KUNTAYHTYMÄN STRATEGIA TALOUSARVIO JA - SUUNNITELMA

KUNTAYHTYMÄN STRATEGIA TALOUSARVIO JA - SUUNNITELMA 2017-2019 Kuntayhtymähallitus 29.11.2016 Kuntayhtymävaltuusto 16.12.2016

SISÄLTÖ 1 Kuntayhtymän strategia... 1 2 Talousarvio ja -suunnitelma... 4 2.1 Talousarvion ja suunnitelman 2017-2019 perustelut... 4 2.2 Toimintaympäristö, muutokset ja talous... 4 2.3 Organisaatio ja johtaminen... 7 2.4 Prosessien tavoitteet... 9 3 Toiminta ja talous... 12 3.1 Tulosalueet talous... 12 3.1.1 Erikoissairaanhoito... 12 3.1.2 Perusterveydenhuolto... 13 3.1.3 Sosiaalipalvelut... 14 3.1.4 Tukipalvelut... 15 3.1.5 Tuloslaskelmaosa... 16 3.2 Toiminta... 19 3.2.1 Erikoissairaanhoito... 19 3.2.2 Perusterveydenhuolto... 20 3.2.3 Sosiaalipalvelut... 21 3.2.4 Sairaansijat ja laitoshoitopaikat... 22 3.2.5 Kotihoito ja palveluasuminen... 22 4 Investoinnit... 23 5 Rahoitus... 24 6 Kuntalaskutusperusteet... 25 6.1 Laskutusperusteet perussopimuksen mukaan... 25 6.1.1 Erikoissairaanhoito... 25 6.1.2 Perusterveydenhuolto... 26 6.1.3 Sosiaalipalvelut... 26 6.1.4 Palvelujen hinnat kuntayhtymän ulkopuolisille... 26 7 Henkilöstö... 27 7.1 Henkilöstöresurssit ryhmiteltynä... 27 7.2 Perustettavat ja lakkautettavat virat/työsuhteet sekä nimikemuutokset... 28 8 Talousarvion sitovuus... 31 9 Talousarviovaltuudet... 32 9.1 Lainan ottaminen... 32 9.2 Luottamushenkilöiden palkkiot... 32 10 Jäsenkuntien esitykset, kuntalaskutus, projektit ja hankkeet, väestö... 32 10.1 Yhteenveto perussopimuksen mukaisista jäsenkuntien hallitusten esityksistä kuntayhtymän toiminnan ja talouden kehittämiseksi... 32 10.2 Jäsenkuntakohtaiset arviot, kuntalaskutus... 33 10.3 Projektit ja hankkeet... 37 10.4 Väestö... 38 Liite 1 Investointien erittely... 39

1 1 Kuntayhtymän strategia LUKIJALLE Strategia on tie nykytilasta tulevaisuuteen. Tarkoituksena on vastata kysymykseen: Minne olemme menossa. Strategiatyössä ennakoidaan toimintaympäristön muutospaineet ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Tavoitteena on löytää ne keinot eli strategiat, joiden avulla SOSTERIN menestystekijät ja vahvuudet hyödynnetään onnistuneesti väestön parhaaksi. Hyvä strategia pohjautuu tosiasioihin, sen tulee olla haasteellinen, mutta realistinen. SOSTERI vastaa Itä-Savon alueen kaiken ikäisen väestön sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen. Kuntayhtymän strategia on laadittu vuosille 2017 2019. Tänä aikana keskeisiksi strategisiksi tavoitteiksi nousevat maakuntauudistuksen valmistelu ja mahdollinen toteutus alueellisella tasolla ja SOSTERIN sisällä muutos perinteisestä linjaorganisaatiosta prosessijohdetuksi organisaatioksi, missä suurimmat muutokset suhteessa vanhaan tapahtuvat johtamisessa, ei niinkään arjen työn tekemisessä. Uudella johtamistavalla prosesseja kehitetään siten, että väestö saa jatkossa tarvitsemansa hoidon ja palvelut ilman tarpeetonta viivettä. Tavoitteenamme on, että valinnanvapauden laajentuessa vuoden 2019 alusta SOSTERI mielletään väestön keskuudessa kilpailukykyiseksi vaihtoehdoksi Sote- markkinoilla. Kehittämällä yhteistyötä ja sujuvia prosesseja Etelä-Savon maakunnassa ja Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa haluamme turvata lähipalvelut alueemme väestölle. SOSTERIN ydinprosesseiksi on nimetty kiireellinen hoito, kiireetön hoito ja palvelu sekä asumis- ja hoivapalvelut. Tukipalveluilla turvataan ydinprosessien toimivuus. Prosessijohtamisessa huomio kohdistetaan koko palveluprosessiin, ei ainoastaan lopputulokseen. Virtaviivaistamalla prosesseja ja vähentämällä asiakkaan turhaa odotusaikaa pystymme parantamaan virtaus- ja kustannustehokkuutta ja asiakkaan kokemaa laatua sekä ylläpitämään kilpailuetua. Menestyminen perustuu kuntien kokonaistalouden paranemiseen esimerkiksi sairauslomien vähenemisenä nopeamman hoitoon pääsyn ansiosta. Prosessien omistajat kantavat vastuun prosesseissa tehtävän työn johtamisesta. Ihmisten, osaamisen ja resurssien johtaminen tapahtuu jokaisen työntekijän omassa yksikössä. Lähiesimiesten roolia johtamisessa vahvistetaan ja siinä käytetään tukena koulutusta ja valmentavaa johtamista sekä erilaisia toiminnan kehittämisen menetelmiä. Johtamisen ja esimiestyön kehittämisen peruskulmakiviä ovat arvostus, luottamus, oppiminen ja innostus. Painottamalla näitä seikkoja toiminnassa ja esimiesten rekrytoinnissa voidaan parantaa työnantajakuvaa ja työhyvinvointia koko organisaatiossa. Jatkuva johtamisen ja työyhteisöjen kehittäminen näkyy myönteisesti palveluiden laadussa; sekä asiakaspalvelukokemuksessa että kilpailukyvyssä. Osaamista ja hyvinvointia tukevan johtamisen avulla tuloksen tekevät organisaation työntekijät yhdessä. Jokaisella SOSTERISSA työtä tekevällä on vastuu siitä, miten strategia otetaan vastaan ja miten SOSTERI onnistuu saavuttamaan lähivuosille asetetut tavoitteet. SOSTERI, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä palvelee alueen väestöä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tuottajana. SOSTERISSA hoitoa, hoivaa ja palveluja tarjotaan laajaalaisesti erilaisille asiakkaille, potilaille, kuntoutujille, asukkaille kaikissa elämänkaaren vaiheissa, unohtamatta myöskään eläinlääkinnän monipuolista asiakaskuntaa. Tässä asiakirjassa asiakkailla ja hoidolla tarkoitetaan kaikkea edellä kuvattua SOSTERIN toimintaa.

2 SOSTERIN STRATEGIA MISSIO Tuotamme hyvinvointia ja terveyttä alueen väestölle tasavertaisena kumppanina tiiviissä yhteistyössä KYS-erva alueen sairaanhoitopiirien ja muiden toimijoiden kanssa VISIO SOSTERIN visio voidaan tiivistää muotoon: Jonottamatta hoitoon ja hoidosta kotiin. Haluamme olla realistinen vaihtoehto asiakkaillemme Sote- uudistuksen mukanaan tuomassa kilpailutilanteessa ja maakuntauudistuksen toteutuessa. STRATEGIA VUOSILLE 2017 2019 Olemme luotettava ja kilpailukykyinen vaihtoehto kaikille asiakkaillemme Sote toimialalla. Strategiset tavoitteet: 1) Prosessijohtamisella varmistetaan sujuva yhteistyö asiakkaiden, henkilökunnan, työyhteisöjen, luottamushenkilöhallinnon, omistajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa 2) Päätöksenteko perustuu tavoitteeseen Jonot pois 3) Asiakkaat saavat laadukasta hoitoa ja palvelua ilman tarpeetonta viivettä 4) Sähköiset palvelut ovat jokapäiväisessä käytössä niin asiakkailla kuin henkilökunnallakin ja niillä tuetaan asiakkaiden omavastuuta sekä mahdollisuutta itsehoitoon 5) Toimintakäytännöt edistävät väestön omaa vastuuta hyvinvoinnista ja terveydestä, arjessa pärjäämistä kotona tai kodinomaisissa olosuhteissa 6) Virtausta parantamalla säästetään väestön, kuntien ja yhteiskunnan kustannuksia ja turvataan työpaikat Sote ja maakuntauudistuksen voimaantultua 7) Esimiesten johtamiskoulutuksella ja vuorovaikutustaitojen kehittämisellä työhyvinvointi ja työviihtyvyys paranevat SOSTERIN ARVOT Hyvinvointi Asiakas ensin Vastuullisuus Uudistuva osaaminen KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Toiminnassa keskeistä on Asiakas ensin -ajattelu Toimivat integroidut Sote palvelut ja niitä tukeva alueellinen ICT -järjestelmä Saumattomat ja viiveettömät prosessit, joiden johtaminen on vastuutettu Luottamukseen perustuva ja osaamista arvostava johtaminen Uudistumiskykyinen henkilöstö Ymmärryksen laajentaminen koskemaan koko prosessia, ei vain omaa osuutta siinä, mukaan lukien yhteistyökumppanimme Etelä-Savon maakunnassa ja KYS-erityisvastuualueella

