Euran kunta Hinnerjoki KREULANRANNAN ASEMAKAAVA Selostus koskee 22.3.2016 päivättyä asemakaavaehdotusta Vireilletulo: 13.10.2015 Kaavaluonnos nähtävillä 16.12.2015 17.1.2016 Kunnanhallituksen hyväksymispäivämäärä:.. Kunnanvaltuuston hyväksymispäivämäärä:..
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Suunnittelualueen sijainti... 3 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4. Asemakaavan tilaaja ja laatija... 3 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 3 2. TIIVISTELMÄ... 3 2.1. Asemakaavan vaiheet... 3 2.2. Asemakaavan keskeinen sisältö... 4 2.2.1. Asemakaavan toteuttaminen... 4 3. LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1. Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.1. Rakennettu ympäristö... 5 3.1.2. Luonnonympäristö... 8 3.1.3. Maanomistus... 8 3.2. Kaavaa koskevat suunnitelmat ja päätökset... 8 3.2.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 8 3.2.2. Maakuntakaava... 9 3.2.3. Yleiskaava... 10 3.2.4. Asemakaava... 10 3.2.5. Rakennusjärjestys... 10 3.2.6. Pohjakartta... 10 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 10 4.2. Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.2.1. Osalliset... 11 4.2.2. Vireilletulo... 11 4.2.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 11 4.2.4. Viranomaisyhteistyö... 11 4.3. Asemakaavan tavoitteet... 11 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 15 5.1. Kaavan rakenne... 15 5.2. Aluevaraukset... 15 5.2.1. Korttelialueet... 15 5.2.2. Muut alueet... 15 5.3. Kaavan vaikutukset... 15 5.3.1. Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön... 15 5.3.2. Kaavan vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja maisemaan... 16 5.3.3. Liikenteelliset vaikutukset... 16 5.3.4. Taloudelliset vaikutukset... 16 5.4. Kaavamerkinnät ja -määräykset... 17 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 17 6.1. Toteutus ja ajoitus sekä seuranta... 17 Kreulanrannan asemakaava, kaavaehdotus Sivu 2(17)
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Asemakaava koskee: KUNTA Eura 050 KYLÄ Hinnerjoki 403 KIINTEISTÖT 1:135 (osa), 1:139, 1:140, 1:149, 4:86, 5:64, 6:42, 9:80 ja 10:17 Asemakaavan muutos koskee: KUNTA Eura 050 KYLÄ Hinnerjoki 403 KIINTEISTÖ 1:122 (osa) 1.2. Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Euran Hinnerjoen Kreulassa Hinnerjoen Kirkkotien ja Löröntien itäpuolella Lääkärintien ja Hinnerjoen uoman välisellä alueella. Alueella on useita asuinja talousrakennuksia. Pääosin alue on rakentamatonta niittyä. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 5,0 hehtaaria. 1.3. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Kreulanrannan asemakaava. Kaavoitustyön tavoitteena on osoittaa Kreulanrannan alueelle asuinpientalojen korttelialuetta (AP) sekä erillispientalojen korttelialuetta (AO). Asemakaavan tarkoituksena on myös osoittaa olemassa olevalle asutukselle ja toiminnoille nykytilan mukainen käyttötarkoitus sekä mahdollisuus lisärakentamiseen korttelialueella AM/s. Kaavassa otetaan huomioon maanomistusolot. Aluetta halkoo 20 kw voimalinja, jonka siirtomahdollisuus selvitetään. 1.4. Asemakaavan tilaaja ja laatija Kaavamuutoksen on laatinut Euran kunnan toimeksiannosta REJLERS OY Antinkatu 15 B 28100 Pori 1.5. Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Asemakaavakartta, mittakaava 1:2000 3. Seurantalomake 4. Asemakaavan poistokartta 5. Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet sekä vastineet 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Asemakaavan vaiheet - Vireilletulo: 13.10.2015 - Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävänä: 14.10.2015 alkaen - Valmisteluvaiheen aineisto nähtävänä: 16.12.1015 17.1.2016 - Kaavaehdotus nähtävänä:.... - Hyväksymispäätös:.. Kreulanrannan asemakaava, kaavaehdotus Sivu 3(17)
