Syväsenvaaran päiväkoti

Transkriptio

1 Rovaniemen kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut Syväsenvaaran päiväkoti Varhaiskasvatussuunnitelma

2 Sisältö: 1. Päiväkodin esittely 2. Toiminta-ajatus ja toimintaamme ohjaavat arvot 3. Hyvä perushoito kasvun tukemisen edellytyksenä ja välineenä 4. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus 5. Varhaiskasvatus- ja oppimisympäristö 6. Kasvattaja varhaiskasvatuksessa 7. Kasvatuskumppanuus 8. Erityistä tukea tarvitsevat lapset kts. liite Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma

3 1. Päiväkodin esittely Syväsenvaaran päiväkoti sijaitsee keskeisellä paikalla Syväsenvaaran kerros- ja pientaloalueella. Päiväkotimme on perustettu vuonna 1974 ja sen toimintaa on laajennettu vuosien aikana. Toimimme kahdessa eri rakennuksessa, jotka ovat saman pihapiirin ympärillä. Päiväkodissa on noin paikkaa 0-7- vuotiaille lapsille. Päiväkodissamme toimii kahdeksan lapsiryhmää. Päiväkotimme iso piha-alue mahdollistaa ja kannustaa lapsia liikkumiseen ja leikkimiseen. Lähiympäristö tarjoaa hyvät puitteet myös monipuoliselle liikkumiselle ja retkeilylle. Syväsenvaaran päiväkodille ja koululle on myönnetty kansainvälinen kasvatusalan ympäristömerkki Vihreä Lippu. Vihreän lipun myötä olemme kiinnittäneet enemmän huomiota kestävän kehityksen tarkasteluun ja ympäristöasioiden huomioimiseen päiväkodissamme. Toimintakautena Vihreä Lipun teemamme on vesi.

4 Päiväkodin ryhmät ja henkilökunta Mansikat 10 kk- 3v Hillat 3-5v Mustikat, 3-5v Vaapukat 2-4v sisarusryhmä Juolukat, 6v: esiopetus Karpalot, 3-5v: integroitu erityisryhmä Puolukat, 4-5v Mesimarjat, 6v: esiopetus Henkilökunta Lastentarhanopettajia (10) Päiväkotiapulaisia (5) Erityislastentarhanopettajia (1) Varahoitaja (1) Lastenhoitajia (13) Ruokapalvelutyöntekijä: Hannele Suorsa Erityisavustajia (määrä vaihtelee) Päiväkodinjohtaja: Silja Jaakkola

5 2. Toiminta-ajatus ja toimintaamme ohjaavat arvot Toiminta-ajatuksemme Syväsenvaaran päiväkoti tarjoaa monipuolista hoitoa, kasvatusta ja opetusta lasten ja perheiden tarpeet huomioiden. Työskentelemme yhdessä perheiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Haluamme rakentaa yhdessä yhteisöä, jossa jaetaan elämän ilot ja haasteet. Pohdimme yhdessä vanhempien kanssa kasvatuksen arvoja keskusteluissa. Yhteinen tulkinta kasvatuksesta ja lapsesta on ensisijaisen tärkeä. Suvaitsevaisuuden ja erilaisuuden hyväksyminen on lähtökohtamme varhaiskasvatuksessa. Lapsen tulee saada tuntea, että hänet hyväksytään omana itsenään. Aikuinen välittää ja huolehtii hänestä.

6 Toimintaamme ohjaavat arvot Päiväkotimme arvot pohjautuvat Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan. Olemme yhdessä pohtineet toimintatapojamme sekä käsitystä hyvästä hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta. Kasvattaja tiedostaa ja arvioi omia asenteitaan ja yhteisten arvojemme näkymistä työssään. Päiväkotimme arvot näkyvät arjen työssä hyvinä toimintakäytänteinä lapsen jokaisessa päivässä. Lapsi kokee kuuluvansa päiväkodin yhteisöön ja olevansa siellä arvokas ja tärkeä. Häntä kohdellaan kunnioittaen ja tasa-arvoisesti muistaen, että oikeudenmukaisuus toteutuu jokaisen lapsen kohdalla. Turvallisuus Kohtelemme toisiamme tasa-arvoisesti ja kunnioittaen toimien näin hyvänä mallina lapsille. Olemme työntekijöinä sitoutuneet yhdessä sovittuihin toimintatapoihin. Kasvattajat ovat paikalla lasta varten ja jokainen lapsi saa tuntea olevansa tervetullut päiväkotiimme. Kasvattajat kuuntelevat lasta ja vastaavat lapsen kysymyksiin, pyyntöihin ja tarpeisiin. Kasvattajat pitävät huolta siitä, että jokainen lapsi tulee kohdatuksi ja kuulluksi päivän aikana. Aikuisen syli on jokaisen lapsen saatavilla. Lapsille annetaan myönteistä palautetta päivän aikana ja kiinnitetään ensisijaisesti huomiota lapsen onnistumisiin. Kiitos, kannustus, turvalliset yhdessä sovitut rajat ja välittäminen luovat turvallisen ja hyvän kasvupohjan päiväkodissamme.