3 MITTARIT Keskeiset mitattavat suureet: Asiakastyytyväisyys Prosessin läpimenoaika > palvelukokonaisuuteen kuluva aika ensi kontaktista hoidon päättymiseen Monisairaiden ja paljon palveluja tarvitsevien hoidon koordinointi asiakasvastaava toiminnan avulla (henkilöä / kk) Alueellinen ja oman henkilöstön sairauspäivärahapäivien kertymä Työhyvinvointi ja henkilöstötyytyväisyys PALVELUKOKONAISUUS SOSTERI tuottaa integroituja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Keskeisenä tavoitteena on toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen, minkä vuoksi väestön ikääntyessä sosiaalipalveluiden ja perusterveydenhuollon merkitys integroiduissa palveluissa vahvistuu. Palveluvalikoimassa otetaan huomioon alueen väestön ikärakenne, sairastavuus, palveluiden saavutettavuus, suuri vaihtelevuus alueen asukasmäärässä eri vuodenaikoina sekä valmius ja varautuminen mukaan lukien kesän merkittävät tapahtumat. Keskussairaalassa toimii säädösten mukainen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalipalveluiden integroitu päivystys. Vaativan erikoissairaanhoidon osalta päivystetään keskeisillä erikoisaloilla eli kirurgia, sisätaudit ja anestesiologia. Riittävät päivystykseen liittyvät ympärivuorokautiset diagnostiset palvelut on turvattu. STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN JA SEURANTA Strategian toteuttaminen, arviointi ja päivittäminen seuraaville vuosille tapahtuu SOSTERIN talousarvion ja taloussuunnitelmien kautta vuosina 2017 2019.

4 2 Talousarvio ja -suunnitelma 2.1 Talousarvion ja suunnitelman 2017-2019 perustelut Vuoden 2017 talousarvion ja - suunnitelman vv. 2017-2019 sekä kuntayhtymän strategian laatimista varten kuntayhtymähallitus on 6.9.2016 91 määritellyt ohjeet ja kehyksen, joiden keskeinen sisältö on: Talouden tasapainottamiseen pyritään työhyvinvointia lisäämällä (Tystra-hanke), prosessien johtamista kehittämällä ja virtaustehokkuutta lisäämällä sekä palveluiden saatavuutta parantamalla. Prosessien kehittämisellä ei tähdätä henkilöstön vähentämiseen vaan ennen kaikkea tavoitellaan taloudellista ja yhteiskunnallista hyötyä jäsenkunnille mm vähentyvinä sairauspoissaoloina. Talousarvion laadinnan pohjana on vuoden 2016 talousarvion taso seuraavin tarkennuksin: Palvelutuotanto sopeutetaan sote-normistoon (päivystys- ja keskittämisasetukset, terveydenhuoltolakiesitys), jonka huomioiminen merkitsee menoja ja kustannuksia, joita Sosterilla ei ollut vuonna 2016. Sosterin kuitenkin edellytetään reagoivan näihin muutoksiin tavoitteena palvelutason säilyttäminen. Huomioidaan ERVA-tasoiset sopimukset ja järjestämissopimus. Lisäksi huomioidaan hoitotakuuvaatimukset ja kuntalaisten subjektiiviset oikeudet hoitoon ja palveluun. Muu kuin päiväkirurginen leikkaustoiminta ja sen jatkaminen edellyttävät leikkaussalivalmiuden ylläpitoa, mikä on huomioitu talousarviossa. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset lomarahaan on huomioitu talousarviossa. Talousarvio on tehty tavoitteena säilyttää nykyinen palvelutaso. Taloussuunnitelman viimeinen vuosi on 2019, minkä pitäisi olla samalla uuden sote-järjestelmän ensimmäinen vuosi. Mikäli sote- uudistuksen aikataulu pitää, on kuntayhtymän purkaminen edessä v. 2019 ja siihen on tavalla tai toisella varauduttava. 2.2 Toimintaympäristö, muutokset ja talous Väestömuutokset sekä palvelujen tarve ja kysyntä Kuntayhtymän väestö on iäkkäämpää kuin muissa sairaanhoitopiireissä, mikä tarkoittaa suurempaa palvelujen tarvetta. Jäsenkuntien väestö vähenee ja vanhimmat ikäryhmät puolestaan kasvavat. Vuotuinen vähenemä on noin 200-300 asukasta. 65-74 - sekä 75-84- vuotiaiden määrät nousevat v. 2030 mennessä ja alkavat sitten laskea. Yli 85-vuotiaiden määrä nousee kaikissa kunnissa koko ajan ja erittäin voimakkaasti vv. 2030-2040. Yli 85 v. määrä tulee lähes kaksinkertaistumaan vuoteen 2035 mennessä. Väestömäärä on vähentynyt sekä ns. luonnollisen poistuman myötä että jäsenkuntien erottua kuntayhtymästä. Vuosien 2007-2014 välisenä aikana väestö on vähentynyt 59.127:stä 44.466:een. Sosiaalipalvelujen vanhustenhuollossa asiakkaiden määrä on kasvanut siten, että vuonna 2016 kotihoidossa on 1000 asiakasta enemmän kuin vuonna 2014.. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien asukkaiden sairastavuus on kokonaisuudessaan maan korkeimpia. Ikävakioitu sairastavuusindeksi kuvaa tilannetta v. 2012. Tuolloin koko maan indeksi oli 117 ja Itä-Savon 106. Erityisvastuualueen sairaanhoitopiireissä indeksi vaihteli 106:n ja 127:n (Pohjois-Savo) välillä - KYS alueella se oli 117. Palvelujen kannalta väestön väheneminen, ikärakenteen muutos ja väestön terveyden kehitys merkitsevät: - paljon hoitoa ja palvelua vaativan sairastavuuden siirtymistä edelleen vanhimpiin ikäryhmiin ja kasvavaa panostusta vanhusten huollon ja hoivan avopalveluihin - terveydeltään yhä parempikuntoisen nuoremman vanhusväestön (65-74-vuotiaat; 3. ikä ) osuuden kasvamista vielä pari vuosikymmentä ja tämän väestönosan monipuolista palvelujen tarpeen lisääntymistä

5 - voimavarojen sopeuttamista vähenevän väestömäärän ja muuttuvan väestörakenteen tarpeita vastaaviksi - voimavarojen uudelleen suuntaamista toisaalta raskaisiin hoivapalveluihin ja toisaalta koko väestön, riskiryhmien ja heikoimmassa asemassa olevien terveysongelmien ennaltaehkäisyyn yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa Erikoissairaanhoidon rakennetta on muutettu ja kehitetty sopeuttaen sitä muuttuneeseen ja muuttuvaan toimintaympäristöön viime vuosina. Toimintaympäristön muutos on merkinnyt varsin voimakasta asiakaspalvelujen ostojen lisääntymistä, erityisesti Kuopion yliopistollisesta keskussairaalasta ja myös Mikkelin keskussairaalasta. Lisäksi on pitänyt huomioida erikoissairaanhoitoa koskevan päivystysasetuksen vaikutukset, erikoissairaanhoidon järjestämissopimus erityisvastuualueella ja portaattoman hoitomallin toteuttaminen vv. 2015-2017. Edelleen jatkuvassa muutostilanteessa huomattava osa eri tulosalueiden talouteen vaikuttavista tekijöistä ovat varsin vaikeasti arvioitavissa. Erityisesti ostopalvelujen käyttö erikoissairaanhoidossa, mutta myös muualla, vaikuttaa ratkaisevalla tavalla taloudellisen tuloksen kehittymiseen. Kunta- ja palvelurakenteen muutokset Savonlinnan, Kerimäen ja Punkaharjun kuntaliitos toteutui v. 2013 alusta. Sosteri tuottaa palvelut jäsenkunnille ja kahdelle ulkokunnalle seuraavasti: Sosiaalipalvelut Savonlinnan sosiaalipalvelut Enonkosken sosiaalipalvelut Perusterveydenhuolto (sis. ympäristöterveydenhuolto) Enonkoski perusterveydenhuolto Savonlinna perusterveydenhuolto Sulkava, terveysvalvonta ja eläinlääkintä ja terveysneuvontapiste Rantasalmi, terveysvalvonta, eläinlääkintä ja terveysneuvontapiste Kuntayhtymä tuottaa osan Rantasalmen ja Sulkavan perusterveydenhuollon tarvitsemista tukipalveluista eri sopimuksella ulkoisen palveluntuottajan kanssa. Puumala ja Juva hankkivat terveysvalvonnan ja eläinlääkinnän piirin ulkopuolisina kuntina. Sosiaalipalvelujen ja perusterveydenhuollon palvelurakennemuutokset on kuvattu kummankin tulosalueen tavoitteiden yhteydessä. Erikoissairaanhoito Enonkoski, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava

