Marjatta Kaurala Mitä kuuluu vangin läheisille? Ssiaalisen tilanteen kartitus KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖ KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖ Mnisteita 3/2009
Marjatta Kaurala: Mitä kuuluu vangin läheisille? Ssiaalisen tilanteen kartitus KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖ Mnisteita 3/2009 KRITS www.krits.fi
Tiivistelmä Mitä kuuluu vangin läheisille? -selvitys n pienimutinen ja alustava selvitys khderyhmästä, jta ei Sumessa le aikaisemmin tutkittu. Kyselyn khderyhmänä livat miesvankien avi- ja avpulist sekä naisystävät. Selvityksessä tarkasteltiin vankien perheiden ssiaalista tilannetta, asumista, timeentula, velkaantumista, avun saantia viranmaisilta ja yhteydenpita vangin kanssa. Selvitys n kyselytutkimus, jka tehtiin lka-marraskuussa 2008 klmessa Etelä-Sumen aluevankilan alueella sijaitsevassa vankilassa vierailuaikina sekä kahdella Vapautuvien Tuki ry:n perheleirillä. Kysymyslmakkeita jaettiin 82 kpl ja niistä palautui 54 kpl eli 66 %. Aineistn kk ja valikituminen humin ttaen kyselyn tulksia vidaan pitää suuntaa-antavina. Selvityksen tekemiseen n saatu Riksseuraamusvirastn lupa. Selvitys n sa Kriminaalihulln tukisäätiön rangaistuksesta vapautuvan kuntutujan asemaa kskevaa selvitystä. Valtasa vastaajista li av- tai aviliitssa. 70 %:lla li alle 18-vutiaita lapsia, jita li yhteensä 65. Perherakenteet livat mnimutisia. Valtasalla vastaajista li tisen asteen ammatillinen kulutus. Yli pulet kävi työssä. Timeentultukea sai 22 %. Yhdeksällä kymmenestä perheestä li velkaa. Keskimäärin velkaa li 56 000 eura. Riksperustaista velkaa li 42 %:lla. Perheen timeentul miehen vankeusrangaistuksen aikana nusi selvityksessä keskeiseksi: Yli pulet vastaajista arvii timeentulnsa muuttuneen jk selvästi tai jnkin verran hunmpaan suuntaan miehen vankeusrangaistuksen aikana. Suurin sa näin arviineista li lapsiperheiden äitejä, jiden timeentul li ssiaaliturvan varassa ja timeentuln heikkeneminen jhtui siitä, että miehen tult livat jääneet pis vankeusrangaistuksen takia. Taludellisia vaikeuksia lisäsi se, että vankeusrangaistuksen takia yksin perhettä hultava pulis ei le ikeutettu yhteiskunnan maksamiin yksinhultajatukiin. Miehen vankeusrangaistukseen ja taludellisiin vaikeuksiin liittyi usein mielialan hunneminen, mikä merkitsi masentuneisuutta ja yksinäisyyden kkemuksia. Alle 18-vutiaiden lasten äideillä esiintyi lisäksi riittämättömyyden tunteita ja surua isän pissalsta lapsen arkipäivästä. Selvityksen tiseksi keskeiseksi asiaksi nusi yhteydenpit vankilassa levan pulisn kanssa. Yhteydenpita vaikeuttivat mnet asiat: vankiliden puhelin- ja puheaikjen rajitukset, puheluiden kalleus sekä vankiliden tapaamisaikjen vähäisyys. Matkakustannukset vankilaan ja perhetapaamisten rajalliset järjestämismahdllisuudet vankilissa vaikeuttivat myös yhteydenpita. Lasten ja isän yhteydenpita vaikeutti lisäksi isän lmaikeuden puuttuminen. Selvityksen phjalta nusee jitakin timenpide-ehdtuksia sekä vankien perheiden aseman että perheiden yhteydenpidn parantamiseksi vankeusrangaistusta surittavan pulisn ja isän kanssa. Vankien perheiden timeentula parantaisi merkittävästi lapsilisän yksinhultajakrtuksen ja elatustuen maksaminen vankeusrangaistuksen takia yksinhultajana leville, erityisesti pitkien vankeusrangaistusten aikana. Timeentultuessa tulisi nykyistä paremmin humiida perhetapaamisista aiheutuvat matkakustannukset. Perhetapaamisille tulisi lla nykyistä useammin mahdllisuus ja tapaamisaikjen tulisi lla nykyistä pidempiä. Myös vankien puhelimen käyttömahdllisuuksia tulisi laajentaa yhteydenpidn parantamiseksi läheisiin.
