lehti Tietoa & kokemuksia luomusta. Nro 5/2014 10,00 Luomuviikko maatiloilla, kaupoissa, netissä s.8 www.luomulehti.fi Kymen Luomu on omistajiensa näköinen yritys s.38
8. - 11.10.2014 KoneAgria Tule tapaamaan luomun ammattilaisia: Tervetuloa syksyn odotetuimpaan ammattinäyttelyyn! Hallit ja ulkoalue ovat täynnä traktoreita, puimureita, työkoneita ja maatalouden tuotantotarvikkeita. Luomuseminaari la 11.10. KoneAgria 8.-11.10.2014 Jyväskylän Paviljonki Uno Savolan katu 8 Avoinna: ke - pe 9-17, la 9-16 Liput: 17,- / 12,- www.koneagria.fi Suo uo s n me in situ re ir n v u h a EBENA varma ja satoisa Myynti alan liikkeet sekä www.naturcom.fi 92400 Ruukki, Puh. (08) 270 7200, (02) 762 6200
Lisää vuoropuhelua S yyskuun alussa luomualan sidosryhmät kokoontuivat Kosken kartanolle keskustelemaan ajankohtaisista maatalouspoliittisista asioista. JÄRKI-hankkeen ja Pro Luomun järjestämä keskusteluretki oli hyvä esimerkki siitä, kuinka sidosryhmien välisellä vuoropuhelulla on mahdollista oikoa monia jo agraareiksi legendoiksi muovautuneita väärinkäsityksiä. Kyseinen retki oli myös hyvä osoitus siitä, kuinka vähän vuoropuhelua on totuttu meillä käymään. Käsitykset samoista säädöksistä vaikuttuvat hyvinkin erilaisilta eri viranomaisten tulkitsemina, mutta keskustelun avulla tulkinnoista päästiin yhteisymmärrykseen ja monia epäselvyyksiä saatiin ratkottua. Tässä valossa tuntuu kuitenkin kohtuuttomalta edellyttää tuottajilta pilkuntarkkaa säädöksien noudattamista, kun viranomaisillakaan ei ole aina yhtenäistä kantaa niiden tulkinnoista. tapahtunut viime vuosien aikana ja halua sen edelleen kehittämiselle näyttäisi riittävän: Maa- ja metsätalousministeriö käy aktiivista keskustelua sidosryhmien kanssa, vuoropuhelu Eviran kanssa on kehittynyt säännöllisiksi sidosryhmätapaamiksi ja markkinapuolella Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) luomuryhmä sekä Pro Luomun arvoketjutyöryhmät käyvät aktiivisesta keskustelua markkinoiden edistämiseksi ja markkinatilanteen tasapainottamiseksi. Siemen vuoropuhelulle on siis kylvetty ja nyt tulisi edesauttaa sen kehittymisestä edelleen, jotta voisimme jakaa sen tuottamaa satoa koko kentälle. Jukka Lassila Luomuliiton puheenjohtaja Luomulehden päätoimittaja Vuoropuhelun kehittämistarpeita löytyy myös tuottajaportaassa, jotta saisimme paremmin vietyä kentän viestiä viranomaisille ja päättäjille sekä tiedotettua heidän päätöksistään ja tulkinnoistaan tuottajille. Yhteinen tehtävämme on kehittää tätä keskustelua, jottei meidän tarvitse elää olettamuksissa ja huhuissa, vaan voimme avoimesti keskustella alamme polttavista kysymyksistä ja toimenpiteistä niiden ratkaisemiseksi. Tähän kehitystyöhön on oiva tilaisuus lokakuussa järjestettävissä Luomuliiton Järjestöpäivässä Tampereella sekä Jyväskylässä Strategiapäivässä. Vuoropuhelun kehittämistarve on ilmeinen, mutta voidaan myös todeta, että kehitystä sen suhteen on Hia Sjöblom Sidosryhmien väliselle vuoropuhelulle ja sen tuloksista tiedottamiselle tuottajille on selkeä tilaus. Tällä hetkellä vuoropuhelun tärkeyttä korostaa monet alalle muutoksia tuovat uudistukset. Tilanteessa, jossa emme ole vielä oppineet yhteneväisesti tulkitsemaan nykyisiäkään säädöksiä, pakkaa tulee sekoittamaan uusi maatalouspoliittinen ohjelmakausi ja käsittelyssä olevat EU:n luomuasetuksen sekä nitraattiasetuksen uudistukset. Sidosryhmätapaamisessa mietittiin muun muassa, ovatko hyvin perustetut ja hoidetut lantapatterit mahdollisia myös tulevaisuudessa. MMM:n lantakoordinaattori ympäristöneuvos Tarja Haaranen vakuutti, ettei patterointia tulla nitraattiasetuksessa kieltämään. Lisää aiheesta mm. Seinäjoen Luomupäivillä. Luomulehti 5/2014 3
VILOMIX FINLAND OY:N VALIKOIMASTA LUOMUTUOTANTOON SOVELTUVAT: ADE vitamiinivalmisteet E-vitamiini- ja seleenivalmisteet Melica-kivennäisrehut Hiven Luomupellava, pelletöity luomupellavansiemenpuriste TIEDUSTELE TUOTTEITA PALVELEVALTA ALUE-EDUSTAJALTASI: www.vilomix.fi/edustajat Nuolukivi naudoille Natriumbikarbonaatti ja magnesiumoksidi tilaseoksiin Lisäksi runsas valikoima luomutiloille soveltuvia puhdistus- ja pesuaineita mm. vedinkastot ja kiertopesuaineet. Vilomix Finland Oy Yrittäjäntie 1, 21530 Paimio puh. 010 402 7700 www.vilomix.fi Vihannesviljelyn Rikkatekniikkaa Liekittimet Harat Ryömijä apilat - herne - virnat - härkäpapu - mailaset - vuohenherne - keltamaite Ilmasta typpeä! Typpiymppi-typpibakteerit varmistavat biologisen typensidonnan ja hyvän kasvun Elomestari Oy, Koskitie 185, 95520 Tornio, www.elomestari.fi, p. 040 581 8477
Sisällys 5/2014 lehti > Luomuaterian ainekset vartissa s. 10 > Luomubroileriketju vihdoinkin Suomeen s. 20 3 Pääkirjoitus: Lisää vuoropuhelua 8 KANNESSA: Luomuviikko maatiloilla, kaupoissa, netissä 10 Luomuaterian ainekset vartissa 13 16 Monipuolinen viljelykierto hillitsee ilmastonmuutosta Voiko luomu ruokkia maailman? 20 Luomubroileriketju vihdoinkin Suomeen 22 28 30 32 Laaturuista suoraan leipojille Viljelykierrolla on väliä myös nurmiviljelyssä Lantapatteri nykäisi arkeen Terveisiä pellonpientareelta Pohjois-Pohjanmaalta! Hybridirukiista hyvä sato 34 38 40 41 45 60 61 63 Eri tapoja torjua ohdaketta luomussa: kampaa, niitä, katko, kynnä, kitke ja varjosta KANNESSA: Kymen Luomu on omistajiensa näköinen yritys Lampuri jaksaa neuvoa myös muita Lähiluomu on laatutekijä Erämaan aromit talteen Strategia 2015-2020 ja Järjestöpäivä Luomuliiton syyskokous Ensi vuonna: Luomuliitto 30 v. Laaturuista suoraan leipojille s. 22 Palstat 6 Alkupalat 18 Tutkittua tietoa 26 Luomua opiskelemassa 42 Edunvalvontaa Euroopassa 48 Valkuaista kännykkäkansalle 50 Kehitetään luomua 53 På Svenska 54 Palveluksessanne 56 Mentorin vinkit 58 Kysymyksiä Kannen kuva: Marjo Koivumäki Luomulehti 5/2014 5
