JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS. Niittytie 2 13:114

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkisuunnitteluosasto ASEMAKAAVAN SELOSTUS Niittytie 2 13:

2 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan muutos koskee 13. kaupunginosan korttelin 66 tonttia 5 sekä katu- ja puistoaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat 13. kaupunginosan korttelin 66 tontit 7 ja 8. Kaavan nimi Niittytie 2 Kaavan tunnus 13:114 Kaavan päiväys Kaavan laatija Osoite Kaj Liljeblad, kaavoitusarkkitehti (luonnosvaihe) Sampo Sikiö, kaavoitusarkkitehti Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnitteluosasto PL Jyväskylä Puhelin (014) Sähköposti sampo.sikio@jkl.fi Kaavan vireilletulo Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti Hyväksymispäivämäärät Ltk KH KV Kaavan tarkoitus Kaavan tarkoitus on muuttaa Lohikoskella Niittytie 2:ssa sijaitseva huoltoasematontti ja pieni osa viereistä puistoaluetta kahdeksi kaksikerroksisten rivitalojen tontiksi. Alueen asemakaava on vahvistunut Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Lohikoskella noin kahden kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta, Lahjaharjuntien ja Niittytien risteyksessä. Aluetta ympäröivät omakoti- ja rivitaloalueet. 2

3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ 4 1 LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Maisema ja luonnonympäristö Yhdyskuntarakenne Rakennettu ympäristö Sosiaalinen ympäristö Liikenne Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava / seutukaava Yleiskaava Voimassa oleva asemakaava Muut suunnitelmat ja päätökset Selvitykset ja inventoinnit 6 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin asettamat tavoitteet Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet 7 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Vaikutusten arviointi 8 4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTUKSEN SEURANTA 9 LIITTEET 9 3

4 TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille OAS on ollut nähtävillä myös kaupunkisuunnitteluosaston internet-sivuilla. Viranomaisneuvottelua ei ollut tarpeellista käydä. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatoimen yhteispalvelupiste Hannikaisessa Lisäksi kaava-asiakirjat ovat nähtävillä Jyväskylän kaupungin kaupunkisuunnittelutoimiston internet-sivuilla. Luonnosvaiheesta ei järjestetty erillistä yleisötilaisuutta. Kaavamuutosehdotus kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyssä Kaavamuutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä Kaavamuutosehdotus julkisesti nähtävillä Asemakaavan sisältö Asemakaavan muutoksen tavoitteena on muodostaa huoltoasematontista ja viereisestä puistosta erotettavasta noin 750 m2 suuruisesta alasta kaksi kaksikerroksisten rivitalojen tonttia. Tonttien viereisen omakotitontin puoleinen reuna osoitetaan istutettavaksi. Asemakaavan toteutus Rakennusliikkeet toteuttavat alueen rakennukset. Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta tontinluovutuksen ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä. 4

