MYRSKYLÄ KOSKENKYLÄNTIEN YRITYSALUE ASEMAKAAVA Päiväys 29.2.2016 Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 email: phartikainen@kolumbus.fi Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 23.12.2015-22.1.2016 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee taajaman eteläosassa Koskenkylään johtavan tien (Orimattilantie) vieressä. Alue rajautuu Kuoppapellontiehen. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Koskenkyläntien yritysalue. Kaavan tarkoitus Kunta on hankkinut alueen yritystoimintaa varten. Alue suunnitellaan sellaista yritystoimintaa varten, joka ei aiheuta haittaa ympäristölle. SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaava-alueen sijainti... 1 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.21 Liikenneratkaisu... 3 2.22 Korttelialueet... 3 1
2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.11 Alueen yleiskuvaus... 5 3.12 Luonnonympäristö, maisema ja pohjavesi... 5 3.13 Rakennettu ympäristö... 6 3.131 Väestö, työpaikat, palvelut... 6 3.132 Rakennuskanta ja rakennettu ympäristö... 6 3.133 Muinaisjäännökset... 8 3.134 Tekninen huolto... 8 3.135 Liikenne ja ympäristön häiriötekijät... 8 3.14 Maanomistus... 8 3.2 Suunnittelutilanne... 9 3.21 Maakuntakaava... 9 3.22 Yleiskaava... 9 3.23 Asemakaava... 9 3.24 Rakennusjärjestys... 10 3.25 Pohjakartta... 10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 10 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 10 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.31 Osalliset... 11 4.32 Vireilletulo... 11 4.33 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 11 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 11 4.41 Kunnan asettamat tavoitteet... 11 4.42 Yleiskaavan osoittamat tavoitteet... 11 4.43 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet... 11 4.5 Tutkitut vaihtoehdot... 12 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 13 5.1 Kaavan mitoitus... 13 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 13 5.3 Aluevaraukset... 13 5.31 Korttelialueet... 13 5.32 Liikennealueet... 14 5.4 Kaavan vaikutukset... 14 5.41 Suhde maakuntakaavaan... 14 5.42 Suhde yleiskaavaan... 14 5.43 Vaihtoehtoiset yritystoiminnan alueet... 15 5.44 Liikenteelliset vaikutukset... 16 5.45 Palvelujen saavutettavuus... 16 5.46 Sosiaaliset vaikutukset... 16 5.47 Taloudelliset vaikutukset... 17 5.48 Vaikutus maisemakuvaan... 17 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17 6.1 Havainnekuva... 17 6.2 Toteuttamisen aikataulu... 17 2
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan muuttaminen on käynnistetty kunnan aloitteesta. Kunnanhallitus päätti 22.6.2015 asemakaavan vireille tulosta. Kunnanhallitus päätti 7.12.2015 jatkosuunnittelun pohjaksi valittavasta vaihtoehdosta. Kaavaluonnos pidettiin nähtävänä MRA 30 :n mukaisesti 23.12.2015-22.1.2016 välisen ajan. Kaavaehdotus pidetään nähtävänä MRA 27 :n mukaisesti. 