Megatrendit ja luomun tulevaisuus Tuoreet tiedot kotimaan teollisuuden luomuviljan käytöstä kertovat, että luomuviljan käyttö kasvoi markkinointikaudella 2013/14 edeltävään kauteen verrattuna noin 7 %. Tiedot luomuviljan käytöstä kotimaan teollisuudessa, luomuviljan ulkomaankaupasta ja teollisuuden ja kaupan varastoista markkinointikaudella 2013/14 perustuvat Suomen Gallup Elintarviketiedon tekemien yrityskyselyiden tuloksiin. Kyselyt on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö. Luomukauran käyttö kotimaan elintarviketeollisuudessa kasvoi 2013/14 markkinointikaudella edeltävään kauteen 2012/13 verrattuna 21 %. Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) luomuviljatyöryhmän jäsenet kertovat, että kasvun taustalla on ensisijaisesti positiivisesti kehittynyt ja kasvanut luomukaurajalosteiden kuten leipien, jauhojen ja hiutaleiden vienti. Luomuviljatyöryhmässä arvioidaan käytön kasvupotentiaalin tulevan jatkossakin vientimarkkinoilta. Kokonaisuudessaan luomuviljan elintarvikekäyttö kasvoi vain noin 7 %. Tähän vaikutti oleellisesti luomuvehnän käyttömäärien pieneneminen (-9 %) edeltävään kauteen verrattuna. Luomuvehnää käytettiin elintarvikkeisiin 6,8 miljoonaa kiloa. Luomuviljatyöryhmän asiantuntijoiden mukaan luomuleipien menekki on kotimaassa ollut heikkoa ja leipomot ovat supistaneet valikoimiaan sen vuoksi. Ohran käyttö elintarviketeollisuudessa kasvoi kauran tavoin parikymmentä prosenttia, mutta sen käyttömäärä on edelleen todella pieni kauraan verrattuna (0,6 milj. kg). Luomuviljan käyttömäärä rehuteollisuudessa on 5 % suurempi kuin edeltävällä kaudella ja etenkin rehuvehnän käyttö rehuissa kasvoi. Luomuviljaa tuotiin 9,9 miljoonaa kiloa, 3 miljoonaa kiloa edeltävää kautta vähemmän. Noin 2/3 oli luomuruista ja loput kauraa. Luomukauraa vietiin Suomesta viljana 0,4 miljoonaa kiloa. VYR:n luomuviljatyöryhmässä laadittua arviota luomuviljan tarjonnasta ja kysynnästä on nyt päivitetty. Päivityksessä on huomioitu tuoreet arviot luomuviljan käytöstä kotimaan teollisuudessa, ulkomaankaupasta ja teollisuuden ja kaupan varastoista markkinointikauden päättyessä. Verrattuna toukokuussa tehtyyn arvioon, kasvoivat arviot luomuviljan käytöstä elintarviketeollisuudessa sekä teollisuuden ja kaupan varastoista. Arvion muihin lukuihin ei ole tullut muutoksia. Arviota päivitetään jälleen loppuvuonna, kun Tikeltä saadaan tietoja maatilojen varastoista. www.vyr.fi Marjo Koivumäki Minkälaiset ovat luomun mahdollisuudet tulevaisuudessa? Luomun kattojärjestö IFOAMin EU-ryhmän kokouksessa syyskuussa katse suunnattiin vuoteen 2030. Silloin yhä useampi kotitalous koostuu vain yhdestä ihmisestä ja väestö vanhenee, ihmiset asuvat kaupungeissa, mutta haikailevat maaseudusta ja kaupunkipuutarhat ovat vallanneet kerrostalojen katot. Ruokakaupoissa ei enää käydä lista kädessä vaan tavarat noudetaan jostain, jonne ne on tilattu ja maksettu etukäteen internetin kautta. Väkimäärä kasvaa maapallolla. Ajatusleikkiä käytiin kahdessa ryhmässä. Muutokset nähtiin isona haasteena, mutta myös mahdollisuutena luomulle. Laaja tietoliikenneverkosto voisi helpottaa ja nopeuttaa tarkastustoimintaa ja luomumaatilat voisivat tarjota väsyneille ja kiireisille ihmisille lepopaikan tulla maalle töihin. Kotieläintiloilla voisi olla yhteisomisteisia eläimiä, joiden kustannuksiin ja hoitamiseen osakkaat saisivat osallistua. Tuottaja ja kuluttaja tuntevat toisensa, koulutustason noustessa kuluttaja haluaa tietää ja tuntea ruokansa alkuperän. Iso haaste on pitää luomukysyntä ja -markkinat tasapainossa. Luomutuotteille tulisi voida taata tasainen kasvu, ettei kysyntä heittele yli sietokyvyn. Tämä vaatii poliittista tahtotilaa, poliittista tukea sekä taloudellista tukea luomulle. Luomujärjestöjen tulisi käyttää poliittista vaikutusvoimaansa tämän onnistumiseksi. 6 Luomulehti 5/2014
Pro Ruokapiiri perustettiin Luomuvihannekset vähentävät raskausmyrkytyksen riskiä Syyskuun puolivälissä ilmestynyt norjalainen tutkimus käsitteli raskaana olevien suurta 30 000 naisen terveystilastoa, joka sisälsi tietoa heidän ruokavaliostaan. Tutkimuksen mukaan niillä, jotka syövät luomuvihanneksia, on pienempi raskausmyrkytyksen riski. - Osittain tilastoissa voi näkyä se, että luomua syövät naiset syövät muutenkin terveellisemmin. Parempi tulotaso ei asiaa kuitenkaan selitä, sillä tutkimusryhmästä luomua syövillä oli päinvastoin keskimääräistä alempi tulotaso, kertoo Oslon yliopiston väitöstutkija Hanne Torjusen Dagens medisin -lehdelle. - Pienempi altistuminen torjunta-aineille sekä suurempi luonnollisten suojaavien aineiden, kuten antioksidanttien, määrä tekee suolistosta ja koko kehosta vastustuskykyisemmän, selittää Torjusen. Marjo Koivumäki Pro Ruokapiirit ry Pro Matringar rf. perustettiin syyskuun alussa. Pro Ruokapiirit yhteisö muodostui virallisesti jo tammikuussa, kun koolle kutsuttiin eri ruokapiiritoimijoita pääkaupunkiseudulla. Jo tätä ennen oli ollut tiivistä yhteistyötä yhteistilausten ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisen muodossa. Loppukeväästä MMM ja MTK järjestivät Lähiruoka&Luomu -messujen yhteydessä ruokapiiritapaamisen, jossa viimeistään syntyi tahtotila ruokapiirien yhteisen kattojärjestön tarpeellisuudesta. Pro Ruokapiirit ry:n tavoitteena on kehittää ruokapiiritoimintaa vahvistamalla tuottajien ja ruokapiirien välistä yhteistyötä, tarjoamalla neuvontaa ja tukea ruokapiiritoiminnan käynnistämiseen, koota ruokapiirit yhteistoimintaan ja auttaa näitä kehittämään, kasvattamaan ja tehostamaan toimintaansa. Myös uusien piirien syntymistä edistetään. Yhdistyksen tavoitteena on myös olla yhteisöllinen kohtaamispaikka ruokapiirien aktiivijäsenille, jossa voi vaihtaa ideoita ja kokemuksia ruokapiiritoiminnasta. - Edistämällä ruokapiiritoimintaa Pro Ruokapiirit luo kaupunkien ruokahuollolle paikallistaloutta edistävän, ekologisen ja taloudellisen vaihtoehdon, joka myös lisää kilpailua keskittyneillä ruokamarkkinoilla ja tuo näkyväksi ruokapiireiksi järjestäytyneet kuluttajat. Ruokapiirit edistävät ja tukevat toiminnallaan lähellä tuotettua ruokaa, pienyrittäjyyttä, luonnonmukaista tuotantotapaa ja vähentävät ruokahävikkiä, kertoo hallituksen varapuheenjohtaja Pauline Ranta. - Toiminta käynnistetään syksyn aikana. Jo tässä vaiheessa on mahdollista ilmaista kiinnostuksensa Pro ruokapiirit -Facebook -ryhmässämme. Ryhmiä Facebookissa Luomu-ryhmä 6868 Luomuviljelijät 173 Luomupienyrityksien verkosto 123 Luomua Tampereelta 45 Keski-Suomen luomuyhdistys 44 Numerot jäsenmääriä 18.9. Luomulehti 5/2014 7
Luomuviikolla syys-lokakuun vaihteessa on luvassa monenlaista ohjelmaa Koonnut: Elisa Niemi Kuvat: Knehtilän tila 29.9. 5.10.2014 Luomutiloilla Knehtilässä Hyvinkäällä on Maatilan syysmarkkinat lauantaina. Jo perinteeksi muodostuneilla markkinoilla on ihana miljöö ja herkulliset tuotteet (kuvissa). Lisäksi esimerkiksi tiistaina Helsingissä Herttoniemen kartanolla on Stadin puutarhurin sadonkorjuupäivä ja lauantaina Kajaanin lähellä Kurkimäen luomulammastilalla on avoimet ovet. Kaupoissa Löytyykö sinun lähikaupastasi Silmusalaatti luomumaistatuksia? Hyviä luomu-uutuuksia 8 Luomulehti 5/2014 kannattaa ehdottaa kaupan valikoimiin palautteella.
