Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Transkriptio

1 Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu

2 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu

3 Miksi ravinteiden kierrätystä? Maailman louhittavissa olevat fosforivarannot ovat rajalliset. EU:ssa raakafosfaattivarantoja vain Suomessa. Rehuihin ja lannoitteisiin kuluu noin 90 % louhituista fosforivaroista, kysyntä kasvaa edelleen. Hinnat ovat vaihdelleet rajusti vuonna 2008 raakafosfaatin hinta nousi 700 %, nosti lannoitteiden hintoja. Sivu

4 Miksi ravinteiden kierrätystä? Typpilannoitteiden raaka-aineena ilmakehän typpi, joten typen riittävyys ei ole ongelma. Valmistus on kuitenkin energiaintensiivinen prosessi, mistä aiheutuu kasvihuonekaasupäästöjä. Ravinteiden kierrätyksellä suojellaan vesistöjä ja maaperää sekä vähennetään neitseellisten raaka-aineiden tarvetta. Ravinteiden kierrätyksellä voidaan luoda uutta liiketoimintaa. Kansainvälisillä markkinoilla on kysyntää ravinteiden kierrätystä edistäville teknologiaratkaisuille. Ravinteiden kierrätys turvaa ruoantuotannon edellytyksiä hyödyntäen turvallisia ja korkealaatuisia kierrätysravinteita. Sivu

5 Suomen biotalousstrategia Biotalousstrategian tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja biotalouden liiketoiminnan kasvulla sekä korkean arvonlisän tuotteilla ja palveluilla, turvaten samalla luonnon ekosysteemien toimintaedellytykset. Sivu

6 Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön MMM:n MTT:ltä tilaama kaksivuotinen hanke käynnistää Suomen biotalousstrategiassa määritellyn ravinteiden kierrätykseen liittyvän osion. Hankkeen päämääränä on: varmistaa Suomen maataloustuotannosta syntyvän lannan sekä muun ravinteita sisältävän orgaanisen aineksen tehokas hyötykäyttö vuoteen 2020 mennessä. Hanke

7 Hankkeen tavoitteet 1. Varmistaa, että maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanossa toteutetaan lannan ja muiden orgaanisten aineiden ravinteiden kiertoon liittyviä tavoitteita alueen omista lähtökohdista käsin tiiviissä yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa. 2. Tunnistaa ravinteiden hyväksikäytön pullonkauloja sekä vaikuttaa niiden poistamiseen. 3. Seurata muiden hallinnonalojen ja toimijoiden ravinteiden kierrätystä edistäviä prosesseja sekä edistää eri poliitikkojen yhteensovittamista.

8 Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet Maatalouden ympäristökorvaus - Ravinteiden tasapainoinen käyttö - Lietelannan sijoittaminen - Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen Maatalouden investoinnit - Lannan käytön tehostamista edistävät investoinnit Ei-tuotannolliset investoinnit - Kosteikkojen perustaminen Neuvonta ja koulutustoimenpiteet Sivu

9 Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet Yritys- ja hanketuet Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaan maaseudun kehittämisohjelman varoista korvamerkitään 6,5 milj. euroa yritys- ja hanketukiin, jotka edistävät ravinteiden kierrätystä erityisesti Saaristomeren valumaalueella. Kuva Tarja Haaranen Sivu

10 Hanketuet ravinteiden kierrätykseen Hankkeiden tulee täyttää ravinteiden kierrätyksen kriteerit, joilla arvioidaan ravinteiden kierrätyksen ja maatalouden vesiensuojelun vaikuttavuutta ja käytännön sovellettavuutta. Hankkeiden tulee muuttaa käytäntöjä, synnyttää pysyväisluoteista yhteistyötä ja sisältää innovatiivisia ongelmanratkaisuja. Toivotaan eri toimijoiden yhteistyössä toteuttamia laajoja kokonaisuuksia. Varsinais-Suomen ELY-keskus hallinnoi. Sivu

11 Mitä hankkeessa tehdään? Saatetaan yhteen ja motivoidaan eri toimijoita tavoitehakuiseen yhteistoimintaan. Välitetään toimijoille tietoa tutkimustiedosta, käytännön piloteista, teknisistä ratkaisuista ja markkinakokeiluista sekä viestitään hallinnolle kentän tapahtumista. Tiedotetaan maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuuksista ravinteiden kierrätyksen edistämisessä. Seurataan eri hallinnonalojen toimia ravinteiden kierrätyksessä. Viestitään ravinteiden kierrätyksen merkityksestä maatalouden kilpailukyvyn parantamisessa ja maatalouden vesiensuojelussa. Sivu

12 Minkälaisia ehdotuksia on noussut esille Uusimaa: pellon kasvukunto, hevosenlanta, puhdistamolietteen käyttö peltoviljelyssä Varsinais-Suomi: Ravinneneutraalikunta konsepti, Mynälahden pilottialue Etelä-Pohjanmaa: Tapaamisia tuottajien, neuvonnan, yritysten, tutkimuslaitosten edustajien kanssa: lannan levitys- ja käsittelymenetelmien kehittäminen, lannan tuotteistaminen lannoitteeksi, lantaurakoinnin edistäminen, ruokinnan kehittäminen Sivu

13 Ravinneneutraali kunta RANKU Tavoitteena on tehostaa kunnassa tai laajemmalla alueella muodostuvien orgaanisten ravinteiden kierrättämistä, lisätä näin resurssitehokkuutta ja vähentää vesien ravinnekuormitusta. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hanke , jossa luodaan RANKU konsepti. Hankkeessa kartoitetaan esimerkkialueilla mahdollisuudet ja puutteet alueella syntyvien orgaanisten ravinteiden kierrätyksessä sekä etsitään ja suunnitellaan käytännön ratkaisuja ja rahoitusmahdollisuuksia. Sivu

14 RANKU teemoja Lannan ravinteiden kierrätys Hyvät viljelykäytännöt Puhdistamolietteen ravinteiden kierrätys Haja-asutuksen jätevesien käsittely Biojätteiden ravinteiden kierrätys Poistokalastus Ruovikkoalueiden hoito Teollisuusperäisten orgaanisten ravinteiden jatkokäytön mahdollisuudet Veneilyn tuottamien käymälä- ja ruokajätteiden vastaanotto ja käsittely Ympäristönäkökohtien huomioon otto julkisten hankintojen kriteereissä Sivu

15 Kysymys teille Mitkä ovat luomun ravinteiden kierrätyksen kehittämiskohteet? Sivu

16 Kiitos! Sivu Kuva Tarja Haaranen