Koulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat mielikuvat Case: Laurea Hyvinkää

Transkriptio

1 Kulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat mielikuvat Case: Laurea Hyvinkää Virtanen, Jhanna 2013 Hyvinkää

2 Laurea-ammattikrkeakulu Laurea Hyvinkää Kulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat mielikuvat Case: Laurea Hyvinkää Jhanna Virtanen Liiketaluden kulutushjelma Opinnäytetyö Marraskuu, 2013

3 Laurea-ammattikrkeakulu Laurea Hyvinkää Liiketaluden kulutushjelma Tiivistelmä Jhanna Virtanen Kulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat mielikuvat Case: Laurea Hyvinkää Vusi 2013 Sivumäärä 46 Opinnäytetyön tarkitus li selvittää Hyvinkään Laurean piskelijiden kulutusalan ja paikan valintaan vaikuttavia mielikuvia. Opinnäytetyössä selvitetään, mistä piskelija n mudstanut mielikuvan kulutusalasta ja -paikasta. Tavitteena li saada tieta, jta Laurea vi jatkssa hyödyntää markkininnissa. Näin tulevat hakijat saavat kulutusalasta ja -paikasta realistisen kuvan j hakuvaiheessa ja pintja keskeytyy vähemmän. Opinnäytetyössä selvitettiin myös piskelumtivaatita vahvistavia ja heikentäviä tekijöitä. Mielikuvien tteutumista kulutuksen aikana kartitettiin e-lmakekyselyllä. E-lmake lähetettiin alkuvudesta 2013 Hyvinkään jkaisen kulutusalan piskelijille. Vastauksia saatiin 119 piskelijalta. Opinnäytetyön tutkimustapa n kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Opiskelijat mudstavat mielikuvan kulusta kulun Internet sivujen ja kulutusppaiden avulla. Opiskelumtivaatita heikentävät epävarmuus pintjaksjen sisällöstä, hun yhteydenpit pettajiin ja aikataulumuutkset. Lisäksi epävarmuus siitä, millä alilla vi tulevaisuudessa työskennellä, vähentää mtivaatita. Opiskelumtivaatita lisäävät hyvä ilmapiiri niin pettajien kuin piskelijiden kesken ja mielenkiintiset luennt, tiedn kulkeminen npeasti ja se, että tiet n sama riippumatta siitä, keneltä pettajalta asiasta kysyy. Asiasanat: kulutusalan valinta, markkininti, mielikuvat, piskelumtivaati

4 Laurea University f Applied Sciences Laurea Hyvinkää Degree Prgramme in Business Management Abstract Jhanna Virtanen Images which affect prgramme selectin and place f study (Case f Laurea Hyvinkaa) Year 2013 Pages 46 The purpse f this thesis was t study the images which will affect students wh are ging t apply t Laurea Hyvinkaa. The thesis explains where the student has frmed the image f the training prgramme and schl lcatin. The purpse was t get infrmatin which can then be used in Laurea s marketing. This is s future applicants btain a realistic picture at the applicatin pint and then the study is interrupted less. The thesis als finds ut factrs which strengthen and weaken the mtivatin t study. This image was assessed by using a survey via an E-frm questinnaire, which was sent in early 2013 t all students f Laurea Hyvinkaa. Respnses were received frm 119 students. The empirical apprach f this thesis was t use a quantitative research methd. Students decide n the image f the schl frm the schl s internet pages and schl guides/ brchures. Studying mtivatin gets weaker due t uncertainty f the curses cntent, pr cmmunicatin with teachers and schedule changes. Als the uncertainty f the areas where students can wrk in the future can decrease mtivatin. A gd atmsphere between teachers and students and interesting lectures makes infrmatin pass quickly, and that infrmatin is the same regardless f the students study mtivatin. Keywrds: chice f training prgramme, marketing, images, study mtivatin

5 Sisällys 1 Jhdant Kulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat tekijät Kulutuksen markkininti Laurea-ammattikrkeakulu Hyvinkään Laurea Laurean markkininti Tutkimuksen tteutus Tutkimusngelma Tutkimusmenetelmä Tutkimustulkset Vastaajien taustatiedt Kulutukseen hakeutuminen Kulutuksen ennakk-dtusten tteutuminen Opiskelutyytyväisyys Reliabiliteetti ja validiteetti Tulsten yhteenvet Phdinta Lähteet Kuvit Liitteet... 38