Netissä Luomuviikon Facebooktapahtumasivulta näkyvät tuoreimmat uutiset. Luomuliiton Luomu kuvakampanjaan voi ottaa kuvia kuka tahansa, missä tahansa. Kuvat tulevat esille kampanjasivulle. Silmusalaatti Oy:n haastamana ruokabloggaajat Pitsi&Pippuri vs. Maailma Lautasella kisaavat resepteillään. Maailma lautasella Luomuelintarvikealan ammattilaiset kokoontuvat tiistaina Pohjois-Karjalassa ja torstaina valtakunnallisesti ja kansainvälisesti Helsingissä Luomuelintarvikepäivässä. Lisätiedot ja muut tapahtumat: www.luomuliitto.fi/luomutuotteet/luomuviikko TILAA LUOMURUOKAA KOTIOVELLESI TAI HAE MYYMÄLÄSTÄ! TOIMITAMME VERKKOKAUPASTA KOKO SUOMEEN!
Teksti ja kuvat: Kirsi Haapamatti Luomuaterian ainekset vartissa Saako eri ruokaketjujen kaupoista ainekset luomuateriaan? Löytyvätkö ne helposti? Missä olisi parantamisen varaa? Luomulehti kävi kaupassa kiireesti - kuten niin monet kuluttajatkin. Suurten kauppaketjujen luomuvalikoimat ovat melko kattavia, saattoi Luomulehden testiostaja todeta tavallisena arkipäivänä keskisuuren kaupungin, Seinäjoen, marketeissa. Testin idea oli koota kolmen suuren kauppaketjun myymälöistä ainekset salaattiin, makaronilaatikkoon ja lettuihin. Ostoslistalla olivat: luomujauheliha luomumakaroni luomusipuli luomumaito luomukananmunat luomujuusto luomujauhot luomuhunaja luomuhillo luomusalaattiainekset tarjonnan mukaan 10 Luomulehti 5/2014
Prisma Lidl Citymarket Luomuaineksia käyttävän kotikokkaajan on melko helppo löytää ruokatarpeet kaupasta kuin kaupasta. Ostaja tarkkaili myös luomutuotteiden esillepanoa - onko luomu merkitty hyllynreunaan? Löytyivätkö luomutuotteet helposti? Prisma Luomutuotteiden löytyminen hyllyistä oli vaikeaa, koska luomusta kertoi vain pieni valkoinen, kehystetty luomusana hinnan vierestä. Esimerkiksi paikallinen tuote oli paljon näkyvämmin esillä. Luomujuustoa varten piti kysyä myyjän neuvoa. Citymarket Luomuruoka erottui helposti, hintamerkinnän yhteydessä iso vihreä lappu. Hedelmä- ja vihannesosastolla lisäksi oma osasto/hylly luomutuotteille. Lidl Luomu näkyi hintalapussa tuotteen nimessä esim. luomumaito mutta ei vihreänä värinä. Lidlin oman Biotrend-luomumerkin pakkaukset erottuivat, kunhan niitä osasi etsiä. Prisma Citymarket Lidl Jauheliha Kyllä, Atria Kyllä, Atria Ei Makaroni Kyllä, useita laatuja Kyllä, useita laatuja Kyllä, yksi laatu Juusto Sipuli Kyllä, yksi kova juusto. Merkki Rainbow, alkuperämaa Tanska Vain valkosipuli löytyi luomuna. Alkuperämaa Espanja Yksi luomujuusto, Arlan Kadett. Alkuperämaa Ruotsi Luomusipuli oli egyptiläistä. Luomuvalkosipuli Espanjasta Maito Kyllä, kotimainen Kyllä, kotimaista ja ruotsalaista Ei Ei Kyllä, tanskalainen Kananmunat Kyllä, kotimainen Kyllä, kotimainen Kyllä, kotimainen jauhot Kyllä Kyllä Ei Hunaja Kyllä, kolmea erilaista. Tuotettu EU:ssa tai sen ulkopuolella Kotimaista luomuhunajaa oli. Ei Hillo Salaattiainekset Vain mustikkahilloa löytyi luomuna. Alkuperämaa EU Salaattiaineksista oli vain runsaudenpula. Monipuolisesta tarjonnasta ruokakoriin valittiin kotimaista luomubasilikaa, parsakaalta, tomaatteja ja kesäkurpitsaa Paljon paikallisia ei-luomuja. Yksi mustikkahillo luomuna, alkuperämaa EU Vihreä salaatti ja tomaatit kotimaista luomua. Kukkakaali EU Ei Salaatiksi laskettavaa löytyi luomuna vain porkkanat (kotimaisia) ja tomaatit (Hollanti) Luomulehti 5/2014 11
Luomuvalikoima kasvaa 1. Millainen on ketjunne luomuvalikoima? 2. Miten kartoitatte kuluttajien luomutoiveita? 3. Suosituin luomutuote ketjussanne? S-Ryhmä 1. S-ryhmän ruokakaupoissa on myynnissä noin 3 000 luomutuotetta. Luomutuotteita löytyy laajasti käytännössä kaikista eri elintarviketuoteryhmistä. Suurin osuus luomulla on kananmunissa, nestemäisissä maitotaloustuotteissa sekä hedelmissä ja vihanneksissa. Luomun osuus kokonaismyynnistä on noin 1,8 prosenttia. Valtaosa luomumyynnistä tulee kotimaisista tuotteista. 2. Saamme toiveita luomutuotteista suoraan kuluttajilta. Teemme erilaisia kyselyitä ja tutkimuksia, ja asiakkailta tulee myös suoria toiveita. Lisäksi seuraamme jatkuvasti luomutuotteiden kysyntää ja tarjontaa sekä kulutuskäyttäytymisen trendejä. 3. Suosituin luomutuote S-ryhmän kaupoissa on kevytmaito. Antti Oksa, ryhmäpäällikkö/s-ryhmän marketkaupan ketjuohjaus Kesko 1. Ruokakeskon valikoimiin kuuluu noin 1 400 luomutuotetta. K-kaupoissa myytävien luomutuotteiden lukumäärä vaihtelee kaupoittain, valikoimaan laajuuteen vaikuttavat mm. kysyntä, sesonki sekä kaupan koko. Osa luomutuotteista (esimerkiksi maito, leipä, liha) hankitaan usein K-kauppiaiden toimesta suoraan tavarantoimittajilta, samoin luomuvihanneksia ostetaan usein suoraan paikallisilta tuottajilta. Kauppoja on meillä yli 900 ja kauppakohtaisen luomumyynnin osuus vaihtelee. Joillakin K-ruokakaupoilla luomumyynti on jopa niin paljon kuin 6-7 % liikevaihdosta. Luomussa ei useinkaan ole isoja, valtakunnallisia toimittajia, vaan kyse on enemmän paikallisesta tekemisestä. Tämä sopii meidän toimintamalliimme hyvin, sillä K-kauppiaat tekevät itsenäisinä yrittäjinä muutenkin paljon lähiostoja. Pirkka-sarjassa on tällä hetkellä lähes 100 luomutuotetta. 2. Etsimme Ruokakeskossa K-ruokakauppojen valikoimiin jatkuvasti uusia, asiakkaita kiinnostavia luomutuotteita. Lisäksi K-ruokakauppiaat täydentävät valikoimaa myös asiakkaiden toiveiden perusteella ja paikalliset tarpeet huomioiden. 3. Luomutuotteista suosituimpia ovat kananmunat, maito, salaatti, porkkana sekä Pirkka-sarjan luomutuotteet. Minttu Tirkkonen, tiedottaja/ruokakesko Lidl Suomi 1. Lidl myy luomua omalla Biotrendtuotemerkillä. Biotrendvalikoimaan kuuluu tällä hetkellä toistakymmentä tuotetta, mm. pastaa, täysmehua, keksejä, riisikakkuja, leipää, pakastevihanneksia, voita, maitoa, kananmunia ja ketsuppia. Meillä on myös paistopisteessä suosittu luomuruispala. Näiden lisäksi hedelmä- ja vihannestiskissä on jatkuvasti luomutuotteita, joiden määrät vaihtelevat sesongin mukaan. 2. Tutkimme jatkuvasti asiakkaidemme toiveita ja kuuntelemme asiakkailta suoraan tulevaa palautetta. 3. Paistopisteen suomalaisista jauhoista Suomessa leivottu luomuruispala on suosittu paitsi Suomessa, myös Ruotsissa, Tanskassa ja Slovakiassa. Timo Hansio, Lidlin ostojohtaja Kirjoittaja on vapaa toimittaja ja luomuviljelijä. Lannoitteet ja kasvualustat luomuviljelyyn PL 12, 27511 Eura Puh. 02 549 1681, fax 02 549 1660 tilauspalvelu@novarbo.fi I www.novarbo.fi 12 Luomulehti 5/2014
