Strategia ja kehitysjohtaminen Varpu Ylhäinen
Esityksen sisältö Strategia mikä se on? Strategian peruselementit ja käsitteet Strategisen johtamisen perusmalli Kehitysjohtaminen klubeissa 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 2
Strategia mikä se on? Strategia on sellainen tarina yrityksen tai yhdistyksen tulevaisuuden suunnasta, joka jokaisen jäsenen tulee pystyä kuvailemaan tai kertomaan. Strategian tulee kuvata selkeästi tulevaisuuden toimintaympäristö Parhaat strategiat vangitsevat kuulijansa Strategiatarina on aina myös bränditarina Strategia on yhteistä tietoa yrityksestä, yhdistyksestä tai järjestöstä ja sen toimintatavoista, ja se myös syntyy yhdessä tekemällä. 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 3
Strategian peruselementit ovat: Missio Nykytila-analyysi Visio Tavoitteet ja toimintaohjelmat Arvot (Strategia sisältää nykyään myös kannanoton laatuun, energiapolitiikkaan, turvallisuuteen ja ympäristöasioihin) 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 4
Missio Missio on yrityksen/yhdistyksen olemassaolon syy. Missio vastaa kysymykseen siitä, mitä organisaatiossa halutaan pysyvästi tehdä. Missio liittyy vahvasti yrityksen/yhdistyksen perustarkoitukseen ja sen ydintoimintaan. Se kertoo yrityksen/yhdistyksen roolista ja tehtävästä yhteiskunnassa. 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 5
Toimintatilanteen hahmotus Nykytila-analyysi Ympäristö: globaalit ja kansalliset yhteiskunnalliset tekijät, tehtäväympäristö, muut toimijat Organisaatio: rakenne, voimavarat, kulttuuri, uskomukset, arvot, odotukset, tunnetila Analyysityökalut: mm. SWOT-analyysi tai Michael Porterin viiden kilpailuvoiman malli 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 6
Visio Visio on aktiivinen tahtotila, jota voidaan arkikielellä kutsua myös unelmaksi. Visio on arkijohtamisen peruskivi. Sen avulla pyritään luomaan jokaiselle jäsenelle kuva tulevaisuudesta, joka vetoaa sekä ajatteluun että tunteisiin. Visio on jotakin, jonka yksilö haluaa saavuttaa ja joka innostaa häntä. Ilman visiota työssä ei ole merkitystä, suuntaa eikä ohjetta esimerkiksi siihen, miten tehtäviä ja kehitystoimintaa priorisoidaan. 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 7
Tavoitteet ja toimintaohjelmat Suunnitelma strategian ja tavoitteiden toteutukseen Yleiset suuntaviivat päätöksentekoa varten 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 8
Strategiaprosessi Onnistunut strategia edellyttää sekä onnistunutta strategian luomista että sen toteuttamista. 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 9
Kehittäminen tärkeää? Miksi kehittyminen ja kehittäminen on tärkeää? Miksi nykyinen tapa toimia ei riitä? Mitä tehdään? Miten tehdään? Mitä hyödytään? 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 10
Miksi kehityttävä? Klubiin tullaan sillä ajatuksella, että voidaan vaikuttaa Ajassa eläminen kaikki nopeutuu, on juostava, että pysyy paikoillaan Maailma pienenee, globalisoituu välitön reagoiminen asioihin Näkyvä vuoropuhelu yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa Valtava kilpailu ihmisen vapaa-ajasta Stabiili, vuodesta toiseen sama ohjelma syö toiminnan mielekkyyden Klubeissa on hyvin koulutettuja, vaikuttavissa työtehtävissä olevia henkilöitä toiminnan on oltava älyllisesti haastavaa ja palkitsevaa 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 11