2.2. Asemakaavan keskeinen sisältö Kaavoitustyön tavoitteena on osoittaa Kreulanrannan alueelle asuinpientalojen korttelialuetta (AP) sekä erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tavoitteena on myös osoittaa olemassa olevalle asutukselle ja toiminnoille nykytilan mukainen käyttötarkoitus sekä mahdollisuus lisärakentamiseen (AM). Kaavassa otetaan huomioon maanomistusolot. 2.2.1. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa heti kaavan voimaantulon jälkeen. Kreulanrannan asemakaava, kaavaehdotus Sivu 4(17)
3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Euran Hinnerjoen Kreulassa Hinnerjoen Kirkkotien ja Löröntien itäpuolella Lääkärintien ja Hinnerjoen uoman välisellä alueella. Pääosin alue on rakentamatonta viljelykäytöstä poistunutta peltoaluetta. Alueella on kuusi asuinrakennusta tai asuinrakennusten pihapiiriä talousrakennuksineen. Kaksi pihapiireistä on maatilan talouskeskuksia. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 5,0 hehtaaria. Suunnittelualueen sijainti. 3.1.1. Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne ja taajamakuva Suunnittelualue sijoittuu Hinnerjoen taajamaan Yläneentien sekä Hinnerjoen kirkkotien väliselle alueelle. Luoteessa suunnittelualue rajautuu Lääkärintiehen ja kaakossa Hinnerjoen uomaan. Lääkärintien varressa on rivitalo sekä kaksi asuinrakennusta pihapiireineen. Suunnittelualueen lounaisosassa Hinnerjoen Kirkkotien varrella sijaitsee kaksi maatalon pihapiiriä. Palvelut Suuri osa sekä kunnallisista että yksityisistä palveluista sijaitsee Euran kuntataajamassa n. 19 kilometrin päässä suunnittelualueelta. Kunnallisista palveluista Hinnerjoella sijaitsee alakoulu ja päiväkoti sekä kirjasto. Virkistys Hinnerjoen taajama on peltojen ympäröimä. Virkistyskäyttöön soveltuvat metsäiset alueet sijaitsevat n. 1.5-2 kilometrin päässä suunnittelualueelta peltovyöhykkeen takana. Kreulanrannan asemakaava, kaavaehdotus Sivu 5(17)
Liikenne Kantatie 43 (Laitilantie) ja paikallistie 210 (Yläneentie, Hinnerjoen Rantatie) risteävät Hinnerjoen taajaman koillisosassa. Lääkärintie ja Hinnerjoen Kirkkotie, joihin suunnittelualue rajoittuu, ovat taajaman sisäisiä asuntoteitä. Liikenne Lääkärintiellä ja Hinnerjoen kirkkotiellä on suhteellisen vähäistä. Tekninen huolto Suunnittelualueen rakennukset on liitetty kunnalliseen vesijohtoverkkoon, osa kiinteistöstä on liitetty kunnalliseen viemäriverkkoon. Muinaisjäännös Suunnittelualueelle on muinaisjäännösrekisterissä osoitettu Kiinteä muinaisjäännös, Hinnerjoki, kylänpaikka, asuinpaikat. Hinnerjoen kylä mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1504, jolloin se mainitaan laamanninkäräjien lautamiesluettelossa (Papunen 1959: 79). Kylässä on ollut jo 1560-luvulla 10 taloa (Suomen asutus 1560-luvulla:14). Hinnerjoen ryhmäkylä on sijainnut isojaon aikaan joen itäpuolisessa loivassa rinteessä kirkon pohjoispuolella. Kylänpaikalla olivat tuolloin Ruikan, Kreulan, Kallion, Raulan, Heurun, Pietilän ja Rantalan akatemiatalot sekä Mattilan kaksi akatemiataloa (MHA A12 1/9-11, 1/19-20.) Vanha kylänpaikka on nähtävissä edelleen tiiviinä vanhojen rakennusten ryppäänä. Kylänpaikan lounaispuolelta kulkee kirkolle vievä tie ja sen vieressä on nähtävissä vanhaa kivijalkaa. Vanhoja rakenteita on todennäköisesti säilynyt myös muualla tien koillispuolen pihapiireissä. (Museovirasto, muinaisjäännösrekisteri) Kreulanrannan asemakaava, kaavaehdotus Sivu 6(17)