6 Henkilöstötarve ja saatavuus Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstömäärä pysyttelee samoissa määrissä kuin aiempinakin vuosina. Itä- Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä henkilöstön lisätarve kohdentuu eniten sosiaalipalveluihin lisääntyneen asiakaskunnan vuoksi. Talousarvion laadintaohjeissa on todettu, että henkilöstösuunnitelmassa noudatetaan sisäistä kattavuutta ja sijaisten hankintaan on entistäkin enemmän kiinnitettävä huomiota. Tulevissa muutoksissa on huomioitava työn teettämisen tarve ja henkilöstön työpanoksen kohdentaminen sen mukaisesti. Henkilöstön joustavan käytön suunnittelulla ja toteutuksella, työkierrolla sekä vuosilomajärjestelyillä organisoidaan henkilöstöresurssien käyttö vastaamaan organisaation ja työyksiköiden tarpeita. Terveydenhuollossa saatavuudeltaan kriittisiä ammattiryhmiä ovat edelleen olleet lääkärit. Oman toiminnan turvaamiseksi keskeistä on rekrytoinnin vahvistaminen. Henkilöstön palkkaamisessa tavoitteena on pysyvien ratkaisujen löytäminen. Osin työvoimapulaa pyritään helpottamaan alueellisin yhteistoimintajärjestelyin (esim. työnjako ja yhteistyö KYS:n erityisvastuualueella). Rekrytointikampanjointia on suunnattu yhteydenpidoilla yliopistojen kandiseuroihin ja osallistumalla erilaisiin tapahtumiin kuten Nuori Lääkäripäiviin ja sairaanhoitajapäiviin. Henkilöstön saatavuuden ja tarvittavan osaamisen turvaamisessa tulee korostumaan yhteistyö koulutusorganisaatioiden sekä työvoimahallinnon kanssa. Sosterin imagoa hyvänä työnantajana ylläpidetään ja edistetään vaikka maakunnallinen ja valtakunnallinen SOTE -muutos aiheuttaisikin epävarmuutta tulevaisuudesta. Lähitulevaisuus Prosessijohtamisella tehostetaan toimintaa ja lisätään virtausta asiakaspalvelussa. Asiakaslähtöistä jonot pois-ajattelua toteutetaan kaikessa toiminnassa. Tavoitteena on hyöty asiakkaalle, omistajille ja yhteiskunnalle. Sote-uudistuksen maakuntavalmistelu on käynnistynyt ja valmisteluun osallistutaan aktiivisesti. Omaa toimintaa kehitetään samalla strategian mukaisesti. Lääkäriresurssin saatavuuden paraneminen on erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa positiivinen ja huomionarvoinen asia. Aktiivinen rekrytointityö on tuottanut tulosta. Vaikka toimintaympäristö ja sen vaikutukset Sosterin palveluihin ja talouteen näyttävät jonkin verran matalaviritteisiltä, on sekä toiminnan että talouden suunta kääntymässä parempaan. Kustannustehokkuus on parantunut, erikoissairaanhoidossakin pärjätään Suomen keskussairaaloiden kustannuskehitysvertailussa aiempaa paremmin. Epävarmuutta ja monenlaista työympäristöön liittyvää muutospainetta edelleen aiheuttava sote-uudistus tulee lainsäätäjästä riippuen voimaan mahdollisesti vaiheittain, lakia ei ole talousarviota laadittaessa vielä eduskunnassa käsitelty. Uudistukseen on Sosteri kuitenkin valmistautunut trimmaamalla palvelunsa ja sen rakenteet vähintäänkin hyvään kuntoon.

2.3 Organisaatio ja johtaminen 7

8 Ydinprosessit (Jokainen organisaatiosiilo ei välttämättä osallistu jokaiseen ydinprosessiin!) Asiakkaan palvelutarve Vakuutusyhtiöt, Kela Koulutusorganisaatiot Yksityiset Järjestöt Ensihoito LAB, yhtiöt, liikelaitokset Sulkava Rantasalmi Sosteri Enonkoski Savonlinna SOS PTH Sivistystoimiala Tekninen toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Kiireellinen hoito Kiireetön hoito ja palvelu Asumis- ja hoivapalvelut Yliopistosairaala Yhteistyökeskussairaalat ESH keskussairaala Tyytyväinen ja arjessa pärjäävä asiakas Edellytyspalvelut ( tukipalvelut ) Osastosihteerit, laitos-, ruoka- ja lääkehuolto

9 2.4 Prosessien tavoitteet KIIREELLISEN HOIDON PROSESSI TOIMINTASUUNNITELMA JA TOIMINNALLISET PAINOPISTEET VUODELLE 2017 - Nopea hoitoon pääsy ja hoitoprosessin eteneminen Kiireellisen hoidon prosessissa oleellista on nopea hoidon tarpeen arviointi, hoidon ja diagnostiikan viiveetön aloittaminen sekä hoitoprosessin jatkuminen ilman tarpeetonta odotusta. Tavoitteet toimintavuodelle 2017 Tavoite Mittari Vastuuhenkilö Läpimenoaika päivystyksessä lyhenee vuoden 2016 tasosta merkittävästi Päivystysalueelta siirto jatkohoitoon tapahtuu oikea-aikaisesti Päivystyspotilaan hoito saadaan valmiiksi yhdellä käynnillä - 80 %:lla potilaista läpimenoaika on max 2 h. - 80 %:lla potilaista siirto jatkohoitoon tapahtuu tunnin sisällä päätöksestä - Päivystykseen uudelleen saman vaivan takia palaavien määrä on alle 10 % kävijöistä. Jaana Luukkonen Jaana Luukkonen Jaana Luukkonen Minna Pitkänen

10 KIIREETTÖMÄN HOIDON JA PALVELUN PROSESSI TOIMINTASUUNNITELMA JA TOIMINNALLISET PAINOPISTEET VUODELLE 2017 - Mielenterveys- ja päihdepalvelut - Tuki- ja liikuntaelinsairaudet - Runsaasti palveluita käyttävät Perusteluina kyseisten potilas- ja asiakasryhmien nostamiseen painopistealueeksi on tieto siitä, että mielenterveyden häiriöt sekä tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat merkittäviä kansanterveydellisiä ongelmia ja aiheuttavat suuren osan työikäisen väestön sairauspoissaoloista. Ne ovat myös keskeisiä työkyvyttömyyseläkkeisiin johtavia ongelmia. Tiedetään, että nopea diagnostiikka, hoidon aloitus ja riittävän intensiivinen ja viiveetön hoito nopeuttavat toipumista ja lyhentävät työkyvyttömyyden kestoa ja terveyspalveluiden käyttöä. Tavoitteena on nopeutta hoitoon pääsyä ja selkeyttää hoitoketjuja. Runsaasti sairaanhoito- terveys- ja sosiaalipalveluita käyttävien hoidon laatua ja tyytyväisyyttä hoitojärjestelmään on pystytty parantamaan erilaisilla vastuuhoitajamalleille, kirjallisilla hoitosuunnitelmilla ja palveluohjausta kehittämällä. Samalla palveluiden käyttöä on voitu vähentää. Tavoitteena on runsaasti palveluita käyttävien tunnistaminen ja heille suunnattujen palveluiden (esim. vastuuhoitajamalli) kehittäminen. Lasten ja nuorten palveluiden kehittämistä jatketaan siten, että yhteydensaanti, palvelutarpeen arviointi ja hoito ja palvelu muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Vanhusväestön toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä mahdollisimman itsenäisesti tuetaan kotihoidon vahvistamisen ja kotiin vietävien sairaanhoito- ja kuntoutuspalveluiden avulla. Tavoitteet toimintavuodelle 2017 Tavoite Mittari Vastuuhenkilö Nopea hoidon tarpeen / ongelman havaitseminen ja hoitoon pääsy sekä mahdollisimman viiveetön hoitokokonaisuus, Paljon palveluja tarvitsevien tunnistaminen ja hoitokokonaisuuden haltuunotto Yli 20 käyntiä / vuodessa tarvitsevilla on hoitosuunnitelma - Läpimenoaika (lyhenee 75 % v. 2016) - Sairauspäivärahapäivien määrä (vähenee 10 % vuoden 2016 tasosta) - Henkilökohtaiset hoitosuunnitelmat x hlölle / kk - Vastuuhenkilö on nimetty ja hoitosuunnitelma on laadittu 95 %:lle paljon palveluja tarvitsevista - Veikko Karvanen - Veikko Karvanen