2.2 Asemakaava 2.21 Liikenneratkaisu Orimattilantie on osoitettu maantien alueeksi (LT) lunastetun tiealueen mukaisesti. Liikenne alueelle hoidetaan Orimattilantieltä yhden katuliittymän kautta olemassa olevan Kuoppapellontien kohdalta. Liittymän kohdalla on hyvä näkyvyys molempiin suuntiin. Katu muodostaa pistotien, jonka päässä on tilava kääntöpaikka raskaan liikenteen mitoituksella. Kuoppapellontie ei täytä leveydeltään eikä madollisesti myöskään rakenteeltaan raskaan liikenteen vaatimusta, minkä vuoksi se jouduttaneen rakentamaan uudelleen. Leventämisen seurauksena tien varressa oleva koivukuja tuhoutuu korttelin 100 puolelta. Kaavassa korttelialueelle on osoitettu korvaavan puurivin istutusmääräys. Kevyen liikenteen yhteys alueen ja taajaman välillä on puutteellinen. Kevyen liikenteen väylä puuttuu kaava-alueen ja Pukkilantien väliltä. Siitä eteenpäin Meriniityntien, Kylänpääntien ja Keskustien kautta on turvallinen kulkuyhteys taajaman keskustaan. Keskustien varressa on erillinen kevyen liikenteen väylä. Puuttuva kevyen liikenteen väylä voidaan tarvittaessa toteuttaa Orimattilantien varteen voimassa olevassa asemakaavassa varatun suojaviheralueen (EV) kautta. 2.22 Korttelialueet Kortteli 100 Kortteli on varattu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Kerrosalasta enintään 20 % saa käyttää myymälä- ja muita siihen verrattavia tiloja varten. Alueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä. Rakennukset sijoittuvat näkyvälle paikalle. Rakennusten julkisivujen ja piha-alueiden edustavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ulkovarastointi on kielletty. Rakentamiseen osoitettu alue muodostaa yhden korttelin. Kaava mahdollistaa korttelialueen joustavan jakamisen rakennuspaikoiksi kysynnän edellyttämällä tavalla, sillä rakennuspaikkajako on ohjeellinen ja korttelin sisällä ei ole rakennuspaikkojen muodostamista rajoittavia merkintöjä. Ohjeellisia rakennuspaikkoja on kolme, joiden keskimääräinen koko on n. 4378 m 2. 3
Rakennusoikeus on 40 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,40). Enimmäiskerrosluku on kaksi. Julkisivun enimmäiskorkeus on 6,5 m. Kaava määrää, että rakennus on rakennettava kiinni Orimattilantien puoleiseen rakennusalan reunaan. Ratkaisulla tavoitellaan korttelin selkeä rajautumista ja siistiä julkisivua vilkkaan kulkuväylän suuntaan. Samalla pihatoiminnot jäävät piiloon rakennuksen taakse Orimattilantieltä katsottuna. Rakennusalan ja Orimattilantien välinen alue on määrätty istutettavaksi. Kortteli 101 Kortteli on varattu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Alueelle voidaan rakentaa toimitilarakennuksia, jotka ympäristövaikutuksiltaan ovat rinnastettavissa toimistotyyppiseen työhön. Kerrosalasta enintään 20 % saa käyttää myymälä- ja muita siihen verrattavia tiloja varten. Alueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä. Rakennukset sijoittuvat näkyvälle paikalle. Rakennusten julkisivujen ja piha-alueiden edustavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ulkovarastointi on kielletty. Rakentamiseen osoitettu alue muodostaa yhden korttelin. Kaava mahdollistaa korttelialueen joustavan jakamisen rakennuspaikoiksi kysynnän edellyttämällä tavalla, sillä rakennuspaikkajako on ohjeellinen ja korttelin sisällä ei ole rakennuspaikkojen muodostamista rajoittavia merkintöjä. Ohjeellisia rakennuspaikkoja on kolme, joiden keskimääräinen koko on n. 2287 m 2. Kunkin rakennuspaikan länsilaita asutusta vastaan varataan yritystoimintaan liittyvää asuntoa (as) varten (asuminen ja yrittäminen samalla rakennuspaikalla). Asunnot ja asuntokohtaiset pihat toimivat suoja-alueena olemassa olevaa asutusta vastaan. Rakennusoikeus on 25 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,25). Enimmäiskerrosluku on yksi. Julkisivun enimmäiskorkeus on 4,5 m. Vesihuolto Orimattilantien vieressä on Myrskylästä Loviisaan johtava runkovesijohto. Korttelin 81 länsireunalla on vesijohto- ja viemärilinja, johon kaava-alue voidaan liittää. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Aikaisemman kysynnän perusteella voi olettaa, että alueen toteuttaminen kestää vuosikausia. 4
