SASKY 2012 Taitoa työelämään - Osaamista tulevaan Strategian toteutumisen arviointi marraskuu 2010 - syyskuu 2012
2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 TOIMINTA-AJATUS... 4 2.1 Koulutuskuntayhtymän johto, Antti Lahti kuntayhtymäjohtaja/rehtori... 4 2.2 Tulosalueiden yhteinen arviointi... 4 3 VISIO... 6 3.1 Koulutuskuntayhtymän johto, Antti Lahti kuntayhtymäjohtaja/rehtori... 6 3.2 Tulosalueiden yhteinen arviointi... 6 4 ARVOT... 7 4.1 Koulutuskuntayhtymän johto, Antti Lahti kuntayhtymäjohtaja/rehtori... 7 4.2 Tulosalueiden yhteinen arviointi... 8 5 STRATEGISET KEIHÄÄNKÄRJET... 10 5.1 Koulutuskuntayhtymän johto, Antti Lahti kuntayhtymäjohtaja/rehtori... 10 5.2 Tulosalueiden yhteinen arviointi... 11 5.3 Tulosalueiden yhteinen arviointi... 11 5.4 Tulosalueiden yhteinen arviointi... 12 6 SWOT-ANALYYSIN TULKINTA... 13 6.1 Strategiset johtopäätökset, johtoryhmän näkemys arvioinnin perusteella... 13
3 1 Johdanto Strategia on valittu reitti kohti visiota. Toiminnassa tehdään monimuotoinen joukko valintoja, joiden avulla päästään yhteisesti sovittuun tulevaisuuteen. Strategia on samalla kertaa oppimisprosessi kaikissa henkilöstöryhmissä, johtamisen tuki sekä tuloksellisuuden mittaamisen työväline. Strategia pitää sisällään näkemyksen toimintaympäristön ja toimialan tulevaisuuden haasteista. Se on pitkän tähtäimen näkemys siitä, millä tavoitteilla ja keinoilla toiminta-ajatus, visio ja arvot toteutuvat. Strategia voidaan nähdä organisaation suunnan valinnan ohella myös menettelytapana, jonka avulla pyritään kohdentamaan resurssit oikeisiin kohteisiin, torjumaan uhkia ja hyödyntämään avautuvia mahdollisuuksia hyväksytyn vision ja asetettujen tavoitteiden suunnassa. Strategiatyön valmistelu aloitettiin johtoryhmän toimesta kehittämistehtävänä, jonka tavoitteeksi asetettiin strategian valmistuminen syksyyn 2010 mennessä. Laajentuneen Sastamalan koulutuskuntayhtymän strategiatyö alkoi kuntayhtymähallituksen päätöksellä 9.2.2010. Strategia hyväksyttiin yhtymävaltuuston päätöksellä 17.11.2010. Hyvän hallintotavan mukaisesti strategian toteutumista arvioidaan kauden aikana varmistaaksemme valitun suunnan menestyksellisen saavuttamisen. Samalla voidaan tehdä harkittuja valintoja ja kehittämistoimenpiteitä, jotta koulutuskuntayhtymän kaikki tulosalueet voivat toiminnassaan toteuttaa yhteisesti sovittuja toiminnan periaatteita. Tässä strategian toteutumisen arvioinnissa tarkastelun kohteena on koko strategiakausi marraskuusta 2010 syyskuuhun 2012. Arviot onnistumisesta ja menestyksestä ovat antaneet kaikki koulutuskuntayhtymän tulosalueet; oppilaitokset, aikuiskoulutus ja oppisopimustoiminta, kehittämistoiminnat sekä taloushallinto. Jokainen toiminto on toteuttanut arvioinnin parhaaksi katsomallaan tavalla osallistaen henkilöstöä arviointiin. Tulosalueiden tuottamasta materiaalista on johtoryhmätyöskentelyllä koottu yhteinen, kuntayhtymätason arviointi. Arvioinnin viitekehyksenä on käytetty SWOT analyysia, jolla on tarkasteltu toiminta-ajatuksen, vision, arvojen ja strategisten tavoitteiden toteutumista. Seuraavaksi aloitetaan uuden strategian valmistelu, joka ulottuu vuoteen 2016. Sastamalan koulutuskuntayhtymän toiminta-ajatuksen ja arvojen pohjalta asetetaan visio, jonka saavuttamiseksi määritellään joukko konkreettisia, aikataulutettuja ja vastuutettuja kehittämistoimenpiteitä. Strategiatyöhön osallistetaan Sastamalan koulutuskuntayhtymän henkilöstö, opiskelijat, luottamushenkilöt, omistajakuntien johto sekä työ- ja elinkeinoelämän edustajat.
