LUOTTAMUS VERKOSTOYHTEISTYÖSSÄ Tulokulmana oppiminen, dialogi ja sosiaalinen pääoma Esa Poikela 11.5.2012 Congress Paasitorni, Helsinki Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät OPH
MIKSI LUOTTAMUS MIKSI EI VALVONTA? Miten luottamus syntyy? Mihin luottamus perustuu? Mitä luottamus saa aikaan? Mihin valvonta tähtää? Miksi valvonta on epämieluisaa? Mitä valvonta saa aikaan?
NÄKÖKULMIA LUOTTAMUKSEN RAKENTAMISEEN TIEDON LUOMINEN Konteksti, prosessi ja tulokset merkityksen luominen ja suhdetieto SOSIAALINEN OPPIMINEN Identiteetti ja vuorovaikutus tuottamalla oppimisen haaste OHJAAMINEN JA JOHTAMINEN Reflektiivinen oppiminen ja dialoginen ohjaus Oppimista ja osaamista tuottavat prosessit Pedagogisen johtamisen osatekijät Esimerkkinä kehityskeskusteluprosessi KÄSITTEELLISEN TYÖN KONTEKSTUAALISUUS Luotettavan tiedon ja yhteistyön merkitys verkostoissa Käsitteiden, mallien ja teorioiden käyttökelpoisuus Esimerkkinä opetussuunnitelma-ajattelu
Tulokulmana maailmanhypoteesit I Formismi perusmetaforana samankaltaisuus - tavoitteiden, kriteerien ja tulosten yhteismitallistaminen kontrolli II Mekanismi perusmetaforana kone - pysyvien kausaliteettien etsiminen, työn ja koulutuksen funktionaalinen vastaavuus kontrolli ja vertailu III Organismi perusmetaforana harmoninen systeemi - rakenteen ensisijaisuus, osien ja kokonaisuuden vaikutussuhteet sisäinen ja ulkoinen kontrolli, vertailu ja informaation tuottaminen IV Kontekstualismi metaforana historiallinen tapahtuma - ajan, paikan ja tilanteen merkitys, epävarmuuksien ja prosessien eriaikaisuuden hyväksyminen arviointitiedon tuottaminen osapuolia varten, luottamus ja kumppanuuden rakentaminen
Kontekstit, prosessit ja tulokset Ulkoinen konteksti Prosessi Tulokset Sisäinen konteksti Ulkoinen konteksti: esimerkiksi koulutuksen yhteiskunnallinen muutos Sisäinen konteksti: esimerkiksi oppilaitoksen oma kehitys Prosessi: jaettu osallisten, toimijoiden ja omistajien kesken, esimerkiksi oppilaitoksen opiskelijat, opettajat, yksiköt ja johto Tulokset: esimerkiksi oppimistulokset, osaaminen ja kompetenssit
Informaatio, tieto, kokemus ja osaaminen Teoria opetussuunnitelma - oppimisympäristöt Avainkohtia: - Merkityksen luominen - Hiljaisen -/ suhdetiedon tärkeys Informaatio Potentiaalinen tieto Kokemus Työssä oppiminen - ammatillinen kehittyminen Käytäntö Arviointi Hiljainen tieto Osaaminen - Kompetenssi - Asiantuntijuus - Yrittäjyys Praktiikka
Hiljainen -/ suhdetieto: esimerkki Mika Häkkinen kertoo (Aamulehti 2000) toimittajan kysyttyä Barcelonan osakilpailun jälkeen: oliko tämä käännekohta MMtaistelussa : Hyvä kysymys. Mielestäni viime vuonna tilanne oli vähän samanlainen. Silloinkin sanoin, että tämä GP tuntui jonkinlaiselta käännekohdalta. Silloin löysimme luotettavuuden ja ymmärsimme autoamme yhä enemmän. Sen jälkeen olimme koko kauden todella kilpailukykyisiä, Häkkinen vastasi. Nyt tänä viikonloppuna saimme autostamme todella paljon tietoa. Olen nyt paljon luottavaisempi, kun minä ja insinöörimme tiedämme tästäkin vaikeasti ajettavasta autosta paljon enemmän ja sen luotettavuus on kilpailussa erinomainen. En edes yritä antaa selitystä, mitä merkitsee löytää autosta uutta tietoa. Sanon vain, että kilpailutilanteessa sen hankkiminen on aivan eri juttu kuin testeissä. 5/8/2012 7
Identiteetti ja vuorovaikutus Toiset näkevät Toiset eivät näe Itse näkee ++ +- Ei näe itse -+ -- (vrt. alkuperäinen Joharin ikkuna, Luft & Ingham 1955)
Identiteetti ja vuorovaikutus Toiset näkevät Toiset eivät näe Itse näkee + + + Julkinen Yksityinen Ei näe itse + Sosiaalinen Piiloinen dialogin ja palautteen luotettavuus (vrt. alkuperäinen Joharin ikkuna, Luft & Ingham 1955)
Passiivisesta luovaan oppimistapaan LEARNING BY BEING - olemalla/ kuulemalla oppiminen - perustuu tiedonjakamiseen - oppimistulokset varmennetaan tentein ulkoinen kontrolli LEARNING BY DOING - tekemällä oppiminen - perustuu havainnointiin, jäljittelyyn ja kokeiluun - oppimistulokset varmennetaan työnäytöin ulkoinen arviointi LEARNING BY MAKING/ DEVELOPING/ CREATING - tuottamalla/ kehittämällä/ luomalla oppiminen - perustuu reflektointiin, dialogiin, ajatteluun ja yhteistyöhön - oppimistulokset varmennetaan osaamisen näytöin osallistava ja kehittävä arviointi 5/8/2012 10