Uudelle tielle Klubitoiminnan uusiutuminen vaatii uuden tavan ajatella Luovuutta voi ja pitää kehittää Sekä yksilöt että organisaatiot voivat parantaa innovointikykyään Innovaatioiden syntyyn voi vaikuttaa Päävastuu ja keinot johdolla Klubistrategiassa päätettävä, mitä eniten tarvitaan 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 12
Miten? Klubistrategia ohjaavaksi työkaluksi Uusien asioiden ideoiminen ja vanhojen toimitapojen kehittäminen otettava luontevaksi osaksi klubityöskentelyä Työn on oltava ohjattua ja johdettua Suunnittelu aikataulutetaan ja työn edistymistä seurataan Opetellaan soveltuvat luovat menetelmät ja otetaan ne käyttöön kehitystyössä 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 13
Klubikulttuurin muutos Uusi aktiivisen kehittämisen klubikulttuuri Riskinoton ja epäonnistumisen hyväksyminen Virheistä oppiminen Avoin ja rehellinen ilmapiiri Innostuksen aikaansaaminen ja ylläpitäminen Sisäänrakennetut motivaattorit, rohkaiseminen Palkitseminen 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 14
Innovaatioprosessi Alustava idea Idean kehittely Ongelman ratkaisu Konsepti, oivallus Kehitystyö Käyttö ja leviäminen 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 15
Innovaatioiden toteuttamiseen tarvitaan: Ajava voima Tukeva voima Yksilöt Tarve Toteuttamismahdollisuus Tarpeen ja toteuttamismahdollisuuden läheisyys 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 16
Esimerkkejä ideointimenetelmistä Aivoriihi (Brainstorming), Synetiikka Tuumatalkoot Tuplatiimi Kaukaiset ajatusmallit Kysymyslistat 6-3-2 jne. jne. 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 18
Lisää menetelmiä Alkuperäinen idea voidaan: Suurentaa Pienentää Jakaa osiin Yhdistää Korvata jollain muulla Lisätä uusi kohta Kääntää päälaelleen 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 19
Mistä käyttökelpoinen menetelmä? Google -hakusana: ideointimenetelmiä tai Creative Thinking Ideointimenetelmät / Partus Partus ideointimenetelmiä työkalulaatikko ideanikkareille Jukka Hassinen & Partus Oy 2008 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 20
Divergenssi vs. Konvergenssi Luova ajattelu kostuu kahdentyyppisestä ajattelusta: Ideoiden tuottamisesta (divergenssi) ja niiden arvioinnista (konvergenssi). Jos nämä ajattelutavat sekoittuvat toisiinsa, luovuus loppuu. Divergenssi perustuu ennen kaikkea mielikuvitukseen ja asioiden vapaaseen yhdistelyyn. Konvergenssi perustuu ennen kaikkea asiantuntemukseen ja analyyttiseen päättelyyn. 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 21
Tärkeintä luovassa ongelmanratkaisussa Erottaa divergenssi ja konvergenssi toisistaan Hakea paljon ideoita Valita ideoista parhaat jatkokäsittelyyn Tehdä jatkokäsittelyä edelleen ideoimalla Divergenssin ja konvergenssin vuorottelu Hyödyntää soveltuvinta tai useita ideointimenetelmiä 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 22
Kehittyminen ja kehittäminen Kehittyminen on välttämätöntä kasva tai kuole! Kehittyminen on tahtotila ja työtä, se ei tule itsestään. Kehittäminen vaatii johtamista. Kehittäminen vaatii osaamista ja työmetodien tuntemista. Kehitys ja kehittäminen on jatkuva tila. Kehittyminen pitää vireänä ja tuo toimintaan mielekkyyttä 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 23