11 ASUMIS- JA HOIVAPALVELUJEN PROSESSI TOIMINTASUUNNITELMA JA TOIMINNALLISET PAINOPISTEET VUODELLE 2017 - Prosessit ja palveluketjut toimiviksi uusilla toimintamalleilla - Ennaltaehkäisevät palvelut omaishoidossa ja kotihoidossa - Asiakkaan toimintakykyä edistävä kotihoito - Päivätoiminta ja lyhytaikaishoito asumispalveluissa - Asukkaan merkityksekäs arki asumispalveluissa - Uusien palvelumallien kehittäminen osana maakunnallista kärkihanketta (perhehoito) Tavoitteet toimintavuodelle 2017 Tavoite Mittari Vastuuhenkilö - Palveluketjut saadaan viiveettömiksi uusilla - Palvelupäätöksen toteutumisen Saara Pesonen toimintamalleilla läpimenoaika [tuntia] - Osastolta kotiutuminen klo 10 mennessä [%] - Kotona asuminen itsenäisesti tai palvelutar- - Exreport, sotkanet Minna Laurio vearvion mukaisten palvelujen turvin - Omaishoidon piirissä 6 % yli 75-vuotiaista - omaishoitajien ja hoidettavien toimintakyvyn edistäminen - Tavoitteellinen ja toimintakykyä ylläpitävä päivätoiminta ja lyhytaikaishoito [% väestöstä] - Exreport, sotkanet - Omaishoitajien terveystarkastukset - Lyhytaikaishoitojaksot - Toimintakyky - Lyhytaikaishoidon hoitopäivät - Päivätoiminnan toteutuminen (toimintatavat, toteutuneet päivätoimintapäivät) - Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö - Täydennyskoulutuspäivät - Poissaolopäivät Minna Laurio Anu Koivumäki Anu Koivumäki, Minna Laurio TUKIPALVELUT/edellytyspalvelut Tukipalvelut ovat oleellinen edellytys hoito- ja palveluprosessien sujuvalle etenemiselle.

12 3 Toiminta ja talous Käyttötalousosassa olevat tulosalueitten ulkoiset määrärahat ja tuloarviot on esitetty tuloslaskelmassa päälajeittain. Valtuusto vahvistaa tuloslaskelmasta toimintakatteen jälkeen olevat rahoitustuotot ja -kulut. Poistot perustuvat hyväksyttyyn poistosuunnitelmaan. Poistolaskennan hankintojen raja on 10 000. 3.1 Tulosalueet talous 3.1.1 Erikoissairaanhoito TP 2015 TA 2016 TA 2016 TA 2017 Muutos TS 2018- muutettu % TS 2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 77 992 451 69 688 328 69 688 328 70 320 272 0,9 70 320 272 Maksutuotot 3 236 700 2 982 224 2 982 224 3 250 250 9,0 3 250 250 Tuet ja avustukset 6 244 2 000 2 000 2 000 0,0 2 000 Muut toimintatuotot 48 129 57 890 57 890 75 767 30,9 75 767 ULKOISET TUOTOT YHT. 81 283 524 72 730 442 72 730 442 73 648 289 1,3 73 648 289 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 81 283 524 72 730 442 72 730 442 73 648 289 1,3 73 648 289 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -20 216 495-19 615 000-19 615 000-19 729 030 0,6-19 729 030 Henkilösivukulut Eläkekulut -4 303 137-3 907 189-3 907 189-3 831 718-1,9-3 831 718 Muut henkilösivukulut -780 987-987 116-987 116-1 016 295 3,0-1 016 295 Henkilöstökulut yht -25 300 619-24 509 305-24 509 305-24 577 043 0,3-24 577 043 Palvelujen ostot yht -24 509 951-21 366 495-21 366 495-23 672 800 10,8-23 672 800 Aineet, tarvikkeet, tavarat -7 466 434-6 544 132-6 544 132-7 070 560 8,0-7 070 560 Avustukset -6 057-5 000-5 000 0-100,0 0 Muut toimintakulut -694 335-604 057-604 057-475 358-21,3-475 358 ULKOISET KULUT YHT. -57 977 396-53 028 989-53 028 989-55 795 761 5,2-55 795 761 Vyörytetyt nettokulut -22 729 998-19 088 464-19 088 464-17 344 516-9,1-17 344 516 VYÖRYTETYT KULUT YHT. -22 729 998-19 088 464-19 088 464-17 344 516-9,1-17 344 516 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -80 707 395-72 117 453-72 117 453-73 140 277 1,4-73 140 277 TOIMINTAKATE 576 129 612 989 612 989 508 012-17,1 508 012 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE 576 129 612 989 612 989 508 012-17,1 508 012 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -576 129-612 989-612 989-508 012-17,1-508 012 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 0 0 0 0 0,0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 0 0 0 0,0 0

13 3.1.2 Perusterveydenhuolto TP 2015 TA 2016 TA 2016 TA 2017 Muutos TS 2018- muutettu % TS 2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 28 589 061 33 694 683 33 694 683 32 325 789-4,1 32 325 789 Maksutuotot 2 996 880 2 650 865 2 650 865 2 431 765-8,3 2 431 765 Tuet ja avustukset 125 162 70 000 70 000 82 697 18,1 82 697 Muut toimintatuotot 83 014 48 795 48 795 23 062-52,7 23 062 ULKOISET TUOTOT YHT. 31 794 117 36 464 343 36 464 343 34 863 313-4,4 34 863 313 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 31 794 117 36 464 343 36 464 343 34 863 313-4,4 34 863 313 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -12 640 553-15 780 203-15 780 203-14 927 537-5,4-14 927 537 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 746 702-3 217 035-3 217 035-2 974 687-7,5-2 974 687 Muut henkilösivukulut -477 206-785 637-785 637-788 078 0,3-788 078 Henkilöstökulut yht -15 864 461-19 782 875-19 782 875-18 690 302-5,5-18 690 302 Palvelujen ostot yht -5 140 418-6 055 370-6 055 370-5 683 600-6,1-5 683 600 Aineet, tarvikkeet, tavarat -1 717 224-2 447 628-2 447 628-2 366 125-3,3-2 366 125 Avustukset -52 509-65 000-65 000-65 000 0,0-65 000 Muut toimintakulut -1 690 780-1 541 796-1 541 796-1 439 832-6,6-1 439 832 ULKOISET KULUT YHT. -24 465 392-29 892 669-29 892 669-28 244 859-5,5-28 244 859 Vyörytetyt nettokulut -7 256 156-6 491 858-6 491 858-6 541 447 0,8-6 541 447 VYÖRYTETYT KULUT YHT. -7 256 156-6 491 858-6 491 858-6 541 447 0,8-6 541 447 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -31 721 549-36 384 527-36 384 527-34 786 306-4,4-34 786 306 TOIMINTAKATE 72 569 79 816 79 816 77 007-3,5 77 007 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE 72 569 79 816 79 816 77 007-3,5 77 007 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -72 569-79 816-79 816-77 007-3,5-77 007 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 0 0 0 0 0,0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 0 0 0 0,0 0

