Suunnitelmallinen kiusaamisen ehkäisy osana varhaiskasvatuksen suunnitelmaa Erikoistutkija Liisa Heinämäki, THL Yksikön päällikkö Päivi Lindberg, THL 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1
Kiusaaminen varhaisvuosina? Kiusaamisesta ei tällä termillä ole varhaisvuosina puhuttu Sos.emot ongelmia on kuitenkin tunnistettu ja tutkittu runsaasti Käytännön työssä nähty usein ns. ryhmäkäyttäytymisen ongelmina Vertaissuhdeongelma, joka voi johtaa syrjäytymiseen Kiusaamisen nostaminen esiin varhaiskasvatuksessa Hyvä tutustua sen ilmenemiseen ja tunnistaa tavat, joilla sitä voi ehkäistä Edellyttää paneutumista ja suunnitelmallisuutta koko yhteisöltä syntipukki-ilmiön välttämiseksi Varhaisen vaiheen tukea kaivataan Varhaiskasvatuksessa suunta on korjaavasta ennaltaehkäisevään työhön, yksilöpatologisesta yhteisöpatologiseen Enemmän huomiota ryhmän dynamiikkaan ja mahdollisuuksiin tuottaa myönteisiä kokemuksia 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 2
Kiusaaminen yksilön kokemuksena Vertaissuhteet ovat merkityksellisiä lapsen itsetunnon rakentumisessa Toisten lasten torjunta heikentää kuvaa omaa itsestä Lapsi voi omaksua pilkkanimet ja sanat osaksi omakuvaansa Kaverin puute (torjunta) lapselle kielteinen tunne Vertaissuhteet merkittävässä roolissa lapsen hyvinvoinnin perustana Kiusaajaksi kasvaminen? Kiusaamisen palkitsevuus (hyvä mieli) havaittava vähennettävä Samalla harkittava tavat, joilla puututaan ja asiaa käsitellään: puuttuminen voi olla palkitsevaa huomiota, syntipukki rooli voi tuottaa vääriä tulkintoja 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 3
Kiusaaminen lapsiryhmässä Kiusaaminen ilmenee leikistä ja ryhmästä ulos jättämisenä (hankkeen julkaisu) Varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten yhteisleikkiä ja tasavertaisuutta leikissä Hyvä tunnistaa kiusaamisen ryhmäilmiöluonne yksilöllisen tuen tarpeen lisäksi Hankkeen aineistossa ilmeni, miten hyvin lapset tunnistivat ryhmässä tapahtuvaa kiusaamista myös muiden lasten osalla Tarve keskustella ja määritellä kiusaamista, antaa lapsille sanoja ja keinoja sen käsittelyyn? 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 4
Varhaiskasvattajan rooli Varhaiskasvattaja voi vaikuttaa monella tavoin: Lapsen sosiaalisen kompetenssin tukeminen vahvistaa lasta ja vähentää kiusaamisen tarvetta/ mahdollisuutta Puuttumisen hyvät mallit käytännön tilanteiden ratkaisuun Lasten kuuleminen tarjoaa lapselle väylän tuoda kiusaaminen esiin Lapsiryhmän ilmapiirin merkitys on suuri Varhaiskasvattajat yhteisönä Tarvitsevat osaamista ja yhteistä sopimista kiusaamisen ehkäisyyn Kiusaamisen ehkäisy ei saa kaventaa lapsen sosiaalisen kehityksen ja ryhmän toiminnan näkökulmaa vain kiusaamiseen Tarvitsevat suunnitelmallista kiusaamisen huomioimista osana varhaiskasvatuksen suunnittelua 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 5
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet VASU (2003/2005) Kiusaaminen ei esiinny terminä Asia yhtenä Vasun punaisena lankana Kasvatuskumppanuus 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 6
Varhaiskasvatuksen arvopohja Lapsen oikeuksien yleissopimus; kansalliset säädökset syrjintäkielto ja lasten tasa-arvoisen kohtelun vaatimus lapsen mielipiteen huomioon ottaminen oikeus tulla ymmärretyksi ja kuulluksi lapsen oikeus turvallisiin ihmissuhteisiin lapsen oikeus tuttuun ja turvalliseen ympäristöön, jossa voi leikkiä ja toimia monipuolisesti VARTTUA / ILLUSIA 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 7
Kasvatuspää äämäärät -henkilökohtaisen hyvinvoinnin edistäminen -toiset huomioon ottavien käyttäytymismuotojen ja toimintatapojen vahvistaminen - itsenäisyyden asteittainen lisääminen VARTTUA / ILLUSIA VARTTUA / ILLUSIA 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 8
Tavoitteena hyvinvoiva lapsi lapsi kokee, että häntä arvostetaan, hänet hyväksytään omana itsenään, hän tulee kuulluksi ja nähdyksi ja hän saa vahvistusta terveelle itsetunnolleen. Lapsi uskaltaa yrittää ja oppii sosiaalisia taitoja. Yksilölliset tarpeet (persoonallisuus, perhekultuuri) Tasa-arvo (sukupuoli, tausta) Pysyvät ja turvalliset ihmissuhteet Kuuluminen vertaisryhmään VARTTUA / ILLUSIA 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 9
Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen Liikkuminen Tutkiminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen LAPSELLE MERKITYKSELLISET KOKEMUKSET KASVATTAJAYHTEISÖN TOIMINTA PÄIVI LINDBERG VARHAISKASVATUSYMPÄRIST Ö 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 10
Mitä kasvattajat voivat tehdä? Luovat osallisuuden kulttuuria Mahdollistavat turvallisen ympäristön: ilmapiiri -ajattelun ja tunteiden ilmentäminen Antavat tilaa vertaisryhmien toiminnalle Havainnoivat Osallistuvat VARTTUA / ILLUSIA 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 11
Mitä kasvattajat voivat tehdä? Keskustelevat (eettinen orientaatio, uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio: Arvo- ja normimaaliman kysymykset (oikea väärä, hyvä-paha, totuus-valhe) Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, kunnioitus, vapaus PÄIVI LINDBERG 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 12
Kuuluminen - yhteisö Tämä on minun paikkani meidän paikkamme PÄIVI LINDBERG PÄIVI LINDBERG PÄIVI LINDBERG 16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 13
VARTTUA / ILLUSIA Lasten osallisuuden perimmäinen kysymys on lasten mukaanotto yhteisöihin siten, että heille turvataan oppimisprosessi, joka mahdollistaa sen käsittämisen keitä me olemme, mihin me kuulumme ja kuinka me elämme. - Bardy ym. 2001-16.4.2010 Esityksen nimi / Tekijä 14