7 Osallisuus On yhdessä elämistä, kuulluksi tulemista arjen elämässä ja leikeissä. Lasten ideat, mielipiteet ja mielenkiinnon kohteet huomioidaan päiväkodin ja ryhmän toimintaa suunniteltaessa. Tähän kiinnitämme tietoisesti huomiota ja olemme nostaneet sen yhdeksi kehittämiskohteeksemme toimintakaudelle Kasvattajat huolehtivat että kukaan lapsi ei jää ryhmän ulkopuolelle, vaan jokainen lapsi voi osallistua ryhmän toimintaan ja leikkiin. Lasten omia tekemisiä, tuotoksia arvostetaan ja niitä on esillä päiväkodissa, kaikessa lapsen työskentelyssä näkyy lapsen oma käden jälki. Lapset osallistuvat oman varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelman tekemiseen ja arviointiin iän- ja kehitystasonsa mukaan. Lapsuuden arvostaminen Iloitsemme yhdessä pienistä asioista, elämme arkea yhdessä tässä ja nyt kiirehtimättä. Lasten leikeille annetaan riittävästi aikaa ja se nähdään merkittävänä lapsen kasvussa, kehityksessä ja oppimisessa Syli ja hoiva ovat tärkeitä koko varhaislapsuuden ajan.

8 3. Hyvä perushoito kasvun tukemisen edellytyksenä ja välineenä Hyvä perushoito edellyttää, että lapsen päivässä rytmittyvät ruokailut, ulkoilu, liikunta ja mahdollisuus lepoon lapsen yksilölliset tarpeet huomioiden. Perushoitotilanteet ovat aina vuorovaikutustilanteita, joissa tunnelma on kiireetön, rauhallinen ja tunneilmapiiriltään positiivinen. Lapsi saa toimia perushoitotilanteissa mahdollisimman itsenäisesti omien valmiuksiensa ja taitojensa mukaan. Kasvattajat auttavat ja kannustavat lasta tarpeen mukaan. Näitä asioita pidämme tärkeinä perushoitotilanteissa: PUKEMIS- JA RIISUMISTILANTEET positiivinen ja kiireetön ilmapiiri kannustetaan omatoimisuuteen säänmukainen pukeutuminen ULKOILU päivittäin, sääolosuhteet huomioiden yhteisleikit iso ja monipuolinen piha yhteiset pihatapahtumat retket omista vaatteista huolehtiminen HYGIENIA käsienpesu RUOKAILU lapsen yksilöllisyyden kunnioittaminen wctilanteissa vuorovaikutustilanne hyvät pöytä- ja ruokailutavat hyväksyvä ja myönteinen ilmapiiri ei pakkoa tai rangaistuksia LEPO unentarve yksilöllinen turvallinen ja rauhallinen lepohetki sadut ja musiikki aikuisen läheisyys ja läsnäolo