14 3.1.3 Sosiaalipalvelut TP 2015 TA 2016 TA 2016 TA 2017 Muutos TS 2018- muutettu % TS 2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 27 702 388 27 228 102 28 579 427 52 525 898 83,8 52 525 898 Maksutuotot 7 031 539 6 904 596 7 009 946 8 413 952 20,0 8 413 952 Tuet ja avustukset 1 142 884 1 070 000 1 123 979 5 954 693 429,8 5 954 693 Muut toimintatuotot 1 768 142 1 793 425 1 847 525 2 252 113 21,9 2 252 113 ULKOISET TUOTOT YHT. 37 644 954 36 996 123 38 560 877 69 146 656 79,3 69 146 656 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 37 644 954 36 996 123 38 560 877 69 146 656 79,3 69 146 656 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -10 039 545-12 561 151-13 207 249-17 790 917 34,7-17 790 917 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 166 510-2 502 794-2 638 421-3 686 755 39,7-3 686 755 Muut henkilösivukulut -270 401-487 705-526 332-835 707 58,8-835 707 Henkilöstökulut yht -12 476 456-15 551 650-16 372 002-22 313 379 36,3-22 313 379 Palvelujen ostot yht -16 341 345-14 819 550-15 113 270-30 968 300 104,9-30 968 300 Aineet, tarvikkeet, tavarat -1 079 827-999 964-1 020 304-1 251 180 22,6-1 251 180 Avustukset -1 071 830-1 070 000-1 211 500-7 123 224 488,0-7 123 224 Muut toimintakulut -1 360 353-1 502 040-1 636 001-2 552 407 56,0-2 552 407 ULKOISET KULUT YHT. -32 329 811-33 943 204-35 353 077-64 208 490 81,6-64 208 490 Vyörytetyt nettokulut -5 304 955-3 042 500-3 197 381-4 931 216 54,2-4 931 216 VYÖRYTETYT KULUT YHT. -5 304 955-3 042 500-3 197 381-4 931 216 54,2-4 931 216 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -37 634 766-36 985 704-38 550 458-69 139 706 79,3-69 139 706 TOIMINTAKATE 10 187 10 419 10 419 6 950-33,3 6 950 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE 10 187 10 419 10 419 6 950-33,3 6 950 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -10 187-10 419-10 419-6 950-33,3-6 950 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 0 0 0 0 0,0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 0 0 0 0,0 0

15 3.1.4 Tukipalvelut TP 2015 TA 2016 TA 2016 TA 2017 Muutos TS 2018- muutettu % TS 2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 915 489 645 600 648 000 1 456 400 124,8 1 456 400 Maksutuotot -117 0 0 0 0,0 0 Tuet ja avustukset 579 390 412 200 412 200 384 000-6,8 384 000 Muut toimintatuotot 1 034 662 933 700 933 700 564 121-39,6 564 121 ULKOISET TUOTOT YHT. 2 529 425 1 991 500 1 993 900 2 404 521 20,6 2 404 521 Vyörytetyt nettotuotot 34 088 728 28 240 372 28 412 357 28 548 279 0,5 28 548 279 VYÖRYTETYT TUOTOT YHT. 34 088 728 28 240 372 28 412 357 28 548 279 0,5 28 548 279 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 36 618 153 30 231 872 30 406 257 30 952 800 1,8 30 952 800 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -16 744 826-11 882 477-11 980 520-12 152 308 1,4-12 152 308 Henkilösivukulut Eläkekulut -3 391 913-2 367 815-2 386 971-2 359 782-1,1-2 359 782 Muut henkilösivukulut -817 297-576 012-581 523-569 044-2,1-569 044 Henkilöstökulut yht -20 954 036-14 826 304-14 949 014-15 081 134 0,9-15 081 134 Palvelujen ostot yht -7 715 242-7 930 405-7 930 885-8 715 560 9,9-8 715 560 Aineet, tarvikkeet, tavarat -2 075 947-2 091 000-2 133 650-2 161 520 1,3-2 161 520 Muut toimintakulut -3 145 359-2 772 192-2 778 497-2 499 592-10,0-2 499 592 ULKOISET KULUT YHT. -33 890 584-27 619 901-27 792 046-28 457 806 2,4-28 457 806 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -33 890 584-27 619 901-27 792 046-28 457 806 2,4-28 457 806 TOIMINTAKATE 2 727 569 2 611 971 2 614 211 2 494 994-4,6 2 494 994 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE 2 727 569 2 611 971 2 614 211 2 494 994-4,6 2 494 994 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -2 727 569-2 611 971-2 614 211-2 494 994-4,6-2 494 994 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 0 0 0 0 0,0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 0 0 0 0,0 0

16 3.1.5 Tuloslaskelmaosa SOSTERI YHTEENSÄ TP 2015 TA 2016 TA 2016 TA 2017 Muutos TS 2018- muutettu % TS 2019 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 135 328 829 131 256 713 132 610 438 156 628 359 18,1 156 628 359 Maksutuotot 13 265 003 12 537 685 12 643 035 14 095 967 11,5 14 095 967 Tuet ja avustukset 1 901 081 1 554 200 1 608 179 6 423 390 299,4 6 423 390 Muut toimintatuotot 2 935 522 2 833 810 2 887 910 2 915 063 0,9 2 915 063 ULKOISET TUOTOT YHT. 153 430 435 148 182 408 149 749 562 180 062 779 20,2 180 062 779 Vyörytetyt nettotuotot 35 291 110 28 622 822 28 794 807 28 817 179 0,1 28 817 179 VYÖRYTETYT TUOTOT YHT. 35 291 110 28 622 822 28 794 807 28 817 179 0,1 28 817 179 TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ 188 721 545 176 805 230 178 544 369 208 879 958 17,0 208 879 958 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -60 199 237-59 838 831-60 582 972-64 599 792 6,6-64 599 792 Henkilösivukulut Eläkekulut -12 732 015-11 994 833-12 149 616-12 852 942 5,8-12 852 942 Muut henkilösivukulut -2 355 799-2 836 470-2 880 608-3 209 124 11,4-3 209 124 Henkilöstökulut yht -75 287 052-74 670 134-75 613 196-80 661 858 6,7-80 661 858 Palvelujen ostot yht -54 070 956-50 171 820-50 466 020-69 040 260 36,8-69 040 260 Aineet, tarvikkeet, tavarat -12 351 833-12 082 724-12 145 714-12 849 385 5,8-12 849 385 Avustukset -1 130 396-1 140 000-1 281 500-7 188 224 460,9-7 188 224 Muut toimintakulut -6 975 280-6 420 085-6 560 351-6 967 189 6,2-6 967 189 ULKOISET KULUT YHT. -149 815 517-144 484 763-146 066 781-176 706 916 21,0-176 706 916 Vyörytetyt nettokulut -35 291 110-28 622 822-28 777 703-28 817 179 0,1-28 817 179 VYÖRYTETYT KULUT YHT. -35 291 110-28 622 822-28 777 703-28 817 179 0,1-28 817 179 TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ -185 106 627-173 107 585-174 844 484-205 524 095 17,5-205 524 095 TOIMINTAKATE 3 614 918 3 697 645 3 699 885 3 355 863-9,3 3 355 863 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 4 609 6 050 6 050 6 100 0,8 6 100 Muut rahoitustuotot 144 046 110 000 110 000 144 000 30,9 144 000 Korkokulut -253 579-375 000-375 000-310 000-17,3-310 000 Muut rahoituskulut -123 540-123 500-123 500-109 000-11,7-109 000 Rahoitustuotot ja -kulut yh -228 464-382 450-382 450-268 900-29,7-268 900 VUOSIKATE 3 386 454 3 315 195 3 317 435 3 086 963-6,9 3 086 963 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -3 386 454-3 315 195-3 317 435-3 086 963-6,9-3 086 963 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS 0 0 0 0 0,0 0 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0 0 0 0 0,0 0

17 KEHYSVERTAILU ULKOISET KULUT ULKOISET TUOTOT ilman kuntalaskutusta MUUTETTU TA 2016 ESITYKSET 2017 EROTUS % MUUTETTU TA 2016 ESITYKSET 2017 EROTUS % ESH 53 028 989 55 795 764 2 766 775 5,22 6 689 636 6 285 917-403 719-6,03 PTH 29 892 669 28 244 859-1 647 810-5,51 5 414 706 5 802 999 388 293 7,17 SOS 35 353 077 64 208 490 28 855 413 81,62 10 111 270 16 682 048 6 570 778 64,98 TUKIP. 27 792 046 28 457 803 665 757 2,40 1 993 900 2 404 520 410 620 20,59 YHTEENSÄ 146 066 781 176 706 916 30 640 135 20,98 24 209 512 31 175 484 6 965 972 28,77 kuntalaskutus kuntalaskutus kuntalaskutuksen muutos 2016 2017 125 475 566 148 887 295 23 411 729 18,66 ULKOISET KULUT ESH MUUTETTU TA 2016 ESITYKSET 2017 EROTUS % Siirto ESH->PTH = vähennys esh:ssa Palveluiden ostot 21 366 495 23 672 800 2 306 305 10,79 906 500 Oma toiminta 31 662 494 32 122 961 460 467 1,45 325 833 - josta hlöstömenot 24 509 305 24 577 043 67 738 0,28 328 204 Ulk. kulut yhteensä 53 028 989 55 795 761 2 766 772 5,22 1 232 333

