KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON SELVITYKSEN TYÖ- SUUNNITELMA

Transkriptio

1 Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys SEURANTARYHMÄ 1 (7) TYÖSUUNNITELMA KAKSIPORTAISEN SEUTUHALLINNON SELVITYKSEN TYÖ- SUUNNITELMA Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Kirkkonummi Vihti Hyvinkää Sipoo Uudenmaan liitto

2 2 (7) Tavoitteet Tavoitteena on selvittää yhdessä Helsingin seudun kuntien kesken kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat ottaen huomioon hallinnon tehostuminen, paikallisdemokratian toimivuus sekä kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus. Nykyisten seudullisten yhteisöjen ja vaihtoehtoisten kaksiportaisten seutuhallintomallien etujen ja haittojen arviointi tehdään palvelujen näkökulmasta ottaen huomioon ainakin talous, palvelutaso- ja rakenne, toiminta- ja johtamisjärjestelmä, henkilöstö ja ruotsinkieliset palvelut. Palvelujen lisäksi tarkastellaan ympäristöä, maankäyttöä, asumista ja liikennettä, kilpailukykyä, sosiaalista eheyttä ja segregaation estämistä, päätöksenteon demokraattisuutta ja osallisuuden edistämistä. Seutuhallintomalleja vertaillaan myös Euroopan metropolialueiden seutuhallintoon, erityisesti palvelujen tuotannon ja edustuksellisuuden sekä demokratian kannalta. Lisäksi seurataan Espoon kaupungin toimeksiannosta tehtävää tutkimusta ja sen tuloksia metropolialueen kilpailukyvystä. Seurantaryhmä Selvityksen poliittisesta seurannasta seudulla vastaa seudun kuntien ja kuntaryhmien luottamushenkilöistä koostuva poliittisesti edustava seurantaryhmä. Ryhmän puheenjohtajan toimii Helsingin kaupungin nimeämä edustaja. Ryhmän jäsenet jakautuvat kuntien ja kuntaryhmien kesken seuraavasti: Helsinki (4), Espoo (3), Vantaa (3), Kauniainen (1), KUUMA - seutu (3), Kuntaryhmä Neloset (2). Seurantaryhmä seuraa ja ohjaa selvityksen laadintaa ja työn etenemistä. Se ei kuitenkaan tee suosituksia tai päätöksiä selvityksen tulosten perusteella. Helsingin seudun yhteistyökokousta informoidaan säännöllisesti selvityksen etenemisestä tilannekatsauksilla. Kukin mukana oleva kaupunki ja kunta informoi kaupungin- /kunnanvaltuustoja ja -hallituksia säännöllisesti omia käytäntöjä noudattaen. Kukin kaupunki ja kunta hoitaa omien sääntöjensä ja käytäntöjensä mukaan kokouspalkkiot. Seurantaryhmälle asiat esittelee ohjausryhmän puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja taikka ryhmän muu jäsen. Seurantaryhmän kokouksiin osal-

3 3 (7) listuvat asiantuntijoina myös ohjausryhmän jäsenet. Seurantaryhmän sihteeristönä toimii ohjausryhmän sihteeristö. Ohjausryhmä Selvityksen toteutuksesta vastaa seudullinen ohjausryhmä. Ohjausryhmän muodostaa PKS-kaupunkien kaupunginjohtajat (4), KUUMA-seudun edustajat (2) ja kuntaryhmä Nelosten edustajat (2) sekä Uudenmaan liiton edustaja (1). Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Vantaan kaupunginjohtaja Juhani Paajanen. Ohjausryhmällä on valmistelusihteeristö, jossa on edustettuna pääkaupunkiseudun kaupungit sekä KUUMA -seutu ja kuntaryhmä Neloset. Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata ja valvoa selvityksen toteutusta suhteessa tavoitteisiin ja työsuunnitelmaan. Ohjausryhmä valmistelee asiat seurantaryhmälle. Ohjausryhmä päättää työryhmien puheenjohtajista ja jäsenistä, antaa työryhmille toimeksiannot, seuraa työryhmien työtä sekä hyväksyy työryhmien työsuunnitelmat ja raportit. Ohjausryhmä hyväksyy työryhmien omien työsuunnitelmien ja esitysten pohjalta sisällön tuotantoon liittyvän ulkopuolisen asiantuntija- ja tutkimustyön tilaamisen sekä muut selvitystyöhön liittyvät työryhmäkustannukset. Helsingin seudun kuntajohtajien valmistelukuntaa informoidaan säännöllisesti työn etenemisestä. Lisäksi ohjausryhmä seuraa ympäristöministeriön, valtiovarainministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta tehtävää metropolialueiden hallintomallien kansainvälistä vertailuselvitystä sekä Espoon kaupungin toimeksiannosta tehtävää tutkimusta metropolialueen kilpailukyvystä. Seudun toimintaympäristön tarkastelu Selvityksen aluksi toteutetaan seudun toimintaympäristön tarkastelu. Seudun toimintaympäristön tulevaisuuden keskeisten muutosten analysointi toteutetaan selvityksessä kehityskuva- ja kehitysindikaattoritarkasteluna tähän nimetyssä työryhmässä. Työryhmä valitsee tarkasteluun rajatun määrän seudun kehitykseen vaikuttavia keskeisiä toimintaympäristön muutostekijöitä eli avainindikaattoreita, joita tarkastellaan lähemmin nykytilan ja oletetun kehityssuunnan osalta. Tarkastelussa hyödynnetään mahdollisimman paljon jo tehtyjä selvityksiä niitä päivittäen ja tarvittaessa seudullisesti laajentaen sekä MAL-neuvottelukunnan alaisuudessa tehtyjä maakäytön suunnitelmia ja kehityskuvatarkasteluja sekä Uudenmaan liitossa tehtyä maankäytöllistä suunnittelua.

