DEMOKRATIA JA OSALLISTUMINEN -PÄÄTÖKSENTEKO, ASUKASVAIKUTTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEON RAKENNE TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

DEMOKRATIA JA OSALLISTUMINEN -PÄÄTÖKSENTEKO, ASUKASVAIKUTTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEON RAKENNE TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Sisällysluettelo 1. Demokratia ja osallistuminen - päätöksenteko, asukasvaikuttaminen ja päätöksenteon rakenne / väliraportti... 2 2. Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa... 2 3. Työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman määrittely... 3 4. Uuden kaupungin vision tarkempi määrittely työryhmämme osalta... 5 5. Nykytila-analyysi työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun/teeman tuottamisesta kunnittain sekä kuntien yhteistoimintana... 6 5.1 Alueellisen vaikuttamisen nykytila... 6 5.2 Edustuksellisen demokratian nykytila... 7 5.3 Vuorovaikutus / edustuksellista demokratiaa täydentävän kuntalaisten osallistumisen nykytila... 8 5.4. Suora demokratia... 9 6. Nykytila-analyysin yhteenveto... 10 7. Johtopäätökset nykytila-analyysistä... 14 Liitteet... 14

1. Demokratia ja osallistuminen - päätöksenteko, asukasvaikuttaminen ja päätöksenteon rakenne / väliraportti Mahdollisella kuntaliitoksella on merkittäviä ja kauaskantoisia vaikutuksia demokratiaan. Se tuo haasteita poliittiseen päätöksentekoon ja kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittämiseen. Tavoitteena on kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen niin, että uusi kunta on kuntalaistensa uusi, avoin ja läpinäkyvä yhteisö, johon kaikilla on mahdollisuus sitoutua. Oleellista on myös kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen muuttamalla yksilön, yhteisön ja alueiden vastuunjakoa. Keskeistä on vahvistaa demokratiaa kuitenkaan kasvattamatta byrokratiaa ja kustannuksia. Tavoitteena on kannustaa osallistumaan ja luoda edellytykset yksilön, yhteisön ja alueiden vastuun lisäämiselle omista ja yhteisistä asioista. Lähidemokratia on muutakin kuin alueellista vaikuttamista. Karkeasti arvioituna demokratian kustannukset nykytilanteessa kahdeksan kunnan osalta ovat vuositasolla 2 142 850 euroa. Summassa ovat mukana kaikkien kuntien luottamustoimipalkkiot vuoden 2012 tilanteen mukaan. 2. Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa Työryhmän kokoonpano: Anttila Jukka Nurmijärvi Hyttinen Tuula Tuusula Esko Kairesalo, pj Mäntsälä Marttila Seija Pornainen Mäkelä Sirkku, siht Mäntsälä Mäkinen Anne Kerava Mäkinen Ilmari Järvenpää Simonen Riitta Hyvinkää Stenvall Peter Sipoo Lisätietoja: Puheenjohtaja Esko Kairesalo, esko.kairesalo@mantsala.fi Varapuheenjohtaja Jukka Anttila, jukka.anttila@nurmijarvi.fi Sihteeri Sirkku Mäkelä sirkku.makela@mantsala.fi Työryhmä on kokoontunut 4.9., 11.9, 19.9. ja 26.9., 25.10., 1.1., 20.11., 27.11., 3.12. ja 12.12.2013. Yhteisten tapaamisten lisäksi on jakaannuttu pienryhmiin, joissa kussakin on pohdittu yhtä asiakokonaisuutta.