Sisällysluettel 1 Mitä tiedetään vankien läheisistä?... 1 2 Selvityksen tavite ja tteutus... 2 2.1 Selvityksen tavite... 2 2.2. Selvityksen tteutus... 3 2.3 Raprtin rakenne... 4 3 Tietja vastaajista ja vangeista... 4 3.1 Keitä vastaajat livat?... 4 3.2. Tietja vankeusrangaistusta surittavista miehistä... 6 4 Ssiaalinen tilanne... 8 4.1. Perhesuhteet... 8 4.2. Timeentul... 9 4.3. Velkaantuneisuus... 11 4.4. Mieliala ja terveys... 13 4.4.1 Mielialan muuts... 13 4.4.2 Fyysisen terveydentilan muuts... 15 5. Avun saanti ja riittävyys... 16 5.1. Avun saanti viranmaispalveluista ja klmannelta sektrilta... 16 5.2. Yhteiskunnalta saatujen palvelujen ja tuen riittävyys... 18 5.3. Lastensujelun asiakkuus... 19 6. Yhteydenpit vangin kanssa... 19 7. Vastaajien kkemuksia ja parannusehdtuksia... 22 7.1 Yhteydenpit... 22 7.2 Ohjaus ja neuvnta vankiliden käytännöistä ja yhteiskunnan tuista... 23 7.3 Vankilassa kettu khtelu... 24 7.4 Taludellinen ahdink... 24 8. Yhteenvet... 25 Taulukt... 27 Kuvit... 28 Lähteet... 29 Liite: Kyselylmake
1 1 Mitä tiedetään vankien läheisistä? Sumen vankilissa n päivittäin keskimäärin runsaat 3 500 vankia. Vusitaslla rangaistusta surittamasta vapautuu yli 6 000 vankia. Tutkintavangit mukaan lukien vunna 2008 vapautui 7 196 vankia. Samaan aikaan vapaudesta vankilaan siirtyi 7 321 henkilöä.(riksseuraamusalan vusikertmus 2008,18). Vankien läheisten määristä ei le lemassa tieta. Vunna 2002 selvitettiin Vankeinhitlaitksen sijittajayksiköissä 167 yli kahden vuden rangaistusta surittavan vangin taustja kuten perhetaustaa. Selvityksen mukaan jka tisella vangilla li pulis tai kumppani. Samin nin pulella vangeista li lapsia. (Perhe muurin tisella pulella 2003, 50-51). Js arviidaan, että jka tisella vangilla n pulis tai kumppani ja kaksi lasta, kskettaa vankeusrangaistus helpsti jpa pariakymmentä tuhatta perheenjäsentä vusittain. Lisäksi tulevat muut sukulaiset, ensisijassa vankien vanhemmat. Vankien perheitä n tutkittu Sumessa hyvin vähän. Tehdyt selvitykset keskittyvät pääasiassa vankiliden perhetyön kehittämiseen ja vankilassa vanhemman mukana levien lasten elämään. Vunna 2003 valmistui Riksseuraamusvirastn asettaman työryhmän mietintö Perhe muurin tisella pulella (Riksseuraamusvirastn julkaisuja 1/2003). Työryhmän tehtävänä li selvittää, miten vankeinhidssa vitaisiin edistää vankien ja heidän perheenjäsentensä välisiä suhteita. Tavitteena li mm. turvata vangin ikeus perhesuhteiden säilymiseen, tukea vankilasta vapautuvan integritumista yhteiskuntaan ja vähentää vangin perheelle vankeudesta kituvia haittja. Työryhmä ehdtti mm. perhetyön lähtökhtien ja aseman määrittelyä vankeinhidssa, vankeinhidn henkilökunnan kulutusta sekä kaikkiin vankilihin nimettäviä perhetyön yhdyshenkilöitä ja eri työntekijäryhmien rlin määrittelyä perhetyötä ajatellen. Vusina 2005-2006 tteutettiin Kriminaalihulln tukisäätiössä Perheiden tuki -prjekti, jnka päätavitteena li rakentaa vankeudesta vapauteen ulttuva perhetyön plku. Prjektin aikana kartitettiin hankkeessa mukana lleiden vankien ja perheiden tuen tarve perhetyön näkökulmasta vankeuden aikana. Hankkeessa tutettiin pas vapaudessa rikstaustaisten henkilöiden ja heidän perheidensä kanssa timiville (2006). Hankkeesta tehtiin lisäksi Diaknia-ammattikrkeakulussa pinnäytetyö Saank tukea? Miten Perheiden tuki-prjekti vastaa vapautuvan vangin lapsen tuen tarpeisiin (Juntunen-Lönnrth 2007). Perheiden tuki -prjekti n jatkunut kriminaalihulln tukisäätiössä Ehjä perhe -prjektina (2007-2010). Ehjä perhe-prjektin tavitteena n rakentaa kknaisvaltainen perhetyön kuntutusmalli vankilassa levalle vangille ja hänen vapaudessa levalle perheelleen. Kuntutusmallin tavitteena n edistää vangin kykyä speutua takaisin perhe-elämään sekä yhteiskuntaan vapautumisen jälkeen. Tavitteena n myös antaa vapaudessa levalle pulislle ja lapsille välineitä työstää vankeusrangaistuksen perheelle tumaa