Kynnön ongelmista huolimatta luomussa monivuotiset nurmet ovat keskeisessä roolissa maan rakenteen ja hiilensidonnan kannalta. Tutkittua tietoa Tuomas Mattila Teksti: Tuomas Mattila Monipuolinen viljelykierto hillitsee ilmastonmuutosta Luomuviljely voi olla ratkaiseva tekijä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Maaperän hiilivarastojen hallinta voi sitoa hiilidioksidia pois ilmakehästä maan multavuutta kohottamaan. Luomuviljelyä on kritisoitu usein julkisuudessa sen korkeista hiilijalanjäljistä. Alhaiset satotasot ja korkea polttoaineenkulutus ovat tulosten takana. Jalanjälkilaskelmiin liittyy useita epävarmuuslähteitä, mutta niiden keskeisin ongelma on hiilivaraston huomioon ottamattomuus. Suurin osa hiilijalanjäljestä aiheutuu typpioksiduulipäästöistä (N2O), jotka ovat viljanviljelyssä noin 380 kg CO 2 e/ ha. Jos luomussa saataisiin lisättyä maan hiilivarastoja 110 kg/ha/vuosi, tämä kumoaisi typpioksiduulipäästöt. Tyypilliset hiilensidontamäärät ovat kaksinkertaisia. Rodale Insituten katsauksessa parhaissa luomukokeissa on saatu kymmenkertaisia hiilinieluja (2 3 tonnia/ vuosi). Eli jos hiilensidonta saadaan toimimaan kunnolla, luomuviljely voi olla merkittävä hiilinielu ja luomutuotteiden kuluttaminen huomattava ilmastonmuutoksen hillintäkeino. Mitä maan hiilivarastoilla tarkoitetaan? Hiiltä eli orgaanista ainesta on maaperässä kolmessa eri muodossa: elävinä olentoina, hajoavana orgaanisena aineena ja pitkälle hajotettuina humusyhdisteinä. Kasvit yhteyttävät hiilidioksidia sokereiksi ja ruokkivat itsensä lisäksi laajaa maaperäeliöiden ekosysteemiä. Kuolleet kasvinosat, maaperäeliöt ja sienijuuret päätyvät ravintoverkossa muiden osien hajottamaksi. Vähitellen aines muuntuu hitaasti hajoavaan muotoon, jota kutsutaan humukseksi. Yksinkertaistettuna maan hiili tarkoittaa maan multavuutta. Multavuus muunnetaan hiilipitoisuudeksi kertoimella 0,56 eli 4 % multavuus vastaa 2,2 % hiilipitoisuutta. Hiilipitoisuuden avulla voidaan arvioida hiilivaraston muutoksia. Esimerkiksi hehtaarilla 20 cm ruokamultakerroksen paino on noin 2 600 tonnia. Jos pellon multavuus saadaan kohoamaan multavasta Luomulehti 5/2014 13
Palkoviljat parantavat maan rakennetta ja lisäävät hiilivarastoja. Markku Lassila (4 %) runsasmultaiseksi (9 %), maaperän hiilivarasto kohoaa selvästi (2 600 t x (9 % 4 %) x 0,56 = 72,8 t). Yksi hiilitonni vastaa 3,7 tonnia hiilidioksidia (CO 2 ), joten multavuuden nosto sitoo ilmakehästä 267 tonnia hiilidioksidia hehtaarilla. Tämä vastaa noin kahden miljoonan henkilöautokilometrin päästöjä. Miten hiilimääriä lisätään? Kaikki orgaanisen hiilen muodot ovat peräisin kasvien yhteytyksestä. Jos maaperän hiilivarastoja halutaan lisätä, on lisättävä yhteytystä ja kasvijätteiden päätymistä maaperään. Oheisessa kuvaajassa on hahmoteltu, miten maaperän hiilivarastot kehittyvät, kun viljanviljelystä siirrytään viisivuotiseen luomukiertoon, jossa vuorottelevat kaksivuotiset nurmet ja kolme vuotta viljanviljelyä. (Laskelmassa on oletettu 5 vuoden puoliintumisaika Arvioi viljelykiertosi Saksassa on käytössä viljelijöiden neuvonnallinen Humusbilanz-laskuri. Sen avulla viljelijä voi arvioida viljelykiertonsa vaikutukset maan hiilivarastojen kehitykseen. Laskurin pohjaksi tarvitaan tietoa kasvien satotasoista ja lannankäytöstä. Karkean arvion oman viljelykierron vaikutuksista saa käyttämällä seuraavan taulukon keskiarvoistettuja lukuja. Hiilivaraston Kasvi Esimerkki 5 Esimerkki 3 v. kierto muutos kg / ha viljelykierrossa v. kierto + 200 kg palkovilja 1 x 200 kg + 200 kg aluskasvit 1 x 200 kg 1 x 200 kg + 700 kg nurmet 2 x 700 kg 1 x 700 kg -250 kg vilja- ja öljykasvit - 2 x 250 kg - 2 x 250 kg -750 kg juurekset ja peruna Yht. 1 300 kg/ 5 vuotta = 260 kg/vuosi Yht. 400 kg / 3 vuotta = 133 kg/vuosi Tarkastelemalla kahta esimerkkikiertoa (5-vuotinen nurmi-nurmi-vilja-herne-vilja ja 3-vuotinen nurmi-vilja-vilja), huomataan että vähemmillä nurmivuosilla hiilen sidonta puolittui pidempään kiertoon nähden. Viljelykierron valinnalla on selvä vaikutus pellon multavuuteen sekä koko tilan ilmastovaikutukseen. 14 Luomulehti 5/2014
kasvijätteille ja 100 vuoden puoliintumisaika hajotetulle orgaaniselle aineelle. Biomassamäärät perustuvat keskimääräiseen satotasoon ja sato:olki:juuri suhteisiin. Luvut ovat suuntaa-antavia.) Yksipuolisessa kevätviljan viljelyssä maaperään tulee lähinnä olki- ja juurisatoa. Kun kiertoon lisätään nurmia ja aluskasveja, kokonaiskasvimassa lisääntyy ennen kaikkea juuriston ja nurmisadon johdosta. Tämä nostaa nopeasti hajoavan aineksen osuutta maassa. Vähitellen nopeasti hajoava aines muuntuu pitkälle hajotetuksi humukseksi, mikä nostaa pellon multavuutta pitkällä aikavälillä. Lopullisen tasapainotilan saavuttamisessa menee vuosikymmeniä, mutta nopeasti hajoavan aineksen määrä muuttuu hyvällä hoidolla jo muutamassa vuodessa. Multavuuden noustessa myös pellon kasvukunto paranee. Vedenpidätyskyky lisääntyy, typen vapautuminen nopeutuu ja ravinnevarastot kasvavat. Luomupelto on harvoja paikkoja yhteiskunnassa, jossa ilmastonmuutoksen hillintä on samalla parasta liiketoimintaa. Mitä viljelijä voi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Tilatasolla kannattaa puuttua merkittävimpiin päästölähteisiin. Tässä listassa keinot on laitettu järjestykseen päästösäästöjen suhteessa. Poista eloperäiset maat viljelykierrosta ja siirrä ne pysyvästi nurmipeitteisiksi. Eloperäisten maiden muokkaus nopeuttaa niiden hajoamista ja lisää päästöjä. Lisää nurmia viljelykiertoon ja huolehdi niiden juuriston kasvusta (syväkuohkeutus, maan rakenne, kasvilajit ja tiheät nurmet). Hyvin kasvava, tiheä ja syväjuurinen nurmi lisää noin tonnin hiiltä maahan vuodessa, mikä vastaa 3600 kg hiilidioksidia. Lisää ympärivuotista yhteytystä kerääjäkasvien, syysviljojen ja nurmien avulla. Tämä vähentää myös liukoisen typen määrää ja siten typpioksiduulipäästöjä (N2O). Huolehdi vesitaloudesta ja ojituksesta, tämä vähentää N2O päästöjä. Vaihda viljankuivauksen polttoainetta. Hehtaarin sadon kuivaukseen menee noin 40 l polttoöljyä. Myös aikaisin puitavia ja helposti kuivuvia viljelykasveja käyttämällä päästöjä voi vähentää. Vähennä polttoaineen kulutusta traktoreissa, kevennä muokkausta ja opettele taloudellinen ajotapa. CO 2 e/ha/vuosi* 18 000 kg 3 600 kg 800 kg 300 kg 120 kg 60 kg *CO 2 e tarkoittaa hiilidioksidi ekvivalenttia eli mittaria, jossa eri kasvihuonekaasut on laitettu yhteismitallisiksi niiden lämmittävän vaikutuksen suhteen. Esimerkiksi kilo typpioksiduulia N2O vastaa 298 kiloa hiilidioksidia ja yhden kilon hiilensidonta vastaa 3,6 kiloa hiilidioksidia. Kauniin punavärin antaa tomaatti ja retiisi, luonnollisesti westchark.fi Vanha Turuntie 82, 10420 Pohjankuru 020 7639 120 Luomulehti 5/2014 15