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Alueen yleiskuvaus Alue on peltoa. Peruskartta ja ilmakuva hahmottavat ympäristön rakentamistilannetta. Pohjoisessa alue rajoittuu yritystoiminnan alueeseen, lännessä pientaloalueeseen ja idässä maantiehen. 3.12 Luonnonympäristö, maisema ja pohjavesi Alue ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeää pohjavesialuetta. Alueen sijaintia suurmaisemassa havainnollistaa kohdan 3.11 peruskartta. Kaavahanketta varten on laadittu luonto- ja maisemaselvitys, joka on kaavan oheismateriaalina (Luonto- ja maisemaselvitys, Karttaako Oy/Mikko Siitonen, 2015). Luontoselvityksen yhteenvedossa alueesta todetaan mm. seuraavaa: Varsinaista luonnonympäristöä ei selvitysalueeseen sisälly. Pohjoisrajan tienvarressa kasvoi joitain kuivan paikan niittylajeja, kuten kissankello, keltamaksaruoho, hopeahanhikki ja ahomatara. Kuoppapellontietä reunustaa koivurivistö. Suunniteltu rakentaminen liittyy luontevasti olemassa olevaan, vaihtelevasti rakennettuun ja tiestön halkomaan kulttuuriympäristöön. Selvitysalueelta ei löydetty luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä metsälaissa kuvattuja merkittäviä elinympäristöjä. Kasvistossa ei havaittu valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisia eikä silmällä pidettäviä lajeja. Muutakaan huomionarvoista lajistoa ei alueella tavattu. Selvitysalueella ei ole mainittavaa merkitystä osana suurmaisemaa. Luontoarvojen (lajisto ja elinympäristöt) kannalta selvitysalue on vähämerkityksinen. 5
3.13 Rakennettu ympäristö 3.131 Väestö, työpaikat, palvelut Alue on rakentamaton, mutta se liittyy teollisuusalueeseen ja muutamaan pientalon rakennuspaikkaan. Koulu ja taajaman kaupalliset palvelut sijaitsevat noin 1,5 km:n etäisyydellä. 3.132 Rakennuskanta ja rakennettu ympäristö Alueen eteläpuolen rakennuskanta on arviolta 1950 -luvulta Kuoppapellontie 25 Kuoppapellontie 19 6
Kuoppapellontie 17 Kuoppapellontien vieressä on teollisuusalueen varastohalli Kuoppapellontien liittymän kohdalla on hyvä näkyvyys Orimattilantien molempiin suuntiin. 7
3.133 Muinaisjäännökset Museoviraston muinaisjäännösrekisterin mukaan alueella ei ole tiedossa muinaisjäännöksiä: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx 3.134 Tekninen huolto Korttelin 81 länsireunalla on vesijohto- ja viemärilinja, johon kaava-alue voidaan liittää. Korttelin 100 eteläreunalla on vesijohto. 3.135 Liikenne ja ympäristön häiriötekijät Orimattilantie on seututieluokan tie. Tien liikennemäärä on n. 2130 ajoneuvoa vuorokaudessa. Nopeusrajoitus 80 km/t. Tien kriittinen 55 dba:n päivämelualue ulottuu tien keskilinjasta noin 40 m:n etäisyydelle. 3.14 Maanomistus Alue on pääosin kunnan omistuksessa (vihreä alue). Kuoppapellontie on pääosin yksityisessä omistuksessa. 8
3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan 30.10.2014. Maakuntakaavassa alue on valkoista aluetta. Orimattilantie on seututieluokan tie. 3.22 Yleiskaava Myrskylän kirkonkylän oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa (hyväksytty 2002) alue on osoitettu maatalousalueeksi (MT). Alue rajautuu työpaikka-alueeseen (TP) ja pientaloalueeseen (AP). 3.23 Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa, mutta se rajoittuu asemakaavan teollisuusalueeseen (TY), liikennealueeseen (LT) sekä maa- ja metsätalousalueeseen (M). 9
