Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa



Samankaltaiset tiedostot
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Suomalaisten verenpaine FINRISKI 2012 tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Sosiaali- ja terveydenhuollon nykyrakenteet ja mihin ollaan matkalla

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Uusia haasteita ja mahdollisuuksia kansantautien ehkäisyssä

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen

Suomalaisten ravinnon saanti ja ravitsemussuositukset Satu Männistö Dos., akatemiatutkija

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Lihavuus ja liitännäissairaudet

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Seurantaindikaattorit

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä

Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN SEKÄ NIIDEN MUUTOKSET KAINUUSSA VUOSINA 1996 JA 1999

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija

KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA Seurantaindikaattorit

Sydäntä keventävää asiaa

12. SYDÄN- JA VERISUONITAUTIEN VAARATEKIJÄT

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa

Timo Saaristo VALTIMOTERVEYDEKSI! Valtimoterveyttä kaikille -miksi?

LASTEN JA NUORTEN YLIPAINO JA LIHAVUUS

SUOMALAINEN HYVINVOINTI NYT FINTERVEYS 2017

Työttömät* koulutusasteen mukaan ELY-keskuksittain

FINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista

Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.

Terveelliset elämäntavat

Lautaselta vai purkista ravintoaineiden saanti ruoasta ja ravintolisistä. Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopisto

Nuorisotakuun seuranta TEMissä huhtikuu 2013

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Lasten ylipaino lisääntyy miten kansallinen lihavuusohjelma vastaa haasteeseen?

Lihavuus laskuun -ohjelma haastaa toimijat yhteistyöhön

5. Ravintoaineiden saanti

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.

The evolution of mankind... 80

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset uudistuivat. Miten?

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

Kuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

Voitako rasvaksi? Dosentti, ravitsemusepidemiologi Sari Voutilainen, UEF Ei sidonnaisuuksia. UEF // University of Eastern Finland 1

Sairauksien ehkäisyn strategiat

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

Maija Meikäläinen OSOITE POSTITOIMIPAIKKA Terveysprofiili

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela

Elintapaohjaus valtimotautien ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä Jaana Lindström 1

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Miten ravitsemustieto vaikuttaa, vai vaikuttaako?

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

Lisää liikuntaa vai vähemmän istumista? Tommi Vasankari, prof., LT UKK-instituutti & THL

Kuntien HYTE -toiminnan keskeisiä haasteita ja kehittämisen alueita

FINRISKI-tutkimus: Väestön kolesterolitaso on vuosikymmenien laskun jälkeen kääntynyt nousuun

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Diabetespotilaiden hoitotasapaino FINRISKI väestötutkimuksessa

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ruokaa Sydänystävälle!

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Tyypin 2 diabetes sairautena

Rasvamaksa metabolisessa oireyhtymässä ja tyypin 2 diabeteksessa. Anna Kotronen, dos Nuorten akatemiaklubi Suomalainen tiedeakatemia 18.3.

Verenpainetasot ja hoitotasapaino FINRISKI-tutkimusalueilla

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

Transkriptio:

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014

Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa - Satunnaisesti valittuja 25 74-vuotiaita - Otos 10 000 miestä ja naista - Tiedonkeruu tammi-huhtikuu 2012 - Täydentävä tiedonkeruu 5/2012 (Hki, Tku) - Osallistumisaktiivisuus 64,9% (n=6424) - Miehet 61,5% - Naiset 68,3% 1982 1997 1972 1992

Tupakointi (miehet, 30-59 vuotta) % 60 50 40 30 20 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku-Loimaa Helsinki-Vantaa 10 0 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Pohjois- Pohjanmaa ja Kainuu

Tupakointi (naiset, 30-59 vuotta) % 35 30 25 20 15 10 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku-Loimaa Helsinki-Vantaa 5 0 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Pohjois- Pohjanmaa ja Kainuu

Tupakointimuutokset 2007-2012, 25 64-vuotiaat 40 35 27,8 30 25,2 25 20,4 17,9 % 20 2007 15 2012 10 5 0 Miehet Naiset Väestöpainotettu ja ikävakioitu. Muutos ajassa 2007-2012: miehet p=0,055, naiset p=0,025 5