teksti ja kuva: Karoliina Manninen Voiko luomu ruokkia maailman? Luomupellolta saattaa saada vähemmän satoa kuin samankokoiselta tavanomaiselta pellolta. Toisaalta luomutuotanto voi taata esimerkiksi maaperän terveyden, ja siten ruoantuotannon jatkumisen myös tulevaisuudessa. Mikä luomun rooli kansainvälisessä ruokaturvassa loppujen lopuksi on voisiko ruokaa riittää kaikille, jos kaikki ruoka tuotettaisiin luomuna? Nälkää näkevien määrä on YK:n vuosituhattavoitekomitean mukaan vähentynyt jopa kolmanneksen parissa vuosikymmenessä. Silti edelleen joka kahdeksas, eli lähes 900 miljoonaa ihmistä, kärsii kroonisesta aliravitsemuksesta. Tutkija ja kirjailija Olli Tammilehto arvelee nälkäisten määrän olevan jopa tätäkin suurempi. Ruokaa on tarpeeksi miksi sitten maailmassa nähdään nälkää? Ruoan liian vähäinen määrä maailmassa ei ole syy nälkään. Ruokaa riittäisi hyvin kaikille, jos se voitaisiin jakaa tasan kaikkien ihmisten kesken ei tosin enää kauaa, mikäli ruoantuotannossa tai väestönkasvussa ei tapahdu muutoksia. MTT:n tutkija Helena Kahiluodon mukaan köyhyys, konfliktit ja sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus ovat suurimmat syyt nälänhätään. Myös 16 Luomulehti 5/2014 Tammilehto pitää näitä ilmiöitä merkittävinä, mutta korostaa sitä, että ne eivät ole varsinaisia pääsyitä nälänhätään, vaan täytyisi myös miettiä, mistä köyhyys johtuu. Hänestä köyhyyttä, konflikteja ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta aiheuttavat pohjimmiltaan globaali modernisaatio ja kapitalistinen talouskehitys. Modernisaatio ja talouskasvu aiheuttavat uudenlaista köyhyyttä, kertoo Tammilehto. Rahaa on enemmän liikkeellä, mutta samalla yhteiskunta on lisännyt myös rahan kulutuksen välttämättömyyttä, esimerkiksi hintojen nousun ja kulutustottumusten muutoksen myötä. Siten ihmiset ovat edelleen suhteellisesti yhtä köyhiä ja ruokaa on vähintään yhtä vaikeaa saada kuin ennen, Tammilehto toteaa. Kahiluodon mukaan myös tuotantoketjujen pidentyminen aiheuttaa nälkää. Kun jalostusaste nousee ja kuluttajan ja tuottajan etäisyys kasvavat, myös usein ruoan hinta nousee ja jätteitä syntyy enemmän. Samalla voi ruokavalio yksipuolistua ja einesten sekä muiden puolivalmisteiden käyttö kasvaa. Maapallon tulevaisuus riippuu siitä, miten ruokaa tuotetaan Ilmastonmuutoksen ja kasvavan kulutuksen myötä planeetan rajat alkavat tulla vastaan. Rehevöityvätkö vesistöt lannoiteylijäämistä, säilyykö luonnon monimuotoisuus ja miten käy maaperän kunnon? Kahiluoto toteaa, että planeettarajat on jo nyt monilta osin ylitetty, joten joudumme joissakin toiminnoissa tulemaan väistämättä takaisinpäin. Kun planeettarajat otetaan huomioon ja ruoantuotanto suhteutetaan niihin samalla kun suiden määrä kasvaa, ruokaa on yksinkertaisesti tuotettava ja kulutettava toisella tavalla kuin nyt, Kahiluoto summaa. Lannoitteiden käyttö on tavanomaisen tuotannon suurimpia ongelmia: Fosforia ei riitä kaivannaisena enää kuin noin 40 vuotta ja keinolannoitetypen valmistaminen vie suuria määriä uusiutumatonta energiaa. Ravinteiden ja fossiilisen energian käyttöä on vähennettävä rajusti jo nyt, jotta vesistöjen palautumaton rehevöityminen ja ilmastonmuutos voitaisiin estää. Luomussa fosforia opetellaan kierrättämään ja typpi sidotaan kasvien avulla ilmasta. Myös tavanomainen tuotanto on onneksi alkanut kiinnostua näiden menetelmien kilpailukyvystä. Luomunkin on kehityttävä Luomu voidaan määritellä monella tavalla. Kapeakatseisimmillaan sillä voidaan tarkoittaa EU-direktiivien asetuksia ja tiettyjä vakiintuneita vanhoja käytäntöjä, mutta se voidaan myös nähdä yhtenä innovatiivisena ruokajärjestelmien kestävyyden strategiana. Luomu on yksi erittäin tärkeä strategia, kun halutaan elää kestävästi ja ruokkia kaikki maailman ihmiset. Se tarjoaa keinoja nostaa satoja paikallisin resurssein siellä, missä ostopanoksiin ei ole varaa, ja myös keinoja ravinteiden ja ilmaston planeettarajoihin palaamiseksi, Kahiluoto kertoo. Siksi ei voida ottaa dogmaattista näkökulmaa, vaan tarvitsemme avoimuutta ja uusia innovaatioita luomun pitää astua eteenpäin, toteaa Kahiluoto. Tammilehto lisää kestävän luomutuotannon vaatimuksiin myös öljyriippumattomuuden. Fossiilisista polttoaineista riippumaton, joustava ja vastustuskykyinen tapa tuottaa ruokaa luo turvallisuutta, ja voisi siten vähentää nälän lisäksi myös ilmas-
Helena Kahiluoto on MTT:n tutkija, ja hän haluaa kehittää tutkimuksen avulla kestäviä ruokajärjestelmiä. Hän on ollut käynnistämässä Suomen ensimmäistä luomututkimuskeskus Partalaa sekä Helsingin yliopiston luomuopetusta. Kahiluoto tutkii ruokaturvan, ilmastonmuutoksen ja vesistöjen rehevöitymisen kytkentöjä. Olli Tammilehto on tutkija ja kirjailija, joka matematiikan ja fysiikan maisteriksi valmistuttuaan vaihtoi luonnontieteet yhteiskuntatieteisiin, sillä ajatteli niin voivansa paremmin muuttaa maailmaa. Sittemmin hän on ollut mukana monenlaisessa aktivistitoiminnassa sekä kirjoittanut useita köyhyyttä, ruokaturvaa, globalisaatiota ja ilmastonmuutosta käsitteleviä kirjoja. tonmuutoksen luomia ongelmia sekä köyhyyttä. Luomuliikkeen pitäisi olla nykyistä aggressiivisempi. Sen tulisi miettiä, miten koko Suomi saataisiin siirtymään luomuun koko maatalous tulisi muuttaa kestäväksi, eikä luomu saisi tyytyä vain tämänhetkiseen, marginaaliseen asemaansa, Tammilehto pohtii. Hänestä toiminnan luomun puolesta pitäisi etujärjestövaikuttamisen sijasta muistuttaa enemmän aitoa yhteiskunnallista liikettä, jotta se voisi saavuttaa perustavanlaatuisen, pysyvän muutoksen. Luomu voi siis olla ratkaisevassa osassa nälänhädän vähentämisessä, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden lisäämisessä sekä ekologisten ongelmien ratkaisemisessa. Tärkeintä on murtaa myytti siitä, että yksin ruoan määrän lisääminen poistaisi nälkää. Kirjoittaja oli Luomulehdessä työharjoittelussa ja opiskelee kestävää kehitystä Hämeen ammattikorkeakoulussa. Ruoantuotannon tulevaisuus riippuu siitä, minkälaisia valintoja tehdään tänään. Luomuviljely voi parhaimmillaan lieventää sekä köyhyyttä, ilmasto-ongelmia että nälänhätää. Luomulehti 5/2014 17
Tutkittua tietoa Marjo Koivumäki Teksti: Minna Kotkamaa Mistä makuelämys syntyy? Luomuruoan mausta käydään kiihkeitä keskusteluja. Luomulehden toimitus päätti hypätä junan kyytiin ja matkustaa Turkuun kysymään Turun yliopistossa työskentelevältä makututkijalta Mari Sandellilta, mistä makuelämys oikeasti syntyy. 18 Luomulehti 5/2014