18 ULKOISET KULUT ULKOISET KULUT PTH MUUTETTU TA 2016 ESITYKSET 2017 EROTUS % TA 2016, ilman Sulkavaa Siirto ESH->PTH = lisäys pth:ssa Palveluiden ostot 6 055 370 5 683 600-371 770-6,14 5 674 500 906 500 Oma toiminta 23 837 299 22 561 259-1 276 040-5,35 21 418 653 325 833 - josta hlöstömenot 19 782 875 18 690 302-1 092 573-5,52 17 857 388 328 204 Ulk. kulut yhteensä 29 892 669 28 244 859-1 647 810-5,51 27 093 153 1 232 333 ULKOISET KULUT ULKOISET KULUT, UUDET KUSTANNUSPAIKAT SOS MUUTETTU TA 2016 ESITYKSET 2017 EROTUS % ESITYS Enonkoski ESITYS Savonlinna + 6 kk 2017 2017 Yhteensä ESITYKSET 2017 - (EK +SLN) SOS Palveluiden ostot 15 113 270 30 968 300 15 855 030 104,91 229 410 14 844 370 15 073 780 15 894 520 Oma toiminta 20 239 807 33 240 190 13 000 383 64,23 816 672 9 962 091 10 778 763 22 461 427 - josta hlöstömenot 16 372 002 22 313 379 5 941 377 36,29 687 459 3 528 321 4 215 780 18 097 599 Ulk. kulut yhteensä 35 353 077 64 208 490 28 855 413 81,62 1 046 082 24 806 461 25 852 543 38 355 947 TUKIP ULKOISET KULUT MUUTETTU TA 2016 ESITYKSET 2017 EROTUS % MUUTETTU TA 2016 ULKOISET KULUT YHTEENSÄ ESITYKSET 2017 EROTUS % Palveluiden ostot 7 930 885 8 715 560 784 675 9,89 50 466 020 69 040 260 18 614 240 36,88 Oma toiminta 19 861 161 19 742 246-118 915-0,60 95 600 761 107 666 656 12 025 895 12,58 - josta hlöstömenot 14 949 014 15 081 134 132 120 0,88 75 613 196 80 661 858 5 048 665 6,68 Ulk. kulut yhteensä 27 792 046 28 457 806 665 760 2,40 146 066 781 176 706 916 30 640 135 20,98

19 3.2 Toiminta 3.2.1 Erikoissairaanhoito Keskeiset toimintaluvut TP TP TP TP TP TA TA 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähetteet; ajanvaraus ja päivystys 17 805 14 991 15 424 14 782 12 409 12 370 13 291 * vain ajanvaraus yhteensä 12 969 11 246 11 622 11 497 10 681 10 622 10 203 Terveyskeskukset 10 830 9 597 9 262 8 645 6 329 9 800 8 000 Yksityislääkärit 3 652 2 941 3 078 3 039 2 965 1 400 2 700 Muut lähettäjätahot 3 323 2 453 3 084 3 098 3 115 1 170 2 591 Ilman lähetettä 8 396 9 350 9 110 10 287 26 684 24 013 25 178 Erik.alojen hoitoa odott. lkm 31.12. (kaikki) 1 152 1 290 1 065 2 152 1 250 joista hoitotakuuseen kuuluvia (kaikki yht) 467 639 590 1 651 745 Operatiivinen toimenpide, kaikki jonottajat 1 069 1026 966 1 757 1 701 - joista kirurgiset 636 760 656 992 789 Avohoitokäynnit 85 152 86 242 85 684 89 533 105 443 97 130 86 022 Päivystys 12 889 12 443 12 490 13 334 28 065 30 595 30 305 Ensi 11 906 12 646 12 430 12 758 12 354 11 345 8 830 Uusinta 57 771 58 655 58 405 60 879 62 170 53 235 45 107 Konsultaatio 2 586 2 498 2 359 2 562 2 854 1 955 1 780 *Päivystyskäynnit % kaikista käynneistä 15,1 14,4 14,6 14,9 26,6 32,0 35,2 *Uusintakäynnit / ensikäynnit 4,9 4,6 4,7 4,8 5,0 5,0 5,1 Päivystyssisäänotot Hoitopäivät, brutto 5 644 5 900 5 793 6 091 4 317 4 920 3 806 54 935 54 636 51 400 52 433 43 608 36 342 36 520 Synnytykset, lukumäärä Leikkaukset yhteensä (lkm) Kaihileikkaukset 377 342 340 320 4 0 0 4 484 4 089 4 670 4 216 3 673 2 975 2 935 383 544 483 439 555 550 590 Lonkan tekonivelleikkaukset 97 108 140 158 113 132 290 Päiväkirurgia 1 783 1 872 1 872 1 826 1 783 1 300 1 890 Palveluja saaneet eri henkilöt 20 506 20 164 19 998 20 271 25 406 22 000 24 000 joista vain pkl-palveluja käyttäneet 13 395 13 197 13 115 13 532 19 546 18 000 19 000 TA-luvut perustuvat yksiköiden omiin arvioihin, joissa on huomioitu toiminnan mahdolliset muutokset. Luvut tarkoittavat: Erikoisalojen hoitoa odottavat tarkastelupäivänä: eivät hoitotakuuajan ylittäneitä, vaan kaikki odottajat, joista lähete on tullut, mutta eivät ole vielä hoitoa saaneet (aika voi olla annettu). Avohoitokäynnit ovat käyntien lukumääriä käyntityypeittäin. Päivystyssisäänotot ovat päivystyksenä alkaneita hoitojaksoja (lukumäärä). Hoitopäivät brutto = tulo- ja lähtöpäivä mukana.

20 3.2.2 Perusterveydenhuolto Keskeiset toimintaluvut TP TP TP TP TP TA TA AVOHOITO 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Apuvälinepalvelu 1 826 3 868 3 772 3 970 1 708 1 800 2 800 Avosairaanhoito, vastaanottotoiminta 69 391 63 320 63 753 59 849 60 722 58 800 66 350 Neuvolatoiminta 30 786 28 414 29 290 27 009 25 390 19 750 17 660 - Lastenneuvola 9 399 9 764 10 250 9 008 8 268 8 000 - Muu terveydenhoito 4 401 4 357 4 487 6 077 6 694 1 700 - Muut neuvolapalvelut (vanhus -ym) 7 361 4 789 5 261 3 462 2 521 2 500 - Perhesuunnittelu-/ehkäisyneuvola 4 279 4 233 3 932 3 711 3 609 3 500 - Äitiysneuvola 5 346 5 271 5 360 4 751 4 298 4 050 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto 20 662 19 847 19 731 19 189 15 597 11 700 14 350 - Kouluterveydenhuolto 13 951 13 614 13 991 13 877 10 666 8 300 - Opiskeluterveydenhuolto 6 711 6 233 5 740 5 312 4 931 3 400 Mielenterveystyö 12 644 12 214 11 882 11 743 9 089 10 300 8 080 Yhteensä 135 309 127 663 128 428 121 760 112 506 102 350 109 240 PERHEPALVELUKESKUS 3 579 3 149 2 837 2 949 3 143 2 700 4 150 Perheneuvola 2 611 2 296 2 014 1 731 1 846 1 800 3 250 Puheterapia 968 853 823 1 218 1 297 900 900 TYÖTERVEYSHUOLTO 12 608 14 436 12 028 13 464 13 224 9 486 11 010 HAMMASHUOLTO 41 394 41 994 40 079 41 858 38 543 35 850 35 100 TÄYDENTÄVÄT PALVELUT 26 601 25 348 26 401 26 411 27 490 45 070 42 785 Kuntoutus (sis ryhmät+vuodeos.käynnit) 19 534 16 590 16 924 16 773 16 376 33 570 28 800 Apuvälinelainaus 7 067 8 758 9 477 9 638 11 114 11 500 12 000 Ravitsemusterapia 1 435 Puheterapia 550 VUODEOSASTOT, hoitopäivät 87 669 85 521 80 800 67 734 47 023 41 450 29 450 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO 13 074 13 718 11 600 11 619 13 963 13 100 11 150 Terveysvalvonta 4 676 4 046 1 538 1 478 3 987 3 600 1 800 Eläinlääkintähuolto 8 398 9 672 10 062 10 141 9 976 9 500 9 350 Luvut tarkoittavat: Avohoidossa käyntejä terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla tai potilaan kotona. Hammashuollossa hammaslääkärin ja suuhygienistin käyntejä Vuodeosastoilla hoitopäiviä (brutto eli tulo- ja lähtöpäivä mukana) Terveysvalvonnassa valvontatapahtumia (tarkastuskäyntejä, vesitutkimuksia, tupakkalain valvontaa ym.) Eläinlääkinnässä käyntejä eläinlääkärin luona tai eläimen / eläinten luona 2015 Perhepalvelukeskuksen luku pitää sisällään lastenpsykiatrian käynnit. 2016- luvut sisältyvät erikoissairaanhoidon lukuihin. 2015 luvuista poistettu Rantasalmen osuus (vain ympäristöterveydenhuollon luvuissa mukana). 2016 Kuntoutuksen luvuissa aiemmin erikoissairaanhoidon lukuihin kuuluneet käynnit. 2017 Terveysvalvonnan kirjaamistavassa muutos 2017 Sulkava vain ympäristöterveydenhuollon luvuissa