% Tupakointimuutokset ikäryhmittäin 2007-2012 60 Miehet 50 40 30 20 25-34 35-44 45-54 55-64 10 0 1997 2002 2007 2012 6

% Tupakointimuutokset ikäryhmittäin 2007-2012 60 Naiset 50 40 30 20 25-34 35-44 45-54 55-64 10 0 1997 2002 2007 2012 7

Tupakointi koulutustason mukaan, 25 64-vuotiaat miehet ja naiset, 2012

Kolesteroli (miehet, 30-59 vuotta) mmol/l 7,5 7 6,5 6 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku-Loimaa Helsinki-Vantaa Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 5,5 5 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Laboratoriomenetelmäkorjattu

Kolesteroli (naiset, 30-59 vuotta) mmol/l 7,5 7 6,5 6 5,5 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku-Loimaa Helsinki-Vantaa Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 5 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Laboratoriomenetelmäkorjattu

% 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Voin käyttö leivällä (miehet, 30-59 vuotta) 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku-Loimaa Helsinki-Vantaa Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu

Voin käyttö leivontaan (miehet, 30-59 vuotta) % 80 70 60 50 40 30 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku-Loimaa Helsinki-Vantaa 20 10 0 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Pohjois- Pohjanmaa ja Kainuu

Kasvisöljyn käyttö leivontaan (miehet, 30-59 vuotta) 70 60 50 40 30 20 10 0 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku-Loimaa Helsinki-Vantaa Pohjois- Pohjanmaa ja Kainuu

Leipärasva Miehet Naiset 2007 2012 2007 2012 Ei mitään 12% 9% 11% 7% Rasvalevite 40 37% 24% 41% 24% Rasvalevite 60 11% 17% 10% 17% Voikasviöljylevitteet 19% 35% 20% 39% Voi 4% 7% 2% 5%

Rasvan käyttö ruoan valmistuksessa Miehet Naiset 2007 2012 2007 2012 Kasviöljy 48% 51% 57% 58% Margariinnit 21% 11% 17% 8% Voikasviöljylevitteet Voi 13% 16% 11% 14% 12% 17% 11% 16%

Kokonaisrasvan ja rasvahappojen päivittäinen saanti työikäisillä miehillä osuutena kokonaisenergiasta* 45 40 35 30 E% 25 20 15 10 Kokonaisrasva (~25-35 E%) Tyydyttyneet rasvahapot (~10 E%) Kertatyydyttymättömät rasvahapot (10-15 E%) 5 Monityydyttymättömät rasvahapot (5-10 E%) 0 1982 1992 1997 2002 2007 2012 vuosi *Kokonaisenergia ei sisällä kuidun sisältämää energiaa. Muutos 2007-2012: p < 0.001

Kokonaisrasvan ja rasvahappojen päivittäinen saanti työikäisillä naisilla osuutena kokonaisenergiasta* 40 35 30 E% 25 20 Kokonaisrasva (~25-35 E%) 15 Tyydyttyneet rasvahapot (~10 E%) 10 Kertatyydyttymättömät rasvahapot (10-15 E%) 5 0 1982 1992 1997 2002 2007 2012 Vuosi Monityydyttymättömät rasvahapot (5-10 E%) *Kokonaisenergia ei sisällä kuidun sisältämää energiaa. Muutos 2007-2012: p < 0.001

Työikäisten (25 64-vuotiaiden) miesten ja naisten dietaarisen kolesterolin (mg) saanti vuosina 1982-2012 600 500 400 mg 300 Miehet Naiset 200 100 0 1982 1992 1997 2002 2007 2012 Vuosi Muutos 2007-2012: p < 0.001

Energiaravintoaineiden päivittäinen saanti osuutena kokonaisenergiasta* 25 64-vuotiaat miehet 60 E% 50 40 30 20 10 Hiilihydraatit (~50-60 E%) Kokonaisrasva (~ 25-35 E%) Proteiini (~10-20 E%) 0 1982 1992 1997 2002 2007 2012 Vuosi Muutos 2007-2012: * Ei sisällä kuidun sisältämää energiaa. P<0,001 (erikseen hiilihydraatit, kokonaisrasvat ja proteiini)

Energiaravintoaineiden päivittäinen saanti osuutena kokonaisenergiasta* 25 64-vuotiaat naiset 60 E% 50 40 30 Hiilihydraatit (~50-60 E%) Kokonaisrasva (~ 25-35 E%) 20 10 Proteiini (~10-20 E%) 0 1982 1992 1997 2002 2007 2012 Vuosi Muutos 2007-2012: p < 0,001 (hiilihydraatit ja kokonaisrasva) p = 0,04 (proteiini) * Ei sisällä kuidun sisältämää energiaa.

