Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa



Samankaltaiset tiedostot
Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Raisioagro. Nurmiopas 2014

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Palkokasvinurmien siemenseokset. Arja Nykänen Luomukasvintuotannon erikoisasiantuntija ProAgria Etelä-Savo p

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Johtamalla hyvää säilörehua

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

SINIMAILANEN, PUNA-APILA, TIMOTEI..MILLÄ YHDISTELMÄLLÄ KARJATILAN TEHOKAS NURMENTUOTANTO? Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy Oulu

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Nurmista huippusatoja -esimerkkejä ja ideoita

Säilörehunurmet kg ka

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Nurmilajit. Talvi Piirrettyjen kuvien lähde:

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Nurmisiementen käyttöarviosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa. Joensuu Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Kannattavan nurmituotannon perusteet. Arja Mustonen, Nurmiviljelyn eritysasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo

Puna-apilan ja natojen siementuotannosta. Agrimarket Nurmipäivä Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Säilörehun tuotantokustannus

Nurmisiemenet Peltosiemen -pakkaamoiden myynnissä olevat nurmikasvit

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kylvösiementen tuonti Euroopan Unionin alueelta ja sen ulkopuolelta

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

RaHa-hankeen kokemuksia

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Rehua optimaalisesti seoksista. Erkki Vihonen, luomukasvintuotannon asiantuntija. ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Luomuliitto

NURMEN VILJELYOHJELMA

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Viherlannoituskasvit Rehunurmet

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

NURMIRYHMISTÄ > kg ka/ha

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Uusia kasveja nurmiin maailmalta

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Kerääjäkasvikokemuksia

Maissi Juha Anttila 4.3. Ikaalinen

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Viljelykierto luomussa Mustiala. Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija

Palkokasvien viljelyn pullonkaulat viljelyn haasteita

Viljan ja valkuaisviljan viljely luomuna

Kaisa Kuoppala Luke ja Kaija Hinkkanen ProAgria Etelä-Suomi

Nurmitarinoita suomalaisilta tiloilta. Maitoyrittäjät

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä

K-maatalous kevät Joensuu

Muistiinpanot ovat valmiina

Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Transkriptio:

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa Jarkko Storberg Nurmituotannon huippuosaaja ProAgria Länsi-Suomi 0400 849 992 Satotaso ja tuotantokustannukset kg ka/ha Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2011 1

Nurmiryhmäläisten tyypilliset ongelmat säilörehun tuotannossa 2011-2012 PELLOLLA - Tiheysongelma: liian harvat kasvustot, aukkoisuus, yksipuolinen seos ja rikkakasvit - Seoksen epätasapaino pilaa jälkisatojen laadun, esim. timotein katoaminen pellosta - Maan kasvukunnon ongelmat, erityisesti vesitalouden haasteet - Voiman puute: Hivenravinteiden, fosforin ja/tai kaliumin puutetta/heikkoa juuristoa yritetään korjata lisäämällä typpeä - Vanhaa kuloheinää/kuorettunutta lietettä on kasvuston seassa ProAgria Länsi-Suomi Tyypillinen tilanne: HARVA, VOIMATON NURMIKASVUSTO REHUPULA Kuvat Anu Ellä 2

Tyypillinen tilanne: EPÄMÄÄRÄINEN REHUNTUOTANTO LAATUONGELMIA, SÄILÖREHUN ARVO TUHLATAAN Kuvat Anu Ellä, Hyvän rehun peruspilarit MÄÄRÄ Maan kasvukunto Nurmiseos ja perustamistapa Täystiheys ja pituus Ravinteet LAATU Ravinteiden otto Nurmiseos Seoksen kasvurytmi ja korjuuajan valinta Korjuun onnistuminen Säilönnän onnistuminen ProAgria Länsi-Suomi HINTA Harkittu koneketju Koneyhteistyö ja urakointi Sujuvuus ja työtavat Rehun korjuun ja säilönnän osaaminen Hävikit ja syönti 3

4

Tarjolla olevia seoksia 5

Timotein sato viralliset Lajikekokeet 2005-2012 11000 Kokonaissato kg ka /ha 10500 10000 9500 Kok. sato 9000 8500 8000 Timoteilajikkeiden sulavuus viralliset Lajikekokeet 2005-2012 Timoteilajikkeiden D- arvo 70 69 68 67 D-arvo 1n. sato D-arvo 2n. sato 66 65 64 6

Esim. timoteilajikkeen merkitys sulavuuden kehitykseen Lähde: Boreal Timoteilajikkeiden käyttökelpoinen sato Viralliset lajikekokeet 2005-2012 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 7

Nurmi- ja ruokonadan sato 12000 viralliset lajikekokeet 2005-2012 10000 8000 6000 ka sato sulava sato 4000 2000 0 Kasper Inkeri Valtteri Klaara Sw Minto Ilmari Sw Revansch Retu Swaj Karolina Kora Apiloiden satoisuus 4000 Viralliset lajikekokeet 2005 2012 3500 3000 2500 2000 1500 1n. sato 2n. sato 1000 500 0 Bjursele Sw Torun Ilte Sw Yngve Betty Saija Ares Suez Jögeva 4 Sw Hebe Silvester 8

kpl lajikkeita 25.2.2013 Nurmikasvilajien tähkälletulopäivä - kaikki lajit Peltokasvilajikkeet 2012 Koiranheinä todella aikainen, Ruokohelpi ja rehukattara myöhäisiä 14 12 10 8 6 4 Timotei Nurminata Englannin raiheinä Koiranheinä Ruokohelpi Rehukattara 2 0 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 vrk toukokuun alusta P. Virkajärvi, MTT 17 Ruotsalainen säilörehunurmiseos 25% Timotei Lischka 10 % Timotei Ragnar 20 % Nurminata Lifara 15 % Nurminata Stella 10% Engl.raiheinä Calibra 10 % Engl.raiheinä Aberdart 10 % Raiheinähybridi Hykor Huom! Tästä saa vinkkiä monipuoliseen seokseen, mutta nämä lajikkeet suositeltu Ruotsiin 9

