Liite 2. SWOT-analyysi. Alueellinen vaikuttaminen (= edustuksellinen osallistuminen, toimielimet ja toimivalta) HEIKKOUDET VAHVUUDET

Transkriptio

1 Liite 2 SWOT-analyysi Alueellinen vaikuttaminen (= edustuksellinen osallistuminen, toimielimet ja toimivalta) A. Kunnan sisällä alueellinen vaikuttaminen Toimielimien suora toimivalta tukee osallistumista. Aluepohjaisten yhdistysten ja vaikuttajaryhmien vahva asiantuntemus on hyödynnettävissä. Johtamis- ja toimintakulttuuri tukevat taajamien ja kylien vaikutusmahdollisuuksia päätöksenteossa. Päätöksentekorakenteet ovat selkeät ja toiminta on kustannustehokasta. Alueita kehitetään kokonaisvaltaisesti talous huomioiden. Yhdessä tekemällä vaikutetaan vahvemmin kuin yksin toimimalla. Yhdessä olemme enemmän Kuulemisrakenteet ovat tehokkaita ja selkeitä. B. Seudullinen vaikuttaminen Kuuma-yhteistyö on lisännyt kuntien tunnettavuutta ja kuntien yhteistä painoarvoa ja tehostanut ylikunnallista edunvaltaa Helsingin seudulla. Yhteistä omistajaohjausta on tehostettu. A Kunnan sisällä alueellinen vaikuttaminen Ei virallista kunnanosahallintoa, jolloin ei myöskään budjettivaltaa. Taajamien välinen edunvalvonta ei ole kustannustehokasta toimintaa ja voi johtaa kokonaisuuden kannalta kalliisiin ratkaisuihin. Yhdenasian liikkeet saavat painoarvoon suuremman vaikutusarvon. B Seudullinen vaikuttaminen Seudullinen omistajaohjaus on työlästä ja edellyttää sovittuja pelisääntöjä ja koordinaatiota. Seudullisessa toiminnassa on liikaa päällekkäisiä toimijoita, jolloin päätöksenteon rakennetta on vaikea hahmottaa. Kuntien välisten kehitysprojektien vaikutusten arvioinnista ei tiedoteta toimijoille tarpeeksi. Palvelut etääntyvät käyttäjistä ja vaikuttamismahdollisuudet heikkenevät. Nykymalli vie paljon henkilöresursseja suhteessa tulokseen.

2 MAHDOLLISUUDET Vahva vaikutusvalta ympäröivään seudulliseen hallintoon Työnjaon epäonnistuminen (keskushallinto vs alue) Volyymien ja osaamisen hyödyntäminen/luottamushenkilöasiantuntijoita riittää joka lähtöön Kolmannen sektorin ja eräiden muiden ryhmien (esim. nuoret) osallistumismahdollisuuksien kehittäminen Lähidemokratia parantuu - taajamien ja kylien erityistarpeisiin ja mahdollisuuksiin voidaan paneutua - yritysten vaikuttamismahdollisuudet selkeitä johtuen päätöksentekorakenteesta esim. kaavoituksen osalta - kustannustehokas toteuttaminen, jos myös budjettivaltaa kunnan alueille - kuulemisrakenteet tehokkaita ja selkeitä - kolmannelle sektorille mahdollisuus siirtää joitakin kunnallisia tehtäviä (asiantuntemus ja järjestöjen kattavuus) Kuntayhtymämallissa erikoistumis- ja kehitysmahdollisuudet hyvät, laajempien kokonaisuuksien haasteiden ratkaisumahdollisuud. Kyvyttömyys uuteen yhtenäiseen päätöksentekoon Toimintatasojen lisääntyminen Kokonaisetu ja kilpailukyky vaarantuu Kustannusvaikutus kustannusten kasvu? Kokonaisnäkemys vaarantuu (strategia) - kustannusten karkaaminen itsenäisten organisaatiorakenteiden kasvaessa - strateginen näkemys katoaa osakokonaisuuksien myötä - valta ja vastuusuhteet sekä työnjako sekoittuvat, jolloin helposti epäselviä tehtäväjakoja ja valtasuhteita - kuntalaisen hahmottaa seudullisen vaikuttamisen vastuita ja valtasuhteita - Kuuma-kuntien vaikutusmahdollisuudet kalpenevat isojen ikeen alla. - kuntayhtymät alkavat elää omaa elämäänsä, erityisesti pienten osakkaiden vaikutusmahdollisuudet kapenevat Edustuksellinen demokratia (= kunnallisten luottamushenkilöelinten toiminta) Kunnallisilla toimielimillä on valtaa, vastuuta ja vahva rooli. Luottamushenkilöt ovat lähellä kuntalaisia; on helppo toimia vuorovaikutuksessa. Asiat ovat päätöksentekijöille tuttuja ja lähellä heitä, joten päätöksentekoon panostetaan ja työtä Äänestysaktiivisuus on laskenut kaikissa vaaleissa 1980-luvulta alkaen. Jotkut ryhmät (ikä-, sukupuoli, sosiaali- tai muut ryhmät) ovat ali- tai yliedustettuna valtuustoissa Strategisen ja operatiivisen johtamisen rajapinta on hämärtynyt.