Mitattu ja ruokavaliomuutoksen perusteella laskettu kolesterolitason muutos 2007-2012 Hegsted (Am J Clin Nutr 1993;57:875) kaava: Veren kolesterolin muutos = tyydyttyneen rasvan muutos -monityydyttymättömien rasvojen muutos + syödyn kolesterolin muutos FINRISKI 2007-2012 Mitattu miehillä 0,09 mmol/l Laskettu 0,095 Mitattu naisilla 0,16 mmol/l Laskettu 0,114 Eli vanha teoria pitää paikkansa!

Mihin suuntaan päätöksenteko muuttuu? Päätöksenteko perustuu tietoon (tiede) Markkinavoimat päättävät Yhteisö vastaa (julkinen sektori) Päätöksenteko perustuu uskomuksiin

N <5 % 5-5,9 % 6-6,9 % 7- % Keskiarvo mmol/l P T-testi Sydäninfarkti 2007 2012 138 123 73 71 18 19 8 7 1 3 4,55 4,43 0,34 Ohitusleikkaus 2007 2012 82 69 79 74 17 17 4 6 0 3 4,34 4,38 0,78 Pallolaajennus 2007 2012 79 100 77 79 19 16 4 4 0 1 4,40 4,20 0,12 Rasitusrintakipu 2007 2012 172 174 62 48 26 33 11 12 1 7 4,82 5,01 0,09 Diabeteslääkitys 2007 2012 219 354 65 68 26 23 6 5 3 4 4,70 4,65 0,64 Verenpainelääkitys 2007 2012 1243 1268 46 47 36 32 14 15 4 6 5,15 5,14 0,89 Koko tutkimusväestö 2007 2012 5232 4898 39 36 38 37 18 20 5 7 5,30 5,41 0,001 Valtimotautia sairastavien 35 74-vuotiaiden henkilöiden keskimääräinen kolesterolipitoisuus vuonna 2007 ja 2012

Kolesterolilääkkeiden käyttö ja käyttäjien kolesterolitasot ikäryhmittäin 2007 ja 2012 Miehet 35-44 45-54 55-64 65-74 Yhteensä Vuosi 2007 (n) 547 592 661 692 2492 Lääkitystä käyttävät (%) 4 10 27 34 20 Kolesterolin keskiarvo (mmol/l) 4,96 4,75 4,70 4,44 4,59 Kolesteroli 5 tai yli (%) 41 29 37 24 30 Vuosi 2012 (n) 501 555 600 715 2371 Lääkitystä käyttävät (%) 3 11 26 38 21 Kolesterolin keskiarvo (mmol/l) 4,80 5,01 4,5 4,25 4,44 Kolesteroli 5 tai yli (%) 41 40 26 16 23

Kolesterolilääkkeiden käyttö ja käyttäjien kolesterolitasot ikäryhmittäin 2007 ja 2012 Naiset 35-44 45-54 55-64 65-74 Yhteensä Vuosi 2007 (n) 641 697 704 698 2740 Lääkitystä käyttävät (%) 1 4 17 31 14 Kolesterolin keskiarvo (mmol/l) 5,80 5,23 5,10 4,82 4,96 Kolesteroli 5 tai yli (%) 63 53 52 33 41 Vuosi 2012 (n) 585 623 656 663 2527 Lääkitystä käyttävät (%) 1 6 18 35 15 Kolesterolin keskiarvo (mmol/l) 4,55 4,99 4,98 4,82 4,88 Kolesteroli 5 tai yli (%) 0 44 50 39 42

Systolinen verenpaine (miehet, 30-59 vuotta) mmhg 160 150 140 130 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku-Loimaa Helsinki-Vantaa Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 120 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012