Miltä se maistuu, on kysymys, jonka helposti kuulee miltei päivittäin. Ruoka ei ole pelkästään ravintoaineiden lähde, vaan se on myös nautinnon lähde. Etenkin länsimaissa, jossa ruokaa on yllin kyllin, ruoan maku vaikuttaa olennaisesti ostopäätökseen. Riippuen maistajasta samakin ruoka voi saada arvioita ylistävistä haukkuviin. Miten vastaukset voivat vaihdella niin suuresti ihmisestä toiseen? Turkulainen Mari Sandell on dosentti ja akatemiatutkija Turun yliopistossa. Hän johtaa siellä Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksessa Aistit ja ruoka -ryhmää. Peruskoulutukseltaan hän on elintarvikekemisti, joka lähes 20 vuotta sitten teki gradutyönsä karjun virhehajusta. Koska haju- ja makuaistit tuntuivat mielenkiintoisilta, Sandell päätti jatkaa tekemällä väitöskirjaa mansikan aistittavista ominaisuuksista. Väitöskirjassaan hän vertasi muun muassa tavanomaisen ja luomumansikan ulkonäkö-, haju- ja makueroja. Väitöskirjan jälkeen Sandell lähti USA:n Philadelphiaan hakemaan lisää tutkijakokemusta ja muutama vuosi myöhemmin palasi Turun yliopistoon, jossa hän nyt johtaa Aistit ja ruoka -ryhmää. Ruoan kokemisprosessi Kun kysyn Sandellilta, mistä makuelämys syntyy, hän hymyilee minulle. Vastaus tulee olemaan paljon laajempi kuin osaan kuvitellakaan. Hän puhuukin mieluummin ruoan kokemisprosessista kuin pelkästään makuelämyksestä. Näköaisti reagoi ruokaan usein ensimmäisenä. Silmät antavat tietoa ruoka-aineen väristä, muodosta, koosta ja jopa pinnan sileydestä. Myös hajuaisti on yleensä valppaana. Kuinka voimakkaasti ruoka tuoksuu, riippuu siitä irtoavien hajumolekyylien määrästä ja laadusta. Jos esimerkkinä pidetään porkkanaa, jotkut ihmiset haluavat käsillä tunnustella sitä ennen kuin he maistavat. Tällöin käsien tuntoaisti osallistuu antaen tietoa porkkanan koosta ja painosta. Ruoan saapuessa Tutkija Mari Sandell puhuu mieluummin ruoan kokemisprosessista kuin pelkästään makuelämyksestä, koska monet tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen. suuhun huulien ja kielen tuntoaisti reagoivat ruokaan. Hampaiden murskatessa ruokaa, myös hampaiden tuntoaisti ja korvien kuuloaisti osallistuvat. Kun ruoka pilkkoontuu suussa, haju-, ja tässä vaiheessa myös makumolekyylejä, irtoaa eri tahtia. Tämän takia tietty ruoka saattaa ensin maistua makealle ja vasta hetken päästä huomaa ruoan olevan myös tulista. Kaikki edellä mainitut asiat vaikuttavat siihen, miten yksilö loppujen lopuksi kokee ruoan. Lisäksi tietenkin yksilön omat mieltymykset ja ominaisuudet vaikuttavat. Jotkut pitävät happamasta omenasta kun taas toiset pitävät makeasta omenasta. Aistiherkkyys myös vaihtelee suuresti ihmisten keskuudessa kun toinen maistaa karvaan maun voimakkaasti, toinen ei välttämättä edes huomaa sitä, Sandell toteaa. Aistimuisti ja arvomaailma Sandell kertoo, että ruoka yhdistetään helposti erilaisiin tilanteisiin ja ihmisen aistimuistit ovat todella pitkäkestoisia, etenkin hajuaistin kohdalla. Jos ihminen kokee tietyn hajun ahdistavaksi, tämä voi johtua siitä, että hän on Minna Kotkamaa esimerkiksi 20 vuotta aikaisemmin kokenut jotakin ikävää samalla, kun hän on hajun tuntenut. Ihminen itse ei välttämättä tapahtumaa muista, mutta hajumuisti muistaa sen. Jotkut arvostavat ruoan makua enemmän kuin toiset. Tähän vaikuttaa ihmisen perimä ja ympäröivä kulttuuri, kertoo Sandell. Esimerkiksi lapsuuden kokemukset vaikuttavat siihen, miten ihminen kokee ruoan. Jos vanhemmat antavat lapsen osallistua ruoanlaittoon tai viljellä itse omia porkkanoita, hän todennäköisesti osaa jatkossa arvostaa ruokaa ja sen makua enemmän kuin lapsi, joka on jäänyt näistä paitsi. Monet asiat vaikuttavat ruoan makuun Monet väittävät erottavansa luomuruoan tavanomaisesta ruoasta. Ruoan makuun voi kuitenkin vaikuttaa hyvin moni muukin asia kuin pelkkä viljelymenetelmä, sanoo Sandell. Maaperä, kasteluvesi, sää, lajike, korjuuaika, mekaaninen käsittely, kuljetus ja varastointi ovat esimerkkejä asioista, jotka voivat vaikuttaa ruoka-aineen makuun. Tämän takia onkin erittäin vaikeata tehdä tieteellistä tutkimusta siitä, maistuvatko luomuruoka ja tavanomainen ruoka erilaiselta. Makututkimukset toteutetaan kontrolloidusti oikeassa aistilaboratoriossa, jossa maistaja voi keskittyä täysin ruoka-aineiden maistamiseen ja vertaamiseen. Ihmisen tieto siitä, että hän vertaa luomuruokaa ja tavanomaista ruokaa, voi vaikuttaa häneen. Siksi tieteellisessä tutkimuksessa makutesti pitäisi suorittaa sokkona, eli tässä tapauksessa osallistuja ei tietäisi vertaavansa luomua ja tavanomaista ruoka-ainetta. Kukaan ei kuitenkaan normaalissa elämässä syö ruokaansa valvotuissa laboratorio-olosuhteissa, ja tällöin yksilön omat mieltymykset, arvot ja monet muut asiat vaikuttavat koettuun ruokaelämykseen. Ja näinhän se saa ollakin. Jokainen saa itse päättää, mikä hänen mielestään maistuu parhaimmalta riippumatta siitä, mitkä syyt siihen vaikuttavat. Luomulehti 5/2014 19
Teksti: Anne Bland L Uomu Nokan ensimmäiset broilerit saapuvat parhaillaan kauppoihin. Takana on paljon valmistelutyötä ja edessä toivottavasti tuotannon laajentamista. Luomubroileriketju vihdoinkin Suomeen Anne Bland EU:n tiukentuvat luomumääräykset ovat puhututtaneet tuottajia ympäri maan. Moni on ilmoittanut byrokratian taakan alla luopuvansa tuotannosta kokonaan tai siirtyvänsä tavanomaiseen tuotantoon. Yksi on kuitenkin erilainen. L Uomu Nokka on rohkeasti aloittanut toiminnan, jossa Suomessa on tupattu epäonnistumaan: lihakanojen luomutuotannon. Luomuyrittäjä Arto Jokinen on kuitenkin vakuuttunut, että tällä kertaa homma toimii, sillä koko verkosto on mietitty alusta loppuun asti porukalla. L Uomu Nokka on Luomu Invest Oy:n omistama tuotemerkki. Mukana ovat myös terveystuotealan vaikuttaja Paula Utti sekä teurastamo Keltasiipi Oy:n Pia Nuikkinen. Pilotoimme tuotantoa kauhavalaisen Hermanni Huhtalan luomubroileritilan kanssa ja kokemukset olivat sen verran hyviä, että nyt verkostossamme 20 Luomulehti 5/2014 on kolme uutta tuottajaa sekä hautomo, teurastamo ja markkinoinnin osaajia, Pajuniemen entinen toimitusjohtaja Jokinen kertoo Petri Tiukan luomubroileritilalla Punkalaitumella. Karmien mittausta Tiukan tilalla on tuotettu broilereita jo 40 vuotta. Pellot ovat olleet 12 vuotta luomussa, mutta nyt on siirretty myös linnut luomuun. Tiukan ja Jokisen mukaan yhteistyö viranomaisten, erityisesti maa- ja metsätalousministeriön kanssa on sujunut hyvin, vaikkakin lupaprosessit ovat kestäneet kauan. Pelkkää ruusuilla tanssimista ei luomunokkien alkutaival ole kuitenkaan ollut. Tarkastajan mukaan kanalan ikkunapinta-ala pitää olla 5 % lattian pinta-alasta. Eräällä tilalla ollaan siinä tilanteessa, että tarkastajan kanssa keskustellaan, pitääkö se mitata ikkunan karmien sisä- vai ulkopuolelta Saman EU-lain Tanskassa suhde on 3 %, Tiukka ihmettelee. Arto Jokinen kertoo L Uomu Nokan vahvuudeksi, että verkosto on mietitty alusta loppuun asti porukalla. Liika valokaan ei ole linnuille hyvästä, kesällä sitä on liikaa. Se aiheuttaa erityisesti kukoissa yliaktiivisuutta, Tiukka jatkaa ja kertoo opiskelevansa luomulintujaan istumalla usein hallissa puutarhatuolissaan. Sisäpinta-alaa luomubroilereille tarvitaan tuplaten enemmän kuin tavallisille broilereille ja luomulintujen tulee päästä myös ulos talvea lukuun ottamatta. Kuusiviikkoiset Tiukan broile- L Uomu Nokka