3.24 Rakennusjärjestys Myrskylän kunnan rakennusjärjestys on astunut voimaan 19.1.2011. 3.25 Pohjakartta Pohjakartta on laadittu v. 1975 ja hyväksytty 15.12.1976. Pohjakartasta puuttuu Orimattilantie sekä ympäristön rakennuskantaa. Kohden 3.11 tuore ilmakuva havainnollistaa ympäristön rakentamistilannetta. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kunta hankki v. 2013 alueen omistukseensa siinä tarkoituksessa, että se suunnitellaan yritystoimintaa varten. Alueen suunnittelu on tarpeen, jotta kunta voisi tyydyttää sellaisten yritystoiminnan rakennuspaikkojen kysynnän, mikä perustuu edulliseen liikenteelliseen asemaan. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitus on käynnistetty kunnan aloitteesta. 10
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.31 Osalliset Osallisia ovat alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). 4.32 Vireilletulo KH päätti kaavan vireille tulosta 22.6.2015 ja merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi. 4.33 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavaluonnos pidettiin nähtävänä MRA 30 :n mukaisesti 23.12.2015-22.1.2016. Lausunnot pyydetään vasta kaavaehdotuksesta. Kaavan laatija on tehnyt luonnoksen kannanottoja koskevan 22.2.2016 päivätyn yhteenvedon ja vastineen. Luonnosvaiheen palautteen perusteella kaavaan tehtiin mm. seuraavat muutokset: - Lisättiin kaavamerkintä, joka säätää rakennusten julkisivun enimmäiskorkeuden - Korttelin 101 Kuoppapellontien puoleisella sivulla istutusaluetta laajennettiin - Korttelia 101 supistettiin ja korttelia 100 laajennettiin vastaavasti. Kaavaehdotus pidetään nähtävänä MRA 27 :n mukaisesti.. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.41 Kunnan asettamat tavoitteet Kunta hankki v. 2013 alueen siinä tarkoituksessa, että se suunnitellaan yritystoimintaa varten. Tavoitteena on suunnitella alue sellaista yritystoimintaa varten, joka ei aiheuta haittaa ympäristön asutukselle. 4.42 Yleiskaavan osoittamat tavoitteet Oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa alue on varattu maatalousalueeksi (MT), mutta alue rajoittuu yleiskaavan työpaikka-alueeseen (TP), kohta 3.22. 4.43 Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan 1.3.2009. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää mm. kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua koskevia sitovia velvoitteita. Ne koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain jotakin tiettyä kaavatasoa. Seuraavassa on esitetty ne erityistavoitteet, jotka koskevat konkreettisesti käsillä olevaa kaavaa. 11
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta ja turvattava edellytykset julkiselle liikenteelle sekä eri liikennemuotojen yhteistyön kehittämiselle. 4.5 Tutkitut vaihtoehdot Kaavoituksen alkuvaiheessa tutkittiin jatkosuunnittelun pohjakasi kaksi vaihtoehtoista ratkaisua (VE1, VE2.) Nähtävänä ollut kaavaluonnos on laadittu vaihtoehdon VE2 pohjalta. Molemmissa vaihtoehdoissa alue on suunniteltu pääosin toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Vaihtoehdossa VE2 olemassa olevan asutuksen viereinen kortteli 101 on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-1), jossa kunkin rakennuspaikan länsilaita asutusta vastaan varataan yritystoimintaan liittyvää asuntoa (as) varten (asuminen ja yrittäminen samalla rakennuspaikalla). Asunnot ja asuntokohtaiset pihat toimivat suoja-alueena olemassa olevaa asutusta vastaan. Vaihtoehdossa VE1 suoja-alue asutusta vastaan on hoidettu suojaviheralueen varauksella (EV). Vaihtoehto VE1 Vaihtoehto VE2 12