Systolinen verenpaine (naiset, 30-59 vuotta) mmhg 160 Pohjois-Karjala 150 Pohjois-Savo 140 130 120 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Turku-Loimaa Helsinki-Vantaa Pohjois- Pohjanmaa ja Kainuu

Diastolinen verenpaine (miehet, 30-59 vuotta) mmhg 100 Pohjois- Pohjanmaa Pohjois-Savo 90 Turku-Loimaa 80 70 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Helsinki-Vantaa Pohjois- Pohjanmaa ja Kainuu

Diastolinen verenpaine (naiset, 30-59 vuotta) mmhg 100 Pohjois-Karjala 90 Pohjois-Savo Turku-Loimaa 80 70 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Helsinki-Vantaa Pohjois- Pohjanmaa ja Kainuu

Suolan saanti Suomessa 1977-2007 g/vrk 18 16 14 12 10 8 6 4 2 Laskettu, miehet Laskettu, naiset 24 t virtsa, miehet 24 t virtsa, naiset Linear (24 t virtsa, miehet) Linear (24 t virtsa, naiset) Linear (Laskettu, miehet) Linear (Laskettu, naiset) 0 1977 1979 1981 1982 1987 1991 1992 Vuosi 1994 1997 1998 2002 2007 Lähteet: Karvonen et al. 1977, Nissinen et al. 1982, Pietinen et al. 1981, Pietinen et al. 1990, Valsta 1992, KTL/Nutrition Report 1995, Laatikainen et al. 2006, KTL/ FINRAVINTO 1997, FINRAVINTO 2002 ja FINRAVINTO 2007

Suolan saanti vuosina 1992-2012 25 64-vuotiaat 14 12 10 Miehet g/vrk 8 6 Naiset 4 2 0 1992 1997 2002 2007 2012 Vuosi Muutos 2007-2012: Miehet p=0,006 Naiset p<0,001

Kohonnut verenpaine 2007-2012 25 64-vuotiaat miehet ja naiset Kohonneen verenpaineen yleisyys (%) Miehet Naiset 2007 2012 p-arvo 2007 2012 p-arvo (n=2239) (n=2059) (n=2618) (n=2384) VP 140/90 mmhg 1) 43,2 40,7 0,114 23,4 22,4 0,430 VP 160/100 mmhg 9,6 9,8 0,848 4,7 4,0 0,158 VP 140/90 mmhg ja/tai lääkitys 2) 48,3 47,3 0,551 28,3 27,4 0,534 VP 160/100 mmhg ja/tai lääkitys 17,8 19,4 0,198 11,4 11,1 0,741 1) FINRISKI-tutkimuksessa 1. ja 2. mittauksen keskiarvoihin perustuen SVP 140 ja/tai DVP 90 mmhg (160 ja/tai 100 mmhg) 2) Edellisen lisäksi mukana säännöllistä verenpainelääkkeiden käyttöä raportoivat

Painoindeksi (miehet, 30-59 vuotta) Kg/m 2 30 29 28 27 26 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Turku-Loimaa Helsinki-Vantaa Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu 25 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012

Painoindeksi (naiset, 30-59 vuotta) Kg/m 2 30 29 Pohjois-Karjala Pohjois-Savo 28 Turku-Loimaa 27 Helsinki-Vantaa 26 25 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Pohjois- Pohjanmaa ja Kainuu

kg/m2 Vyötärönympäryksen muutokset alueittain 1987-2012 30 59-vuotiaat miehet 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Pohjois-Karjala Kuopio Turku/Loimaa Helsinki Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu 80,0 1987 1992 1997 2002 2007 2012

kg/m2 Vyötärönympäryksen muutokset alueittain 1987-2012 30 59-vuotiaat naiset 95,0 90,0 85,0 80,0 Pohjois-Karjala Kuopio Turku/Loimaa Helsinki Pohjois-Pohjanmaa/Kainuu 75,0 70,0 1987 1992 1997 2002 2007 2012