Ryhmä on kuullut asiantuntijoina Inga Nyholmia (VM) ja Heikki Lonkaa (Granlund Oy) ja tutustunut eri demokratiamalleihin, joita on käytössä Suomessa ja muualla Euroopassa (esim. Sveitsi). Kevään 2014 aikana on tarkoitus kuulla lisää asiantuntijoita mm. Kuntaliitosta, sekä tavata keskeisten sidosryhmien edustajia (mm. nuorisovaltuustot, valtuustojen puheenjohtajat). Lisäksi on kerätty tietoa olemassa olevista järjestöistä ja yhdistyksistä. Kukin kunta on tiedottanut omien kuntien / kaupunkien valtuustoille, yhteistyöelimille ja henkilöstölle Keski-Uusimaa hankkeesta. Kevään 2014 aikana järjestetään kuntalaisille sekä kuntakohtaisia että alueellisia tilaisuuksia. Tässä edetään koko hankkeen osallisuus- ja viestintäsuunnitelmien mukaisesti. Ryhmien välisen työnjaon mukaisesti hallintoryhmä käsittelee hallinto-organisaation. 3. Työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman määrittely Työryhmä tulee tarkastelemaan demokratian ja osallistumisen teemaa seuraavista neljästä näkökulmasta: Alueellinen vaikuttaminen Edustuksellinen demokratia Lähidemokratia Vuorovaikutus Suora demokratia Lähde mukaillen: Inga Nyholm, VM

Alueellinen vaikuttaminen (= edustuksellinen osallistuminen, toimielimet ja toimivalta) Tavoite: Verkostomaisen kunnan toimiva työnjako ja edunvalvontamalli kuvataan nykyisen kuntajaotuksen pohjalta kunnan osa-alueiden vaikutusmahdollisuudet päätöksentekoon selvitään erikseen osahallinnon tehtäviä, budjettivaltaa ja päätöksentekomallia tarkastellaan päätösvallan jakautumista eri alueiden kesken arvioidaan seudullista toimintaa ja siihen vaikuttamista Edustuksellinen demokratia (= kunnallisten luottamushenkilöelinten toiminta) Tavoite: Toimiva johtamisen malli selvitetään eri poliittisen johtamisen mallien vaihtoehdot ja poliittisten päättäjien osalta heidän asemansa ja tehtäviensä vahvistaminen selvitetään luottamushenkilöryhmien toiminnan tukeminen ja toimintaedellytysten turvaaminen huomioidaan kunnallisvaalien ja valtuuston toimikauden ajankohdan mahdollinen muuttaminen kuvataan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välinen työnjako ja johtamisjärjestelmä Vuorovaikutus (= edustuksellista osallistumista täydentävä kuntalaisten osallistuminen) Tavoite: Kuntalaisten osallistumisen, vaikutusmahdollisuuksien ja tiedonsaannin parantaminen selvitetään uusia vuorovaikutusrakenteita ja uusia vuorovaikutuskeinoja (mm. vapaakuntakokeilu, alueiden kuuleminen, sähköinen osallistuminen ja viestintä ) huomioidaan lisääntyvä monikielisyys ja monikulttuurisuus palveluissa ja toiminnassa vahvistetaan kolmannen sektorin osallistumista huomioidaan asiakasnäkökulma (palvelujen käyttäjät) erityisesti alueellisten palvelujen järjestämisessä mahdollistetaan epävirallinen yksilötason vaikuttaminen Suora demokratia (=kuntalaisten suora päättäminen esim kansanäänestyksellä) Tavoite: Suoran demokratian keinojen ja käyttömahdollisuuksien kehittäminen edustuksellisen demokratian rinnalla selvitetään kansanäänestyksen järjestämistä selvitetään suoran demokratian muita (esim. aloitejärjestelmä) keinoja