Englantilainen nurmiseos Englannin raiheinän diploideja ja tetraploideja lajikkeita 5 kpl Timotei; 2 lajiketta Valkoapila; 3 lajiketta Kotimaisia seoksia 10

Seosesimerkkejä, Säilörehunurmi 3 korjuuta, Säilörehunurmi 2 korjuuta, Laji Lajike kg/ha Timotei Grindstad 6 Timotei Nuutti 6 Ruokonata Karolina 3 Nurminata Kasper 3 Engl. Raiheinä 4 Puna-apila Betty/Ilte 1-2 Alsikeapila Frida 1-2 Valkoapila Aber Herald 1 Laji Lajike kg/ha Timotei Tuure 6 Timotei Niilo 6 Ruokonata Karolina 3 Nurminata Kasper 4 Alsike-apila Frida 1-2 Puna-apila Ilte/Betty 2 25-30 kg/ha yhteensä 25-30 kg/ha yhteensä Seosesimerkkejä eri tilanteisiin Säilörehunurmi 3 korjuuta, Laji Lajike kg/ha Timotei Grindstad 6 Timotei Nuutti 6 Ruokonata Karolina 3 Nurminata Inkeri 5 Puna-apila Betty/Ilte 1-2 Alsikeapila Frida 1-2 Valkoapila Aber Herald 1 25-30 kg/ha yhteensä Säilörehunurmi 2 korjuuta, typpeä eloperäinen maa Laji Lajike kg/ha Timotei Tuure 6 Timotei Niilo 6 Ruokonata Karolina 3 Nurminata Kasper 4 Alsike-apila Frida 3 Valkoapila Aber Herald/Jögeva 1 25-30 kg/ha yhteensä 11

Pääkasvin rinnalle erimuotoisia kasveja Tiheyttä, satoa, varmuutta, laatua! Nurminata, ruokonata Rainata Apilat Sinimailanen Hevonhierakka? Voikukka? Nurmiseos maan päällä ja alla -kasvustoa pintaa syvemmältä! Missä maakerroksissa valitsemasi juuristo ottaa vettä ja ravinteita? Millainen on valitsemasi kasvuston täystiheys 10 cm korkeudessa? Entäs 25 cm? 50 cm? 12

Juuriston massa syvyyden mukaan Bolinder et al 2002. Can. J. Plant Sci. Juuriston massa kg/ha ka 0 500 1000 1500 2000 0-15 cm -7.5 15-30 -22.5 cm Koiranheinä Ruokonata Timotei Engl raiheinä Timoteillä jakauma selvästi pintakerrokseen painottunut Ruokonadalla eniten juuria syvällä Koiranheinän kuivuudenkestävyys perustuu metaboliaan, ruokonadalla kuivuuden välttämiseen 30-45 cm -37.5 P. Virkajärvi, MTT 25 13

Ruotsalainen mailasseos Puna-apila Nancy 4% Puna-apila Rajah 4% Valkoapila Riesling 4% Sinimailainen Vela 15% Timotei Lischka 33 % Rainatahybridi Hykor 30 % Engl.raiheinä Calibra 5% Engl.raiheinä Kentaur 3% Engl.raiheinä Foxtrot 2 % Huom! Tästä saa vinkkiä monipuoliseen seokseen, mutta nämä lajikkeet on suositeltu Ruotsiin - Jos lisätään seokseen puna-apilan, alsikeapilan ja valkoapilan seoksen -> apila lisää rehun valkuaispitoisuutta ja maittavuutta -> eri apilat valitsevat sopivimmat paikkansa pellossa -> alsikeapila valtaa tiiviimmät ja/tai multavammat paikat -> valkoapila viihtyy myös tallatuissa kohdissa ja rönsyää -> tasainen typensidonta ja tiheys koko kasvustossa! Typensitojista etua rehuntuotantoon! 14

Erimuotoisia apiloita perustamisvuoden syksyllä Miksi pitäisi valita monipuolinen seos? Eri kasvit pärjäävät erilaisissa olosuhteissa Monipuolinen seos tuo rehumassaa kasvuston eri osiin Kasvien juuristot sijoittuvat maassa eri kerroksiin vedenottokyky ja maan rakenne Monipuolisilla laji- ja lajikevalinnoilla voidaan varmistaa hyvä rehusato haasteelisissakin olosuhteissa 15

Miten tuotetaan yli 8000 kuivaainekiloa /ha? 1) Ravinteille laaja juuristo ja riittävä lannoitus 2) Seoksen kasvutapa täyttää aukot kasvuston eri osissa 3) Onnistunut nurmen perustamistapa 4) Täydennyskylvöllä/nopealla nurmikierrolla varmistetaan tiheys ja laatu -> Aikaansaadaan tavalla tai toisella täystiheä ja kasvuvoimainen nurmi ProAgrian nurmituotannon huippuosaajat - Tilakohtainen erikoisneuvonta: * Kasvuston arviointi * Rehuntuotantokartoitukset * Säilörehun talouslaskelmat * Rehuntuotantosopimukset * Säilörehutuotannon kehittämisen ideointi - Luennot, nurmiryhmät - Pellonpiennarpäivät OTA YHTEYTTÄ: Anu Ellä puh: 040-1801260 Jarkko Storberg puh: 0400-849992 16