Ylipainon ja lihavuuden muutos 2007-2012 25 64-vuotiaat miehet ja naiset FINRISKI 2007 25-64 v n=4804 FINRISKI 2012 25-64 v n=4399 p-arvo Miehet BMI (kg/m 2 ) 25 (%) 30 (%) 27,0 65,9 18,8 27,1 66,3 20,4 0,42 0,76 0,17 Vyötärö (cm) >100 cm (%) 96,5 31,8 96,1 31,0 0,29 0,59 Naiset BMI (kg/m 2 ) 25 (%) 30 (%) 26,3 49,5 18,3 26,0 46,4 19,0 0,07 0,04 0,51 Vyötärö (cm) >90 (%) 86,6 30,9 85,4 29,7 0,001 0,38 Väestöpainotettu ja ikävakioitu

Lihavuus (BMI >=30) koulutustason mukaan 25 64-vuotiaat, 2012

Työ, työmatka ja vapaa-ajan kuntoliikunta, 1982-2012 ja ennuste 2025 Eri liikuntamuotojen muutos ajassa vuosina 1982-2012 sekä ennuste vuodelle 2025 jos 10% lisäys vapaa-ajan ja työmatkojen aktiivisuustasoissa 25-64-vuotiaat miehet 50 45 40 35 30 % 25 20 15 10 5 0 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 2025 Vapaa-ajan kuntoliikuntaa (väh. 3h/vko) Päivittäistä työmatkaliikuntaa (väh. 30 min/pvä) Ruumiillisesti rasittava työ Eri liikuntamuotojen muutos ajassa vuosina 1982-2012 sekä ennuste vuodelle 2025 jos 10% lisäys vapaa-ajan ja työmatkojen liikunnassa 25-64-vuotiaat naiset % 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 2025 Vapaa-ajan kuntoliikuntaa (väh. 3h/vko) Päivittäistä työmatkaliikuntaa (väh. 30 min/pvä) Ruumiillisesti rasittava työ 40

Kokonaisenergian* (kcal) saanti vuosina 1982-2012 25 64-vuotiaat miehet ja naiset kcal 3500 3000 2500 Miehet 2000 1500 Naiset 1000 500 0 1982 1992 1997 2002 2007 2012 Vuosi * Ei sisällä kuidun sisältämää energiaa.

Ikävakioitu sepelvaltimotautikuolleisuus miehillä 1969-2011 Pohjois-Karjala ja koko Suomi Pohjois-Karjala projektin alku 35 64-vuotiaat Projektin ulottaminen koko maahan Kuolleisuus/ 100 000 asukasta Pohjois-Karjala - 84% Koko Suomi - 82%

Koettu terveys: hyvä tai erittäin hyvä (miehet, 30-59 vuotta) 70 Pohjois-Karjala 60 Pohjois-Savo % 50 Turku-Loimaa 40 Helsinki-Vantaa 30 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Pohjois- Pohjanmaa ja Kainuu

Koettu terveys: hyvä tai erittäin hyvä (naiset, 30-59 vuotta) 70 Pohjois-Karjala 60 Pohjois-Savo % 50 Turku-Loimaa 40 Helsinki-Vantaa 30 1972 1977 1982 1987 1992 1997 2002 2007 2012 Pohjois- Pohjanmaa ja Kainuu

Yhteenveto Tupakointi Vähenee edelleen Lopettamisen tukeminen Sosioekonomiset erot Kohti savutonta Suomea Kolesteroli Vuosikymmenten lasku pysähtynyt ja kääntynyt nousuun Ravintomuutokset: dietaarinen kolesteroli ja tyydyttynyt rasva lisääntynyt Kolesterolilääkityksen kohdentuu korkean riskin potilaille, mutta edelleen parantamisen varaa Verenpaine Diastolinen paine nousussa Suolan saanti lisääntynyt Lihavuus Nousu tasoittunut, mutta korkealle tasolle Kokonaisenergian saanti lisääntynyt ja rasvojen osuus energiasta kasvanut, samoin makeisten ja sokeripitoisten juomien Sosioekonomiset erot Lihavuus laskuun kansallinen lihavuusohjelma Liikunta Työ- ja arkiliikunta vähentynyt Täysin liikkumattomia 20% väestöstä Puolet työikäisistä täyttää kestävyysliikuntasuosituksen, mutta vain joka 10. pitää huolta lihaskunnostaan