittelultaan. 3.2.2. Viheralueet Varsinaisia viheralueita ei kaavamuutosalueella ole. Tonttien pihoille on kaavamääräyksen mukaan osoitettava 10 m 2 leikki- ja oleskelutilaa asuntoa kohden. 3.2.3. Muut alueet ja liikennejärjestelyt Tontille 14 ajetaan tontin 13 läpi. Tätä varten tontille 13 on merkitty ajorasite (ajo-1). Tontille 14 osoitetaan maanalainen pysäköintihalli, johon voidaan osoittaa myös tontin 13 autopaikkoja. Jyväskylän Energialle on varattu tontille 13 maanalainen sähkölinja, joka kulkee rakennuksen kellarissa olevasta muuntamosta Cygnaeuksenkadulle. 3.3. Kaavan vaikutukset 3.3.1. Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Vaikutusten arviointia on tehty asiantuntija-arvioina perustuen olemassa oleviin lähtötietoihin, joita täydennettiin tarvittavilta osin kaavoituksen edetessä. 3.3.2. Epävarmuustekijät Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy pieniä epävarmuustekijöitä. Kaavaa suunniteltaessa tontin 14 rakennuksen laajennuksen suunnittelu on käynnissä, mutta sen toteutumisesta ei ole täyttä varmuutta. 3.3.3. Haitallisten vaikutusten lieventäminen Kaavan laadinnan kuluessa on pohdittu arvioitujen haitallisten vaikutusten lievennysmahdollisuuksia. Näistä on kerrottu tarkemmin seuraavassa kappaleessa vaikutusten arvioinnin tulosten kuvailun yhteydessä. 3.3.4. Vaikutusten arviointi Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Toteutuessaan tontin 14 uudisrakentaminen lisää alueelle noin 20 asuntoa, eli noin 40 uutta asukasta. Määrä ei ole merkittävä yhdyskuntarakenteen kannalta. Vaikutukset maisemaan ja luonnonympäristöön Muutoksella ei ole vaikutusta luonnonympäristöön tai maisemaan.
Vaikutukset viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin Muutos ei vaikuta alueen yleisiin viheralueisiin tai virkistysyhteyksiin. Lisärakentamisen toteutuessa kasvava asuntomäärä vaatii myös pihan leikki- ja oleskelutilan lisäämistä tontilla 14. Vaikutukset kaupunkikuvaan Toteutuessaan Cygnaeuksenkatu 9:n uudisrakennus täydentää Cygnaeuksenkadun katutilaa ja näkymää. Sosiaaliset vaikutukset Alueelle tulee muutamia kymmeniä uusia asukkaita, millä ei ole suurta merkitystä alueen kannalta. Liikenteelliset vaikutukset Ajojärjestelyt tonttien pihoille eivät muutu. Lisärakentamisen toteutuessa kasvava asuntomäärä vaatii myös pihan leikki- ja oleskelutilan lisäämistä tontilla 14. Tällöin autopaikkoja on sijoitettava tontin 14 alle rakennettavaan pysäköintihalliin. Samalla kääntyminen kadulta halliin ja liittyminen kadun liikenteeseen hallin rampista lisääntyy. Määrä ei kuitenkaan ole merkittävä. Tekninen huolto Alueella on normaali kunnallistekniikka, joka ei vaadi muutoksia kaavamuutoksen takia.