4. Uuden kaupungin vision tarkempi määrittely työryhmämme osalta Keski-Uudenmaan kaupungin visio: Älykäs verkostomainen kaupunki Älykäs kaupunki on kilpailukykyinen vahvojen keskusten verkosto Demokratian kannalta olennaista on hyödyntää sähköistä teknologiaa ja viestintämenetelmiä kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja osallistumisen parantamiseksi. Paikallisidentiteetin merkitys säilyy ja paikalliset ominaispiirteet ja identiteetit luovat pohjan toimivalle verkostomaiselle rakenteelle Kilpailukyky luo pohjaa kestävälle taloudelle ja palveluille Kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien kehittämisessä on keskeistä asukkaiden kannustaminen omatoimisuuteen ja vastuullisuuteen. monikeskuksisuus on mahdollisuus Monikeskuksisessa ja monikulttuurisessa toimintaympäristössä on oleellista panostaa aidon lähidemokratian toteuttamiseen ensimmäinen aitoon kunnanosahallintoon perustuva malli Suomessa Todellisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien tulee perustua taloudellisten resurssien mahdollistamana aitoon lähidemokratiaan ja toimiviin lähipalveluihin Visiotyöpajassa 5.11.2013 nousi esille seuraavia keskeisiä asioita: 1. Luodaan uusi, vuorovaikutteinen päätöksentekomalli 2. Mahdollistetaan teknologinen ja sosiaalinen älykkyys toiminnoissa ja palveluissa 3. Luodaan alueiden vahvuuteen perustuva verkostomainen toimintamalli 4. Lähtökohtana asiakaslähtöinen palveluverkosto 5. Tulevaisuuden kaupungin haasteena on kuntalaisten omatoimisuuden lisääminen, kysynnän vähentäminen ei resurssien jatkuva lisääminen 6. Tulevaisuuden ristiriitaiset haasteet, kuten eri kulttuurin kohtaaminen huomioidaan ennakoivasti - jatkuva vuorovaikutus tärkeää 7. Päätöksenteko perustuu eri vaihtoehtojen väliseen vaikutusten arviointiin

5. Nykytila-analyysi työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun/teeman tuottamisesta kunnittain sekä kuntien yhteistoimintana 5.1 Alueellisen vaikuttamisen nykytila (= edustuksellinen osallistuminen, toimielimet ja toimivalta) VAHVUUDET A. Kunnan sisällä alueellinen vaikuttaminen Toimielimien suora toimivalta tukee osallistumista. Aluepohjaisten yhdistysten ja vaikuttajaryhmien vahva asiantuntemus on hyödynnettävissä. Johtamis- ja toimintakulttuuri tukevat taajamien ja kylien vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa. Päätöksentekorakenteet ovat selkeät ja toiminta on kustannustehokasta. Alueita kehitetään kokonaisvaltaisesti talous huomioiden. Yhdessä tekemällä vaikutetaan vahvemmin kuin yksin toimimalla. Yhdessä olemme enemmän Kuulemisrakenteet ovat tehokkaita ja selkeitä. B. Seudullinen vaikuttaminen Kuuma-yhteistyö on lisännyt kuntien tunnettavuutta ja kuntien yhteistä painoarvoa ja tehostanut ylikunnallista edunvaltaa Helsingin seudulla. Yhteistä omistajaohjausta on tehostettu. HEIKKOUDET A Kunnan sisällä alueellinen vaikuttaminen Ei virallista kunnanosahallintoa, jolloin ei myöskään budjettivaltaa. Taajamien välinen edunvalvonta ei ole kustannustehokasta toimintaa ja voi johtaa kokonaisuuden kannalta kalliisiin ratkaisuihin. Yhdenasian liikkeet saavat painoarvoon suuremman vaikutusarvon. B Seudullinen vaikuttaminen Seudullinen omistajaohjaus on työlästä ja edellyttää sovittuja pelisääntöjä ja koordinaatiota. Seudullisessa toiminnassa on liikaa päällekkäisiä toimijoita, jolloin päätöksenteon rakennetta on vaikea hahmottaa. Kuntien välisten kehitysprojektien vaikutusten arvioinnista ei tiedoteta toimijoille tarpeeksi. Palvelut etääntyvät käyttäjistä ja vaikuttamismahdollisuudet heikkenevät. Nykymalli vie paljon henkilöresursseja suhteessa tulokseen.