Reflektiivinen oppiminen ja dialoginen ohjaus Konkreettinen kokemus Tajuaminen Aktiivinen toiminta/ - toiminnan aikainen reflektointi (reflection in action) Kokeilu Pohdinta Reflektiivinen havainnointi/ - toiminnan jälkeinen reflektointi (reflection on action) Ymmärtäminen Abstrakti käsitteellistäminen/ - toimintaa edeltävä reflektointi (reflection for action) Ohjauksen dilemma: - oppimista ja osaamista tuottavien prosessien tunnistaminen, ohjaaminen ja johtaminen 11
Oppimista ja osaamista tuottavat prosessit KONTEKSTIT OPPIMISEN PROSESSIT REFLEKTOINTI AT KK Yksilön työ Palautetieto AK RH TO KV Yhteinen työ KT KR Arviointitieto Organisaation työ TI IM Evaluointitieto II IT YHTEISKUNTA OPPIMISEN VERKOSTOT TUTKIMUSTIETO Sosiaaliset prosessit: konkreettinen kokemus (KK) kokemuksen vaihto (KV) intuition muodostus (IM) Reflektiiviset prosessit: reflektiivinen havainnointi (RH) kollektiivinen reflektointi (KR) intuition tulkinta (IT) Kognitiiviset prosessit: abstrakti käsitteellistäminen (AK) käsitteellisen tiedon organisointi (KT) tulkitun intuition integrointi (II) 12 Operationaaliset prosessit: aktiivinen toiminta (AT) toimimalla oppiminen (TO) tiedon institutionaalistaminen (TI)
Pedagoginen johtaminen Työssä Yksilön työn Yhteisen työn Organisaation Käsitteellisen oppiminen konteksti konteksti työn konteksti työn konteksti Sosiaaliset Konkreettinen Kokemuksen Intuition Osallistava prosessit kokemus vaihto muodostus johtaminen Reflektiiviset Reflektiivinen Kollektiivinen Intuition Oppimisen prosessit havainnointi reflektointi tulkinta johtaminen Kognitiiviset Abstrakti käsit- Käsitteellisen tie- Tulkitun tiedon Tiedon prosessit teellistäminen don organisointi integrointi johtaminen Operationaaliset Aktiivinen kokei- Tekemällä/ toimi- Tiedon institutio- Suorituksen prosessit lu/ toiminta malla oppiminen naalistaminen johtaminen Osaamisen johtaminen Pedagoginen johtaminen
Esimerkkinä kehityskeskusteluprosessi AT KK TYÖNTEKIJÄ = YKSILÖ TO AK KV RH ESIMIES/-ALAISKESKUSTELU ESIMIES = ORGANISAATIO MIKSI ESIMIES-/ALAISKESKUSTELUT YLEENSÄ EPÄONNISTUVAT? Kehityskeskusteluprosessi: - ryhmäkeskustelut - parikeskustelut - keskustelufoorumit II KT TI IM RYHMÄKEHITYSKESKUSTELU IT KR Onnistuminen edellyttää: - luottamusta - työyhteisötaitoja 14
Käsitteellisen työn kontekstuaalisuus Teoriat ovat luonteeltaan kontekstuaalisia teoria antaa näkökulman ja toimii käsitteellisenä työkaluna mutta ei välttämättä selitä koko ilmiötä Toiminta on sidoksissa aikaan, paikkaan ja tilanteeseen toimintaa pitää tarkastella useista näkökulmista Ihmiset toimivat monisuuntaisissa informaatio- ja kommunikaatioprosesseissa moniulotteisten vaikutusrakenteiden ja valtakontekstien puitteissa Verkostotoimijan pitää ymmärtää, tulkita ja vaikuttaa prosessien osallisina, toimijoina ja omistajina pitää purkaa sanahämyä, joka on kertynyt teorioiden, koulukuntien, mallien ja näkemysten ympärille Verkostotoimijan työ perustuu luotettavan informaation seulontaan, dialogiseen kommunikaatioon ja kollaboratiiviseen tiimityöhön sekä optimaalisten ratkaisujen tuottamiseen kehittämistyössä Työssä onnistuminen perustuu luottamukseen!
Opetussuunnitelman kontekstuaalinen viitekehys Asiantuntijuuden ja yrittäjyyden tuottamisen käsitemalli: - ehdotus, ei yleisesti hyväksytty - edellyttää keskustelua, neuvottelua ja sopimista toimiakseen opetussuunnitelma-ajattelun syventäjänä Ammatillinen osaaminen - ammatilliset kompetenssit - työelämäläheisyys Yleissivistävän kasvatuksen konteksti - kansalaiskompetenssit Oppimisen ja osaamisen tuottamisen prosessit Opetussuunnitelman käsitteelliset reunaehdot: - edellytyksenä ymmärryksen ja luottamuksen rakentaminen - liittyy inhimillisen ja sosiaalisen pääoman uudistamiseen Työelämäosaaminen - työelämäkompetenssit - työelämälähtöisyys Ammattikasvatuksen Yrittäjyyskasvatuksen konteksti Ammatillinen identiteetti konteksti - asiantuntijuus - yrittäjyys