9 4. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Hyvä hoito ja lapsen hyvinvointi luovat pohjan tasapainoiselle kehitykselle ja oppimiselle. Lähtökohtaisesti jokainen vuorovaikutustilanne, niin aikuisten kuin toisten lasten kanssa, on kasvun ja oppimisen mahdollisuus. Mielekkäintä oppiminen on silloin, kun se lähtee lapsen omista kiinnostuksen kohteista, jotka ovat riittävän haasteellisia kehityksen kannalta. Lapselle ominaiset tavat oppia ovat: taiteellinen kokeminen tutkiminen liikkuminen leikki Leikeissä huomioidaan lapsen ikä- ja kehitystaso. Kasvattajan tehtävä on mahdollistaa leikki, rikastuttaa sitä tuomalla siihen uusia elementtejä ja olemalla tarvittaessa leikissä mukana. Jokaisella lapsella on mahdollisuus leikkimiseen yhdessä toisten kanssa ja yksin. Kasvattajat havainnoivat lasten leikkejä ja hyödyntävät havaintojaan toiminnan suunnittelussa, työskentelyssä ja oppimistilanteissa. Liikkuminen tuo lapselle elämyksiä ja onnistumisen kokemuksia. Liikkuminen on lapselle luontainen ja mielekäs tapa toimia ja oppia uutta. Päiväkodissamme pidetään tärkeänä sitä, että mahdollistamme lasten monipuolisen liikkumisen. Kasvattaja toimii esimerkkinä, innoittajana ja ympäristön muokkaajana. Kasvattajat tiedostavat arkisen ympäristön merkityksen motoriikan kehittymiseen ja ilmapiiri liikkumiselle on salliva. Tutkiminen ja kokeileminen on lapselle luontainen tapa lähestyä ympäröivää maailmaa. Lapset ovat aktiivisia tekijöitä, kokijoita ja havainnoitsijoita. Kasvattaja innostaa ja luo olosuhteet sellaisiksi, että oma oivaltaminen ja oppiminen mahdollistuvat.

10 Taiteellinen ilmaisu ja kokeminen antavat tilaa mielikuvitusmaailmalle, jossa kaikki on mahdollista ja leikisti totta. Siksi päiväkodissamme lapsilla on mahdollisuus monipuolisiin ilmaisumuotoihin. Kasvattaja antaa tilaa ja aikaa lasten omille ideoille ja luovuudelle. Tärkeää ei ole lopputulos, vaan lapsen omat kokemukset, elämykset ja itse tekemisen prosessi. Päiväkodissamme välineet ja materiaalit ovat lasten saatavilla, jotta ne kannustavat myös vapaaseen ilmaisuun. Päiväkotimme arjessa eri taiteen muotoja ovat: musiikki, lasten tanssi, teatterit, askartelu, kuvataide ja käsityöt. Ympäristön tarjoamia palveluita hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan. Tärkeänä näemme sen, että lasten tekemiä töitä on esillä päiväkodissa, heidän tuotoksiaan ja esityksiä arvostetaan ja ne ovat myös vanhempien nähtävillä.

11 5. Varhaiskasvatus- ja oppimisympäristö Varhaiskasvatus- ja oppimisympäristön rakentaminen on osa tavoitteellista varhaiskasvatusta. Oppimisympäristö tukee lapsen monipuolista kasvua, kehitystä ja oppimista. Oppimisympäristöä muokataan lapsen ja lapsiryhmän tarpeiden mukaan ja toiminnassa hyödynnetään lähiympäristöä. Fyysisessä ympäristössä sekä sisä- että ulkotilojen turvallisuus, siisteys ja viihtyisyys ovat merkittäviä tekijöitä. Jokaisella lapsella on mahdollisuus erilaisiin toimintoihin, leikkiin ja hiljaiseen työskentelyyn. Lapsille tarkoitetut materiaalit ja leikkivälineet ovat heidän saatavillaan. Psyykkisessä ympäristössämme vallitsee kiireettömyys, rauhallisuus ja turvallisuus. Aikuinen on aidosti läsnä ja suhtautuminen lapsiin on empaattista ja hyväksyvää. Aikuinen huolehtii, että jokainen lapsi tulee kuulluksi, kuuntelee ja vastaa lapsen kysymyksiin. Jokainen aikuinen on vastuussa lapsen hyvinvoinnista. Aikuinen viestii ja opettaa positiivisin keinoin. On tärkeää, että lapsi kokee tulevansa hyväksytyksi omana itsenään. Sosiaalisessa ympäristössä aikuiset ja lapset toimivat aktiivisesti vuorovaikutuksessa keskenään. Lapsia ohjataan toimimaan erilaisissa vertaisryhmissä ja tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Pienryhmäpedagogiikka näkyy arjessa pienissä ryhmissä toimimisessa ja toiminnan porrastamisessa. Tämä mahdollistaa rauhallisen ja kiireettömän ilmapiirin, jossa vuorovaikutukselle on enemmän aikaa. 6. Kasvattaja varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvattajilta edellytetään sitoutuneisuutta ja herkkyyttä reagoida lapsen tarpeisiin. Kasvattajat luovat omalla toiminnallaan hyvän ja positiivisen ilmapiirin. Varhaiskasvatuksessa työskentelee moniammatillinen kasvattajayhteisö, jolla on yhtenäinen käsitys toiminnan tavoitteista. Toimiva kasvattajayhteisö vaatii tiimityötä, johon kuuluu oleellisena osana avoin vuorovaikutus, palautteen antaminen ja saaminen, oman ja työyhteisön kehittäminen ja arviointi.