4 2 Toiminta-ajatus 2.1 Koulutuskuntayhtymän johto, Antti Lahti kuntayhtymäjohtaja/rehtori Sastamalan koulutuskuntayhtymä on aloittanut toimintansa 1.1.2009, jolloin kuntayhtymän omistajakunnaksi liittyi myös Huittisten kaupungin omistama Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto. 1.1.2010 Sastamalan koulutuskuntayhtymään fuusioitui Mäntän seudun ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. Nykyään Sastamalan koulutuskuntayhtymän omistajakunnat ovat Huittinen, Juupajoki, Keuruu, Kiikoinen, Nokia, Mänttä-Vilppula, Multia, Punkalaidun, Ruovesi ja Sastamala. Sastamalan koulutuskuntayhtymä aloitti systemaattisen koko kuntayhtymätasoisen strategiatyön vuoden 2010 alussa ja strategia on hyväksytty kuntayhtymän yhtymävaltuustossa 17.11.2010 lokakuussa 2010 pidetyn strategiaseminaaripäivän jälkeen. Strategiatyötä tehtiin intensiivisesti yhdessä omistajakuntien sekä yritys- ja elinkeinoelämän kanssa. Olemme onnistuneet sitouttamaan omistajakuntiemme alueen yritys- ja elinkeinoelämän koulutuskuntayhtymäämme pääsääntöisesti hyvin. Yritysten sitouttamisen vahvistamispyrkimyksemme Ylä-Pirkanmaalla ja Kaakkois-Satakunnassa ovat onnistuneet hyvin. Jatkossakin panostamme yhteistyöhön teknologiateollisuuden kanssa. Tulevaisuuden painopiste tulee olemaan sosiaali- ja terveysalan yhteistyön kehittäminen ja syventäminen tavoitteena alan työvoiman saatavuuden turvaaminen. KOTI-hankkeen tarjoamien yhteistyömahdollisuuksien hyödyntämistä alan toimijoiden kesken tulee vahvistaa. 2.2 Tulosalueiden yhteinen arviointi Vahvuudet - hyvät työelämäyhteydet ja vahva yhteistyö alueen yritysten kanssa - työelämä mukana koulutusalojen sekä opetussuunnitelmien toteutuksen suunnittelussa - paljon erilaisia hankkeita, joilla koulutusta kehitetään - laadukas opiskelijahuolto - ammattitaitoinen ja koulutettu henkilöstö Heikkoudet - kuntayhtymätasoisten yhteisten pedagogisten linjausten puuttuminen - pidetään kiinni vanhoillisesta pedagogiikasta - epäselvät toimintatavat ky:n sisällä - läpäisy- ja keskeyttämisasteessa edelleen parantamisen varaa
5 Mahdollisuudet - hyvillä työelämäyhteyksillä kehitetään toiminnallista ja kokemuksellista oppimista - työelämäasiantuntijoiden tiedon ja taidon hyödyntäminen koulutuksen kehittämisessä - vetovoimaisten koulutusalojen kehittäminen - verkko-opetuksen osaamisen lisääminen ja sen suurempi hyödyntäminen - lukioyhteistyön kehittäminen Uhat - muutokset koulutuksen järjestäjäverkossa - valtiovallan toimenpiteet (opiskelijapaikkojen vähentäminen, yksikköhinnan leikkaukset) - taloudellisten resurssien niukkuus - opiskelijamäärien pieneneminen alueen työpaikkojen vähenemisen seurauksena - kasvatusvastuu siirtyy yhteiskunnassa liikaa koulun vastuulle
6 3 Visio 3.1 Koulutuskuntayhtymän johto, Antti Lahti kuntayhtymäjohtaja/rehtori Kuntayhtymämme visio on toteutunut erinomaisesti. Koulutuskuntayhtymällämme on koulutuksen järjestämisluvassaan lähes kaikki ammatillisen koulutuksen palvelut. Perustyömme nuorisoasteen sekä aikuiskoulutus- ja oppisopimustoiminnan kautta on vahvaa. Meillä on vahvoja maakuntiamme kokonaisuudessaan kehittäviä hankkeita. Hankesalkkumme budjetti on Pirkanmaan osalta yksi suurimpia ja koulutuksen ennakointitarpeet hyvin huomioonottava. Valtakunnallisesti olemme malliesimerkki aidosta työelämäyhteistyön toteuttajasta koulutuksen järjestäjänä. Kehitämme vahvasti toiminta-alueitamme ja olemme innovatiivisia ja ennakkoluulottomia sekä rohkeita. Jatkossa tavoitteeksi tulee ottaa vielä syvällisempi yhteistyö ja uusien yritysten sitouttaminen koulutuskuntayhtymäämme. Tärkeää on myös se, että emme tuudittaudu tyytyväisyyteen vaan yhä entisestään olemme kunnianhimoisia aluekehittäjiä. 