4 4 (7) Selvityksessä tarkasteltavia seudun erityispiirteitä voivat olla esimerkiksi: -väestömuutokset, muuttoliike, maahanmuuttajat, -työllisyys, työpaikat, elinkeinorakenne, pendelöinti -kuntatalous -palvelujen peittävyys, palvelutuotanto ja sen eri muodot -kuntalaisaktiivisuus, osallisuus, demokratia -segregaatio -viheralueet ja ympäristö, ilmasto -kaupunkirakenteen muutokset -maankäytön suunnitelmat ja kehityskuvat; maankäyttö, asuminen ja liikenne Työryhmä seuraa tiiviisti Espoon kaupungin käynnistämää tutkimusta metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseksi. Espoon kaupunki antaa tutkimustulokset työryhmien käyttöön. Seudun toimintaympäristön tarkastelu valmistuu viimeistään keväällä Työryhmät Selvitystyön toteutus tapahtuu ohjausryhmän alaisissa työryhmissä pääosin virkatyönä ja tarvittavilta osin ulkopuolista tutkimus- ja asiantuntijaapua käyttäen. Työryhmät tekevät omat työsuunnitelmansa. Ohjausryhmä hyväksyy työsuunnitelmat ja sisällön tuotantoon liittyvän mahdollisen ulkopuolisen asiantuntija- ja tutkimustyön tilaamisen sekä muut selvitystyöhön liittyvät työryhmien kustannukset työryhmien työsuunnitelmien esitysten pohjalta. Selvityksen tukipalvelut taloushallinnon ja viestinnän osalta tulevat Vantaan kaupungilta. Työryhmien kokouspaikkojen valinnassa noudatetaan mahdollisuuksien mukaan alueellista tasapuolisuutta. Pääkaupunkiseudun henkilöstöseurantaryhmä ja KUUMA-seudun henkilöstöryhmä seuraa selvityksen toteutusta. Työryhmissä on enintään 14 jäsentä. Työryhmien sihteerit tulevat työryhmän puheenjohtajakunnasta. Ohjausryhmä päättää työryhmien kokoonpanosta. Työryhmät ovat seuraavia:

5 5 (7) 1. Demokratia (päätöksenteko, asukasvaikuttaminen ja organisaatiorakenne) 2. Sosiaali- ja terveyspalvelut 3. Varhaiskasvatus ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut 4. Kuntatalous ja tukipalvelut (tilahallinta, taloushallinto, tietohallinto, hankinta, energia) 5. Maankäyttö, asuminen, liikenne, ympäristö 6. Kansainvälinen kilpailukyky (ml. elinkeinopalvelut) 7. Toimintaympäristötyöryhmä (edellä mainittu työryhmä, jonka työ valmistuu ennen muita työryhmiä, toimeksianto erillinen) Työryhmät tekevät aluksi nykytila-analyysin tarkastelun kohteenaan olevan palvelun seudullisesta tuottamisesta. Myös muut kuin palvelutyöryhmät tarkastelevat nykytilaa. Selvityksessä tarkasteltavia seudullisia yhteisöjä ja toimijoita ovat: HUS, kunnalliset ammattikorkeakoulut, HSY, HSL, Uudenmaan liitto, Uudenmaan virkistysalueyhdistys, Helsingin seudun yhteistyökokous, pääkaupunkiseudun neuvottelukunta, pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä, KUUMA- seutu ja kuntaryhmä Neloset. Työryhmät arvioivat kaksiportaisten seutuhallintovaihtoehtojen seudullisen palvelutuotannon mahdollisuudet ja laajuuden sekä sen edut ja haitat hyödyntäen soveltuvin osin alla lueteltuja näkökulmia: Hallinnon tehostuminen ja paikallisdemokratian toimivuus - hallinnon tehostuminen - johtamisjärjestelmät ja -kulttuurit - päätöksenteon demokraattisuus - paikallisdemokratian toimivuus ja asukasvaikuttaminen - edunvalvonta valtioon Kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus - kustannustehokkuus - palvelujen saatavuus - palvelutaso- ja rakenteet - palvelujen tuotanto- ja rahoitusmalli - työvoiman saatavuus - ruotsinkieliset palvelut - suhde 3. sektorin toimijoihin Seudun kilpailukyky Ympäristövaikutukset Maahanmuuttajat, segregaatio ja sosiaalinen eheys Alueellinen kattavuus Työryhmät arvioivat palvelujen kehittämistä kaksiportaisen seutuhallinnon vaihtoehdoissa. Ohjausryhmän toimeksiannossa työryhmille täsmenne-