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan mitoitus Korttelialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 2,0 ha. Alue on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY ja KTY-1). Ohjeellisia rakennuspaikkoja on kuusi, joista kolmella (KTY-1) sallitaan myös asunto. Todennäköinen työpaikkoja lukumäärä on 10-50 työpaikkaa. Asuntojen enimmäismäärä on kolme ja laskennallinen asukasluku noin 10 asukasta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueeseen ei liity erityisiä luonnonarvoja eikä kulttuuriarvoja. 5.3 Aluevaraukset 5.31 Korttelialueet Kortteli 100 Kortteli on varattu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY). Alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia tai niiden yhdistelmiä. Kerrosalasta enintään 20 % saa käyttää myymälä- ja muita siihen verrattavia tiloja varten. Alueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä. Rakennukset sijoittuvat näkyvälle paikalle. Rakennusten julkisivujen ja piha-alueiden edustavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ulkovarastointi on kielletty. Rakentamiseen osoitettu alue muodostaa yhden korttelin. Kaava mahdollistaa korttelialueen joustavan jakamisen rakennuspaikoiksi kysynnän edellyttämällä tavalla, sillä rakennuspaikkajako on ohjeellinen ja korttelin sisällä ei ole rakennuspaikkojen muodostamista rajoittavia merkintöjä. Ohjeellisia rakennuspaikkoja on kolme, joiden keskimääräinen koko on n. 4378 m 2. Rakennusoikeus on 40 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,40). Enimmäiskerrosluku on kaksi. Julkisivun enimmäiskorkeus on 6,5 m. Kaava määrää, että rakennus on rakennettava kiinni Orimattilantien puoleiseen rakennusalan reunaan. Ratkaisulla tavoitellaan korttelin selkeä rajautumista ja siistiä julkisivua vilkkaan kulkuväylän suuntaan. Samalla pihatoiminnot jäävät piiloon rakennuksen taakse Orimattilantieltä katsottuna. Rakennusalan ja Orimattilantien välinen alue on määrätty istutettavaksi. Kortteli 101 13
Kortteli on varattu toimitilarakennusten korttelialueeksi (KTY-1). Alueelle voidaan rakentaa toimitilarakennuksia, jotka ympäristövaikutuksiltaan ovat rinnastettavissa toimistotyyppiseen työhön. Kerrosalasta enintään 20 % saa käyttää myymälä- ja muita siihen verrattavia tiloja varten. Alueelle ei saa sijoittaa laitosta, joka aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista tai muuta häiriötä. Rakennukset sijoittuvat näkyvälle paikalle. Rakennusten julkisivujen ja piha-alueiden edustavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Ulkovarastointi on kielletty. Rakentamiseen osoitettu alue muodostaa yhden korttelin. Kaava mahdollistaa korttelialueen joustavan jakamisen rakennuspaikoiksi kysynnän edellyttämällä tavalla, sillä rakennuspaikkajako on ohjeellinen ja korttelin sisällä ei ole rakennuspaikkojen muodostamista rajoittavia merkintöjä. Ohjeellisia rakennuspaikkoja on kolme, joiden keskimääräinen koko on n. 2287 m 2. Kunkin rakennuspaikan länsilaita asutusta vastaan varataan yritystoimintaan liittyvää asuntoa (as) varten (asuminen ja yrittäminen samalla rakennuspaikalla). Asunnot ja asuntokohtaiset pihat toimivat suoja-alueena olemassa olevaa