3.2 Tulosalueiden yhteinen arviointi Vahvuudet - oppilaitos tunnetaan omalla toiminta-alueellaan - vahva seudullinen toimija - monialainen koulutuksenjärjestäjä - vetovoimaisia koulutusaloja - nykyaikaiset tilat ja oppimisympäristöt - osallistuminen seudullisiin ja valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin ja verkostoihin Mahdollisuudet - oppilaitos on hyväksytty merkittäväksi alueelliseksi toimijaksi - laaja toiminta-alue ja kattava koulutustarjonta - verkostoituminen - kehitetään koulutusta yhdessä elinkeinoelämän kanssa - lisätään näkyvyyttä alueellisesti Heikkoudet - hajanainen toimintakenttä ja suuret etäisyydet - ky-tasoisen laatujärjestelmän ja koulutuspoliittisten linjausten puuttuminen - opiskelijarekrytoinnin haasteellisuus - markkinoinnissa kehittämistä Uhat - oppilaitoksen sijaintialueelta väestökatoa kasvukeskuksiin - ikäluokkien pieneneminen - suuret muutokset paikkakunnan elinkeinorakenteessa - jatkuva nopea muutos voi hankaloittaa perustoimintaa - perustehtävän hämärtyminen (opetus vs. hankkeet)
7 4 Arvot 4.1 Koulutuskuntayhtymän johto, Antti Lahti kuntayhtymäjohtaja/rehtori SASKYN ARVOT (AAV) Asiakaslähtöisyys Kunnioitamme opiskelijoiden, työelämän ja henkilöstön näkemyksiä Tämä yksi keskeisistä arvoistamme vaatii jatkuvaa vuoropuhelua ja kaikkien sitouttamista toimintaamme. Mielestäni olemme onnistuneet hyvin kehittämään tätä yhteistä arvoamme strategia-aikana ja meidät nähdään yhtenäisenä vahvana henkilöstönä ja voimme aidosti olla ylpeitä SASKYLAISIA. Tavoitteenamme on edelleen lisätä oppilaitostemme yhteistyötä ja yhteen sovittaa käytäntöjä. Olemme oikealla tiellä. Hienoa. Ammatillisuus Toimintamme on laadukasta ja luovaa Strategiakausi on ollut meille menestys. Olemme onnistuneet viemään laadukasta ja luovaa toimintaamme eteenpäin, mikä näkyy erityisen vahvasti hanketoiminnassa, esimerkkeinä mainittakoon KOTI-, Luonnonkuitukomposiitti-, Pirkanmaan e-luukku- sekä PYRY -hankkeet. Edelleen meidän on oltava innokkaita ja halukkaita kehittämään hanketoiminnan kautta opetustamme ja palvelemaan sidosryhmiämme. Osaavan henkilöstömme jaksamisesta on myös syytä pitää vahvasti huolta. Näin pystymme jatkossakin olemaan esimerkillinen innovatiivinen koulutuksen järjestäjä. Vastuullisuus Olemme sitoutuneet koulutustehtäväämme Sastamalan koulutuskuntayhtymä on kokonaisuudessaan toteuttanut nuorten yhteiskuntatakuuajattelua kokonaisvaltaisesti. Olemme esimerkillinen toimija ja olemme onnistuneet tavoitteissamme. Keskittymisen kohteina tulevalla kaudella tulee olemaan ammattiin valmistumisen tehostaminen ja työllistymisen varmistaminen, läpäisyn parantaminen sekä keskeyttämisen vähentäminen. Erityisesti vahvistetaan toimia yksiköissä joiden läpäisyaste on heikko. Vastuullisuudessa tulee jatkossa yhä enemmän näkyä kannustuksesta syntyy innostus - mentaliteetti. Näin varmistamme, että kaikki meillä Sastamalan koulutuskuntayhtymässä työskentelevät henkilöt ovat vastuullisia ja tunnollisia työntekijöitä osallistuen yhteiseen koulutustehtäväämme.
