SERVICE LEARNING MALLI VAPAAEHTOISTYÖN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ. KAMU-pajaseminaari Niina Manninen, Eija Raatikainen, Mai Salmenkangas

Transkriptio

1 SERVICE LEARNING MALLI VAPAAEHTOISTYÖN KEHITTÄMISEN VÄLINEENÄ KAMU-pajaseminaari Niina Manninen, Eija Raatikainen, Mai Salmenkangas

2 Vapaaehtoistoiminnassa oppimisen konteksti Metropoliassa Uusi opetussuunnitelma/ joustavat opintopolut (5-15 op) Opiskelijalähtöisyys Työelämäläheisyys ja projektioppiminen Autenttiset oppimisympäristöt Opiskelijoilla yksi vuosi opintoja takana 1. harjoittelu, sosiaalipedagogiikan perusteet, perusteet hyvinvointiyhteiskunnan kehityksestä jne. Opiskelijoiden aikaisemmat opinnot ennen 4.harjoittelua:

3 Lähtökohtana sosiaalipedagogiikka Sosiaalipedagogiikka on Ajattelua ja toimintaa, jonka tarkoituksena on sosiaalisten ongelmien pedagoginen kohtaaminen, sosiaalisen hädän ehkäisy ja lievittäminen pedagogisilla keinoilla (Hämäläinen 1997). Sosiaalipedagogiikan kiinnostus kohdistuu ihmisen inhimillisen kasvun, toiminnallisuuteen, aktiiviseen kansalaisuuteen, sosiaalisen luottamuksen ja osallisuuden lisäämiseen.

4 Vapaaehtoistoiminnassa oppiminen Metropoliassa: 4. harjoittelu 4. harjoittelu on kestoltaan 5 op, ja opiskelija kerää siihen tunteja itse valitsemaltaan vapaaehtoistoiminnan alueelta (noin 20 h-135 h/kohde). 4. harjoittelun tavoitteena on, että opiskelija tuntee vapaaehtois- ja kansalaistoimintaa sosiaalialalla. Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa harjoittelunsa oman ammatillisen erityisosaamisensa kehittymishaasteet huomioiden. Hän vahvistuu ammatillisessa osaamisessaan. Opiskelija edistää toiminnallaan oikeudenmukaisuutta, ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja kestävää kehitystä. Opiskelija kirjoittaa 4. harjoittelun aikana henkilökohtaista oppimispäiväkirjaa, jonka pohjalta laaditaan harjoittelun lopussa oppimista kuvaava raportti.

5 Service learning eli palveluoppiminen > vapaaehtoistoiminnassa oppiminen Palveluoppiminen eli Service Learning voidaan määritellä opetus ja oppimisstrategiaksi, joka yhdistää yhteiskunnallisen palvelun strukturoituun oppimiskokemukseen. Oppimisprosessin aikaisen ohjeistuksen ja jatkuvan reflektion avulla rikastetaan opiskelijan oppimiskokemusta, opetetaan kansalaisvastuuta ja vahvistetaan yhteisöjä. (Seifer-Conners 2007.) Service Learning taustalla on Deweyn (1933, 1938) ajatus kokemuksesta oppimisesta (experimental education)

6 Käsitteiden määrittely: vapaaehtoistoiminnassa oppiminen Vapaaehtoistoiminnassa oppimisen taustalla Service- Learning VAPAAEHTOISTOIMINTA VAPAAEHTOISTOIMINNASSA OPPIMINEN TOIMINNAN REFLEKTOINTI

7 Service Learning periaatteet Tarve lähtee asiakkaista ja he ovat mukana suunnittelemassa toimintaa. Kaikki osapuolet ovat tasavertaisia Systemaattinen ohjaus ja jatkauva palaute Opiskelijoilla tulee olla todellinen mahdollisuus osallistua vapaaehtoisesti Tavoitteiden tulee olla joustavia Toiminta mahdollistaa kaikkien osapuoluten oppimisen (kehittäminen)