5 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Lohikoskella noin kahden kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta, Lahjaharjuntien ja Niittytien risteyksessä. Nykyinen huoltoaseman tontti rajautuu katuihin, puistoalueeseen sekä Paperimestaritie 1:n omakotitalotonttiin. Kaava-alueen lähiympäristö koostuu omakotija rivitaloista sekä lähivirkistysalueista Maisema ja luonnonympäristö Maisemallisesti suunnittelualue on osa Lahjaharjuntien varren melko hajanaista katumiljöötä. Suunnittelualueella sijaitsee tällä hetkellä käytöstä poistettu huoltoasema, mikä lisää maiseman hajanaisuutta. Suunnittelualueen itäpuolella on puistoalue Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue rajautuu alueen keskeiseen pääkatuun, Lahjaharjuntiehen. Alueen läheisyydessä on niin omakoti-, rivi- kuin kerrostalokortteleitakin. Lohikosken ostoskeskus palveluineen sijaitsee vajaan kilometrin päässä Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella oleva huoltoasema katoksineen on tyypillinen tasakattoinen 1980-luvun huoltamorakennus. Lähiympäristön rakennukset on pääosin rakennettu 1970-, 80- ja 90-luvuilla. Ympäristö on rakennustavaltaan ja tyyliltään melko hajanaista. Lähistöllä on kuitenkin myös varsin yhtenäisiä kokonaisuuksia, mm. Puikkarikatu, Metsikkötie ja Niittytien toinen pää Sosiaalinen ympäristö Lohikosken tilastoalueella asuu 3393 asukasta. Lohikosken asuntokannasta noin puolet sijaitsee omakoti- tai rivitalossa; kerrostalojen osuus on alhaisempi kuin muussa kaupungissa. Myös vuokra-asuntojen osuus on alhaisempi kuin kaupungissa keskimäärin. Lohikosken merkittävimmät julkiset lähipalvelut, koulu ja päiväkoti, sijaitsevat Lohikosken keskustassa n. 800 metrin päässä suunnittelualueesta. Lohikosken keskustassa toimii myös lähin päivittäistavarakauppa. Seppälän alueen kattavat kaupalliset palvelut ovat Lohikoskelta hyvin saavutettavissa Liikenne Ajoneuvoliikenne Alueen pääkatu, melko vilkas Lahjaharjuntie, kulkee suunnittelualueen vierestä. Suunnittelualueen kulmasta haarautuva Niittytie jatkuu Lohikosken eteläosan läpi ja yhdistyy Ukonniementiehen. Niittytien liikenne on pääosin tonteille ajoa. Joukkoliikenne Lahjaharjuntietä kulkevat bussit ja 36. Lähin bussipysäkki on aivan suunnittelualueen vieressä. Kevyt liikenne Lahjaharjuntien varressa, suunnittelualueen puolella, kulkee kevytväylä. 5

6 1.1.7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella tai sen lähiympäristössä ei ole merkittäviä ympäristönsuojelu- tai ympäristöhäiriötekijöitä. Huoltoaseman tontin maaperä on tutkittava ja tarvittaessa vaihdettava ennen tontin rakentamista. Lahjaharjuntien liikennemelu voi häiritä suunnittelualueen asuinrakentamista Maanomistus Huoltoaseman tontin omistaa Oy Teboil Ab ja viereisen puistoalueen M-Real Oyj. Ote ajantasakaavasta. AM2 Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue. PI Istutettava puistoalue. 6

7 1.2 SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava / seutukaava Lohikoskella on voimassa Seutukaava 5 (kuva ohessa), joka on vahvistettu Kaavaa koskevat valituspäätökset on ratkaistu KHO:ssa ja kaava on siten lainvoimainen. Seutukaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Asemakaavamuutos ei ole seutukaavan vastainen Yleiskaava Lohikoskella on voimassa Yleiskaava 1982 (kuva ohessa), jossa alueelle esitetään asuinpientaloja (kaavamerkintä AP) Voimassa oleva asemakaava Alueella on voimassa vahvistettu asemakaava (kaavatunnus 13:023, liite 1). Kaavassa huoltoaseman tontti on osoitettu moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialueeksi (AM2). Tontin rakennusoikeus on 270 kem 2. Viereinen viheralue on ajantasaasemakaavassa puistoaluetta (PI). ote seutukaavasta Selvitykset ja inventoinnit Aluetta on inventoitu ja tutkittu kaavoittajan tekemin maastokäynnein. ote yleiskaavasta 7

8 2 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Asemakaavan laatiminen on käynnistetty tontin omistajan, Teboil Oy:n hakemuksesta. 2.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset: Tonttiosasto Katu- ja puisto-osasto Rakennusvalvontaosasto Ympäristöosasto Jyväskylän Energia Oy / vesi, kaukolämpö, JE-Siirto Oy Keski-Suomen ympäristökeskus Luettelo yksityisistä maanomistajista on kaupunkisuunnitteluosastolla Vireilletulo Kaavoituksen aloittamisesta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) postitettiin osallisille ja viranomaisille Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä Luonnosvaiheesta ei järjestetty erillistä yleisötilaisuutta Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelua ei ollut tarpeellista käydä. 2.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin asettamat tavoitteet Kaavatyön tavoitteena on mahdollistaa suunnittelualueen muuttaminen asuinkortteliksi. Jyväskylän kaupungin arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa esitetään kaupungin yleiset tavoitteet, jotka koskevat arkkitehtuuria ja alueiden suunnittelua Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Rakentaminen tulee sijoittaa alueelle riittävän tehokkaasti, vaikka rakennusaloja rajoittavatkin alueella olevat vesi- ja viemärijohdot. Lahjaharjuntieltä kantautuvaa ajomelua tulee torjua rakentamisratkaisuilla. 8