8 4.2 Tulosalueiden yhteinen arviointi Vahvuudet Asiakaslähtöisyys: - hyvä työilmapiiri - sitoutunut ja osaava henkilökunta - oppilaitos tarjoaa opiskelijalle tukitoimia ja niitä kehitetään asiakaslähtöisesti - kiinteä yhteys työelämään - innovatiivisuus Ammatillisuus: - työelämän luottamus oppilaitokseen - ammattitaitoinen henkilöstö - hyvä työmoraali - hyvät henkilöstön kouluttautumismahdollisuudet - opetus on ajanmukaista - hankerahoituksen ja valtionavustusten hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä Vastuullisuus: - opettajien hyvä sitoutuminen ja motivaatio työhön - pieni opetushenkilökunnan vaihtuvuus - kannustava työyhteisö - koulutus on vahvaan osaamiseen ja ammattitaitoon perustuvaa - toimiva opiskelijahuolto Mahdollisuudet Asiakaslähtöisyys: - työelämän, opettajien ja opiskelijoiden vuorovaikutuksen lisääminen - avoin ja arvostava keskustelukulttuuri läpi koko ky:n - opiskelijoiden erilaiset opinpolut - pyritään kehittämään erilaisia yhteistyömuotoja eri tahojen kanssa - ennakoinnin kehittäminen Ammatillisuus: - uusien koulutusalojen innovointi ja jatkuva kehittyminen - uusien opetusmenetelmien käyttöönotto ja verkko-opetuksen kehittäminen - tiedonjakamisen tehostaminen ky:n sisällä - ajanmukaiset oppimisympäristöt - työelämäjaksojen toteuttaminen Heikkoudet Asiakaslähtöisyys: - aikaresurssin puute, jatkuva kiire - henkilöstön voimavarat rajalliset - pitkät etäisyydet oppilaitoksen ja TOP paikkojen välillä - työelämän ja yritysten näkemykset eivät aina kohtaa - ammattiosaamisen toimielimen toiminta - palautejärjestelmän toimivuus Ammatillisuus: - kaikki eivät osallistu uudistamiseen - verkko-opetustaitoisen opetushenkilöstön rajallisuus - ky:n yhteiset pelisäännöt vielä osittain hakusessa ja ky:n sisällä epäyhtenäiset käytännöt - toimiva ky-tasoinen laadunhallintajärjestelmä puuttuu Vastuullisuus: - urautuminen - halu kehittää omaa osaamistaan - koko henkilöstön sitoutuminen ohjaustehtävään - työn arvostaminen ja kunnioittaminen - henkilöstöllä ei ole riittävästi aikaresursseja Uhat Asiakaslähtöisyys: - etääntyminen työelämästä - palautejärjestelmän puute - resurssien pieneneminen - muutokset työelämässä ja koulutuksen järjestäjäkentässä - työvoimapoliittisen koulutuksen vähäisyys - valtion toimenpiteiden vaikutus koulutuksen järjestämiseen Ammatillisuus: - pätevän henkilöstön rekrytointi - opetuksen kehittämisen taantuminen - opetusmenetelmät eivät muutu vaikka ympärillä oleva maailma muuttuisi - työssäjaksaminen
9 Vastuullisuus: - joustavuus opetuksen järjestämisessä - lisätään yhteistyötä eri tahojen kanssa ja huomioidaan yrityselämän tarpeet - erilaisten oppijoiden huomioiminen (HOPS, HOJKS, MAMU) - syrjäytymisen ehkäisy osana koulutustehtävää - rekrytointien onnistuminen Vastuullisuus: - henkilöstön jaksaminen, työnhallinta - rahoituksen väheneminen heikentää opetuksen sisällöllistä laatua - hankerahoituksen määräaikaisuus
10 5 Strategiset keihäänkärjet Kuvio 6. Strategiset tavoitteet, keihäänkärjet 5.1 Koulutuskuntayhtymän johto, Antti Lahti kuntayhtymäjohtaja/rehtori Strategiset tavoitteet Päästäksemme tavoitteeseemme olemme valinneet strategisiksi päämääriksi, keihäänkärjiksi, yhteistyön, työelämän palvelu- ja kehittämistehtävän sekä seudullisen päätöksenteon kehittämisen. Toimenpiteitä keihäänkärkien kehittämiseksi ovat verkostoituminen, asiakaslähtöinen toimintatapa sekä ennakointikyky. Mielestäni olemme onnistuneet strategian päämäärävalinnoissa. Koulutuskuntayhtymämme kokonaisuuden kannalta olemme onnistuneet kaikilla keihäänkärjiksi valitsemilla alueillamme. Kuntayhtymän sisäinen yhteistyö on kehittynyt positiivisesti ja yhdessä tekeminen sekä ideoiminen ovat parantuneet. Yhteistyön saralla sisäisesti olemme strategiakaudella toteuttaneet KVTES/TS sopimusalalla toimivien tehtäväkuvien ja palkkauksen harmonisoimisen sekä kuntayhtymän koulutuspäälliköiden tehtäväkuvan harmonisoimisen. Koulutuspäälliköillä on selvä tehtävä toimia opetuspuolen johtavina asiantuntijoina sekä yhteistyökehittäjinä opetushenkilöstön ja ulkoisten sidosryhmien välillä. Toimintatapojen yhteensovittamisella koulutuspäälliköiden osalta luodaan menestymisen edellytykset koko kuntayhtymän kannalta. Yhtenäinen toimiva koulutuspäällikköjärjestelmä luo yhtenäistä SASKY -kuvaa ja selkiyttää työnjakoa mm. apulaisrehtoreiden ja opettajien