2 prblematiikkaa sekä edistää perheen kykyä speutua muuttuneeseen tilanteeseen. Prjektissa kehitettyä vankiperheiden vertaisryhmätimintaa arviitiin vunna 2009 BIKVA-menetelmällä. Tehty arviinti julkaistiin Kriminaalihulln tukisäätiön mnisteena (Sassi & Huhtim 2009). Kuntutusmallin rakentamisen lisäksi prjektin tavitteena n tuttaa vankiperhetyön kulutuspaketti riksseuraamusalan ja sidsryhmien työntekijöille Vunna 2006 ilmestyi Tampereen Ylipiststa pinnäytetyö, jssa selvitettiin varhaislapsuutensa vankilassa vangitun vanhemman kanssa viettävien lasten tilannetta (Rsi, Pösö ja Vierula 2006). Riksseuraamusvirast n lisäksi julkaissut vunna 2007 käsikirjan perheleiritiminnasta vankilassa (Riksseuraamusalan käsikirjja 2/2007). Vankeusrangaistusta surittavien vankien isyydestä n vunna 2009 tehty pinnäytetyö, jssa n tarkasteltu vankien kkemuksia isyydestä, isäksi tulemisesta ja isänä lemisesta sekä sitä, mitä vankeusrangaistus tarkittaa isyydelle (Kaukranta 2009). 2 Selvityksen tavite ja tteutus 2.1 Selvityksen tavite Selvityksen tavitteena n llut selvittää alustavasti vankien perheiden ssiaalista tilannetta ja vankeusrangaistuksen vaikutusta perheen ssiaaliseen tilanteeseen. Kiinnstuksen khteena vat lleet ensi sijassa asuminen, timeentul, velkaantuminen, viranmaisilta saatu apu ja yhteydenpit vankilassa levaan pulisn. Seuraaviin kysymyksiin n etsitty vastauksia: - Miten vankien perheet asuvat? - Mistä he saavat timeentulnsa ja nk timeentul muuttunut miehen vankeusrangaistuksen aikana? - Onk heidän mielialansa ja fyysinen terveytensä muuttunut miehen vankeusrangaistuksen aikana? - Ovatk he saaneet apua viranmaisilta ja klmannelta sektrilta miehen vankeusrangaistuksen aikana? - Mitkä tekijät vat haitanneet yhteydenpita vankilassa levan pulisn ja isän kanssa? Selvitys tehtiin strukturidun kysymyslmakkeen avulla. Useissa kysymyksissä vastaajilla li kuitenkin mahdllisuus kirjittaa lisätietja asiasta. Kyselyn khderyhmäksi valittiin miesvankien avi- ja avpulist sekä naisystävät. Suurin sa vangeista n miehiä, jten vankeus kskettaa erityisesti naispulisia pulisita ja kumppaneita. Naisvankien pulist jäivät siten tämän selvityksen ulkpulelle. Tähän ratkaisuun vaikuttivat myös aikataululliset syyt.
3 Khderyhmää päätettiin tavitella vankiliden vierailuajilta, kska muissa yhteyksissä heidän tavittamisensa lisi llut vaikeaa. Ajankäytöllisistä syistä khdevankiliksi saatiin suuria vankilita Etelä- Sumen aluevankilan alueelta. Kaikkiaan käytiin klmessa vankilassa sekä Vapautuvien Tuki ry:n kahdella perheleirillä. Vapautuvien Tuki ry:n perheleireiltä saatiin myös jitakin vastaajia, jiden mies suritti vankeusrangaistustaan Etelä-Sumen aluevankilan ulkpulella. Selvityksen tekemiseen n saatu Riksseuraamusvirastn lupa. Selvitys n sa Kriminaalihulln tukisäätiössä tekeillä levaa rangaistuksesta vapautuvan kuntutujan asemaa kskevaa selvitystä. 2.2. Selvityksen tteutus Kysely tteutettiin siten, että kussakin klmessa Etelä-Sumen aluevankilan alueella sijaitsevassa vankilassa käytiin kaksi kertaa viiknlpun tapaamisaikina 8.11.-30.11.2008 välisenä aikana. Vankilan dtustilassa kysymyslmakkeiden jakaminen tteutettiin siten, että dtustilaan tulevilta vierailijilta kysyttiin, livatk he vangin avi- tai avpulisita tai naisystäviä. Myönteisen vastauksen jälkeen heille annettiin kysymyslmake palautuskurineen selvitykseen liittyvän infrmaatin kanssa. Osa vastaajista täytti kaavakkeen dtustilassa, enemmistö tti kaavakkeen kuitenkin mukaansa ja palautti sen pstitse. Lmakkeiden jakajat livat vankilan dtustilassa pääsääntöisesti vierailuajan alkamisesta viimeisten vierailijiden pistumiseen saakka. Vapautuvien Tuki ry:n perheleireillä kyselystä kerrttiin vangeille ja heidän pulisilleen Kriminaalihulln tukisäätiön asiamiesvierailun yhteydessä. Ensimmäisellä perheleirillä vierailtiin lkakuussa 2008 ja tisella perheleirillä marraskuussa 2008. Lkakuun perheleirillä vastaajat saivat kysymyslmakkeet jälkikäteen