12 7. Kasvatuskumppanuus Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusoikeus ja vastuu. He ovat oman lapsensa asiantuntijoita. Kasvatuskumppanuudella tarkoitamme vanhempien ja päiväkodin henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Jokaiselle lapselle laaditaan vuosittain varhaiskasvatus/esiopetussuunnitelma, joka tehdään yhdessä huoltajien kanssa ja sitä arvioidaan toimintavuoden aikana. Keskusteluissa pyrimme yhteiseen ymmärrykseen, joka edellyttää aktiivista kuuntelua ja vuoropuhelua. Kasvatuskumppanuus on kodin ja päiväkodin välistä avointa, tasavertaista ja luottamuksellista yhteistyötä ja kumppanuutta lapsen parhaaksi. Vanhempia ja perheitä kunnioitetaan ja kohdellaan tasavertaisesti. Vanhemmat saavat tietoa lapsensa päivästä ja päiväkodin toiminnasta päivittäisten keskustelujen avulla. Kasvatuskumppanuuden avulla tunnistamme mahdollisimman varhain lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen alueella havaittavissa olevat vahvuudet, lähikehityksen alueet ja mahdollinen tuen tarve ja luomme yhteiset toimintaperiaatteet lapsen parhaaksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on lapsen ryhmän toiminnan suunnittelussa keskeisessä roolissa.

13 8. Erityistä tukea tarvitsevat lapset Lapsen yksilöllisiin erityisen tuen tarpeisiin vastataan varhaiskasvatuksessa ensisijaisesti pedagogisin ja toiminnallisin keinoin, jotka kirjataan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Lapsi voi tarvita tukea fyysisen, tiedollisen, taidollisen, tunne-elämän tai sosiaalisen kehityksen osa-alueilla eripituisia aikoja. Lähtökohtana lapsen tuen tarvetta arvioidessa on yhdessä vanhempien ja kasvatushenkilöstön kanssa käydyt keskustelut tai aiemmin todettu erityisen tuen tarve. Lapsen tarvitsema tuki aloitetaan heti tuen tarpeen ilmettyä. Osana tuen järjestämistä tehostetaan yhteistyötä vanhempien, päivähoidon henkilöstön ja mahdollisen muun moniammatillisen verkoston kesken.

14 Syväsenvaaran päiväkodin kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Miksi kiusaamisen vastaista suunnitelmaa tarvitaan? Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen arvopohja perustuu lapsen oikeuksien yleissopimukseen, jossa korostuu lapsen syrjintäkielto ja vaatimus lasten tasaarvoisesta kohtelusta, oikeus turvallisiin ihmissuhteisiin sekä oikeus tuttuun ja turvalliseen toimintaympäristöön, leikkiin, lepoon ja vapaa-aikaan. Kiusaamisen ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset seuraukset lasten hyvinvoinnille; kasvulle ja kehitykselle. Koko henkilökuntamme on sitoutunut kiusaamista ehkäisevään työhön. Päiväkodissamme se on: johdonmukaista suunnitelmallista sitoutunutta yhteistyötä vanhempien kanssa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta korostavaa Tärkeää on että kaikilla, lapsen ympärillä olevilla aikuisilla on yhteinen tapa toimia ja he osallistuvat kiusaamisen vastaiseen työhön mm. toiset huomioonottavien toimintatapojen vahvistamisella turvallisilla ihmissuhteilla hyvällä ilmapiirillä Päivän aikana lapsen tulee saada kokea yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Jokaisella lapsella on oikeus: turvalliseen ryhmään aikuisen huomion saamiseen ystävyyssuhteisiin toisten kanssa. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmaa arvioidaan säännöllisin väliajoin, jotta siihen puuttuminen on systemaattista ja tietoista.