välillä. Sisäisen yhteistyön vahvistamista jatkamme opetushenkilöstön tehtäväkuvien ja palkkauksen harmonisoimisella. Tulevalla kaudella panostamme myös kuntayhtymän laatutyöhön, tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintajärjestelmä OKM:n Ammatillisen koulutuksen laatustrategian mukaisesti. Yhteistyö on ollut tuloksellista OKM:n, OPH:n ja Pirkanmaan liiton kanssa. Lisäksi toiminta-alueidemme yritys- ja elinkeinoelämä on tyytyväisiä aluekehitystoimintaamme. Jatkossa syvennämme entisestään tuloksellisia yrityssuhteitamme. Olemme olleet valtakunnallisestikin malliesimerkki koulutuksen järjestäjästä joka onnistuneesti toteuttaa työelämän palvelu- ja kehittämistehtävää. Seudullista päätöksentekoa olemme onnistuneesti toteuttaneet. Olemme pystyneet huomioonottamaan kolmen maakunnan alueella toimivan koulutuksen järjestäjän erityispiirteet. Tämä asia mahdollistaa sen, että jatkossakin pystymme tasapuolisesti palvelemaan omistajakuntiamme ja erityisesti sen koulutettavaa nuorisoa. Päätehtävämme on tuottaa työelämän edellyttämää osaamista, joka turvaa opiskelijan työllistymisen, antaa valmiuksia työelämään siirtymiseen, osaamisen uudistamiseen työuran eri vaiheissa, edistää työvoiman liikkuvuutta ja edistää osallistumista työelämän kehittämiseen. Yhteisesti meidän on vielä kehitettävä ennakointia ja otettava ennakointitietoa päätöksentekomme pohjaksi. Erityisesti ennakointitietoa
on hyödynnettävä uusien ammattialojen kehittämisessä sekä opiskelijoiden kouluttamisessa työvoimatarpeen mukaisesti. Kuntayhtymän on kasvatettava mm. SOTE-alan koulutusmääriä. Tulevaisuuden ennakointitarpeeseen vastaamiseksi Sastamalan koulutuskuntayhtymä on keväällä 2012 jättänyt OKM:lle hyvinvointiteknologia-asentajan koulutuksen kokeilulupahakemuksen. 11 5.2 Tulosalueiden yhteinen arviointi Yhteistyö Perustehtävässämme koulutuksen järjestäjänä verkostoidumme maakunnallisesti ja valtakunnallisesti monien eri toimijoiden kanssa varmistaaksemme mahdollisuutemme koulutuksen sekä vaikutusalueemme toiminnan kehittämiseen. Olemme aktiivinen verkostoituja ja olemme kiinnostuneita kaikenlaisesta yhteistyöstä erilaisten toimijoiden kanssa. Innovatiiviset ja aktiiviset avaukset eri koulutus- ja toimialoille ovat tavoitteemme. Olemme kiinnostava yhteistyökumppani ja verkostomainen toimintatapa on luonnollinen osa toimintaamme. Vahvuudet - vahva perinne olla mukana seudullisessa päätöksenteossa - opetushenkilöstöllä vahvat työelämäyhteydet - monialaisuus - nopea reagointi asiakaslähtöisesti - alueen yritysten ja toisten saman alan oppilaitosten tuntemus Mahdollisuudet - verkostoituminen ja yhteistyö ky:n sisällä - yrittäjyyskoulutuksen kehittäminen - ammatilllisen verkkokoulun hyödyntäminen - yhteistyömuotojen lisääminen eri tahojen kanssa (yritykset, oppilaitokset, lukiot ja perusopetus) Heikkoudet - yhteistyö eri oppilaitosten kanssa ei vielä riittävällä tasolla - ky:n sisäinen verkostoituminen heikkoa - modernien oppimisratkaisujen käyttöönotto opetuksessa heikkoa - rajalliset resurssit Uhat - muutokset yhteistyökumppaneiden yhteistyöhalussa - koulutuksen järjestämisen keskittäminen isoihin yksiköihin - yhteistyö jää käytännön tasolla heikoksi - taloudellisten resurssien niukkuus - liikaa toimintaa yhtä aikaa, henkilöstön uupuminen 5.3 Tulosalueiden yhteinen arviointi Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä Työelämän palvelu- ja kehittämistehtävät on osa koulutustehtäväämme ja -lupaamme. Koulutuksen suunnittelussa asiakaslähtöisyys määrittelee suunnittelun lähtökohdat. Vahvuudet - työelämän tulevien tarpeiden ennakointi - pätevä henkilöstö - työelämälähtöisyys - nopea reagointikyky - halu tehdä hyvää työtä - aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus omissa käsissä Heikkoudet - työelämän tarpeisiin vastaaminen ei toteudu riittävän joustavasti - asiakkaan suunnitelmat ohittaa opetussuunnitelman - yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa voisi olla enemmänkin