pstitse ktiinsa ja palauttivat lmakkeet samin pstitse. Tisella perheleirillä vastaajat vastasivat kysymyksiin heti paikan päällä. Kysymyslmakkeita jaettiin kaikkiaan 82 kpl ja niistä palautui 54 kpl. Vastausprsentiksi tulee 66, mitä vidaan pitää erittäin krkeana ja kertvan kyselyn tärkeydestä vankien pulisille ja naisystäville. Tästä kert myös se, että khderyhmään kuuluneista suurin sa tti kysymyslmakkeen sitä tarjttaessa. Henkilökhtainen kntakti saatti myös mtivida vastaamiseen. Vaikutelmaksi jäi, että kyselylle li selvä tarve ja vastaajille tärkeää, että heidän asiistaan ja kkemuksistaan ltiin kiinnstuneita. Myös mnet khderyhmään kuulumattmat, erityisesti vankien vanhemmat, lisivat tivneet vivansa vastata kyselyyn. Kyselyyn vastanneiden määrä, 54 vastaajaa, n kuitenkin lukumääräisesti melk pieni. Vastaajat vat valikituneet sen mukaan, ketkä sattuivat tulemaan vankilavierailulle kyselyajankhtana ja sen mukaan, keitä
4 li valittu Vapautuvien Tuki ry:n perheleirille. On letettavaa, että vastaajat vat valikituneita myös siten, että hun-saisimmat lmakkeen saajat jättivät palauttamatta lmakkeen. 2.3 Raprtin rakenne Raprtti etenee siten, että ensin esitellään perustietja vastaajista ja vangeista. Sen jälkeen käsitellään vastaajien perhesuhteita, timeentula, velkaantumista, mielialaa ja terveyttä, avun saantia viranmaisilta sekä yhteydenpita vankilassa levan pulisn ja isän kanssa. Raprtin lpussa esitellään vastaajien kyselylmakkeelle vapaamutisesti kirjittamia ajatuksia ja kkemuksia. Nämä ns. kmmentit käsittelevät vastaajille tärkeitä asiita, jtka li mahdllista tuda esille kyselyn avulla. Siksi niitä käsitellään varsin tarkasti. Kmmentit kskevat yhteydenpita vankilassa levan pulisn ja isän kanssa, tiedn tarvetta vankiliden käytännöistä ja yhteiskunnan tukitimista sekä vastaajien vankilassa kkemaa khtelua. Kyselyn perusteella esitetään suuntaa-antavia jhtpäätöksiä ttaen humin aineistn kk ja valikituminen. 3 Tietja vastaajista ja vangeista 3.1 Keitä vastaajat livat? Selvityksen khderyhmänä livat miesvankien avi- ja avpulist sekä naisystävät. Kyselyyn vastanneissa li lähes yhtä paljn sekä avi- että avliitssa levia (taulukk 1). Jka kymmenes li naisystävä. Runsaalla kahdella klmassalla (70 %) li alle 18-vutiaita lapsia. Lapsia li kaikkiaan 65, jista 11 asui muualla kuin äidin luna, pääasiassa isän tai muiden sukulaisten luna. Vastaajien keski-ikä li 32 vutta. Nurin vastaajista li 20-vutias ja vanhin 57-vutias. Kaksi klmassaa li iältään 25-39-vutiaita (taulukk 2). Yleisin peruskulutus li keski- tai peruskulu, jnka li surittanut kaksi klmassaa vastaajista (taulukk 3). Jka neljäs li surittanut lukin tai ylippilastutkinnn. Vain 4 % ei llut surittanut ppivelvllisuutta lppuun. Ammatillista kulutusta li klmella neljästä (taulukk 4). Valtasa heistä li surittanut tisen asteen ammatillisen kulutuksen (entisiä kulu- tai pistasteen tutkintja). 15 % li käynyt ammattikurssin ja lähes jka kymmenes li surittanut krkeakulu- tai ylipisttasisen tutkinnn. 24 %:lla ei llut ammatillista
5 kulutusta. Susituimmat kulutusalat liittyivät kaupalliseen alaan (merknmi, y-merknmi), hitalihin (lastenhitaja, lähihitaja) ja ravintla-alaan (kkki). Taulukk 1. Vastaajan suhde vankiin % N Avipulis 46 25 Avpulis 45 24 Naisystävä 9 4 Yhteensä 100 53 Taulukk 2. Vastaajien ikä Ikä % N Alle 25-vutias 19 10 25-29-vutias 21 11 30-34-vutias 16 8 35-39-vutias 23 12 yli 40-vutias 21 11 Yhteensä 100 52 Taulukk 3. Vastaajien peruskulutus % N Peruskulutus kesken 4 2 Kansakulu 6 3 Keski- tai peruskulu 65 34 Luki tai y-tutkint 25 13 Yhteensä 100 52 Taulukk 4. Vastaajien ammatillinen kulutus % N Ei ammatillista kulutusta 24 13 Ammattikurssi 15 8 Kulu- tai pisttas. tutkint 49 24 Krkeakulututkint 9 5 Jkin muu 3 2 Yhteensä 100 53