3 tehdään sydämellä. Paikallisuus vahvistaa yhdessä sopimisen kulttuuria. Hyvä kokemus eri kieliryhmien ja kansanliikkeiden/yhdistysten mukanaolosta päätöksenteossa. Erityisryhmien edunvalvonta (nuorisovaltuustot, vanhusneuvosto) on organisoitu hyvin. Kuntayhteistyö on selkeästi organisoitu. Luottamustoimipaikkoja on tarvittava määrä, ja toimielimiä voidaan perustaa tarpeen mukaan. Poliittinen johtajuus ei henkilöidy yhtä selvästi kuin aikaisemmin. Laajat asiakokonaisuudet vievät paljon luottamushenkilöiden aikaa, ja tämä karsii halukkuutta osallistua (mm. työssäkäyvät). Sisäiset jännitteet voivat jumiuttaa päätöksentekoa. Omien ja lähellä olevien etujen turvaaminen voi haitata päätöksentekoa. Omistajaohjaus vaihtelevasti järjestetty, ei yhtenäisiä pelisääntöjä. "Muodollisuus" voi haitata innovointia. MAHDOLLISUUDET Vahvat luottamustoimielimet Poliittisten ryhmien tukemisen mahdollisuudet Yhteistyö viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä on helppoa Kuntayhtymät / vaikutusvallan parantaminen (Kuuma yhteisesti) Erityisosaamisen hyödyntäminen Vaalijärjestelmän kehittäminen lisäisi äänestysaktiivisuutta jolloin laajempi näkemys saataisiin esiin Etääntyminen asukkaista/yrityksistä Alueelliset toimielimet jäävät ilman todellista vaikutusvaltaa Oman kylän vaikuttaminen tärkeämpää kuin kokonaisuuteen katsominen Päättäjät eivät voi antaa tarpeeksi aikaa tehtäviinsä Strateginen kokonaissuunnittelu vaikeaa Kustannusvaikutus? Valtuuston rooli voi hämääntyä Vallan keskittyminen kaventaa yksittäisten kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia Positiivinen paine muutokseen vähenee - toiset hoitaa Ei kiinnostusta osallistua päätöksentekoon suuren työmäärän vuoksi Toimielinuudistuksiin ei olla valmiita Taajamien väliset riidat

4 Vuorovaikutus / edustuksellista demokratiaa täydentävä kuntalaisten osallistuminen (= edustuksellista osallistumista täydentävä kuntalaisten osallistuminen) Hyvä järjestöverkko - yhdistyksiä on paljon ja ne kattavat laajasti kuntalaiset (eri ikäryhmät ja alueet) Päättäjät ovat lähellä, heidät tunnetaan ja heihin on helppo ottaa yhteyttä. Eri kieliryhmien mahdollista osallistua aktiivisesti (erityisesti Sipoo) Hallinnon avoimuus - vuorovaikutuksen kautta hallinnon valmistelu ja päätöksenteko avointa Sähköiset menetelmät mahdollistavat kustannustehokkaan ja suoran vaikuttamisen. Yksittäisten mielipiteiden ja asioiden tuominen keskusteluun on helppoa. Kuuma-yhteistyön toimintatavat ja perinne ovat jo käytössä (mm. Kulttuuri, viestintä) Kylät ja kaupunginosat ovat omaleimaisia ja toiminnallisesti vahvoja Nykyinen kuntakoko ja rakenne on hyvä ja toimiva osallistumisen ja vaikuttamisen näkökulmasta Päällekkäiset / keskenään yhteen sopimattomat järjestelmät ja menetelmät aiheuttavat lisäkustannuksia Luottamushenkilön rooli voi hämärtyä kokonaisuuden näkökulmasta Osallistujien joukko on kapea jonka vuoksi eri ryhmien (esim. kieliryhmät) vaikuttaminen ei tapahdu tasapuolisesti Todellisia vaikuttamismahdollisuuksien puuttumisen vuoksi kuntalaisten kiinnostus osallistua vähenee Kuntalaisvaikuttamisen kautta ei saada riittävää ja nopeaa palautetta Vuorovaikutus perustuu vakiintuneisiin, virallisiin muotoihin, eikä ota riittävästi huomioon uusia vuorovaikutusryhmiä tai kohteita Kuntalaisvaikuttaminen ei aina kohdennu oikein Kuntalaisen mahdollisuudet vaikuttaa asiakkaana palveluihin ovat vähäiset