12 Mahdollisuudet - ennakoinnin kehittäminen, työelämän palautekyselyt - opettajien työelämätuntemus (työelämästä tulleet opettajat, työelämäjaksot) - kehitetään erilaisia variaatioita opetuksen järjestämiseksi yritysten kanssa - työelämäyhteistyön edelleen syventäminen - oppisopimuskoulutus Uhat - opetus laahaa jäljessä verrattuna työelämän tarpeisiin - työelämästä vieraantuminen - yhteistyön loppuminen yritysten kanssa voi näivettää koko toiminnan - taloudellisten resurssien niukkuus 5.4 Tulosalueiden yhteinen arviointi Seudullinen päätöksenteko Kuntayhtymän laaja maakunnallinen vaikutusalue mahdollistaa kuntayhtymä- ja oppilaitoskohtaisen koulutuksen suunnittelun niin, että kunkin oppilaitoksen alueen työvoima- ja koulutustarpeet voidaan ottaa huomioon. Ennakoinnin kehittäminen omistajakuntien sekä työ- ja elinkeinoelämän kanssa keskustelemalla on oleellisessa asemassa koulutuspaikkojen ja - alojen suuntaamisen suunnittelussa. Vahvuudet - ollaan mukana seudullisissa verkostoissa - nopea alueen koulutustarpeeseen reagoiminen - hyvät yhteydet paikallisiin toimijoihin - oppisopimuskoulutus - koulutus on suunniteltu pitkälti yrityselämän tarpeita vastaavaksi Mahdollisuudet - vahva rooli seudullisissa verkostoissa ja päätöksenteossa - kehitetään koulutustarjontaan uusia tulevaisuuden aloja - yrittäjyyskasvatus - yksiköille riittävästi toimintavapautta - koulutustarpeet voivat kasvaa yritysten tarpeiden muuttuessa - aikuiskoulutuksen kautta nopea reagointi työ- ja elinkeinoelämän haasteisiin Heikkoudet - vastataanko riittävän hyvin yrityselämän tarpeisiin - ennakointijärjestelmässä kehittämistä - tutkinnot 3-vuotisia, ei pystytä nopesti reagoimaan Uhat - alueen elinkeinoelämän supistuminen - talous ohjaa tarpeita enemmän - koulutustarpeet vähenevät - suuret maantieteelliset etäisyydet - yleinen taantuma heikentää toimintaa kaikilta osin - päättäjien ratkaisut - alueen muuttotappio - koulutuspaikkojen siirtyminen kasvukeskuksiin
13 6 SWOT-analyysin tulkinta SWOT-analyysia tulkitaan nostamalla analyysin jokainen näkökulma tarkasteltavaksi. Vahvuudet ja heikkoudet kuvaavat organisaation sisäistä toimintaa ja mahdollisuudet ja uhat organisaation ulkoista näkökulmaa. Analyysia tulkittaessa muodostetaan näkemys siitä, miten olemassa olevia vahvuuksia voidaan käyttää hyväksi toiminnassa ja kehittää edelleen. Tavoitteena on vahvistaa vahvaa osaamista. Arvioinnissa esille nousseita heikkouksia pitäisi pystyä korjaamaan ja parantaa löydettyjä epäkohtia. Kehittämistoiminta on tuloksekasta silloin, kun löydettyyn epäkohtaan puuttumalla voidaan toiminta muuttaa vahvuudeksi. Olemassa olevia mahdollisuuksia tulisi käyttää hyödyksi toiminnassa, nähdä ne uusina avauksina toiminnan kehittämisessä. Mahdollisuuksien hyödyntämisessä tulee ottaa huomioon kehittämiseen osoitettavissa olevat resurssit. Tunnistettujen uhkien vastaanottamiseen voidaan varautua ennakoinnilla ja hyvällä pitkän tähtäimen suunnittelulla. Kun uhka on tunnistettu ja näkyväksi kirjoitettu, se ei tule kenellekään yllätyksenä. 6.1 Strategiset johtopäätökset, johtoryhmän näkemys arvioinnin perusteella Toiminta-ajatus: Koulutuskuntayhtymä järjestää työelämälähtöistä koulutusta, joka tukee opiskelijan oppimista ja ammatillista kasvua yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi Arvioinnissa todetaan vahvuuksiksi suhteessa toiminta-ajatukseen vahva yhteistyö alueen yritysten kanssa, opintojen työelämälähtöinen suunnittelu ja ammattitaitoinen henkilöstö. Koulutuskuntayhtymällä on paljon erilaisia hankkeita, joiden avulla koulutusta kehitetään. Heikkouksina nähdään yhtenäisten käytäntöjen puuttuminen koulutuskuntayhtymän sisällä sekä kuntayhtymätasoisten yhteisten pedagogisten linjausten puuttuminen. Myös läpäisy- ja keskeyttämisasteessa on edelleen parantamisen varaa. Ammatillisen peruskoulutuksen tulosrahoituksen vaikuttavuusmittarissa suurin painoarvo on työllistymismittarilla. Siten on panostettava siihen, että tutkinnon suorittamisen lisäksi opiskelijat myös työllistyvät. Mahdollisuutena nähdään hyvät työelämäyhteydet, joiden avulla opiskelijat saavat kokemusta ammattitaidosta työelämässä. Toimivat työelämäyhteydet kiinnittävät opiskelijan paremmin opintoprosessiin ja lisäävät motivaatiota, kun omaa osaamistaan voi kehittää aidossa työympäristössä. Koulutuksen kehittämisessä voitaisiin hyödyntää vieläkin enemmän työelämäasiantuntijoiden tietoja ja taitoja. Myös verkko-opetuksen kehittäminen nähdään alueena, johon jatkossa pitäisi panostaa. Vetovoimaisten koulutusalojen kehittäminen ja lukioyhteistyön syventäminen nähdään mahdollisuutena varmistaa asema kiinnostavana koulutuksen järjestäjänä tulevaisuudessakin. Uhkina arvioinnissa korostuivat muutokset