Alueen rakennettu kulttuuriympäristö ja rakennusperintö Suunnittelualue kuuluu Valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, Hinnerjoen kirkonkylä. Lähde: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Kreulanrannan asemakaava, kaavaehdotus Sivu 7(17)
Suunnittelualueen sijainti ilmakuvalla. 3.1.2. Luonnonympäristö Suunnittelualueella ei ole luonnontilaista ympäristöä. Alue on suurelta osaltaan entistä peltoaluetta. Pihapiireissä ei ole luonnontilaista kasvillisuutta. Luonnonympäristöllä ei siten ole erityisiä arvoja. 3.1.3. Maanomistus Suunnittelualueen maat ovat sekä kunnan että yksityisten omistuksessa. 3.2. Kaavaa koskevat suunnitelmat ja päätökset 3.2.1. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat seuraavia asiakokonaisuuksia: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimiva yhteysverkko ja energiahuolto Kreulanrannan asemakaava, kaavaehdotus Sivu 8(17)
3.2.2. Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön 30.11.2011 vahvistama Satakunnan maakuntakaava. Maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallintooikeuden (KHO) päätöksellä 13.3.2013. Ote Satakunnan maakuntakaavasta (1:100 000). Punainen rengas kuvaa suunnittelualueen sijaintia. Maakuntakaavassa alueelle on osoitettu: Taajamatoimintojen alue (A). Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Suunnittelumääräys: Aluetta suunniteltaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja täydentämiseen hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. uusi rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava suunnittelulla tavalla ympäristöönsä, joka vahvistaa taajaman omaleimaisuutta. Täydennysrakentamista ja muuta alueiden käyttöä suunniteltaessa on otettava huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet sekä viher- ja virkistysverkko. Muut aluetta koskevat merkinnät: Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (kh1), Hinnerjoen kirkonkylä ja kulttuurimaisema. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Alueeseen sisältyvät rakennetut kulttuuriympäristöt ja niihin kuuluvat merkittävät rakennusperintökohteet on osoitettu kaavaselostuksen liiteosassa B2 karttateknisistä ja mittakaavallisista syistä. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kreulanrannan asemakaava, kaavaehdotus Sivu 9(17)
Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä. Hinnerjokeen on osoitettu ohjeellinen melontareitti. 3.2.3. Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole yleiskaavaa. 3.2.4. Asemakaava Suunnittelualueeseen sisältyy sen koillisosassa osa kiinteistöstä 1:122, Kreulantien katualue sekä osa lähivirkistysaluetta (VL), joilla on voimassa vuonna 1969 hyväksytty Hartinpellon asemakaava. Suunnittelualueen muilla kiinteistöillä (1:135 (osa), 1:139, 1:140, 1:149, 4:86, 5:64, 6:42 ja 9:80, 10:17) ei ole asemakaavaa. Ote voimassa olevasta asemakaavasta suunnittelualueen koillisosassa. Punaisella on osoitettu alue, joka osa voimassa olevasta asemakaavasta kuuluu suunnittelualueeseen. 3.2.5. Rakennusjärjestys Alueella noudatetaan Euran kunnanvaltuuston 12.12.2011 hyväksymää Pyhäjärviseudun rakennusjärjestystä. Rakennusjärjestys on tullut voimaan 17.1.2012. 3.2.6. Pohjakartta Asemakaavan pohjakartta tullaan päivittämään uusien rakennusten ja kiinteistörajojen sekä teiden osalta. Euran kunnan mittausteknikko hyväksyy pohjakartan. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Euran kunnan kaavatoimikunta on kokouksessaan 5.10.2015 14 päättänyt kaavoituksen käynnistämisestä. Kreulanrannan asemakaava, kaavaehdotus Sivu 10(17)