5 MAHDOLLISUUDET Uudet toimintatavat (sähköinen asiointi), some Paikallistuntemuksen hyödyntäminen Tietotekniikka (valmistelu + päätöksenteko) Vaikuttaa ennalta asioihin) Kohdistuu suoraan palvelujen käyttäjiin Oma-aloitteisuus kasvaa Vastuullisuus kasvaa Teknologian kehittyminen lisää uusia kustannustehokkaita mahdollisuuksia ja eri kieli ryhmien vaikutusmahdollisuuksien toteutumista Passiivisuus lisääntyy Kalliita teknologiaratkaisuja ei voi hyödyntää (esim viestintä, kokoushallinta) Turhaa työtä? Osaoptimointi Väärinymmärrysten määrä lisääntyy (viestinnän vaikeus kun useita toimijoita) Osaamispuute ja fasiliteettivajaus Suora demokratia (=kuntalaisten suora päättäminen esim. kansanäänestyksellä) Suora demokratia tukee, ohjaa ja vahvistaa edustuksellista järjestelmää. Kuntalaisten on helppo lähestyä valmistelijoita ja päätöksentekijöitä. Kuntalaisia on helppo kuulla (kuntalaistilaisuudet, palautteen keruu). Kuntalaisilla on mahdollisuus tehdä aloitteita. Kuntalaisaloitteet viestivät ajankohtaisista asioista. Kansanäänestyksiä on mahdollista järjestää. Suoran demokratian keinot eivät ole vielä aktiivisessa käytössä. Äänestysaktiivisuuden laskun myötä kiinnostus yhteisten asioiden hoitamiseen on vähentynyt. Kansanäänestys on työläs ja kallis järjestää, ellei sitä voida yhdistää muihin vaaleihin. Äänestysaktiivisuus kansanäänestyksissä jää alhaiseksi, jollei sähköinen äänestys ole käytettävissä ja vaalit ovat ei-sitovia. Aloitteiden suuri määrä saattaa hidastaa päätöksentekoa. Asiakkaiden palautteen analysointi ei ole systemaattista. Suoralla demokratialla ei ole riittävää vaikutusta valmisteluun ja päätöksentekoon

6 MAHDOLLISUUDET Uusien keinojen käyttöönotto "puhtaalta pöydältä" Voidaan saada käsittelyyn asioita, jotka muuten jäisivät käsittelemättä Kuntalaisten palaute voidaan entistä enemmän huomioida Kansanäänestyksiä voi järjestää Voi tehdä kansanäänestysaloite Kuntalaisaloitteen kautta voi saada asian käsittelyyn Nykyinen tekniikka mahdollistaa osallistumista Demokratiavaje? Mitättömät aloitteet työläitä käsitellä Kansanäänestys ei sitova turhauttava vaikutus Äänestysaktiivisuus alhainen kansanäänestyksissä Aloitteilla voidaan politikoida Demokratian toteutuminen (aiemmat päätökset) Politikointi (aloitteet) Jollei eriytetä vaaleista niin voi sekoittaa normaalien vaalien tulosta ja äänestysaktiivisuuttaj Jollei kansanäänestys ole sitova, niin turhautuminen - koetaan ettei kuitenkaan voi vaikuttaa Aloitteilla pyritään muuttamaan jo päätettyjä ja toteutettuja asioita Tiedonsaannin parantaminen (mm. tietoverkot) kansanäänestysten lisääminen Aloiteoikeus lisää demokratiaa / vaikuttamista Kansanäänestys avaa uusia vaikutusmahdollisuuksia laajoille kuntalaisten joukolle Aloitteet takaavat kaikille yhdenmukaisen vaikuttamiskanavan (paitsi jos ei hallitse kieltä Aloitteet tekijän kannalta kustannustehokas tapa