koulutuksen järjestäjäverkossa, valtion toimenpiteet liittyen opiskelijapaikkojen vähentämiseen ja yksikköhinnan leikkauksiin sekä taloudellisten resurssien pieneneminen. Yleisemminkin käyty keskustelu kasvatusvastuun jakautumisesta kodin ja koulun välille nousi esiin myös arvioinnissa huolena siitä, että kasvatusvastuu on siirtymässä liiaksi koulun tehtäväksi. Kaikkiin uhkiin koulutuskuntayhtymä ei voi yhtä hyvin itse vaikuttaa, mutta ennakoimalla voidaan varautua mahdollisten uhkien toteutumiseen. Lähiajan kehittämistoimet: - Valmistaudutaan ammatillisen koulutuksen leikkauksiin ja rakenteelliseen kehittämiseen ennakoimalla muutoksia. - Kehitetään koulutuskuntayhtymän laadunhallintajärjestelmää. Tämä linkittyy kiinteästi käynnissä olevaan Sharepoint projektiin, jonka tarkoituksena on ottaa käyttöön Intranet sekä järjestää tiedostojen hallinta uudelleen. Tässä yhteydessä yhtenäistetään toimintaohjeita, lomakkeistoa ja käytäntöjä koulutuskuntayhtymän sisällä.
14 - Kehitetään verkko-opetusta ja edistetään tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottoa opetuksessa perustamalla koulutuskuntayhtymän yhteinen tvt-ryhmä ja aloittamalla tvt-strategian laatiminen. - Yhteistyötä työelämän ja lukioiden kanssa syvennetään. - Kehitetään edelleen työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja ohjaamisen malleja, jotta työssäoppimista voidaan laajentaa, monipuolistaa ja rakentaa yksilöllisiä opintopolkuja. - Kiinnitetään huomiota tutkinnon suorittaneiden työllistymiseen sekä parannetaan läpäisy- ja keskeyttämisastetta varmistamalla toimivat opetus- ja ohjausprosessit ja huomioimalla erilaisten oppijoiden tarpeet. Visio: Sastamalan koulutuskuntayhtymä on maakunnallisesti ja valtakunnallisesti kiinnostava oppimisen edistäjä, haluttu yhteistyökumppani sekä aktiivinen aluekehittäjä Sastamalan koulutuskuntayhtymä on monialainen koulutuksenjärjestäjä. Tämä nähtiin vahvuutena suhteessa visioon samoin kuin vetovoimaisten koulutusalojen tarjoaminen ja nykyaikaiset oppimisympäristöt. Koulutuskuntayhtymä osallistuu myös laajasti seudullisiin ja valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin ja verkostoihin. Heikkoutena arvioinnissa tunnistettiin opiskelijarekrytoinnin haasteellisuus, johon voidaan pyrkiä vaikuttamaan muun muassa markkinointia ja näkyvyyttä lisäämällä. Toisaalta arvioinnissa kuitenkin todettiin, että oppilaitokset tunnetaan omalla alueellaan. Kehitettävinä asioina nousi esiin kuntayhtymätasoisen laadunhallintajärjestelmän kehittäminen ja toimintakäytäntöjen yhtenäistäminen, joka ilmeni jo toiminta-ajatuksenkin arvioinnissa. Organisaatiomuutosten jäljiltä koulutuskuntayhtymässä on edelleen jokaisella oppilaitoksella omat tapansa toimia. Laaja toiminta-alue, kattava koulutustarjonta ja koulutuksen kehittäminen yhdessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa nähdään mahdollisuutena, jonka pohjalle toimintaa on hyvä rakentaa. Koululutuskuntayhtymällä on suuri hankesalkku, ja uhkana nähdään perustehtävän hämärtyminen, jos hankkeet eivät suoraan palvele opetusta ja koulutuksen kehittämistä. Tulevaisuuden uhkina nähdään myös väestökato kasvukeskuksiin, suuret muutokset paikkakunnan elinkeinorakenteessa, ikäluokkien pieneneminen ja jatkuva muutos. Epävarmuus koulutuksen järjestäjäverkossa tapahtuvista muutoksista ja valtion päätöksistä heijastuu perustoimintaan. Lähiajan kehittämistoimet: - Opiskelijarekrytointiprosessien kehittäminen esimerkiksi markkinointia tehostamalla. Uuden strategian laatimisen yhteydessä on tarkoitus valmistella myös koulutuskuntayhtymän markkinointi- ja viestintästrategia. - Uusia hankkeita suunniteltaessa varmistetaan niiden yhteys koulutuskuntayhtymän perustehtävään. Myös jatkossa osallistutaan laajasti seudullisiin ja valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin ja verkostoihin ja hyödynnetään niitä koulutuksen kehittämisessä. Arvot: Asiakaslähtöisyys, ammatillisuus, vastuullisuus Hyvä työilmapiiri, sitoutunut henkilökunta ja kiinteät työelämäyhteydet varmistavat osaltaan toiminnan asiakaslähtöisyyden. Kiire ja henkilöstön voimavarojen rajallisuus aiheuttavat kuitenkin haasteita asiakaslähtöisyyden toteutumiselle. Aikaresurssin puute vaikuttaa myös henkilöstön haluun kehittää omaa osaamistaan. Vaarana onkin urautuminen ja sitä kautta opetuksen kehittämisen taantuminen.