6 64 % vastaajista asui pääkaupunkiseudulla, Helsingissä, Vantaalla ja Espssa. Lput asuivat eri pulilta Etelä- ja Keski-Sumea. Phjisin asuinkunta li Kkkla. Vukra-asunnssa asuminen li tavallisinta: 43 % asui kunnan vukra-asunnssa ja 33 % yksityisessä vukraasunnssa (taulukk 5). Omistusasunnssa asui harvempi kuin jka viides. Perhekuntutuksessa, tukiasunnssa, asunnttmana ja sukulaisten luna asui kussakin yksi henkilö. Kk väestön asumiseen verrattuna vukra-asuminen li selvästi yleisempää. Kyselyajankhtana vastaajista yli pulet li työssä (56 %) (taulukk 6). Suurin sa työssäkäyvistä teki kkpäiväistä palkkatyötä. Äitiyslmalla tai hitvapaalla li 15 %, saman verran li myös työttömänä. Opiskelijita ja pitkällä sairauslmalla levia li myös jukssa. Taulukk 5. Vastaajien asumismut % N Kunnan vukra-asunnssa 43 23 Yksityisessä vukra-asunnssa 33 18 Omistusasunnssa 17 9 Muualla 7 4 Yhteensä 100 54 Taulukk 6. Vastaajien pääasiallinen timinta % N Työssä 56 30 Äitiyslmalla tai hitvapaalla 15 8 Työtön 15 8 Opiskelija 5 3 Sairauslmalla 4 2 Muualla 5 3 Yhteensä 100 54 3.2. Tietja vankeusrangaistusta surittavista miehistä Miesten keski-ikä li 36 vutta iän vaihdellessa 22 ikävudesta 52 ikävuteen. Nuria alle 25-vutiaita li vain vähän miesten iän painttuessa yli 29-vutiaisiin (taulukk 7). Miesten saamat tumit livat pitkiä: 75 %:lla tumi li yli vuden pituinen ja 55 %:lla tumin pituus li yli 2 vutta (taulukk 8). Jukssa li viisi elinkautiseen vankeusrangaistukseen tumittua. Ensimmäistä tai tista vankeusrangaistustaan
7 suritti jka viides (taulukk 9). Mninkertaisia uusijita li paljn: viidettä tai useampaa vankeustumita suritti peräti 38 % miehistä. Taulukk 7. Vankeusrangaistusta surittavien miesten ikä % N Alle 25-vutias 8 4 25-29-vutias 13 7 30-34-vutias 23 12 35-39-vutias 27 14 yli 40-vutias 29 15 Yhteensä 100 52 Taulukk 8. Tumin pituus % N Alle puli vutta 10 5 Puli vutta 1 vusi 10 5 1-2 vutta 20 10 2-3 vutta 25 13 Yli 3 vutta 35 18 Yhteensä 100 51 Taulukk 9. Tumin useus % N Ensimmäinen tumi 22 11 Tinen tumi 20 10 Klmas tumi 8 4 Neljäs tumi 12 6 Viides tai useampi tumi 38 19 Yhteensä 100 50
8 4 Ssiaalinen tilanne 4.1. Perhesuhteet Valtasa vastaajista (81 %) li asunut vankeusrangaistusta surittavan miehensä kanssa yhdessä ennen vankeusrangaistusta. Yhdessä asumisajat livat pitkiä: keskimäärin yhdessä asumista li llut 5 vutta ennen vankeusrangaistuksen alkamista. Lyhimmillään yhdessä asuminen li kestänyt kaksi kuukautta, pisimmillään 17 vutta. Niistä, jtka eivät lleet asuneet yhdessä, li pulet aviliitssa. Aviliitt lienee tällöin useimmiten slmittu vankeusrangaistuksen aikana. Lähes klmella neljässalla (70 %) vastaajista li alle 18-vutiaita lapsia (taulukk 10). Lapsia li kaikkiaan 65, jista lähes pulet li alle kuluikäisiä. 11 lasta eli 17 % lapsista asui muualla kuin äidin luna, pääasiassa isän tai muiden sukulaisten luna. Klme lasta asui perhekdissa tai lastensujelulaitksessa. Perheet livat mnimutisia. Yli pulet perheistä li sellaisia, jissa li lapsia vain vastaajan aikaisemmasta tai aikaisemmista liitista (taulukk 11). Runsaalla klmanneksella vastaajista li perheessä pelkästään yhteisiä lapsia nykyisen miehen kanssa. Lisäksi li perheitä, jissa li sekä yhteisiä lapsia että lapsia vastaajan aikaisemmasta liitsta. Yhteisiä lapsia li kaikkiaan 30. Jka viides lapsiperhe li suurperhe, jssa lapsia li klme tai useampi. Taulukk 10. Lapsiperheet Vastaajista lapsiperheellisiä Perheissä alle 18-vutiaita lapsia Lapsista alle kuluikäisiä Lapsista yhteisiä nykyisen miehen kanssa 70 % (38 perhettä) 65 lasta 43 % (28 lasta) 46 % (30 lasta) Taulukk 11. Lapsiperheiden mnimutisuus % N Vain vastaajan ja nykyisen miehen yhteisiä lapsia 34 13 Vain vastaajan lapsia aikaisemmista liitista 53 20 Yhteisiä lapsia sekä lapsia vastaajan aik.liitista 10 4 Sekä miehen että vastaajan lapsia aik. liitista 3 1 Yhteensä 100 38