8 Vapaaehtoistoiminnassa oppiminen miksi? Uudenlaisten palvelumallien ja vapaaehtoistoimintaan perustuvien tukiverkkojen kehittäminen Sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien asioiden näkyväksi tekeminen ja tietoisuuden lisääminen ilmiöstä (opetussuunnitelman kehittäminen) Opiskelijat vapaaehtoistoimijoina voivat parhaimmillaan kehittää ja vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja edistää yhteiskunnallista vaikuttamista -> kansalaistaidot, yhteisöllisyys, osallisuus ja integraatio Autenttinen oppimisympäristö kehittää opiskelijan kykyä kohdata, kommunikoida ja toimia tasavertaisesti erilaisten ihmisten kanssa.

9 Opiskelijoiden kokemukset KAMU tukihenkilötoiminnassa Vapaaehtoistoiminnassa oppiminen on vastavuoroista, refleksiivistä, kokemuksellista ja yhteisöllistä Metropolian opiskelijat: Selkosuomen käyttö Yksilön ja ryhmän ohjaaminen Sukupuoliroolit eri kulttuureissa Kohtaaminen ja dialogisen suhteen luominen mielekkään yhteisen toiminnan kautta Keskuspuiston opiskelijat: Suomalaiseen kulttuuriin liittyvien tapojen ja suomenkielen oppiminen Uusien taitojen, kuten leivonnan, maalaamisen jne. oppiminen Avun pyytämisen oppiminen

10

11

12 KAMU-toimintamalli (1) Oppilaitos (koulu, AMK yms.) Kunta/ järjestö yms. Vapaaehtoistoimija 1. Käynnistys Opiskelijoiden ohjeistus ja orientointi (tarvekartoitus) Käytännön järjestelyt Opiskelijoiden koulutus vapaaehtoistoiminnasta Tuki toiminnan käynnistämiseen 2.Toiminta Ohjaus/ oppiminen Toiminta Ohjaus/ vapaaehtoistoiminta 3. Päättäminen Oppimisen arviointi Tuki toiminnan päättämiseen, arviointi

13 KAMU-toimintamalli (2) 1. Käynnistys 2.Toiminta Oppilaitos (koulu, AMK yms.) Opiskelijoiden ohjeistus ja orientointi (tarvekartoitus) Ohjaus/ oppiminen Kunta/ järjestö yms. Opiskelijoiden koulutus vapaaehtoistoiminnasta ja käytännön järjestelyt Tuki toiminnan käynnistämiseen Toiminta ja vapaaehtoistoiminnan ohjaus 3. Päättäminen Oppimisen arviointi Tuki toiminnan päättämiseen, arviointi

14 Miten KAMU-toimintamalli eroaa aikaisemmasta yhteistyöstä? Toiminnan systematisointi Työnjako selvästi määritelty Tavoitteet määritelty yhdessä ja osapuolet sitoutuneet niihin tasapuolisesti Säännöllinen vuoropuhelu toimijoiden kesken Yhteistyösopimus Yhteistyön tiivistäminen Konkreettisesti eteenpäin? Syksyllä seuraava pajaseminaari Yhteyshenkilö: Niina Manninen

15 Tukea KAMU-mallin toteuttamiseen Vapaaehtoistyössä oppimisen opaskirja vapaaehtoistoimijoille, oppilaitoksille ja opiskelijoille Menetelmiä koulutukseen/ ryhmätyöskentelyyn KAMU-lautapelit ja draamamenetelmät: Pelisujuttajan opas Filmi monikulttuurisesta parityöskentelystä Materiaalia KAMU-mallin toteuttamisesta (sovellettavissa) Markkinointimateriaali, esittäytymislomake, sopimus jne. Oppimisen arviointimateriaali Hyviä käytäntöjä KAMU-mallin toteuttamisessa Siltaopiskelija harjoittelussa yhteistyöorganisaatiossa Muistilaatikko arvioinnin tukena

16 Kiitos!