15 Vaikka koulutuskuntayhtymän oppimisympäristöt nähdään ajanmukaisina, uhkana tunnistetaan se, että opetusmenetelmiä ei uudisteta eikä uutta teknologiaa oteta opetuskäyttöön siinä määrin kuin toimintaympäristön muuttuminen vaatisi. Koulutusta pitäisi jatkuvasti kehittää ja innovoida uusia koulutusaloja. Kehittämistä on myös palautejärjestelmässä ja ammattiosaamisen toimielimen toiminnassa. Koulutuskuntayhtymän henkilökunta on ammattitaitoista, mutta verkko-opetuksen osaamisessa on puutteita. Koulutusta kehitetään pitkälti hankerahoituksen ja valtionavustusten avulla. Tähän liittyvänä uhkana tunnistetaan hankerahoituksen määräaikaisuus. EU:n uusi ohjelmakausi alkaa vuonna 2014 ja tulevaan kauteen liittyen on vielä epävarmaa kuinka paljon rahoitusta ylipäänsä kohdentuu Pirkanmaalle ja millaisiin hankkeisiin. Lähiajan kehittämistoimet: - Henkilöstön jaksamisen ja työkyvyn turvaaminen. Tarjotaan koulutusmahdollisuuksia osaamisen kehittämiseksi. - Kehitetään palautejärjestelmää ja ammattiosaamisen toimielimen toimintaa. Toimielimen toiminnassa olevat ongelmat on jo tunnistettu ja toimintaa alettu kehittää käytännönläheisemmäksi. - Osallistutaan uuden EU:n ohjelmakauden valmisteluun mahdollisuuksien mukaan ja pyritään turvaamaan kehittämishanketoiminnan jatkuvuus. Strategiset tavoitteet: yhteistyö, työelämän palvelu- ja kehittämistehtävä, seudullinen päätöksenteko Koulutuskuntayhtymällä on vahva perinne olla mukana seudullisessa päätöksenteossa. Yhteistyön sujuvuuden takaavat niin opettajien kuin muun henkilöstön hyvät yhteydet työelämään. Vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen lisääminen niin kuntayhtymän sisällä kuin eri sidosryhmien kanssa on oleellinen osa toiminnan kehittämistä. Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi on tärkeää, jotta varmistetaan työelämän tarpeita vastaavan työvoiman saatavuus, eikä kouluteta nuoria työttömiksi. Ennakoinnin avulla on tarkoitus pystyä tunnistamaan työmarkkinoiden muutokset ja reagoida niihin koulutusjärjestelmässä nopeasti. Nopea reagointi toteutuu tällä hetkellä paremmin aikuiskoulutuksen puolella, sillä nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa tutkintojen kesto johtaa siihen, ettei nopea reagointi onnistu yhtä ketterästi. Uhat liittyvät toimintaympäristön muutoksiin, esimerkiksi koulutuksen järjestämisen keskittämiseen suuriin yksiköihin ja koulutuspaikkojen kohdentamiseen kasvukeskuksiin sekä yleiseen taloudelliseen tilanteeseen, joka vaikuttaa niin alueen yritys- ja elinkeinoelämän kuin koulutuksen järjestäjän toimintaedellytyksiin. Lähiajan kehittämistoimet: - Lisätään vuorovaikutusta ja yhteistyötä kuntayhtymän sisällä ja eri sidostyhmien kanssa. - Kehitetään osaamistarpeiden ennakointia yhdessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. - Turvataan koulutuksen järjestäjän ja koulutusalojen vetovoimaisuus kehittämällä imagoa ja innovoimalla uusia avauksia eri koulutusaloille.