AIKUISTEN KOTOUTUMISKOULUTUS Helene Mentula Kristel Kivisik
Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on antaa aikuiselle maahanmuuttajalle sellaiset kielelliset, yhteiskunnalliset, kulttuuriset ja elämänhallintaan liittyvät valmiudet, joiden avulla hän pystyy selviytymään jokapäiväisen elämän tilanteissa uudessa ympäristössään, toimimaan työelämässä ja hakeutumaan jatko-opintoihin. Keskeisenä tavoitteena on, että maahanmuuttaja hankkii kotoutumisaikanaan riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon. (OPH 2007) Kotoutumiskoulutuksena oppivelvollisuusiän ylittäneelle maahanmuuttajalle järjestetään suomen tai ruotsin kielen opetusta ja tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon opetusta sekä muuta opetusta, joka edistää työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä sekä yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallintaan liittyviä valmiuksia. Kotoutumiskoulutukseen voi sisältyä myös aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tutkinnon tunnustamista sekä ammatillista suunnittelua ja uraohjausta. (Laki kotoutumisen edistämisestä 20 ) 2 Helene Mentula ja Kristel Kivisik
Opas aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutukseen (OPH 2011) suositus opetussuunnitelmaksi antaa raamit, käytännön sovellus tehdään jokaisessa oppilaitoksessa Oppaan tarkoituksena on antaa tukea aikuisten kotoutumiskoulutuksen järjestämiseen antaa käytännön vinkkejä kentällä toimivilta kotoutumiskoulutuksen järjestäjiltä jakaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä sisällölliset kokonaisuudet samat kuin opetussuunnitelman suosituksessa (OPH 2007) 3 Helene Mentula ja Kristel Kivisik
Kotoutumiskoulutus on yksi osa maahanmuuttajan elinikäistä ikäi kielenoppimisprosessia i i i Opetus Maahantulon aika ja syy: kolmas tila Oppijan ikä Motivaatio Opettaja Kielitaito Oppimis- ympäristö Syötöksen määrä Toinen vai vieras kieli Strategiat Äidinkielen (ja muiden kielten) taito Oppimateriaali Kulttuurinen tausta Elinikäinen kielenoppimisprosessi 4 Helene Mentula ja Kristel Kivisik
Kotoutumiskoulutuksen t t k järjestämisen j avainsanoja toiminnallinen kielitaito itsenäinen arjessa pärjääminen ohjaus: opintojen ohjaus ja uraohjaus etenemisen seuraaminen ja oman uran hahmottaminen työelämälähtöisyys aikuisen elämään kytkeminen ja valmiuksien antaminen työelämää varten oppisisältöjen integrointi kielitaidon lisäksi muut valmiudet ja taidot, jotta voi toimia yhteiskunnassa ja työelämässä henkilökohtainen opiskelusuunnitelma elämäntilanteen, opiskeluvalmiuksien ja henkilökohtaisten tavoitteiden huomioiminen 5 Helene Mentula ja Kristel Kivisik
elämäntilanteen, opiskeluvalmiuksien ja henkilökohtaisten tavoitteiden huomioiminen Millä tavoin opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan huomioida kohderyhmän erityisyys ja kunkin koulutukseen tulijan henkilökohtaiset ja yksilölliset edellytykset ja tavoitteet oppimiselle, koska oppijoina hyvinkin eri ikäisiä erilaisin valmiuksin monista eri lähtömaista? Pyritään löytämään kullekin sopivin vaihtoehto jo alkuvaiheessa. Pyritään henkilökohtaistamaan ja panostamaan ohjaukseen: tässä ohjaus voidaan käsittää alkutilanteen kartoittamisesta opiskelun ohjaukseen sekä tukemiseen ja neuvontaan. Oppaassa tätä teemaa on käsitelty laajasti eri näkökulmista. Avainsanoja: aikuinen oppijana, hiljainen tieto näkyväksi ja osaamisen tunnistaminen, uraohjaus 6 Helene Mentula ja Kristel Kivisik
kielitaidon lisäksi muut valmiudet ja taidot, jotta voi toimia yhteiskunnassa ja työelämässä Elinikäisen oppimisen periaate ja oikeus Opiskelu- sekä työelämävalmiudet ja taidot, Arjen taidot: ravinto, terveys ja liikunta (esim. TYKY-toim.), asuminen, pukeutuminen, rahan käyttö, asiointi, aika, liikenne, vapaa-aika, verkkotaidot Yhteiskuntatietous ja kulttuurin tuntemus Kulttuurinen identiteetti ja vuorovaikutus, kulttuurinen kompetenssi Valinnaiset opinnot: esim. hygieniapassi, ATK-ajokortti Avainsanoja: integrointi suomen kieleen, tasoittain syvenevä, syklinen kokonaisuus Tavoitteena tasavertaisen kansalaisen asema olipa työelämässä tai ei 7 Helene Mentula ja Kristel Kivisik