6 6 (7) tään selvityksessä tarkasteltavat kaksiportaisen seutuhallinnon vaihtoehtojen päälinjaukset. Kansainvälinen vertailu Seutuhallintomalleja vertaillaan myös Euroopan metropolialueiden seutuhallintoon, erityisesti palvelujen tuotannon ja edustuksellisuuden sekä demokratian kannalta. Seudun toimijoiden ja hallinnon kansainvälinen vertailu tehdään valittujen Euroopan metropolien osalta kirjallisuusanalyysinä ja asiantuntija-haastatteluna. Tarkastelussa voi olla mukana esimerkiksi Lontoon seutu, Kööpenhaminan seutu, Pariisin seutu, Tukholman seutu ja Euroopan ulkopuolelta Toronton seutu. Tältä osin seurataan mahdollisuuksien mukaan valtion käynnistämää selvitystä kansainvälisten metropolialueiden vertailusta, jotta ei tehdä päällekkäistä työtä. Kansainvälisen vertailun toteutuksesta ja laajuudesta päättää ohjausryhmä. Aikataulu Työryhmien työn tuloksista valmistuu kirjallinen raportti. Työryhmät tuottavat ohjausryhmän toimeksiannon mukaisesti väliraportit keväällä Työryhmien loppuraportit valmistuvat elokuun loppuun Toimintaympäristötyöryhmän työ valmistuu jo aiemmin keväällä Työryhmien tulokset kootaan ohjausryhmän alaisuudessa selvitysraportiksi. Selvitys valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2010 loppuun mennessä. Viestintä Kukin kaupunki noudattaa omia viestintäperiaatteitaan sisäisessä viestinnässä luottamushenkilöille ja henkilöstölle. Seurantaryhmän ja ohjausryhmän viestinnästä vastaavat ryhmien puheenjohtajat ja sihteerit Vantaan viestintäyksikön avustuksella. Selvityksestä tiedotettaessa tärkeimpiä kohderyhmiä ovat seudun asukkaat, muut sidosryhmät ja yhteistyökumppanit Helsingin seudulla. Seutuhallintoselvityksen etenemisestä tiedotetaan Vantaan kaupungin internetsivuilla ( >> Päätöksenteko >> PKS -selvitykset). Selvityksen etenemisestä tiedotetaan siellä avoimesti ja selkeästi kuntalaista mahdollisimman hyvin palvelevalla tavalla. Ajankohtaisia asioita nostetaan sivuille toimituksellisessa muodossa, joten viestintä ei rajoitu ainoastaan

7 7 (7) muistioista tiedottamiseen. Lisäksi seudun kuntalaisille tarjotaan mahdollisuus oma-aloitteiseen kansalaiskeskusteluun Vantaan internetsivuilla. Helsinginseutu.fi -sivuille avataan omat sivut seutuhallintoselvitykselle. Kukin mukana oleva kaupunki linkittää omat sivunsa tänne. Seutuportaaliin kootaan seurantaryhmän kokousten esityslistat ja muistiot. Helsinginseutu.fi -sivujen ylläpidosta vastaa Helsingin kaupunki. Keskeisistä ajankohtaisista asioista laaditaan tarvittaessa mukana olevien kuntien/kuntaryhmien yhteinen lehdistötiedote. Lehdistötiedotteet laaditaan Vantaan kaupungin viestintäyksikön aloitteesta. Selvitystyön loppuraportin ja sen internetversion ulkoasun suunnittelu toteutetaan ulkopuolisena työnä Vantaan viestintäyksikön toimesta. Kustannukset Selvitystyö tullaan toteuttamaan pääosin virkatyönä. Kustannuksia voi tulla ulkopuolisista asiantuntija- ja tutkimuspalveluista sekä selvitystyön toteutuksen kannalta muista tarpeellisista kustannuksista (esim. raporttien painatus ja suunnittelu). Kustannukset selviävät työryhmien tehtyä omat työsuunnitelmaesityksensä. Ohjausryhmä hyväksyy työryhmien kustannusesitykset työryhmien työsuunnitelmien ja ehdotuksen pohjalta sekä päättää kustannusten jakamisesta.