9 4.2. Timeentul Vastaajilta kysyttiin tulnlähteistä kyselyajankhtana. Tällöin li mahdllista merkitä kaikki saadut tult sekä palkkatult että ssiaalietuudet. Yli pulet vastaajista (56 %) sai kyselyajankhtana palkkatula (kuvi 1). Palkkatuln lisäksi mnet saivat ssiaalietuuksia, yleisimmin lapsilisää ja elatustukea, mutta myös asumistukea ja ansisidnnaista työttömyysturvaa (sviteltua päivärahaa). Kukaan palkkatula saavista ei saanut timeentultukea. Vajaa pulet sai pääasiallisen timeentulnsa ssiaalietuuksista. Yleisimmin saatiin äitiys- ja vanhempainrahaa tai ktihidntukea tai työttömyyspäivärahaa. Lähes jka kymmenennellä pääasiallinen timeentul tuli timeentultuesta, jta täydensi asumistuki ja usein myös elatustuki ja lapsilisä. Nämä henkilöt livat työttömiä, jten kyseessä lienee llut työttömyysturvan karenssi. Kaikkiaan timeentultukea sai jka viides eli 22 % vastaajista (kuvi 2). Timeentultuella täydennettiin ensisijaisia etuuksia, pääasiassa ktihidntukea ja äitiys- ja vanhempainrahaa, mutta myös työttömyysturvan peruspäivärahaa ja kuntutusrahaa. Yleistä asumistukea sai jka klmas (33 %). Mnilla vastaajilla li lapsia edellisistä liitista, jten elatustukea saatiin usein. Muutama vastaaja li alkanut saada elatustukea avi- tai avmiehen vankeusrangaistuksen aikana. Kuvi1. Vastaajien pääasiallinen timeentul kyselyajankhtana (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Palkkatul Äitiys tai vanh.raha tai kh.tuki Työttömyysturva Timeentultuki Opinttuki Sairauspäiväraha
10 Kuvi 2. Vastaajien asumis-, elatus- ja timeentultuen sekä lapsilisän saanti kyselyajankhtana (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Asumistuki Elatustuki Timeentultuki Lapsilisä Vastaajilta kysyttiin timeentuln muuttumisesta miehen vankeusrangaistuksen aikana verrattuna vankeusrangaistusta edeltävään aikaan. Lähes pulet vastaajista arvii timeentulnsa muuttuneen jk selvästi hunmpaan tai jnkin verran hunmpaan suuntaan. 38 %:lla ei llut tapahtunut muutsta ja 7 % katsi timeentulnsa muuttuneen parempaan suuntaa. (Kuvi 3). Kun tarkastellaan niitä vastaajia, jtka katsivat timeentulnsa muuttuneen selvästi hunmpaan suuntaan, havaitaan, että suurimmalla salla heistä timeentul li kyselyajankhtana ssiaaliturvan varassa. Ssiaaliturva li mudstanut heidän pääasiallisen timeentulnsa j ennen miehen vankeusrangaistustakin. Timeentuln hunntuminen liittyi siihen, että pulisn tult livat jääneet pis vankeusrangaistuksen takia. Useimmilla li alle 18-vutiaita lapsia. Käytännössä äidit livat yksinhultajia miehen llessa vankilassa Timeentuln hunnemiseen liittyi myös terveydentilan hunneminen. Tämä kski sekä fyysistä että psyykkistä kettua terveydentilaa. Osalla li myös kkemus, etteivät he lleet saaneet viranmaisapua, vaikka li sitä hakenut. Ne, jtka livat saaneet viranmaisapua livat saneet apua useimmin terveydenhullsta ja psykiatrian pliklinikalta/mielenterveystimiststa ja seurakunnasta. Niillä vastaajilla, jtka kertivat taludellisen tilanteensa parantuneen, li ma elämäntilanne muuttunut jk työnsaannin tai työttömyysturvan mudssa.
11 Kuvi 3. Vastaajien timeentuln muuts miehen vankeusrangaistuksen aikana (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Selvästi hunmpaan suuntaan Jnkin verran hunmpaan suuntaan Ei muutsta Jnkin verran parempaan suuntaan Selvästi parempaan suuntaan Ei saa sana 4.3. Velkaantuneisuus Vastaajilta kysyttiin velkjen eurmäärää ja velkalajia. Kyseessä livat sekä jmmankumman pulisn mat että yhteiset velat. 91 % vastaajista ilmitti, että heillä li velkaa. Velkjen määrä vaihteli 300 eursta 500 000 eurn. Lähes kahdella klmassalla velkjen määrä jäi alle 50 000 eurn (kuvi 4). Keskimäärin velkaa li runsaat 56 000 eura talutta khti. Keskimääräistä velkaa nstavat ne taludet, jiden velat livat satja tuhansia eurja. Velkamääriä tarkasteltaessa n muistettava, että velkjen määrät vat vastaajien muistinvaraisia arviita. Kaikki vastaajat eivät lleet tietisia pulisidensa velkjen määristä, jten tässä suhteessa tdelliset velkamäärät vivat lla jpa suurempia. Tisaalta ihmiset helpsti arviivat velat tdellista suuremmiksi. Osa vastaajista jätti myös kknaan vastaamatta velkjen määrää kskevaan kysymykseen.