Lähtökohtana aktiivinen ja itseohjautuva yksilö Kognitiiviskonstruktivistisen oppimisnäkemyksen mukaan ihminen on aktiivinen tiedonkäsittelijä, joka oppii parhaiten, jos itse työstää asioita ja luo omia tietorakenteitaan. Ihminen nähdäänkin aktiivisena, i itseään ohjaavana yksilönä, joka pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä ja toimintaansa vuorovaikutuksessa ympäristönsä ja järjestelmän kanssa. Millä tavoin kotoutuja pääsee vaikuttamaan asioihin ja miten häntä valmennetaan aktiivisuuteen ja itseohjautuvuuteen? 8 Helene Mentula ja Kristel Kivisik
Mielekkyys ja tavoitteellisuus Mielekkään oppimisen edellytyksenä on selkeä tietoisuus tavoitteista ja niihin suuntautumisesta. Aikuisen oppimisvalmius viriää ennen kaikkea todellisen elämän asettamien tehtävien ja ongelmien ratkaisutarpeista. Alkukartoituksella k k ll ja HOPS:lla suuri merkitys: minkälaisiin i ii tosielämän ä haasteisiin koulutusta tarvitaan niin yleisellä kuin henkilökohtaisella tasolla? 9 Helene Mentula ja Kristel Kivisik
Alkukartoitus alkukartoituksesta säädetään uudessa 1.9.2011 voimaan tulevassa Laissa kotoutumisen edistämisestä i ä 9 ja 10 Alkukartoituksessa arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden tarpeet. Alkukartoituksessa selvitetään tätä tarkoitusta varten tarvittavassa laajuudessa maahanmuuttajan aikaisempi koulutus, työhistoria, kielitaito sekä tarvittaessa muut työllistymiseen ja kotoutumiseen vaikuttavat seikat. Oppaassa esitellään alkukartoituksen yleisiä periaatteita sekä tarkemmin Kotoraideprojektissa kehitetty alkukartoitusmalli (ESR, 2008-2010) 10 Helene Mentula ja Kristel Kivisik
Lähtökohtana oikeudenmukainen alkukartoitus vakioitu testimenettely kaikkia testattavia kohdellaan yhtäläisesti, oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti 11 Helene Mentula ja Kristel Kivisik
Alkukartoituksen järjestämisessä ja toteutuksessa huomioitavaa ALKUKARTOITUKSEN YKSILÖLLINEN LAAJUUS ALKUKARTOITUKSEN EETTISYYS Mitä varten alkukartoitetaan? suomen kielen/ kotoutumis- koulutukseen ohjausta varten? yksilöllisen kotoutumissuunnitelman ja/tai urapolun rakentamista t varten? Mihin tarkoitukseen saatua tietoa käytetään? riittävän perusteellinen selvitys: mitä tietoa tarvitaan sopivan koulutusraiteen, lähtötason ja koulutusmuodon valintaan? 12 Helene Mentula ja Kristel Kivisik
Alkukartoittaminen moniammatillisena yhteistyönä koulutustausta kielten opiskelukokemus luku- ja kirjoitustaito muut tarvittavat ammattilaiset terveydellinen tilanne perhetilanne mahdolliset oppimisvaikeudet 13 suomen kielen ammattilainen Opiskeluvalmiuksien selvittäminen Kielitaidon Ki li id selvittäminen Muut opiskeluun ik l vaikuttavat seikat A illi Ammatillinen osaaminen aikaisemmat suomen p jja taito kielen opinnot suomen kielen käyttö ammatillisen ohjauksen ammattilainen ammatillinen koulutus työkokemus urasuunnitelmat Suomessa Helene Mentula ja Kristel Kivisik
Suomen kielen opinnot keskeisin osa kotoutumiskoulutusta n. 1 vuoden kestävän koulutuksen tavoitteena keskimäärin taitotaso B1.1 lähtökohtana taitotasoajattelu (EVK) sekä toiminnallinen kielitaito Perusraide moduulit 1-5 Hitaasti etenevä raide moduulit 1-5 Nopeasti etenevä raide moduulit 1-5 koulutuksen modulointi ja erityyppisille kielenoppijoille tarkoitetut koulutusraiteet Luku- ja kirjoitustaidottomat it t id tt t moduulit 1-2 + hitaasti etenevä raide 14 Helene Mentula ja Kristel Kivisik
Oppilaitoksen opetussuunnitelman tärkeä rooli 15 opiskelijoiden yhdenvertaisuuden takaaminen: kaikki saavat samansisältöistä iälöi ä opetusta kieliainekset, jotka kotoutuja tarvitsee arjessaan ja on valmis kulloinkin vastaanottamaan opetusjärjestys ja progressio: kotoutujan kannalta keskeiset asiat toistuvat ja syvenevät koulutuksen edetessä opettajien kielitaitokäsityksen yhtenäistäminen kielitaitoa a vai kielitietoa? mitä tarkoittaa toiminnallinen kielitaito? kielitaidon arvioinnin yhtenäistäminen mitä ja miten kielitaitoa ja sen kehittymistä koulutuksen aikana arvioidaan Helene Mentula ja Kristel Kivisik