rit ovat päässeet ensimmäistä kertaa pihamaalle, mutta talon seinusta heinäpaaleineen tuntuu olevan laajaa niittyä turvallisempi. Toimittajien ja valokuvaajien ympäröimät linnut ovat autuaan tietämättömiä historian havinasta kuopsuttaessaan ja kylpiessään pihamaalla. Tilan 4 000 kukosta useampi kymmen on jo uskaltautunut kauniiseen syyspäivään, mutta viereisen rakennuksen 4 000 kanasta ei vielä yksikään. Ensimmäisen viikon lopulla myös kanat lähtivät kuitenkin ulkoilemaan aktiivisesti. Anne Bland Emotuotanto saatava omiin käsiin Tervejalkaisen ja hidaskasvuisen Hubbard-luomulajin munat on tuotu Tanskasta ja ketjun hautomo sijaitsee Huittisissa Esa Puontin tilalla. Emotuotanto ei ole vielä Jokisen mukaan kannattavaa, mutta haaveissa on saada sekin Suomessa käyntiin. Suomessa ollaan uuden edessä. Eläintaudeista ei ole kokemusta ja resurssitkin puuttuvat. Kuitenkin juuri tautiriskin takia emotuotanto on erityisesti lihapuolella oltava jatkossa omissa käsissä. Tarvitsemme selkeät tuotantosäännöt, jotka on hyvä laatia yhteistyössä koko ketjun ja viranomaisten kanssa, Jokinen sanoo. Tuottajana toivon, että sanktioista voitaisiin meilläkin siirtyä neuvontaan ja ohjaamiseen Tanskan mallin mukaan, Tiukka komppaa yhteistyön voimaa. Uudet tuottajat tervetulleita Luomubroilerit tulevat viikoittaiseen myyntiin jo nyt syyskuun loppupuolella, aluksi Prismoihin. Yksinoikeutta ei kuitenkaan haluttu antaa vain yhdelle ketjulle, ja Jokinen neuvotteleekin parhaillaan Keskon, Lidlin sekä Stockmannin kanssa. L Uomu Nokan broilereita on mahdollista saada myös suoraan ruokapiirien kautta. Tuotevalikoimaan kuuluvat tuoreet, maustamattomat broilerinpalat: Rottinkirinta-rintafile, Juoksujalka-koipi ja Vauhtisiiveksi nimetty siipipala. Kokonaisen broilerin saa aluksi pakasteena, kertoo Pia Nuikkinen Keltasiiven luomusiipikarjan pienteurastamolta Köyliöstä ja lupaa, että kapasiteetti L Uomu Nokka -broilereilla on runsaasti tilaa ulkoilla. riittää jopa 20 tilan luomubroilereiden käsittelyyn. Tiukan tilan lisäksi Luomunokan tuottajia ovat peräseinäjokelainen Timo Mäntysalo ja loimaalainen Esko Nieminen. Eläinten hyvinvointi on Luomunokan tärkeä periaate. Se tarkoittaa mahdollisimman lyhyitä kuljetusmatkoja, joten tuottajia toivotaan erityisesti teurastamon lähialueilta, Nuikkinen vinkkaa. Jokinen olisi valmis aloittamaan myös luomukalkkunan markkinoinnin, jos vain tuottajia alalle ilmaantuisi. L Uomu Nokan hallituksen puheenjohtaja, terveystuotevaikuttaja Paula Utti luottaa kuluttajien löytävän L Uomu Nokka -tuotteet. Luomussa ei sallita antibiootteja eikä geenimuuntelua. Ihmiset ovat nykyään terveystietoisia. Lisäksi luomu ei tutkitusti ainakaan heikennä vastustuskykyä, Utti valistaa. Mikäli Suomessa halutaan jatkossa syödä luonnonmukaisesti tuotettua ruokaa, on Luomunokan toimijoiden peräänkuuluttama keskustelu ja yhteistyö viranomaisten kanssa oleellista. Tietyn lainkirjaimen pilkuntarkka noudattaminen ei saa olla esteenä toiminnalle, vaan holhoamisen sijaan luottamus tuottajaan ja lain hengen noudattaminen pitäisivät olla tärkeintä. Anne Bland Luomulehti 5/2014 21
Riitta Makkonen Teksti: Riitta Makkonen Laaturuista suoraan leipojille Korkeaan laatuun on yritetty tähdätä, tuumaa nuori kiteeläinen luomurukiin viljelijä Niko Nyrhinen. Hän myy rukiinsa jauhettuna ja pussitettuna keskikarjalaisille kotileipureille. Niko yrhinen ei ole kertaakaan myynyt koko ruissatoaan jyvänä. Rukiin sakoluku on tilalla yleensä ollut 200 paikkeilla ja ylikin. Myllyt ja leipomot eivät ole valmiita maksamaan korkealaatuisesta luomurukiista sitä hintaa, mitä sillä pitäisi saada. Paras kate syntyy jalostusastetta nostamalla ja vähittäismyynnillä, Nyrhinen kertoo. Rukiin Nyrhinen käy jauhattamassa Puhoksen myllyssä. Jauhot pakataan kotitilalla pakkaamossa. Suoramyynti alkoi jo Nyrhisen vanhempien, Ilpo ja Tuula Nyrhisen aikana. Se tietysti mietityttää, miten käy jauhomarkkinoille sitten, kun tämä leipää ja piirakoita paistava vanhempi sukupolvi ei enää jaksa leipoa, viljelijä pohtii. Vaikka suoramyynti vähenisikin ratkaisevasti, silti Nyrhinen aikoo viljellä ruista jatkossakin. Luomuun kasvanut Nyrhinen on toisen polven luomuviljelijä. Hänen vanhempansa siirtyivät luomutuotantoon vuonna 1997, jolloin he luopuivat lypsykarjan pidosta. Kylähullun touhuahan se taisi olla siihen aikaan, Niko tuumaa. Hän itse on kasvanut luomuviljelyyn, joten muuta vaihtoehtoa hän ei ole osannut ajatellakaan. Luomuviljelyn tuet ovat tavanomaisiin maatalouden tukiin nähden korkeammat. Luomutuotanto on oman terveyden kannalta parempi, ei tarvitse olla tekemisissä myrkkyjen kanssa, ja onhan se myös ympäristön kannalta hyvä asia, nuori viljelijä perustelee. Hän kävi peruskoulun jälkeen Kiteellä Koivikolla maatilatalouden perustutkinnon. Viljelijän ura sai kuitenkin odottaa. Muutaman vuoden kaupittelin kaakeleita sisustusliikkeessä ja myöhemmin toimin valokuvaajana. Sielu on silti ollut aina täällä, vaikka olin muualla töissä. Nyrhinen on nyt kolmatta kesää maanviljelijä. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuoden 2012 alussa. Tilalla on 37 hehtaaria, josta nuori isäntä on syyskuun alussa kylvänyt viisi hehtaaria syysrukiille. Syysruis sopii luomuviljelyyn Nyrhisen tilalla on viljelty syysruista vuosikymmeniä, ja luomuruista vuodesta 1997 lähtien. Syysrukiilla on nuoren isännän mielestä suuria etuja kevätviljoihin verrattuna. 22 Luomulehti 5/2014