12 Kuvi 4. Vastaajien ja heidän pulisidensa velkjen määrä (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Alle 5 000 eura 5 000 15 000 eura 16 000 50 000 eura yli 50 000 eura Velkalajeittain tarkasteltuna eniten li riksperusteisia velkja, jita li 42 %:lla (kuvi 5). Opintvelkja, samaksuvelkja ja luttkrttiluttja li jka viidennellä. Asuntvelkaa li harvemmalla, kska valtasa vastaajien perheistä asui vukra-asunnssa. Myös pikavippejä li vähän. Maksamattmia sakkja li lähes jka klmannella. Lähes pulella eli 48 %:lla velkja li mennyt ulsttn. Vidaan pitää jpa myönteisenä sitä, että humattava sa vastaajista li kuitenkin pystynyt hitamaan raha-asiitaan siten, että ulstlta li ainakin tistaiseksi vältytty. Harvalla perheellä li vain yhtä velkalajia. Valtasalla li vähintään klmea eri velkalajia, enimmillään perheellä saatti lla kaikkia esillä lleita velkalajeja. Kysyttäessä viranmaisavun saannista sekä ennen miehen vankeusrangaistusta että miehen vankeusrangaistuksen aikana vain yksi vastaaja ilmitti saaneensa apua kunnallisesta velkaneuvnnasta.
13 Kuvi 5. Vastaajien ja heidän pulisidensa velat velkalajeittain (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 4.4. Mieliala ja terveys Perheenjäsenen vankeusrangaistus vaikuttaa hyvin mnella tavalla perheen elämään ja saattaa vaikuttaa pulisn jaksamiseen, mielialaan ja fyysiseen terveyteen. Siksi vastaajien arvita kysyttiin mielialan ja fyysisen terveyden muuttumisesta miehen vankeusrangaistuksen aikana. 4.4.1 Mielialan muuts Yli pulet vastaajista katsi mielialansa hunntuneen miehen vankeusrangaistuksen aikana (kuvi 6). Jka viidennellä mieliala li pysynyt entisellään ja jka kymmenennellä mieliala li parantunut.
14 Kuvi 6. Vastaajien mielialan muuttuminen miehen vankeusrangaistuksen aikana (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Hunntunut Entisellään Parantunut Ei saa sana Vastaajilla li myös mahdllisuus kerta tarkemmin siitä, miten he kkivat mielialansa hunntuneen. Vastauksissa tutiin esille erityisesti masennusta, väsymystä, mielialjen vaihtelua sekä yksinäisyyden ja ikävän kkemuksia. Mnet kertivat yksin selviämisen raskaudesta. Hieman yllättäen lapsettmat viestittivät tästä lapsellisia useammin. Seuraavaan n kttu lapsettmien vastaajien kkemuksia: Keskivaikea masennus, epävakaa mieliala (41-vutias avipulis, jnka miehellä li elinkautinen tumi). Olen erittäin masentunut ja ahdistunut ja syön ahdistuslääkkeitä (22-vutias avpulis, jnka miehellä li 11 kuukauden tumi). Hulestunut, miksi taas? Masentaa, turhauttaa. Myös miehen mustasukkaisuus ja epäluulisuus ahdistaa (57-vutias avipulis, jnka miehellä li klmen kuukauden tumi). Vaikka taludellinen tilanne n vakaampi ja asiat hituvat paremmin, niin ken kuitenkin aikajin itseni yksinäiseksi. Välillä n raskasta, kun kukaan ei le auttamassa, vaan kaikesta n selvittävä yksin (36-vutias avpulis). Ajittain tulee jaksja, jllin n tdella masentunut l ja tuntuu, että ei jaksa yksin hulehtia kaikesta (25-vutias avpulis, jnka miehellä li kahden vuden tumi). Alle 18-vutiaiden lasten ja nurten äideillä esiintyi samin riittämättömyyden tunteita ja yksin selviämisen vaikeutta, mutta sen lisäksi vielä suru siitä, ettei lapsella llut isää arkipäivässä. Jtkut kkivat levansa
