Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Transkriptio

1 Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo

2 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto, tehtävät ja työmuodot 3. Kunnan ja kylätoimijoiden yhteistyö paikallisessa kehittämisessä 2

3 Paikkaperustainen kehittäminen place based policy Aluekehittäminen ja aluepolitiikka, joka tunnistaa monimuotoisuuden ja ottaa huomioon paikan lähtökohdat ja tarpeet. Paikkaperustaista tehdään kaikilla tasoilla kansainvälisestä paikalliseen. Paikallisilla olosuhteilla on merkitystä, kun tarkastellaan ihmisen elinympäristöä, hyvinvointia, toimintaa, kulttuuria ja kokemuksia. 3

4 Paikkaperustainen kehittäminen Paikkaperustainen kehittäminen vahvistaa sujuvan arjen rakenteita ja parantaa elämänlaatua Kehittämisessä ymmärretään alueen resurssit ja toimintamahdollisuudet oleellinen ero eri paikkojen välillä. Kansallisessa Maaseutupolitiikan kokonaisohjelmassa on paikkaperustainen kehittäminen otettu ohjelman lähtökohdaksi 4

5 Mikä YTR on? Valtioneuvoston asettama yhteistyöelin ja verkostomainen työtapa, johon osallistuu satoja ihmisiä useista ministeriöistä ja muista organisaatioista 36 jäsentä ja varajäsentä 30 organisaatiosta, 6. toimikausi Pääsihteeri ja sihteeristö (noin 20 jäsentä) Teema- ja työryhmien ja niiden alueellisten ryhmien jäsenet Valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttajat Suomen maaseutupolitiikan verkostoon kuuluu lisäksi tuhansia toimijoita hallinnosta, tutkimus- ja koulutusorganisaatioista sekä yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta kylistä kansainväliselle tasolle saakka. 5

6 6

7 YTR:n tehtävät 1/2 1. Maaseutupoliittisen kokonaisohjelman sekä Maaseutupoliittisen toimenpideohjelman toteuttaminen ja seuranta hallinnonalojen ja hallinnon ulkopuolisten toimijoiden yhteistyönä sekä hallituksen maaseutupoliittisten linjausten valmistelu ja toteuttaminen hallituksen apuna 2. Maaseutupolitiikan ja maaseudun kehittämisen rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen verkostomaiseen toimintaan ja kumppanuuteen perustuen ja tukemaan paikkaperusteista politiikkaa 3. Teemakohtainen kehittämistyö erityisesti maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa määritellyillä temaattisilla painopistealoilla 4. Maaseutututkimuksen ja -osaamisen vahvistaminen mm. valtakunnallisilla maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeilla 7

8 YTR:n tehtävät 2/2 5. Maaseututoimijoiden kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen ja kokemustenvaihdon edistäminen 6. Maaseutuvaikutusten arvioinnin kehittäminen ja käyttöönoton edistäminen ja seuranta 7. Vaikuttaminen mm. osallistumalla ja antamalla lausuntoja useilla hallinnonaloilla vireillä oleviin maaseutupoliittisesti merkittäviin hankkeisiin 8. Paikallisen kehittämisen rakenteiden ja työtapojen vahvistaminen 9. Maaseudun, saariston ja kaupungin vuorovaikutuksen ja yhteistyön edellytysten parantaminen yhdessä kaupunkipolitiikan yhteistyöryhmän, saaristoasiain neuvottelukunnan sekä muiden osapuolien kanssa 10. Kansallisen ja EU:n maaseutu- ja aluepolitiikan yhteensovittamiseen osallistuminen. 8

9 YTR:n verkostot Tukevat maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toteuttamista Verkostoissa 1-3 erityisasiantuntijaa, jotka toimivat osittain YTR:n rahoittamina 1. Kansalaistoiminta 2. Elämänlaatu 3. Infra ja maankäyttö 4. Elinkeinot ja osaaminen 5. Ekosysteemipalvelut 6. Harvaan asuttu maaseutu 7. Identitetsbaserat nätverk - IDNET Verkostojen toiminta on avointa kaikille kiinnostuneille! 9

10 1 Kansalaistoiminnan verkoston tavoitteet lähidemokratia toimii maaseudulla hyvin kansalaisyhteiskunta on aktiivinen kansalaistoimijoiden ja kuntien yhteistyö sujuu, jolloin paikallinen kehittäminen on vahvaa maaseudun asukkaat ja yhteisöt osallistuvat ja vaikuttavat yhteiskunnan ja lähiympäristön kehittämiseen sekä sitä koskevaan päätöksentekoon monipuolisesti 10

11 2 Elämänlaatuverkoston tavoitteet VISIO: Tavoitteena vuoteen 2020 on, että maaseudulla asuminen ja eläminen on monipuolista. Laadukkaat palvelut mahdollistavat hyvinvoinnin, asumisen ja yrittämisen maaseudulla. Palvelut on tuotettu asukkaiden lähtökohdista, eri väestö- ja ikäryhmät huomioiden ja siten, että ne vahvistavat ihmisten osallisuutta yhteisöjensä ja yhteiskunnan jäseninä. Palvelut ja arjen tuki: tavoitteena on palvelumallien kehittäminen ja käyttöönotto. Työssä otetaan huomioon lähipalvelujen saavutettavuus ja arjen sujuvuus. MPO Maaseutuasuminen: tavoitteena on lisätä tietoa maaseudun erilaisista asumismuodoista kuten esim. yhteisöllinen asuminen. Opetus: tavoitteena on tuoda esille ja toimia aloitteellisena opetuksen uusissa järjestämisratkaisuissa sekä tukea lähi- ja pienkoulukeskustelua. 11

12 Kunnan ja kylätoimijoiden yhteistyö lähidemokratia Kuntalaki mahdollistava, tarkoituksena luoda edellytykset kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumiselle kunnan toiminnassa. 5. luku Kunnan asukkaiden osallistumisoikeus 22 (nyk. 27) kansalaisraati, osallistuva budjetointi ym. alueelliset toimielimet 37 Vaatii asennemuutosta meissä kaikissa! 12

13 Palvelut Yhteistyö, julkinen, yksityinen ja kolmas sektori, uudet toimintatavat Normijoustot Hyvät käytännöt leviämään, pilottihankkeita Kylien mahdollisuudet tuottaa palveluita Mitä SOTE- tuo tullessaan? 13

14 Kunnan ja kylätoimijoiden yhteistyö - esim. kyläsuunnitelmat Maaseutunäkökulma kunnan strategiassa kyläsuunnitelmat hyödynnetään kunnassa Kunnan vuosikello Sähköinen hyvinvointikertomus Tärkeää on vuorovaikutus molempiin suuntiin! 14