4.2. Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat siten esimerkiksi: - alueen maanomistajat ja lähialueiden asukkaat - Euran kunnan hallintokunnat, joiden toimialaa hanke koskee - Varsinais-Suomen ELY-keskus - Satakuntaliitto - Satakunnan Museo 4.2.2. Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu 13.10.2015 Euran kunnan www-sivuilla www.eura.fi sekä paikallislehti Alasatakunnassa. 4.2.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetään nähtävillä koko kaavaprosessin ajan. Kaavaluonnoksen nähtävilläolosta kuulutetaan paikallislehdessä ja kunnan verkkosivuilla. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville (MRL 6, 64 ). Kaavaluonnoksesta saadun palautteen pohjalta laadittu asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot. Nähtävillepano kuulutetaan paikallislehdessä ja ehdotus on nähtävillä Euran kunnantalolla kolmenkymmenen päivän ajan. Osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta sen nähtävilläolon aikana (MRA 27 ). Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet ja asemakaavaa tarkistetaan tarvittaessa. Euran kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan, minkä jälkeen kaavaan tyytymätön voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen. 4.2.4. Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavaluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot viranomaisilta. Viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa asemakaavan ehdotuksen oltua julkisesti nähtävillä. 4.3. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on osoittaa Lääkärintien ja Hinnerjoen väliselle alueelle omakoti- ja pientaloasumista. Lisäksi tavoitteena on päivittää asemakaavaan jo olemassa olevien rakennusten ja tonttien nykytila sekä osoittaa mahdollisuus myös lisärakentamiselle sille soveltuvissa pihapiireissä. Kreulanrannan asemakaava, kaavaehdotus Sivu 11(17)
Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen oikeudellinen asema perustuu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden oikeusvaikutuksiin, joista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt edustavat maamme kehitysvaiheita ja ovat historian kuvastajia. Kyse on sekä perinteen säilyttämisestä että alueiden kehittämisestä niiden ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vahvistavalla ja niihin sopeutuvalla tavalla. On tärkeää, ettei näillä alueilla tapahdu muutoksia tai rakentamista, joka on olennaisesti ristiriidassa niiden kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) otetaan huomioon asemakaavoituksessa siinä määrin kuin kaavamuodon tehtävä edellyttää ja mahdollistaa. Asemakaavoituksessa VAT sovitetaan osaksi kunnan osa-alueen alueidenkäytön yksityiskohtaista järjestämistä. Asemakaavoituksessa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden rooli ja merkitys on yleensä muita kaavamuotoja vähäisempi. Kuitenkin myös asemakaavoituksessa valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet voivat nousta jopa keskeisiksi lähtökohdiksi, mikäli asemakaavoituksella ollaan ratkaisemassa valtakunnallisesti merkittäviä kysymyksiä. Kaavan lähtökohtia ohjaavat Satakunnan maakuntakaava Euran keskustan osayleiskaavan ollessa oikeusvaikutukseton sekä asemakaavan tarkastelu yleiskaavan sisältövaatimusten pohjalta. Asemakaavan sisältövaatimukset Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä on vaalittava, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Kreulanrannan asemakaava, kaavaehdotus Sivu 12(17)
Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös yleiskaavan sisältövaatimukset. Yleiskaavan sisältövaatimukset Maankäyttö- ja rakennuslaissa on määritelty yleiskaavalle sisältövaatimukset. Vaatimukset ovat luonteeltaan vähimmäisvaatimuksia, jotka kaavan lainmukaisuus vähintään edellyttää. Kuitenkin yleiskaavan ratkaisuissa eri sisältövaatimukset voivat olla ristiriidassa keskenään, jolloin yleiskaavan keskeinen tehtävä on sovittaa yhteen näitä vaatimuksia. Sisältövaatimuksien mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan sisältövaatimuksissa mainitut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Lisäksi yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Yleiskaavallinen tarkastelu Kaavaratkaisu tukee toimivan aluerakenteen kehittymistä eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun osalta. Yhdyskuntarakenne taajaman lähellä tiivistyy ja hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria. Kaava-alue on valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä - Hinnerjoen kirkonkylä ja kulttuurimaisema. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään pääosin jo nykyisin asuinalueeksi osoitetulla alueella. Suunnittelussa on huomioitu alueen viher- ja virkistysverkko, kulttuurihistorialliset ja maisemalliset ominaispiirteet sekä arvot niin, ettei toimenpiteillä ja rakentamisella ole vaarannettu tai heikennetty edellä mainittujen arvojen säilymistä. Alueen kokonaisuuteen ja erityispiirteisiin liittyvien arvojen säilyminen on huomioitu kaavassa AM/s merkinnällä ja viheryhteydellä. Kaavassa esitetyllä tavalla virkistysalueet täydentyvät ja rannan saavutettavuus mahdollistetaan. Kaavalla huomioidaan ympäristön asukkaiden virkistysmahdollisuudet ja varmistetaan viheryhteys kaava-aluetta ympäröiviin alueisiin. Kaavaratkaisu yhdistää suunnittelualueen ja Hartinpellon asemakaavassa osoitetun VL alueen sekä huomioi maakuntakaavan mukaisen ohjeellisen kanoottireitin olemassaolon. Kaavaratkaisu on yhteneväinen kunnan strategisten tavoitteiden kanssa, jotka pyrkivät kehittämään Euran kylissä asumisen edellytyksien turvaamista. Laadittu kaavaehdotus noudattaa Satakunnan maakuntakaavan maankäyttöratkaisuja. Kreulanrannan asemakaava, kaavaehdotus Sivu 13(17)
Yleiskaavallinen tarkastelu (kartta). Varmistettu asumisen laajentuminen ja viheryhteydet kaavassa esitetyllä tavalla. Kreulanrannan asemakaava, kaavaehdotus Sivu 14(17)
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Asemakaava-alueen uusille kunnan omistamalla maalla sijaitseville omakotitalo- ja pientalokortteleille on kulku Lääkärintieltä. Uusi asuntotie sijoittuu Lääkärintien suuntaisesti uuden asuinalueen keskelle. Sen varteen sijoittuu neljä omakotitonttia (AO) sekä asuinpientalojen korttelialue (AP), jolle tulevat rakennukset voidaan toteuttaa paritaloina, rivitaloina tai kytkettyinä ratkaisuina. Asuintontit eivät ulotu Hinnerjoen rantaan saakka, vaan joen ranta-alueelle on osoitettu kapea lähivirkistysalue (VL) yhteiseen käyttöön. Hinnerjoen kirkkotien varressa sijaitseville olemassa oleville rakennuksille on osoitettu kaavaan kiinteistörajojen mukainen tonttijako ja rakennusalat siten, että nykyisten rakennusten peruskorjaaminen/laajentaminen on mahdollista. Rakennusoikeudet maatalojen pihapiireille (AM/s) on määritelty siten, että myös toisen asuinrakennuksen rakentaminen on mahdollista. Lääkärintien ja Hinnerjoen kirkkotien risteykseen on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL) paikallista pientä yritystoimintaa varten. Asemakaava-alue kytkeytyy Hartinpellon asemakaavaan Kreulantien kautta, jolta on osoitettu kulku Kreulantien varren olemassa olevalle pihapiirille (AO) ja sen kaakkoispuolella sijaitsevalle uudelle omakotitontille (AO). Suunnittelualueen eteläosalle on muinaisjäännösrekisterissä osoitettu sm-1 -aluetta, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös Hinnerjoki, kylänpaikka, asuinpaikat. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Asemakaava on laadittu siten, että suunnittelualueen halki lounais-kaakko -suunnassa menevä sähkölinja on mahdollista säilyttää. 5.2. Aluevaraukset 5.2.1. Korttelialueet Asemakaavan kaikki korttelialueet on tarkoitettu asumiseen. Maatilojen pihapiirit on osoitettu maatilojen talouskeskusten korttelialueeksi (AM/s). Hinnerjoen kirkkotien ja Lääkärintien risteyksen tuntumaan on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL). Muutoin asemakaavan asuinalueet ovat joko erillispientalojen korttelialuetta (AO) tai pientalojen korttelialuetta (AP). 5.2.2. Muut alueet Hinnerjoen rantaan on osoitettu kaistale lähivirkistysaluetta (VL) asuinalueen yhteiskäyttöön. 5.3. Kaavan vaikutukset 5.3.1. Kaavan vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaava eheyttää yhdyskuntarakennetta tiivistämällä nykyistä rakennetta. Viljelykäytöstä poistuneen peltoalueen rakentuminen asuinalueeksi yhtenäistää taajamakuvaa. AM korttelialueella /s -merkintää on käytetty maisemallisen soveltuvuuden huomioimiseksi vanhaan rakennuskantaan ja maisemallisesti merkittävään avoimeen ranta-/ peltomaisemaan uudis- ja korjausrakentamisen yhteydessä. Kreulanrannan asemakaava, kaavaehdotus Sivu 15(17)
5.3.2. Kaavan vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja maisemaan Asemakaavan uudet asuintontit sijoittuvat viljelykäytöstä poistuneelle peltoalueelle Hinnerjoen ja Lääkärintien väliin. Pusikoituneitten peltojen rakentuminen parantaa maisema- ja taajamakuvaa. Hinnerjoen vanha kyläalue pihapiireineen erottuu omana alueenaan Hinnerjoentien ja Hinnerjoen kirkkotien varressa. Uusi rakentaminen sijoittuu erilleen vanhasta rakennuskannasta eikä sillä siten ole merkittäviä vaikutuksia vanhaan kulttuuriympäristöön. Asemakaavamääräyksissä on annettu ohjeistus uudisrakentamisesta vanhoihin pihapiireihin eli AM/s alueille negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi: Uusien rakennusten julkisivut on rakennettava siten, että ne sopeutuvat yhteen ympäristön historiallisesti arvokkaiden ja kyläkuvan kannalta tärkeiden rakennusten kanssa julkisivun rakennusaineen, mittasuhteiden, pintojen ja värityksen osalta. Asemakaava mahdollistaa olemassa olevien vanhojen rakennusten ja pihapiirin säilymisen. Suunnittelualueella ei ole luonnontilaisia maisema-alueita, joten maisemalliset vaikutukset ovat vähäiset. 5.3.3. Liikenteelliset vaikutukset Liikenteelliset vaikutukset kohdistuvat pääasiassa Lääkärintielle, johon uusi asuinalue liittyy. Liikennettä syntyy kulusta neljälle uudelle omakotitontille sekä yhdelle uudelle asuinpientalojen korttelialueelle. Liikenteelliset vaikutukset eivät tule olemaan merkittäviä. 5.3.4. Taloudelliset vaikutukset Kunnalle syntyy taloudellisia vaikutuksia uuden asuntotien rakentamisesta sekä vesi- ja viemäriverkon laajentamisesta. Kreulanrannan asemakaava, kaavaehdotus Sivu 16(17)
5.4. Kaavamerkinnät ja -määräykset 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteutus ja ajoitus sekä seuranta Asemakaava voidaan toteuttaa välittömästi sen voimaantulon jälkeen. Asemakaavan toteutumista seuraavat Euran kunta ja Varsinais-Suomen ELY-keskus. Porissa 22.3.2016 Rejlers Oy Antinkatu 15 B, 28100 Pori Kaija Maunula, arkkitehti YKS 040 8011 884 kaija.maunula@rejlers.fi Kirsti Kanerva, arkkitehti, SAFA 040 8011 653 kirsti.kanerva@rejlers.fi Kreulanrannan asemakaava, kaavaehdotus Sivu 17(17)