asutusta vastaan. Alueen as-merkinnällä osoitetulle rakennusalalle saa sijoittaa yhden asunnon ja asumiseen liittyviä talousrakennuksia yhteensä enintään 300 kerrosala-m 2. Rakennusta varten tulee osoittaa suojattu piha-alue. Rakennusoikeus on 25 % rakennuspaikan pinta-alasta (e=0,25). Enimmäiskerrosluku on yksi. Julkisivun enimmäiskorkeus on 4,5 m. 5.32 Liikennealueet Orimattilantie on osoitettu maantien alueeksi (LT) lunastetun tiealueen mukaisesti. Liikenne alueelle hoidetaan Orimattilantieltä yhden katuliittymän kautta olemassa olevan Kuoppapellontien kohdalta. Liittymän kohdalla on hyvä näkyvyys molempiin suuntiin. Katu muodostaa pistotien, jonka päässä on tilava kääntöpaikka raskaan liikenteen mitoituksella. Kuoppapellontie ei täytä leveydeltään eikä madollisesti myöskään rakenteeltaan raskaan liikenteen vaatimusta, minkä vuoksi se jouduttaneen rakentamaan uudelleen. Leventämisen seurauksena tien varressa oleva koivukuja tuhoutuu korttelin 100 puolelta. Kaavassa korttelialueelle on osoitettu korvaavan puurivin istutusmääräys. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.41 Suhde maakuntakaavaan Maakuntakaavassa (kohta 3.21) alue on valkoista aluetta. 5.42 Suhde yleiskaavaan Myrskylän kirkonkylän oikeusvaikutuksettomassa osayleiskaavassa (kohta 3.22) alue on osoitettu maatalousalueeksi (MT). Alue rajautuu työpaikka-alueeseen (TP) ja pientaloalueeseen (AP. 14
Alueen suunnittelu työpaikka-alueeksi on tarpeen, jotta kunta voisi tyydyttää sellaisten yritystoiminnan rakennuspaikkojen kysynnän, mikä perustuu edulliseen liikenteelliseen asemaan. Vaihtoehtoiset yritystoiminnan alueet on selvitetty seuraavassa kohdassa 5.43. 5.43 Vaihtoehtoiset yritystoiminnan alueet Kaavoitettava alue on varattu oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa maatalousalueeksi. Koska yleiskaava on oikeusvaikutukseton ja kun lisäksi kaavaratkaisu on yleiskaavan vastainen, on työpaikka-aluetta koskevan asemakaavan tarkoituksenmukaisuutta tarpeen arvioida koko taajaman näkökulmasta. Käytettävissä olevat vaihtoehtoiset yritystoiminnan alueet on osoitettu oheisessa kartassa. Alue 1. Käsillä oleva asemakaava-alue. Pintaala n. 2 ha. Omistaa kunta. Edullisen sijainti taajamarakenteessa. Maisemakuvan kannalta näkyvällä paikalla, mutta ei hallitse laajaa maisemakuvaa. Asutuksen läheisyys rajoittaa toiminnan laatua. Alue 2. Pinta-ala 1 ha. Omistaa kunta. Edullisen sijainti taajamarakenteessa. Alue sijaitsee näkyvällä paikalla. Asemakaavamääräyksen mukaan alueelle voidaan rakentaa toimistorakennuksia sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Alue on käytettävyydeltään rinnastettavissa käsillä olevan asemakaava-alueeseen (alue 1), mutta sen pienuuden perusteella se ei ole riittävä tyydyttämään hyvään liikenteellistä asemaa edellyttävien rakennuspaikkojen kysyntää. Alue 3 Pinta-ala n. 4 ha. Omistaa kunta. Asemakaava tekeillä (T, TY). Edullisen sijainti taajamarakenteessa. Alue sijaitsee maisemakuvan kannalta piilossa ja niin etäällä asutuksesta, että se soveltuu tavanomaiseen teollisuustointaan. Päätieverkkoon nähden alue on sillä tavalla sivussa, että se ei tyydytä hyvään liikenteelliseen asemaan ja hyvään näkyvyyteen perustuvan yritystoiminnan vaatimuksia. 15