15 Näkemyksemme kiusaamisesta: Fyysinen kiusaaminen Verbaalinen kiusaaminen Psyykkinen kiusaaminen Lyöminen Haukkuminen Uhkailu Töniminen Nimittely Manipulointi Potkiminen Härnääminen Kiristäminen Esteenä oleminen Lällättäminen Ilmeily, ilveily Vaatteista repiminen Leikkien sotkeminen Hiekan/ kivien heittely Vaatteiden/hiusten kommentointi Selän takana puhuminen Määräily?? Poissulkeminen leikistä Leikin sääntöjen muuttaminen Puhumatta jättäminen Leikkien ulkopuolelle jättäminen Kaikki riidat eivät ole kiusaamista. Tilanteessa on aina tärkeä huomioida lapsen oma kokemus kiusaamisesta, lapsen kehitystaso ja lapsen yksilöllinen persoonallisuus. Lasten omat kokemukset kiusaamisesta: Päiväkodissamme lapsille tehdyn kyselyn perusteella lapset kokivat että heitä oli kiusattu kun oli jätetty leikkien ulkopuolelle annettu määräyksiä mitä saa leikkiä ja millä leikkivälineillä

16 Miten kiusaamista ehkäistään: Kiusaamisen ehkäisyssä on tärkeää aikuisen läsnäolo Aikuinen havainnoi tilanteita ryhmässä ja päivän touhuissa: hän on tietoinen mitä ryhmässä tapahtuu ja ohjaa lasta toimimaan tarvittaessa oikealla tavalla. Aikuisella on aikaa lapselle, hän tuntee lapsen ja hänen kehitystason ja siihen vaikuttavat tekijät. Aikuinen löytää lapsesta positiivisuuden ja vahvistaa sitä. Aikuisen huolehtii siitä, että jokainen lapsi tulee nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi päivän aikana. Lapsella on mahdollisuus lämpöön ja syliin päivän aikana iästä riippumatta. Tuttu, turvallinen aikuinen herättää lapsessa luottamusta ja lapsella on helpompi kertoa kiusaamisesta. Kiusaamisen ehkäisyssä on tärkeää turvallisen ilmapiirin rakentaminen. Aikuisten keskinäinen, toisia kunnioittava, arvostava ja huomioiva vuorovaikutus sekä hyvät käytöstavat opettavat lapselle oikean tavan toimia. Lapsille annetaan positiivista palautetta, heitä kannustetaan ja kehutaan. Näin lapsen itsetunto vahvistuu. Jokaisen lapsen annetaan olla oma itsensä: ei nosteta liikaa yksittäisiä tilanteita tai asioita esille. Myönteinen, salliva ja rajat omaava ilmapiiri luovat lapselle turvallisuutta. Ryhmän toiminta tulee organisoida niin että kaikki lapset pystyvät osallistumaan siihen. Hyvä suunnittelu ja pienissä ryhmissä toimiminen päivän aikana antavat siihen hyvät mahdollisuudet Lapsia rohkaistaan antamalla palautetta kun he ovat toimineet sosiaalisesti taitavalla, oikealla tavalla esim. ottaneet mukaan leikkii jonkun toisen joka meinaa jäädä ulkopuolelle tms. Näissä tilanteissa palkitsemisena on esim. joku yhteinen leikki, yhteinen toimiminen, joka on lapselle mieluista ja merkityksellistä. Palautteen annossa on tärkeä huomioida lapsen ikä- ja kehitystaso Lasten kanssa tehdään omalle ryhmälle yhteisiä pelisääntöjä ja keskustellaan ryhmän tavasta toimia.

17 Miten kiusaaminen huomataan Aikuiset havainnoivat lapsiryhmän toimintaa lasten leikkien havainnointi ulkona ja sisällä lasten kanssa keskustelut, isommilla lapsilla lapsihaastattelut vanhempien tuoma palaute: yhteistyö vanhempien kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Vanhempia rohkaistaan tuomaan palautetta päiväkodille lapsen kertomista kiusaamistilanteista. Miten kiusaamista käsitellään Riitojen ja taustojen selvittäminen rauhallisesti ketään syyttämättä kirjojen, satujen, draaman avulla