Alue Harjaantunut, luova työskentely Tavallinen työskentely Ongelman tajuaminen Asennoituminen parannusta kaipaavissa tilanteissa Ideointikyky Huomataan herkästi, että tilanteessa, olosuhteissa, organisaatiossa, työtavoissa, käytännöissä, laitteissa jne. on parannusmahdollisuuksia Pysytään myönteisinä ja rakentavina vaikka parantamismahdollisuuksia ei heti keksittäisikään Tuotetaan aina paljon ideoita, joista voidaan valita myöhemmin parhaat Hyväksytään sen kummemmin pohtimatta tilanteet ja olosuhteet, joissa olisikin parantamisen varaa Turhaudutaan helposti ja asennoidutaan kielteisesti ideointiin, kun tilanne ei näytä korjaantuvan Tartutaan usein ensimmäiseen käyttökelpoiseen ideaan ja pidetään sitä oikeana 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 24
Alue Harjaantunut, luova työskentely Tavallinen työskentely Suhtautuminen omiin ideoihin Arvioidaan omat ideat monipuolisesti ja tasapuolisesti, ei tyrkytetä eikä pantata omia ideoita Ihastutaan kohtuuttomasti omaan epätavalliseen ideaan eikä nähdä sen haittoja Suhtautuminen muiden ideoihin Kuuntelu Ollaan vastaanottavaisia, nähdään muiden ideoiden hyvät puolet ja esitetään parannuksia niissä oleviin puutteisiin Kuunnellaan muiden puheenvuoroja, tehdään muistiinpanoja, esitetään kysymyksiä, tehdään yhteenvetoja Ei nähdä toisten ideoissa mitään hyvää ja nähdään niissä vain haittapuolet eikä vaivauduta kehittämään niitä edelleen Puhutaan muiden kanssa samaan aikaan, ei kuunnella muita 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 25
Alue Harjaantunut, luova työskentely Tavallinen työskentely Näkemykset Ajattelutavat Riskinotto Esitetään monipuolisia näkemyksiä, hyväksytään muiden näkemykset Hallitaan lennokkuuden ja käytännöllisyyden vaihtelu, hyödynnetään mielikuvia Otetaan harkittuja riskejä, hyväksytään epäonnistuminen eikä masennuta Tyrmätään muiden näkemykset sopimattomina tai epärealistisina Ajatellaan aina käytännöllisesti, mutta ei onnistuta siinä kovin hyvin. Itsepäisyys johtuu tunnesyistä. Pelätään epäonnistumisia ja vältetään riskinottoa 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 26
Alue Harjaantunut, luova työskentely Tavallinen työskentely Sitkeys Oma ja toisten omanarvontunto Jos tavoite on arvokas, aloitettu hanke viedään loppuun Tuetaan muiden omanarvontuntoa ottamalla muut jakuvasti huomioon Yhteistyössä turhaudutaan nopeasti, keskitytään vain omiin ideoihin Ollaan itsekeskeisiä ja asennoidutaan muihin välinpitämättömästi Taulukon lähde: Lavonen, Meisalo & al. 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 27
Klubistrategiat kuntoon Toteutukseen Strategiatyöhön on sisällytettävä jatkuvan kehityksen polku Innovaatiojohtamiseen napakka ote Sopivassa suhteessa perinteitä ja aina myös uusia asioita prosessissa Klubille haettava yhteiskunnallista merkittävyyttä 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 28
Kirjallisuutta Buzan, Tony. 1998. Make the Most of Your Mind. Pan Books. (Mielenkiintoinen kirja miellekartoista, loogisen ajattelun kehittämisestä, muistamisesta ja muusta yksilön oppimiseen liittyvästä. Käytännöllinen opas kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään omia oppimistottumuksiaan ja taitojaan.) Csikszentmihaly, Mihaly. 2003. Good Business: Leadership, Flow And The Making Of Meaning. Coronet Books. (Kirja imutuksesta, luovasta virtauksesta.) De Bono, Edward. 1969. The Mechanism of Mind. Pelican Book. (Luovuusgurun käsitys ihmismielen toiminnasta. De Bono esittää myös uuden käsitteen PO, sanan joka mahdollistaa ristiriitaisten ajatusten yhdistämisen. Taustatietoa luovaan ajatteluun.) De Bono, Edward. 2000. Six Thinking Hats. Penguin Books. (De Bonon Kuusi ajatteluhattua seikkaperäisesti kuvattuna.) Holitzka, Marles. 1996. I Ching: Avain muutokseen. Unio Mystica. (Kiinalainen ennustusopas, Muutosten kirja.) 11.3.2011 Varpu Ylhäinen 29