6 1 Jhdant Lukin ja ammattikulun lpussa n tehtävä päätös tulevaisuudesta ja se vi vaikuttaa hyvin pitkälle elämässä. Varsinkin lukilaisia valinta phdituttaa. Samaan aikaan, kun pitäisi keskittyä ylippilaskirjituksiin, kulut markkinivat itseään ktiin tulevilla kirjeillä, aiheesta puhutaan pinnn hjauksessa ja kuluissa saattaa käydä krkeakulun piskelijita puhumassa masta kulustaan. Päätös pitää tehdä aikaisessa vaiheessa, jtta pääsykkeisiin ehtii lukea. Kaikilla ei le selkeää kuvaa, mihin hakeutua piskelemaan ja mitä kulutushjelmat tdellisuudessa sisältävät. Usein haetaan jpa pakn edessä jhnkin, mikä sitten sittautuu vääräksi vaihtehdksi, kun piskelu ja kulutushjelman sisältö eivät vastaakaan dtuksia. Tämän pinnäytetyön tarkituksena n selvittää Hyvinkään Laurean piskelijiden kulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavia asiita. Lisäksi selvitetään, millä perusteella piskelija n mudstanut mielikuvan kulutusalasta ja -paikasta. Opinnäytetyössä kartitetaan myös mielikuvien tteutumista kulutuksen aikana sekä piskelijiden kehittämisehdtuksia. Olen tehnyt pinnäytetyön ilman timeksiantajaa, mutta työn tulkset vat Laurean hyödynnettävissä esimerkiksi tulevien vusien markkininnissa, jtta tiedetään, mitä virheitä ei tisteta ja mikä timii j sellaisenaan sekä mitä vitaisiin kehittää. Kyselyn tulksia vidaan hyödyntää, kun markkinidaan Laureaa tisen asteen piskelijille. Kysely tteutettiin vuden 2013 alussa. Kysely li e-lmake mudssa ja se lähetettiin kaikille Hyvinkään timipisteen piskelijille sähköpstiin. Kyselyyn vastasi 119 henkilöä. 2 Kulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavat tekijät Kulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttaa mni eri asia. Taustalla vivat lla henkilökhtaiset taipumukset ja kyvyt, tietämys eri vaihtehdista, menestys kulussa, arvstukset ja dtukset. Vunna 1999 Lehtsen tekemään kyselyyn vastanneet pitivät tärkeimpänä kulutusvalinnan tekijänä alan mielenkiintisuutta. Tisena li usk kulutuksesta selviämiseen, alalle spivuus sekä kulutuksen antamat työelämän mahdllisuudet. (Lehtnen 1999, 52.) Urasuuntautuneisuus li suurinta taluden ja hallinnn alalla ja tisiksi suurinta se li tekniikan ja liikenteen alan piskelijilla. Kulttuurialan piskelijat erttuivat siinä, että heidän piirteitään li suuntautuneisuus kulttuurialalle, mutta se ei sijittunut hunsti urasuuntautuneisuutta mitattaessa. Urasuuntautuneet haluavat piskella alaa, kska se antaa hyvät työelämämahdllisuudet ja antaa arvstetun ammatin. Urasuuntautuneet ja statussuuntautuneet susivat taluden, hallinnn sekä tekniikan alaa. Tätä piirrettä ei llut kulttuurialalla amk:n alkuvusien aikaan. Vunna 1995 tehdyssä tutkimuksessa kulttuuriala erttui ura- ja statusalana. Tämän selittää se, että alalle n vaikea päästä ja lisääntyneet työpaikat lamavusien jälkeen. (Lehtnen 1999, )