5.2 Edustuksellisen demokratian nykytila (= kunnallisten luottamushenkilöelinten toiminta) VAHVUUDET Kunnallisilla toimielimillä on valtaa, vastuuta ja vahva rooli. Luottamushenkilöt ovat lähellä kuntalaisia; on helppo toimia vuorovaikutuksessa. Asiat ovat päätöksentekijöille tuttuja ja lähellä heitä, joten päätöksentekoon panostetaan ja työtä tehdään sydämellä. Paikallisuus vahvistaa yhdessä sopimisen kulttuuria. Hyvä kokemus eri kieliryhmien ja kansanliikkeiden/yhdistysten mukanaolosta päätöksenteossa. Erityisryhmien edunvalvonta (nuorisovaltuustot, vanhusneuvosto) on organisoitu hyvin. Kuntayhteistyö on selkeästi organisoitu. Luottamustoimipaikkoja on tarvittava määrä, ja toimielimiä voidaan perustaa tarpeen mukaan. HEIKKOUDET Äänestysaktiivisuus on laskenut kaikissa vaaleissa 1980-luvulta alkaen. Jotkut ryhmät (ikä-, sukupuoli, sosiaali- tai muut ryhmät) ovat ali- tai yliedustettuna valtuustoissa Strategisen ja operatiivisen johtamisen rajapinta on hämärtynyt. Poliittinen johtajuus ei henkilöidy yhtä selvästi kuin aikaisemmin. Laajat asiakokonaisuudet vievät paljon luottamushenkilöiden aikaa, ja tämä karsii halukkuutta osallistua (mm. työssäkäyvät). Sisäiset jännitteet voivat jumiuttaa päätöksentekoa. Omien ja lähellä olevien etujen turvaaminen voi haitata päätöksentekoa. Omistajaohjaus vaihtelevasti järjestetty, ei yhtenäisiä pelisääntöjä. "Muodollisuus" voi haitata innovointia.

5.3 Vuorovaikutus / edustuksellista demokratiaa täydentävän kuntalaisten osallistumisen nykytila (= edustuksellista osallistumista täydentävä kuntalaisten osallistuminen) VAHVUUDET Hyvä järjestöverkko - yhdistyksiä on paljon ja ne kattavat laajasti kuntalaiset (eri ikäryhmät ja alueet) Päättäjät ovat lähellä, heidät tunnetaan ja heihin on helppo ottaa yhteyttä. Eri kieliryhmien mahdollista osallistua aktiivisesti (erityisesti Sipoo) Hallinnon avoimuus - vuorovaikutuksen kautta hallinnon valmistelu ja päätöksenteko avointa Sähköiset menetelmät mahdollistavat kustannustehokkaan ja suoran vaikuttamisen. Yksittäisten mielipiteiden ja asioiden tuominen keskusteluun on helppoa. Kuuma-yhteistyön toimintatavat ja perinne ovat jo käytössä (mm. Kulttuuri, viestintä) Kylät ja kaupunginosat ovat omaleimaisia ja toiminnallisesti vahvoja Nykyinen kuntakoko ja rakenne on hyvä ja toimiva osallistumisen ja vaikuttamisen näkökulmasta HEIKKOUDET Päällekkäiset / keskenään yhteen sopimattomat järjestelmät ja menetelmät aiheuttavat lisäkustannuksia Luottamushenkilön rooli voi hämärtyä kokonaisuuden näkökulmasta Osallistujien joukko on kapea jonka vuoksi eri ryhmien (esim. kieliryhmät) vaikuttaminen ei tapahdu tasapuolisesti Todellisia vaikuttamismahdollisuuksien puuttumisen vuoksi kuntalaisten kiinnostus osallistua vähenee Kuntalaisvaikuttamisen kautta ei saada riittävää ja nopeaa palautetta Vuorovaikutus perustuu vakiintuneisiin, virallisiin muotoihin, eikä ota riittävästi huomioon uusia vuorovaikutusryhmiä tai kohteita Kuntalaisvaikuttaminen ei aina kohdennu oikein Kuntalaisen mahdollisuudet vaikuttaa asiakkaana palveluihin ovat vähäiset

5.4 Suoran demokratian nykytila (=kuntalaisten suora päättäminen esim. kansanäänestyksellä) VAHVUUDET Suora demokratia tukee, ohjaa ja vahvistaa edustuksellista järjestelmää. Kuntalaisten on helppo lähestyä valmistelijoita ja päätöksentekijöitä. Kuntalaisia on helppo kuulla (kuntalaistilaisuudet, palautteen keruu). Kuntalaisilla on mahdollisuus tehdä aloitteita. Kuntalaisaloitteet viestivät ajankohtaisista asioista. Kansanäänestyksiä on mahdollista järjestää. HEIKKOUDET Suoran demokratian keinot eivät ole vielä aktiivisessa käytössä. Äänestysaktiivisuuden laskun myötä kiinnostus yhteisten asioiden hoitamiseen on vähentynyt. Kansanäänestys on työläs ja kallis järjestää, ellei sitä voida yhdistää muihin vaaleihin. Äänestysaktiivisuus kansanäänestyksissä jää alhaiseksi, jollei sähköinen äänestys ole käytettävissä ja vaalit ovat ei-sitovia. Aloitteiden suuri määrä saattaa hidastaa päätöksentekoa. Asiakkaiden palautteen analysointi ei ole systemaattista. Suoralla demokratialla ei ole riittävää vaikutusta valmisteluun ja päätöksentekoon