5.44 Liikenteelliset vaikutukset Liikenne alueelle hoidetaan Orimattilantieltä yhden katuliittymän kautta olemassa olevan Kuoppapellontien kohdalta. Liittymän kohdalla on hyvä näkyvyys molempiin suuntiin. Puuttuva kevyen liikenteen yhteys voidaan toteuttaa kuvassa tien vasemmalle puolelle. Kevyen liikenteen yhteys alueen ja taajaman välillä on puutteellinen. Kevyen liikenteen väylä puuttuu kaava-alueen ja Pukkilantien väliltä. Siitä eteenpäin Meriniityntien, Kylänpääntien ja Keskustien kautta on turvallinen kulkuyhteys taajaman keskustaan. Keskustien varressa on erillinen kevyen liikenteen väylä. Puuttuva kevyen liikenteen väylä voidaan tarvittaessa toteuttaa Orimattilantien varteen voimassa olevassa asemakaavassa varatun suojaviheralueen (EV) kautta. Puuttuva kevyen liikenteen yhteys Oleva kevyen liikenteen yhteys, joka perustuu erilliseen kevyen liikenteen väylään ja osin vähäliikenteisiin katuihin. 5.45 Palvelujen saavutettavuus Koulu ja taajaman kaupalliset palvelut sijaitsevat noin 1,5 km:n etäisyydellä. Palveluiden saatavuuden kannalta alue on edullinen. 5.46 Sosiaaliset vaikutukset Luonnosvaiheen kuuleminen osoittaa, että ympäristön asukkaiden mielestä yritystoiminnan alue heikentää alueen viihtyisyyttä mm. heikentämällä maisemakuvaa. 16
5.47 Taloudelliset vaikutukset Viereisen korttelin 81 länsireunalla on vesijohto- ja viemärilinja, johon kaava-alue voidaan liittää. Korttelin 100 eteläreunalla on vesijohto. Ympäristö asukkaat kokevat, että yritystoiminnan alue alentaa rakennuspaikkojen arvoa. 5.48 Vaikutus maisemakuvaan Kaava-alue sijaitsee Orimattilantiehen nähden näkyvällä paikalla, mutta se ei hallitse laajaa maisemakuvaa. Suurmaisemassa alue jää verrattain piiloon teollisuusalueen, asutuksen ja metsäalueiden väliseen kainaloon. Korttelissa 100 kaava määrää, että rakennus on rakennettava kiinni Orimattilantien puoleiseen rakennusalan reunaan. Ratkaisulla tavoitellaan korttelin selkeä rajautumista ja siistiä julkisivua vilkkaan kulkuväylän suuntaan. Samalla pihatoiminnot jäävät piiloon rakennuksen taakse Orimattilantieltä katsottuna. Rakennusalan ja Orimattilantien välinen alue on määrätty istutettavaksi. Ulkovarastointi on kielletty koko kaava-alueella. Rakennukset sijoittuvat näkyvälle paikalle. Kaava määrää, että rakennusten julkisivujen ja pihaalueiden edustavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Havainnekuva Kaavan havainnekuva on esitetty liitteessä 1. 6.2 Toteuttamisen aikataulu Alueen toteuttamisesta ei ole päätöksiä. Aikaisemman kysynnän perusteella voi olettaa, että alueen toteuttaminen kestää vuosikausia. Helsinki 29.2.2016 KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Liitteet 1 Havainnekuva 2. Seurantalomake Erilliset asiakirjat - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Luonto- ja maisemaselvitys, Karttaako Oy/Mikko Siitonen, 2015 17
Liite 2 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 504 Myrskylä Täyttämispvm 15.04.2016 Kaavan nimi Koskenkyläntien yritysaalue Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 2,8417 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 2,8417 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2,8417 100,0 6968 0,25 2,8417 6968 K yhteensä 1,9994 70,4 6968 0,35 1,9994 6968 L yhteensä 0,7887 27,8 0,7887 E yhteensä 0,0536 1,9 0,0536 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 2,8417 100,0 6968 0,25 2,8417 6968 K yhteensä 1,9994 70,4 6968 0,35 1,9994 6968 KTY 1,9994 100,0 6968 0,35 1,9994 6968 L yhteensä 0,7887 27,8 0,7887 Kadut 0,4624 58,6 0,4624 LT 0,3263 41,4 0,3263 E yhteensä 0,0536 1,9 0,0536 EV 0,0536 100,0 0,0536