21 3.2.3 Sosiaalipalvelut Keskeiset toimintaluvut TP TP TP TP TP TA TA 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Palvelut 429 737 437 221 435 674 487 762 529 216 494 900 535 000 - Kotihoito *) 311 783 321 701 319 238 370 428 401 100 377 800 407 000 - Ateriapalvelut 112 126 109 966 110 900 111 615 122 025 111 000 122 000 - Kauppapalvelu 5 828 5 554 5 536 5 719 6 091 6 100 6 000 - Säännöllisen kotihoidon asiakkaat 599 618 600 670 - Turvapuhelin asiakkaat 303 345 310 506 504 420 570 - Tehostettu kotisairaanhoito 5 000 4 600 Käynnit 5 848 6 459 6 324 6 265 5 661 6 200 6 200 - A-klinikkakäynnit 4 002 4 625 4 384 4 359 3 779 4 000 4 000 - Päiväkeskuskäynnit 1 846 1 834 1 940 1 906 1 882 2 200 2 200 Toimeentulotuen tukitaloudet 600 Kuljetuspalveluasiakkaat 1 100 Omaishoidon asiakkaat 349 Hoitopäivät (brutto) 170 981 169 202 165 755 163 871 171 495 165 900 270 700 - Lastenkoti (oma) 5 000 - Perhehoitopäivät 17 000 - Asumispalvelupäivät 48 500 - Laitoshoitopäivät 12 000 - Palveluasuminen 134 016 133 843 131 331 129 929 142 694 137 100 162 800 - Vanhainkoti 29 209 28 910 29 037 29 026 24 543 24 800 21 400 - Päihdehuoltokeskus, yöpymiset 7 756 6 449 5 387 4916 4258 4 000 4 000 kotihoito *) - kattaa sekä kotipalvelun että kotisairaanhoidon käynnit (yhdistetty kotihoito v. 2014 alk.) Luvut tarkoittavat: Palvelut ovat palvelujen käyntilukumääriä Hoitopäivät brutto = tulo- ja lähtöpäivä mukana.

22 3.2.4 Sairaansijat ja laitoshoitopaikat Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito: Terveyskeskusten sairaansijat: Savonlinna Kuntoutusosasto OS1SL 30 Kuntoutusosasto OS2SL 36 Kuntien yhtenen Akuuttiosasto 20 yhteensä 86 Erikoissairaanhoito: Savonlinnan keskussairaalassa vuodeosastohoidon sairaansijat: Operatiivinen tulosyksikkö 45 Konservatiivinen tulosyksikkö 36 Psykiatrian tulosyksikkö 18 Päivystyksen tulosyksikkö 7 yhteensä 106 Vanhainkotihoito: Vanhainkotien paikkatilanne: Savonlinna - Vanhainkoti Kerimäki 42 - Vanhainkoti Päivärinne 22 yhteensä 64 3.2.5 Kotihoito ja palveluasuminen Laitoshoidon ja kotona tapahtuvan hoidon tukena ja mahdollistavana palveluna on kotihoito (yhdistetty kotisairaanhoito ja kotipalvelu) ja tehostettu kotisairaanhoito. Palveluasuminen Savonlinnassa - Helminauha 53 asuntoa - Karpalokoti 52 paikkaa - Mäntykoti 15 paikkaa Enonkoskella - Koskenhelmi 33 paikkaa Yhteensä 153 paikkaa Ostopalveluna hankitaan palveluasumispaikkoja yksityisiltä palvelun tuottajilta.

23 4 Investoinnit INVESTOINTIEN YHTEENVETO Tarvittava määräraha (veroton) TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 ERIKOISSAIRAANHOITO Lääkintälaitteet ja -kojeet 407 481 907 500 423 000 746 000 1 009 000 Muut laitteet ja kalusto 54 676 ESH yhteensä 462 157 907 500 423 000 746 000 1 009 000 PERUSTERVEYDENHUOLTO Lääkintälaitteet ja -kojeet 17 598 93 500 93 000 54 000 55 000 Kiinteät koneet ja laitteet 70 000 PTH yhteensä 17 598 163 500 93 000 54 000 55 000 SOSIAALIPALVELUT Muut laitteet ja kalusto 34 505 Kiinteät koneet ja laitteet 70 000 SOS yhteensä 34 505 0 70 000 0 0 TUKIPALVELUT Koneet ja kalusto 15 000 16 000 Kiinteät koneet ja laitteet 136 701 140 000 680 000 Rakennushankkeet ja perusparannukset 568 282 145 000 2 050 000 250 000 TUKIPALV. yhteensä 704 983 300 000 2 746 000 250 000 0 KESKUSHALLINTO Osakkeet ja osuudet 179 137 KESKUSHAL. yhteensä 179 137 0 0 0 0 SOSTERI YHTEENSÄ 1 398 380 1 371 000 3 332 000 1 050 000 1 064 000

24 5 Rahoitus TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Tulorahoitus Vuosikate +/- 3 386 454 3 317 435 3 086 963 3 086 963 3 086 963 Satunnaiset erät +/- Käyttöomaisuusinvestoinnit - -1 398 380-1 371 000-3 332 000-1 050 000-1 064 000 Rahoitusosuudet investointeihin + Käyttöomaisuuden myyntituotot + 91 083 Varsinainen toiminta ja investoinnit netto 2 079 157 1 946 435-245 037 2 036 963 2 022 963 Rahoitustoiminta Antolainojen vähennys + Antolainojen lisäys - Pitkäaikaisten saamisten lis/vähennys -/+ Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 3 500 000 2 000 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - -1 265 628-1 498 962-1 498 960-1 498 960-1 498 960 Tulorahoituksen korjauserät +/- Investoinnit Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- -2 311 674 Oman pääoman muutokset +/- Vaikutus maksuvalmiuteen 2 001 855 447 473 256 003 538 003 524 003 Pitkäaikaiset lainat 31.12. 13 256 754 11 757 794 12 258 834 10 759 874 9 260 914 Leasing-vastuut 3 200 000 3 200 000 2 000 000 1 800 000 1 700 000

25 6 Kuntalaskutusperusteet 6.1 Laskutusperusteet perussopimuksen mukaan 22 Suoritteiden hinnoittelu ja laskutus Jäsenkuntien maksuosuudet perustuvat yhdenmukaisin perustein toteutettuun, aiheuttamisperiaatteen mukaiseen kustannuslaskentaan erikoissairaanhoidossa sekä yhdenmukaisin kunta- / kustannuspaikkakohtaisin perustein aiheuttamisperiaatteen mukaisesti toteutettuun kustannuslaskentaan perusterveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, mikä ei merkitse yhtenäishintajärjestelmää. Kuntakohtainen perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen kustannuspaikkarakenne sekä yhteiskäyttöiset kustannuspaikat on sovittu 19 :n 5 momentin mukaisessa kunkin kunnan palvelusopimuksessa. Suoritteet ja niiden yksikköhinnat vahvistaa kuntayhtymähallitus. Suoritteista peritään kustannuspaikkakohtainen omakustannushinta, jossa otetaan huomioon a) kuluina toiminnan kustannuspaikkakohtaiset välittömät kustannukset sekä hallinnon yleiskustannukset ja pääomakustannukset, joiden jakoperusteet sovitaan vuosittain kuntien yhteisessä palvelusopimuksessa. Sopiminen ei koske erikoissairaanhoidon sisällä tapahtuvaa kustannusten vyörytystä. b) tuloina kustannuspaikan asiakkailta perittävien maksutulojen sekä varsinaisen toiminnan muiden tulojen määrä. Suoritteen omakustannushinta on erikoissairaanhoidossa tutkimus-, toimenpide-, käyntikerta-, hoitopäivä- tai kontaktikohtainen tai diagnoosiryhmittelyyn pohjautuva. Jos jäsenkunnan asukas käyttää toisen jäsenkunnan alueen palveluja, jäsenkunnalta peritään suoritteesta käytetyn kustannuspaikan omakustannushinta. Kuntalaskutuksesta on käytävä ilmi kunnan maksuvelvollisuuden perusteet. Suoritehinnat määritetään kuntalaskutusta varten talousarvion mukaisesti. Tilinpäätöksen yhteydessä ennen tilinpäätöksen sulkemista kuntayhtymä oikaisee oma-aloitteisesti suoritehinnat jälkilaskennalla toteutuneiden kustannusten ja palvelujen käytön mukaisesti niin, että jäsenkunnalta peritään ainoastaan edellä 4 ja 5 momentissa määritelty kustannuspaikkakohtainen omakustannushinta. Kunkin jäsenkunnan mahdollinen maksuvajaus peritään jäsenkunnalta ja liikaa peritty maksu palautetaan jäsenkunnalle. Kuntayhtymähallitus tarkistaa tarvittaessa suoritehintoja talousarviovuoden kuluessa oikaisutarpeen minimoimiseksi kuntien yhteisessä palvelusopimuksessa sovitun menettelyn mukaisesti. Ulkopuolisille myytävistä suoritteista peritään kulloinkin voimassa oleva omakustannusperusteinen suoritehinta, jota ei oikaista jälkilaskennalla. 6.1.1 Erikoissairaanhoito Oma toiminta Oman toiminnan laskutussuoritteita ovat poliklinikkakäynnit, hoitopäivät, tutkimukset, käyntikerrat, konsultaatiot ja toimenpiteet. Hoitopäivinä käytetään bruttopäiviä. Poliklinikkakäynnit ja hoitopäivät ryhmitellään erikoisaloittain vaativuustason mukaan eri hintaryhmiin, joihin sisältyvät tavanomaiset tutkimukset ja hoitotoimenpiteet. Röntgentutkimukset ovat erikseen kuntalaskutettavia eivätkä sisälly em. käynteihin ja hoitopäiviin.