6. Nykytila-analyysin yhteenveto Demokratia ja osallistuminen KRITEERI NYKYTILAN EDUT NYKYTILAN HAITAT NYKYTILAN ARVOSANA ALUEELLINEN VAIKUTTAMINEN (EDUSTUKSELLINEN OSALLISTUMINEN) Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Toimintakustannukset ja vaikutukset suhteutettuna asukasmäärään ovat kohtuullisella tasolla Käytännössä ei riittävästi vaikutusmahdollisuuksia (esim. MALY) 0 Sisältää sekä kunnanosahallinnon että seudullisen / alueellisen vaikuttamisen Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Ympäristövaikutukset Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Tarjoaa mahdollisuudet alueelliseen ulkoiseen vaikuttamiseen Käytännössä ei riittävästi vaikutusmahdollisuuksia - Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Mahdollisuus vaikuttaa esim. Kuuman, Helsingin seudun ja valtion suuntaan Käytännössä ei riittävästi vaikutusmahdollisuuksia EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIA (KUNNALLISTEN Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Kunnallisilla toimielimillä on valtaa, vastuuta ja vahva rooli. Luottamushenkilöt ovat lähellä Äänestysaktiivisuus on laskenut kaikissa vaaleissa. Jotkut ryhmät ovat yli- tai aliedustettuina valtuustoissa.

LUOTTAMUSELINTEN TOIMINTA) kuntalaisia. Kuntayhteistyö on hyvin organisoitu. Omistajaohjaus on vaihtelevasti järjestetty. Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Paikallisuus ja yhteinen alueellinen toimiminen vahvistavat yhdessä sopimisen kulttuuria. Omien ja lähellä olevien etujen turvaaminen voi haitata päätöksentekoa. 0 Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Ympäristövaikutukset Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Kokemusta eri kieliryhmien ja kansanliikkeiden/yhdistysten mukanaolosta päätöksenteossa. Sisäiset jännitteet voivat jumiuttaa päätöksentekoa. Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Luottamustoimipaikkoja on tarvittava määrä ja toimielimiä voidaan perustaa tarpeen mukaan. Strategisen ja operatiivisen johtamisen rajapinta on hämärtynyt VUOROVAIKUTUS (EDUSTUKSELLISTA DEMOKRATIAA TÄYDENTÄVÄ KUNTALAISTEN OSALLISTUMINEN) Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen Järjestöverkko on laaja. Hallinto on avointa. Alueet ovat vahvoja ja omaleimaisia. Sähköisten järjestelmien hyödyntäminen. Suhteellisesti korkeat kustannukset. Luottamushenkilöiden rooli voi hämärtyä Sähköiset järjestelmät Korkeat kustannukset 0 Vahvat ja omaleimaiset alueet

ja asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Ympäristövaikutukset Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Järjestöverkko on laaja. Päättäjiä on helppo lähestyä. Alueet ovat vahvoja ja omaleimaisia. Eri ryhmien (esim kieli) on helppo osallistua Vuorovaikutus voi jäädä virallisiin muotoihin, jolloin kiinnostus asioiden hoitoon vähenee Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Järjestöverkko on laaja. Päättäjiä on helppo lähestyä. Sähköiset järjestelmät mahdollistavat helpottavat asiointia. Hallinto on tehokasta. Eri ryhmien (esim kieli) on helppo osallistua Suhteellisesti korkeat kustannukset. luottamushenkilöiden rooli voi hämärtyä. Kiinnostus asioiden hoitoon voi vähentyä jos vuorovaikutus jää virallisiin muotoihin SUORA DEMOKRATIA Palvelujen saatavuus ja tehokkuus Kuntalaiset voivat vaikuttaa mm. tekemällä aloitteita tai antamalla palautetta. Aloitteiden käsittely on keskimäärin nopeaa. Hallinnon jäykkyys ja resurssien puute saattaa estää / hidastaa parannusehdotusten toteuttamista. Aloitteiden määrä saattaa hidastaa päätöksentekoa. Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Ympäristövaikutukset

Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Kaikki väestöryhmät voivat suoran demokratian menetelmillä saada asiansa käsittelyyn. Eri väestöryhmille tarjotaan palveluja tasapuolisesti. Eräät väestöryhmät eivät ole kiinnostuneita yhteiskunnan asioista tai eivät ole tietoisia suoran demokratian mahdollisuuksista. 0 Hallinnon tehokkuus ja paikallinen vaikuttaminen Suora demokratia tukee, ohjaa ja vahvistaa edustuksellista järjestelmää ja mahdollistaa kuntalaisten osallistumista kunnalliseen päätöksentekoon Suoran demokratian mahdollisuuksia käytetään liian vähän. Kansanäänestyksen kautta asioiden käsittelyyn saaminen on säännelty. Suoran demokratian keinot eivät aina johda toivottuun tulokseen.

7. Johtopäätökset nykytila-analyysistä Demokratian ja osallistumisen nykytila-analyysissa tarkasteltiin alueellisia vaikutusmahdollisuuksia, kunnallisten luottamushenkilöelinten toimintaa, asukkaiden muuta vuorovaikutusta ja suoraa demokratiaa. Alueellisessa vaikuttamisessa keskityttiin sekä kunnan sisäiseen että seudulliseen vaikuttamiseen. Tällä hetkellä kunnissa ei ole varsinaista kunnanosahallintoa. Kuntalaiset eivät pääse vaikuttamaan omaa aluetta koskeviin asioihin. Seudullisesti KUUMA- yhteistyö on lisännyt kuntien painoarvoa Helsingin seudulla ja valtioon nähden. Kokonaisuudessaan alueellinen vaikuttaminen ei kuitenkaan toimi riittävän tehokkaasti. Edustuksellista demokratiaa täydentävä kuntalaisten osallistuminen toimii hyvin. Nykyisillä kunnallisilla toimielimillä on valtaa, vastuuta ja vahva rooli. Luottamushenkilöt ovat lähellä kuntalaisia ja vuorovaikutus on toimivaa. Kuntien välinen yhteistyö on varsin selkeästi organisoitu (esim. kuntayhtymät). Todelliset vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin seututasolla suhteellisen vähäiset. Ongelmana kunnissa on se, että äänestysaktiivisuus on laskenut kaikissa vaaleissa 1980-luvulta alkaen Vuorovaikutus kuntien sisällä toimii varsin hyvin. Yhdistyksiä ja järjestöjä on paljon ja ne toimivat myös osittain ylikunnallisina. Avoin hallinto antaa mahdollisuuksia vaikuttaa sekä valmisteluun että päätöksentekoon. Tätä tukevat erityisesti sähköiset vaikutusmahdollisuudet. Asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien todelliset vaikutusmahdollisuudet vaihtelevat kuitenkin eri sidosryhmien välillä varsin paljon. Suoran demokratian näkökulmasta nykytila on haasteellinen. Kansanäänestys on työläs ja kallis ja sitä käytetään varsin vähän. Kuntalaisaloitteita tehdään jossain määrin ja niiden vaikutukset ovat suhteellisen vähäiset. Kuntalaisten on helppo lähestyä luottamushenkilöitä ja kuntalaisten mielipiteitä kuullaan keräämällä erilaista palautetta. Suora demokratia ei tällä hetkellä kunnissa toimi kovinkaan tehokkaasti. Demokratian ja osallistumisen näkökulmasta uudella Keski-Uudenmaan kaupungilla on haasteensa, mutta myös tuhannen taalan paikka kehittää aitoa osallistumista. Liitteet Liite 1. Luottamushenkilöorganisaatio