9 3 ASEMAKAAVAN KUVAUS 3.1 KAAVAN RAKENNE Alkuperäinen tontti on kooltaan 2999 m 2, ja sitä laajennetaan puistosta 834 m 2. Rakennusoikeus kasvaa 270 kem 2 :stä 1370 kem 2 :iin. Suunnittelualueelle muodostetaan kaksi kaksikerroksisten rivitalojen tonttia, joista toisella asuinrakennusten rakennusoikeus on 550 kem 2 ja toisella 600 kem 2. Molemmilla tonteilla on lisäksi 60 kem 2 talousrakennusten rakennusoikeutta erillisellä rakennusalalla. Tontin kaavamääräyksissä määrätään asuinrakennusten julkisivujen pääväriksi vaalea. Lahjaharjuntien puoleisella tontilla kadun puoleisten julkisivujen ääneneristävyyden liikennemelua vastaan tulee olla vähintään 35 db(a). 3.2 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Vaikutusten arviointia on tehty asiantuntija-arvioina perustuen olemassa oleviin lähtötietoihin, joita täydennettiin tarvittavilta osin kaavoituksen edetessä Vaikutusten arviointi Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen sekä sosiaaliset vaikutukset Alueen asukasmäärä kasvanee muutamalla kymmenellä. Vaikutus ei ole merkittävä. Tyhjän tontin rakentaminen parantaa alueen yleisilmettä ja koettua turvallisuutta. Vaikutukset maisemaan ja luonnonympäristöön sekä kaupunkikuvaan Lähivirkistysalue pienenee hiukan, mutta muutoksella ei ole merkitystä. Lahjaharjuntien katutila ja alueen kokonaisvaikutelma täsmentyy jonkin verran. Huoltoaseman poistumista asuinaluekokonaisuudesta voidaan pitää positiiivisena muutoksena. Vaikutukset viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin sekä liikenteelliset vaikutukset Ei merkittäviä vaikutuksia. 9

10 4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 4.1 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Alueen rakentaminen on tarkoitus aloittaa välittömästi kaavan vahvistuttua. 4.2 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Ei erityisiä suunnitelmia. 4.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavanmuutoksen toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin rakennusvalvontaosaston sekä katu - ja puisto-osaston kanssa. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava kaupunkisuunnitteluosaston edustajien kanssa. Mikäli kaava ei toteudu merkittävissä määrin vuoteen 2017 mennessä on kaavan tavoitteet ja itse suunnitelma arvioitava uudelleen ja tarvittaessa ryhdyttävä kaavamuutoksiin. LIITTEET 1 Ote nykyisestä ajantasa-asemakaavasta 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 Kaavaehdotus (pienennös) 4 Kaavan havainnekuva 5 Kooste luonnosvaiheen ja ehdotusvaiheen palautteesta 6 Asemakaavan seurantalomake 10

11 LIITE 5. Kooste luonnosvaiheen palautteesta Jyväskylän kaupungin yhdyskuntatoimen katu- ja puisto-osastolla, JE-Siirto Oy:llä ja Keski- Suomen ympäristökeskuksella ei ollut huomautettavaa. Jyväskylän Energian vesihuolto (Jarmo Pakarinen) huomautti, että vesihuoltolinjojen rasitealueille ei saa istuttaa puita. Kaavasta on syytä poistaa istutusmerkintä rasitealueilta. Muutos on tehty kaavaehdotukseen. Kooste ehdotusvaiheen palautteesta Pelastuslaitoksella, JE-Siirrolla ja rakennus- ja ympäristölautakunta ei ollut muistutettavaa. Jyväskylän Energian vesihuolto (Jukka Tyrväinen) ehdotti, että asemakaavan muutosehdotusta täsmennetään istutettavan puurivin merkinnän kohdalta lisäämällä teksti "Istutettava puurivi, puita ei saa istuttaa kuitenkaan maanalaista johtoa varten varatun alueen osan kohdalle." tai että istutettavan puurivin merkintä poistetaan putkirasitteen päältä. Esitetyt muutokset on tehty kaavaehdotukseen. 11