Riitta Makkonen Riitta Makkonen Ruis lähtee keväällä nopeasti talvehtimisen jälkeen kasvuun, joten se peittää rikkakasvit. Korkea kasvusto varjostaa rikkakasveja vielä kesän kasvukauden aikanakin eikä mahdollinen keskikesän kuivuuskaan haittaa ruista, viljelijä korostaa. Lisäksi ruis kasvaa pienellä panostuksella ja se on iso plussa. Peltoon olen laittanut pääasiassa liha-luujauhoa ja tuhkaa, aina en niitäkään. Tuholaisista ei Nyrhisen pelloilla ole ollut riesaa ja rikkaruohotkin ovat pysyneet siedettävällä tasolla viljelykierron ansiosta. Nyrhinen kylvi tänä kesänä syysrukiin hieman myöhempään kuin tavallisesti. Syysruis pitäisi kylvää suunnilleen 25. elokuuta, mutta nyt kylvö jäi sateiden vuoksi syyskuun ensimmäiseen päivään. Niko Nyrhinen kylvää pelloilleen populaatioruista, Reetta-lajiketta, jota hän hankkii joensuulaiselta siemenviljan pakkaajalta. Syysrukiin viljely tasaa viljelijän työhuippuja keväästä kasvukauden eri vaiheisiin. Nyrhinen jauhatti rukiin Puhoksen myllyssä. Uuden sadon jauhoa myytiin jo elokuussa Koivikolla perinteisillä maalaismarkkinoilla. Luomurukiin kysyntä kasvanut Luomuviljan käyttö suomalaisessa elintarviketeollisuudessa on kasvanut 17 prosenttia, rukiin osuus kasvusta on kolme prosenttia. Omavaraisuuteen on vielä matkaa, sillä teollisuuden käyttämästä luomurukiista alle puolet oli suomalaista. Satovuosina 2012-2013 Suomeen tuotiin 5,6 miljoonaa kiloa luomuruista. Vuoden 2012 kotimaan sato oli 5,1 miljoonaa kiloa. Ruista tuotiin pääasiassa Virosta ja Ruotsista. Vuoden 2013 luomurukiin sato oli miljoona kiloa pienempi kuin vuoden 2012, mikä on aiheuttanut lisäpaineita tuontiin, joka kasvoi 65,6 prosenttiin. Rukiin tuonti kokonaisuudessaan on kasvanut 12 miljoonalla kilolla liki 53 miljoonan kiloon. Myllyt ja leipomot ovatkin ryhtyneet kampanjoimaan kotimaisen rukiin viljelyn puolesta. Luomuviljasta valmistetut tuotteet eivät jää kokonaan kotimarkkinoille, sillä luomuviljoista valmistetuista tuotteista 60 prosenttia menee vientiin jauhoina, leipinä ja hiutaleina. Tavanomaiset viljelijät ovat vastanneet kasvavaan kysyntään lisäämällä rukiin, erityisesti syysrukiin, viljelyalaa. Luomuviljelijät sitä vastoin eivät ole innostuneet kasvattamaan tuotantoa - luomuhyväksytty tuotantoala rukiin osalta väheni vuodesta 2012 vuoteen 2013 kahdeksan prosenttia. Vuonna 2013 luomuruista viljeltiin koko Suomessa 3 184 hehtaarilla. Suurimmat alat olivat Varsinais-Suomessa. Lähteet: Evira, Maa- ja metsätalousministeriön tilastokeskus Tike, Vilja-alan yhteistyöryhmä. Luomulehti 5/2014 23
Heinäkuun helteet kypsyttivät rukiin oikeaan aikaan. Nyrhinen viljelee populaatioruista, Reetta-lajiketta. Syysrukiinviljelijällä on kaksi riskiaikaa: talvi ja puintiaika kesällä. Viime talvi oli Pohjois-Karjalassa hyvin epätavallinen. Pellot ja nurmet olivat vihreinä vielä joulunakin. Lumi tuli vasta tammikuun loppupuolella ja suli pois jo maaliskuussa. Siitä huolimatta ruis talvehti yllättävän hyvin, Nyrhinen kertoo. Heinäkuun helteet kypsyttivät viljan ja elokuun alussa puintisäät olivat loistavat. Nyrhinen onkin tyytyväinen satoon. Puintiajankohta ja sää ovat ratkaisevia rukiin laadun suhteen. Ruis pitää saada puitua hyvän sään aikaan. Vaikka syysrukiin viljely onkin paljon säiden armoilla olemista, ei Nyrhinen pidä sitä erityisen vaikeana, kun- 24 Luomulehti 5/2014 Niko Nyrhinen Hyvä sato säistä huolimatta han on suunnitelmallinen ja noudattaa viljelykiertoa. Nyrhinen kylvää rukiin aina viherlannoituksen tai syysrypsin jälkeen. Ranteissa ruista ja hunajaa Rukiin lisäksi Nyrhinen viljelee syysrypsiä ja ohraa. Syysrypsillä on yhdeksän hehtaaria ja ohraa neljä hehtaaria. Rypsille on toinen kiteeläinen luomurypsin viljelijä hankkinut ostajat ja koonnut alueen viljelijöiltä rypsit sa- maan kyytiin. Ohra on mennyt kiteeläisten luomunautojen rehuksi. Nyrhisen tilan uusin tuote on hunaja, joka tuli tilalle nuoren emännän, Sinikka Kuittisen, toiveesta löytää hänellekin elinkeino tilantöistä. Peltojen ja metsien reunoissa surisee yli 20 mehiläisyhdyskuntaa, tulevaisuudessa vieläkin enemmän. Ruis on eräänlainen viljelyn perusta, joka pysyy, Nyrhinen miettii. Kirjoittaja on rääkkyläläinen vapaa toimittaja.
RAKKAUDESTA LUOMUUN Laajin valikoima. Paras saatavuus. Kilpailukykyiset hinnat. Tarjoamme huolellisesti valitut tuoreet luomuhedelmät, -vihannekset, -juurekset ja -yrtit Suomen laajimmasta luomuvalikoimasta kilpailukykyiseeen hintaan ympäri vuoden. Kun haluat kehittää suomalaista luomukulttuuria, valitse yhteistyökumppaniksi Satotukku. Me osaamme luomun. Satotukku Oy Tuupakantie 32, 01740 Vantaa Puh. 09 2515 9100 satotukku@satotukku.fi satotukku.fi
Luomua opiskelemassa Teksti: Nina Andersson Kuvat: Jouni Paakki Viljelykierto vie luomun ytimeen Viljelykiertoaiheinen graduni käsittelee kasvinvuorotuksen suunnittelua ja toteuttamista luomutiloilla. Opiskelen Helsingin yliopiston Maataloustieteiden laitoksella kasvintuotantotieteitä aiemmin oppiaineen nimi oli kasvintuotannon biologia. Kun sain ehdotuksen luomuun liittyvää graduaiheesta, tartuin tilaisuuteen ottaa selvää tarkemmin, mistä luomusta onkaan pohjimmiltaan kyse. Alkusysäys graduaiheelle oli tullut Luomuliiton kasvinviljelyneuvoja Reijo Käeltä, joka oli huomannut, että luomun kasvinvuorotus eroaa yllättävän paljon alueellisesti, vaikka tuotanto-oloissa ja -suunnissa ei olisikaan suuria eroja. Opinnäytetyöni aiheeksi on vähitellen rajautunut viljelykiertojen suunnittelu ja sopeuttaminen luomukasvinviljelytiloilla. Tavoitteenani on kuvata erityyppisten aineistojen avulla luomukasvinviljelyssä noudatettavia viljelykiertoja. Myöhemmin syksyllä tavoitteena on toteuttaa kysely- tai haastattelututkimus, jossa selvitetään esimerkiksi sitä, minkälaisia motiiveja luomun viljelykiertojen suunnitteluun ja toteuttamiseen on. Vaikka työ on vasta alussa, huomaan olevani perustavaa laatua olevien kysymysten äärellä: Mitä luomu on? Miksi luomu on sellaista kun se on? Minkälaista sen ehkä tulisi olla? Tutkimuskysymykset ovat mielenkiintoisia! Kirjoittaja oli Luomuliitossa harjoittelussa kesällä 2014. JOS KIINNOSTUIT graduaiheestani ja haluat kertoa esimerkiksi oman tilasi viljelykiertojen suunnittelusta, ota yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen nina.andersson@helsinki.fi. Työn rajauksena ovat satakuntalaiset ja uusimaalaiset kasvinviljelytilat. Kuulemisiin! HELSINGIN YLIOPISTO tarjoaa yliopistotasoista luomuopetusta. Luomukurssit ovat olleet suosittuja vuodesta toiseen. Myös ulkomaille suuntautuvia luomuopintoja suositellaan: esimerkiksi Englannissa ja Saksassa on hyviä yliopistoja, jotka tarjoavat laadukkaita luomukursseja. 26 Luomulehti 5/2014