4 Asemakaavan toteutus 4.1. Toteuttaminen ja ajoitus Cygnaeuksenkatu 9:n uudisrakennusosan suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Rakennushanke saattaa alkaa heti kaavan saatua lainvoiman. 4.2. Toteutuksen seuranta Asemakaavamuutoksen toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin rakennusvalvontaosaston sekä katu- ja puisto-osaston kanssa. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava kaupunkisuunnitteluosaston edustajien kanssa. Mikäli kaava ei toteudu merkittävissä määrin vuoteen 2017 mennessä on kaavan tavoitteet ja itse suunnitelma arvioitava uudelleen ja tarvittaessa ryhdyttävä kaavamuutoksiin. Liitteet 1 Ote Keski-Suomen seutukaavasta (5. vaihekaava) ja yleiskaavasta 1982 2 Ote nykyisestä ajantasa-asemakaavasta 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 Kaavaehdotus (pienennös) 5 Kaavan havainnekuva 6 Kooste luonnos- ja ehdotusvaiheen palautteesta 7 Maanomistajat 8 Asemakaavan seurantalomake
Liite 6. Kooste luonnosvaiheen palautteesta Luonnosvaiheen mielipiteet on seuraavassa esitetty lyhennelminä. Täydelliset tekstit ovat saatavissa kaupunkisuunnitteluosastolta. Kaavoittajan vastineet mielipiteisiin on esitetty sisennettynä ja kursiivilla. Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminnalla ja Keski-Suomen museolla ei ollut huomautettavaa kaavaluonnokseen. JE-siirto Oy (Tuomo Mielonen): Cygnaeuksenkatu 9 ja Yliopistonkatu 8 väliselle alueelle tulee merkitä 20- ja 0,4 kv: n kaapeleille maanalaista sähkölinjaa varten varattu alue. Alue on esitetty liitteenä olevassa kartassa. Merkintä on jo kaavaluonnoksessa. As.oy Harju 8, Yliopistonkatu 8 (Ismo Lievonen): As.oy Harju 8 edellyttää että ajo Cygnaeuksenkadulta tontille 14 yritetään järjestää suoraan Cygnaeuksenkadulta. Mikäli tontin 13 kautta jatkossakin ajo tapahtuu, on ehdottomasti edellytyksenä se, että autopaikkoja järjestetään tontin 14 mahdollisesta autohallista tontin 13 käyttäjille. Kaavaehdotuksessa tontin 14 ajo on osoitettu rasitteena tontin 13 läpi. Kaavamerkinnällä mahdollistetaan tontin 13 autopaikkojen sijoittaminen tontin 14 autohalliin. Kiinteistöjen tulee solmia keskenään tonttiosaston kautta rasitesopimus, jossa läpiajosta ja pysäköintipaikoista sovitaan. Kooste ehdotusvaiheen palautteesta Ehdotusvaiheen mielipiteet on seuraavassa esitetty lyhennelminä. Täydelliset tekstit ovat saatavissa kaupunkisuunnitteluosastolta. Kaavoittajan vastineet mielipiteisiin on esitetty sisennettynä ja kursiivilla. Rakennus- ja ympäristölautakunnalla, Keski-Suomen ympäristökeskuksella ja Keski-Suomen pelastuslaitoksella ei ollut huomautettavaa kaavaehdotukseen. As.oy Harju 8, Yliopistonkatu 8 (Ismo Lievonen): Muutosesitys täytyisi suunnitella ensisijaisesti siten, että tontille 14 järjestetään oma liittymä, jota kautta tontille ajo suoritetaan. Jos kuitenkin tontille 14 ajetaan tontin 13 kautta, olemme valmiit hyväksymään sen vain ehdolla, että kaavamuutosesitykseen lisätään maininta: "Tontille 13 on varattava autopaikkoja tontilta 14". Maininta "Tontin 13 pysäköintipaikkoja voidaan osoittaa tontille 14" ei ole riittävä. Kaavamääräyksillä ei ole tarkoituksenmukaista määrätä autopaikoista ehdotetulla tavalla. Kuten luonnosvaiheen palautteessakin todetaan, kaavaehdotuksessa tontin 14 ajo on osoitettu rasitteena tontin 13 läpi. Kaavamerkinnällä mahdollistetaan tontin 13 autopaikkojen sijoittaminen tontin 14 autohalliin. Kiinteistöjen tulee solmia keskenään tonttiosaston kautta rasitesopimus, jossa läpiajosta ja pysäköintipaikoista sovitaan. Sopimuksessa voidaan määrätä autopaikkojen osoittamisesta.