26 Erikseen laskutettavia ovat leikkaus- ja toimenpideosastolla tehtävät leikkaustoimenpiteet ja erikoisalojen poliklinikoilla ja muissa toimitiloissa tehtävät erikoistutkimukset / toimenpiteet, kuten tähystystutkimukset, kipsaukset, rasitustutkimukset, allergia- ja altistuskokeet, radiologiset ja neurofysiologiset tutkimukset, kalliit lääkkeet, potilaille annettavat/asennettavat kojeet sekä laboratoriotutkimukset. Sosiaalityötekijäpalvelun kuntalaskutusperusteena on asukasluku ja hinta on sama kullekin kunnalle. Asiakaspalvelujen osto Asiakaspalvelujen osto sisältyy kuntalaskutukseen erikseen kauttalaskutettavana. Kalliin hoidon tasaus Perussopimuksen mukaan kuntayhtymässä tasataan jäsenkuntien kesken erillisen kalliinhoidon kustannuksia. Kunnille hyvitetään potilaskohtaiset tasausrajan ylittävät kustannukset. Hyvitysten kokonaismäärä peritään asukasluvun mukaisessa suhteessa, joten hyvitetyt ja veloitetut kokonaismäärät ovat saman suuruiset. Vuonna 2017 kalliin hoidon tasaus tapahtuu seuraavien sääntöjen mukaisena: Järjestelmällä tasataan potilaskohtaisia vuotuisia kuusikymmentätuhatta (60.000) euroa ylittäviä kustannuksia. Tasaus koskee omaa toimintaa ja ostopalvelua. Asukaslukuna käytetään 2015/2016 tilannetta. 6.1.2 Perusterveydenhuolto Oman toiminnan laskutussuoritteita ovat erilaiset ja eri käynnit terveydenhuollon ammattihenkilöiden vastaanotoilla tai heidän käyntinsä potilaan luona, hoitopäivät, tutkimukset, hoitokokoukset /-neuvottelut ja puhelinkontaktit. Hinnat ovat kustannuspaikkakohtaisia kunnittain pl. ravitsemusterapia, kuntoutus ja perhepalvelukeskus. Asukaslukuperusteisesti laskutetaan terveysneuvontapiste (SIILI), apuvälinekeskus ja terveysvalvonta. Eläinlääkinnässä laskutusperusteena on käynti, jonka hinta on sama kullekin kunnalle. Sosiaalityötekijäpalvelun kuntalaskutusperusteena on asukasluku ja hinta on sama kullekin kunnalle. Asiakaspalvelujen osto Asiakaspalvelujen osto sisältyy kuntalaskutukseen erikseen kauttalaskutettavana. 6.1.3 Sosiaalipalvelut Oman toiminnan laskutussuoritteita ovat erilaiset käynnit, palvelukerrat, asumis- ja hoitopäivät. Osa sosiaalipalveluista laskutetaan toistaiseksi, tuotteistuksen puuttuessa, talousarvion mukaisena kuukausilaskutuksena. Hinnat ovat kustannuspaikkakohtaisia kunnittain. Asiakaspalvelujen osto Asiakaspalvelujen osto sisältyy kuntalaskutukseen erikseen kauttalaskutettavana. 6.1.4 Palvelujen hinnat kuntayhtymän ulkopuolisille Palvelut laskutetaan jäsenkuntahinnoilla, ellei toisin ole sovittu.

27 7 Henkilöstö 7.1 Henkilöstöresurssit ryhmiteltynä Sosterin vakinaisen henkilöstön lukumäärä on 1352 henkilöä. Vakanssimäärä on 1477, joista avonaisia vakansseja on 125. Määräaikaisia palvelussuhteita oli Sosterissa 219 henkilöä. Kaikkien lukujen tilannepäivänä on 10.11.2016. Esityksiä uusista viroista / työsopimussuhteista on tehty 90, joista 77 tuo Savonlinnan sosiaalipalvelujen siirto mukanaan. Lakkautettavia vakansseja on 39 sulkavalaisten siirtyessä Sosterista vuoden vaihteessa Attendo Oy:n palvelukseen. Muita vakansseja lakkautetaan 5. Lisäksi nimikemuutoksia on esitetty 13 vakanssille. Määräaikaisen henkilöstön palkkaamisessa esimiehiä on ohjeistettu toimimaan tätä varten varatun määrärahan puitteissa ja huomioimaan, että sijaisuudelle on selkeä määräaikaisuuden peruste. Työnantaja on ohjeistanut, että harkinnanvaraisia palkattomia vapaita voidaan myöntää, mutta pääsääntö on, että sijaista ko. ajalle ei palkata. Lomapalkkavelan pienentämiseksi on henkilöstöä ohjeistettu vuosilomien pitämisestä ajallaan Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. TA arvio 2017 tulosalueittain HTV Erikoissairaanhoito 337,81 Perusterveydenhuolto 317,34 Sosiaalipalvelut 438,33 Tukipalvelut 350,67 Yhteensä 1 444,15 TA arvio 2017 ammattiryhmittäin HTV Akateemiset 59,48 Hoitohenkilökunta, AMK, opisto 582,00 Hoitohenkilökunta, toinen aste, koulu 391,83 Huoltohenkilökunta 140,46 Lääkärit / Hammaslääkärit 95,25 Toimistohenkilökunta 61,37 Tutkimusta ja hoitoa avustavat 95,63 Ympäristövalvonta henkilökunta ja eläinlääkintä 18,13 Yhteensä 1 444,15

28 7.2 Perustettavat ja lakkautettavat virat/työsuhteet sekä nimikemuutokset Perustettavat virat ja toimet

29

Lakkautettavat vakanssit 30

31 Nimikemuutokset 8 Talousarvion sitovuus Tulosaluetaso on valtuustoon nähden sitova. Yhtymävaltuusto hyväksyy talousarviossa tulosalueille tulosaluekohtaiset määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosan määrärahoihin ja tuloarvioihin sisältyy vain kuntayhtymän ulkoiset menot ja tulot. Käyttötalousosa 2017 Toimintatuotot Toimintakulut Erikoissairaanhoito 73 648 289 55 795 761 Perusterveydenhuolto 34 863 313 28 244 859 Sosiaalipalvelut 69 146 656 64 208 490 Tukipalvelut 2 404 521 28 457 806 Tuloslaskelmaosa 180 062 779 176 706 916 Rahoitustuotot ja -kulut 150 100 419 000 Poistot ja arvonalentumiset 3 086 963 Yhteensä 180 212 879 180 212 879 Investointiosa 3 332 000 Yhteensä 180 212 879 183 544 879 Investointien sitovuustasona on talousarvion loppusumma. Määrärahoja ei voida ylittää ilman kuntayhtymävaltuuston suostumusta. Kuntayhtymävaltuustoon nähden sitovia tavoitteita ovat tässä talousarviossa esitetyt prosessien tavoitteet sivuilla 9-11. Ns. varhe - maksujen (eläkemaksuja) kohdistaminen tehdään palkkojen mukaisessa suhteessa kustannuspaikoille.