Kieli pitäisi saada nopeasti käyttöön Strategioiden harjoitteleminen: - tilanteiden lukeminen ja ennakoiminen - tilanteissa myös oikein reagoiminen - tilanteet sekä suullisia että kirjallisia Myös kielellisen lli aineksen analyysia ja havainnointia i i Jos ei ymmärrä, on vaikea päästä vuorovaikutukseen. Jos ei ole vuorovaikutusta suomalaisten kanssa, kielitaito jää helposti ns. turistitasolle. 16 Helene Mentula ja Kristel Kivisik
Kieli on vuorovaikutuksen k väline Sosiolingvistinen i i kompetenssi: kyky käyttää kieltä tilanteisiin sopivalla tavalla hyvä kielitaito = riittävä kielitaito Kielitaidon yleinen laajuus Sanaston laajuus ja hallinta Rakenteiden hallinta ja monipuolisuus Ääntäminen ja intonaatio 17 Helene Mentula ja Kristel Kivisik
Mitä on toiminnallisuus? Kun opetuksen sisällöt pyrkivät vastaamaan niin kotoutujan arkisiin ja henkilökohtaisiin tarpeisiin kuin yhteiskunnan asettamiin vaatimuksiin Kun pedagogiset ja metodiset ratkaisut tukevat tätä periaatetta Kun tavoitteet ja arviointi ovat linjassa tämän periaatteen kanssa Kun opetusta viedään ulos luokasta Kun kieli on viestinnän väline 18 Helene Mentula ja Kristel Kivisik
Työelämävalmiudet kielitaito Opiskeluvalmiudet l i d t jja mahdollisuudet, opintojen täydentäminen suomi/ruotsi muut kielet Yleiset Yl i työelämävalmiudet ammattitaito Viestintä- ja vuorovaikutus, luottamuksen luominen, jotta työmarkkinoille pääsee Mitä muuta? 19 Ammatillisen osaamisen todentaminen: dokumentit hiljainen taitotieto h harjoittelu, l työssä oppiminen Helene Mentula ja Kristel Kivisik
Mitä on työelämän ä kielitaito? it 1) Strategiataidot 2) Funktionaaliset taidot 3) Vastaanotto- ja arviointitaidot 4) Kielelliset ja nonverbaaliset taidot Siis sitä, että selviää erilaisista tilanteista erilaisten ihmisten, tekstien kanssa ja osaa tuoda omaa asiantuntemustaan esiin. Kielitaito on tärkeä osa ammattiosaamista, mutta harvoin ratkaiseva tekijä??? Mitä on riittävä kielitaito??? 20 Helene Mentula ja Kristel Kivisik
Mitä viestintä tä siis on? Mitä samaa/erilaista viestintäkulttuureissa on eri maissa? Mitä Suomessa arvostetaan? Entä mitä opiskelijan lähtökulttuurissa? Mikälit Minkälaista suomalainen li työpaikkaviestintä i ti tä on? Miten voi arvioida omia viestintätaitojaan? Miten taitoja voi harjoitella?? Opiskellaanko näitä taitoja kotoutumiskoulutuksessa? 21 Helene Mentula ja Kristel Kivisik
Kielitaidon arviointi kotoutumiskoulutuksen jälkeen annettavalla kielitaitoarviolla i i ll on suuri merkitys henkilön jatkopolun kannalta, joten: arvioinnin on oltava osuvaa arvioidaan sitä taitoa, mitä on tarkoitus arvioida arvioinnin on oltava luotettavaa ja objektiivista arvioinnin tulos ei muutu vaikka arvioija vaihtuisi arvioinnin tekeminen yhteistyössä kollegoiden kanssa! yhtenäisten arviointikriteerien laatiminen ja maamerkkien/mallisuoritusten kerääminen! 22 Helene Mentula ja Kristel Kivisik
Loppuarviointi on useiden arviointitoimien summa sekä opettaja että opiskelija arvioi edistymistä ja osaamista taitotasotestaus jatkuva arviointi * milloin on * luonteva osa mielekästä kurssipäivää/viikkoa toteuttaa? * tukee oppimista i * koulutuksen puolivälissä ja lopussa Kielitaitosi on tasolla B1.1 itse- arviointi tit taitotasoarvio t i on suuntaa antava testitehtävien osuvuuden arviointi ja koekäyttö! 23 Helene Mentula ja Kristel Kivisik
Linkkejä EVK:n taitotasot löytyvät eri kielillä osoitteesta: http://www.coe.int/t/dg4/portfolio/?l=e&m=/main_pages/levels.html http://webcgi.oulu.fi/kielikeskus/index.php?a=o&s=taitotaso.html&v=tietoa täältä sinne pääsee myös http://www.coe.int/t/dg4/portfolio/documents/globalscale_russian.pdf tästä venäjän kielellä 24 Helene Mentula ja Kristel Kivisik