15 tdella yksin ystävistä ja sukulaisista hulimatta. Yksinäisyyden kkemus liittyi paitsi knkreettisen yksinln niin myös häpeään miehen vankeusrangaistuksesta ja vankeusrangaistuksen salailuun ja saatti jhtaa ihmisten välttelyyn. Masentuneisuutta, väsymystä, riittämättömyyden tunnetta (42-vutias 12-vutiaan lapsen äiti, jnka avmiehellä (ei lapsen bilginen isä) li elinkautinen tumi). Eniten paha mieli, jka vastaa lapsiin ja aivan kaikkeen jkapäiväisessä arjessa (35-vutias neljän 3-14-vutiaan lapsen äiti, jnka avmiehen tumi li 13 vutta). Jatkuva ikävä ja dtus masentaa ja ahdistaa (32-vutias 5-vutiaan lapsen äiti, jnka avmiehen tumi li 10 vutta). Taakka asiiden hitamisesta pelkästään minulla, jka n lisännyt ahdistusta ja masennusta (35-vutias 14- ja 15-vutiaiden lastensujelulaitkseen sijitettujen lasten äiti, jnka miehellä li pulentista vuden tumi). Olen tdella yksin vaikka ystäviä ympärillä. Ken kasvattaneeni kalterit itseni ympärille. Itku tulee päivittäin (41-vutias 16- ja 11-vutiaiden nurten äiti, jnka avmiehellä li kahden vuden tumi). Ikävä, salailu, välttelee ihmisiä, jtka eivät tiedä vankeusrangaistuksesta (40-vutias 10- ja 4-vutiaiden lasten äiti, jnka avimiehellä ensimmäinen alle vuden pituinen tumi.) Jillakin vastaajilla mieliala li parantunut miehen vankeusrangaistuksen aikana. Heitä li 8 % vastaajista. Yksi vastaaja perusteli mielialan parantumista seuraavasti: Jatkuva huli ja stressi pis, tilalla ikävä, mutta se ei le henkisesti niin raskasta (33-vutias 10-vutiaan lapsen äiti, avimiehellä ensimmäinen tumi 4 vutta 6 kuukautta). 4.4.2 Fyysisen terveydentilan muuts Pulet vastaajista katsi, että heidän fyysinen terveydentilansa li pysynyt entisellään (kuvi 7). Kuudella prsentilla terveydentila li parantunut. Jka klmas katsi kuitenkin terveydentilansa muuttuneen hunmpaan suuntaan. Esille tutiin tässäkin eniten stressiä, masennusta, väsymystä ja uupumusta eli samja asiita kuin mielialan khdalla, mutta myös rukahaluun liittyviä ngelmia sekä uusien sairauksien diagnsintia tai vanhjen sairauksien pahenemista. Sairauksina mainittiin migreeni, reuma ja aivinfarkti. Fyysisen terveyden hunneminen liittyi mielialan hunnemiseen. Kaikki, jtka kertivat fyysisen terveydentilansa hunntuneen, ilmittivat myös mielialansa hunntuneen.
16 Kuvi 7. Vastaajien fyysisen terveydentilan muuttuminen miehen vankeusrangaistuksen aikana (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Hunntunut Entisellään Parantunut Ei saa sana 5. Avun saanti ja riittävyys 5.1. Avun saanti viranmaispalveluista ja klmannelta sektrilta Vastaajilta kysyttiin, livatk he saaneet apua eri viranmaispalveluista ja klmannen sektrin järjestöiltä miehen vankeusrangaistuksen aikana. Kysymyksessä li eritelty seuraavat viranmaispalvelut: - ktipalvelu - perheneuvla - ikeusaputimist - päihdepalvelut - lastensujelun ssiaalityöntekijä - timeentultuki - kunnallinen velkaneuvnta - psykiatrian pliklinikka/mielenterveystimist - terveydenhult sekä - järjestöt, esimerkiksi Vankien Omaiset, Mannerheimin Lastensujeluliitt, Kriminaalihulln tukisäätiö
17 Pulet vastaajista li saanut apua jltakin edellä mainitulta viranmaiselta miehen vankeusrangaistuksen aikana. 45 % ei llut tarvinnut apua ja 4 % ei llut saanut tarvitsemaansa apua. (Kuvi 8). Kuvi 8. Vastaajien viranmais- ja järjestöavun saanti (%) 100 80 60 40 20 0 Saanut apua Ei tarvinnut apua Ei saanut apua Yleisimmin apua li saatu timeentultuesta (kuvi 9). Enemmistö timeentultukea saaneista ei llut saanut tai hakenut muuta apua. Melk usein apua li saatu päihde- ja mielenterveyspalveluista sekä terveydenhullsta, samin myös lastensujelusta. Yksittäisenä avun lähteenä mainittiin perheneuvla ja kunnallinen velkaneuvnta. Järjestöistä tuli esille mm. Pelastusarmeija, Stp huumeille ry ja Pelastusarmeija. Seurakunnasta mainittiin erityisesti diakniatyö. Apua li saatu ensisijaisesti yhdeltä tai kahdelta viranmaiselta, minkä lisäksi myös järjestöt livat auttaneet. Enimmillään perhe li saanut apua jpa kuudelta eri timijalta. Kuvi 9. Vastaajien avun saanti eri viranmaispalveluista ja klmannen sektrin järjestöiltä (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0