7 7 Talustutkimus Oy:n vunna 2013 tekemän tutkimuksen mukaan yksi tärkeimmistä kulutuspaikan valintaan vaikuttavista asiista n kiinnstus sitä alaa khtaan, jta kyseisessä krkeakulussa petetaan (69 %). Seuraavaksi tulee mahdllisuus mielenkiintiseen työhön (64 %) ja kulutuspaikan sijainti (60 %). Opetuksen laatu n neljänneksi suurin tekijä kulutuspaikkaa valittaessa (56 %). (Krkeakulujen imag 2013, 34.) Krkeakulun hyvä maine, tutkinnn asema työmarkkinilla, mien lahjjen käyttäminen, kaverien susittelu, kaverien pyrkiminen samaan kuluun, pintjen letettu helppus, mahdllisuus edetä uralla ja perustaa ma yritys sekä se että perheenjäsenillä n sama kulutus vat myös usein mainittuja syitä hakeutua tiettyyn kulutuspaikkaan. (Krkeakulujen imag 2013, 34.) Alasuuntautuneet haluavat työskennellä alalla sen antisuuden, kiinnstavuuden ja ammatillisen kutsumuksen takia. Alasuuntautuneilla n mielestään alalle tarvittavia minaisuuksia ja kkemusta ammattia varten. Alasuuntautuneisuus li suurinta terveysalan, ssiaalialan, lunnnvara-alan ja kulttuurialan piskelijilla. Opiskeluvalinnan taustalla li piskelujen helppus matkailu- ja ravitsemusalan piskelijilla. (Lehtnen 1999, 56.) Kulutusjärjestelmä antaa erilaisia identiteettimahdllisuuksia kuka len, mitä saan ja miten pin jiden avulla ihmiset mukkaavat itsensä ja elämänsä. Kulutuksen ja identiteetin suhde jatkuu vurvaikutuksessa läpi elämän. Ihminen valitsee kulutuksen identiteettinsä perusteella, ja kulutus pulestaan tuttaa tietyn identiteetin, jka vaikuttaa ihmisen piskeluun ja kulutukseen hakeutumiseen tulevaisuudessa. (Raivla 2000, 242.) Kulutukseen hakeudutaan tietyssä elämäntilanteessa tai tietyn ikäisenä, jllin ihminen valitsee kulutuksen ja ammatin ympäristönsä tarjamilla timintamalleilla. Tietyssä ympäristössä kasvaminen mudstaa ihmiselle käsityksen itsestä ja spivasta kulutuksesta ja kulutuksen tassta. Ihminen n elämänsä aikana mudstuneen identiteetin kautta kasvanut tietynlaiseen kulutukseen ja sen identiteettimalliin. Tämä n yksi syy, miksi ihmiset hakeutuvat tiettyyn kulutukseen. (Raivla 2000, 242.) Jskus ihmiset vivat varsinkin aikuisiällä khdata elämässään uusia haasteita, kuten saada uuden työn, tai ulkisia syitä kuten läheisen kulema tai sairastuminen. Nämä ennalta arvaamattmat syyt saavat ihmisen phtimaan elämäänsä, kuka n, mistä tulee ja mihin n elämässään menssa. Ihmisen tullessa enemmän tietiseksi itsestään ja elämästään, tulevat myös käytettävissä levat resurssit esimerkiksi kulutuksesta tietisemmaksi. Tällöin ihminen vi mukata elämäänsä ja identiteettiään. (Raivla 2000, 242.) Identiteettiin ja elämään liittyvien ngelmien ratkaisuun haetaan usein apua kulutuksesta. Tällöin kulutusvalinnat eivät välttämättä le aiemman elämän ja kulutuksen jatkum vaan ihminen vi hakeutua kknaan uuteen kulutukseen ja identiteettiin. Tämän prsessin aika-

8 8 na ihminen vi kkeilla mniakin eri kulutusvaihtehtja ja aiempi kulutus vi vaihtua kknaan uuteen alaan. (Raivla 2000, ) 3 Kulutuksen markkininti Markkininnilla pyritään asiakastarpeen tyydyttämisen avulla mahdllisimman hyviin kknaistavitteisiin ja markkininti n myös ydin rganisaatin timinnan hjauksessa. Markkininnissa keskeisestä n merkkitutteistamisen ja strategiiden kehittely, jiden avulla tute- ja palvelukknaisuus siirretään asiakkaille. Markkininti perustuu asiakkaaseen ja hänen tarpeidensa tyydyttämiseen. Fyysinen tute tai palvelu n vain välikappale, ei itsetarkitus. Tutteet vat palveluita, jiden tarkitus n tuttaa asiakkaille lisäarva. (Rainist 2004, 58.) Oman saamisen hahmttaminen ja ylivimatekijöiden löytäminen kilpailijihin verrattuna eli timinnan ja kilpailuympäristön analyysi vat markkininnin suunnittelun alkutekijät. Strategia n rganisaatin tapa hitaa sen perustehtävät. Ilman visita ei vi lla kunnllista strategiaa. Strategiseen suunnitteluun kuuluu eri timintjen mutilu tavitteiden saavuttamiseksi. Strategian kehittäminen n jatkuvaa valintjen tekemistä ja suunnan hakua. Strategian avulla löydetään ne asiakkaat, jille yritys pystyy tarjamaan ja tuttamaan asiakashyötyjä paremmin kuin muut yritykset. Jssain asiassa yrityksen n ltava parempi kuin kilpailijat. Strategiassa ymmärretään markkinita sekä asiakkaita ja valitsemalla strategiset kykynsä ikein yritys saattaa vittaa kilpailijansa. (Rainist 2004, 59.) Kilpailuetu n yrityksen menestymisen ydin ja syy, miksi asiakkaat stavat yritykseltä ja miksi yritys menestyy. Strategisen suunnittelun ydin n kilpailuedun suunnittelu. Jkaisen yrityksen n ltava jssain asiassa kilpailijitaan parempi, asiassa jka n asiakkaalle tärkeä ja leellinen. Se, että n yhtä hyvä kuin kilpailijat ei enää riitä. Kilpailuetu vi lla tutteiden laatu, asiakasvalinta, innvatiivisuus, teknlgiasaaminen tai yrityksen yksilöllinen markkinintiratkaisu. Imagn viestintästrategia vi lla myös kilpailijita parempi. Kilpailukyky tarkittaa, että pystyy timimaan paremmin kuin kilpailijat. Se n niiden timien yhdistelmä, jtka mahdllistavat yrityksen timinnan. (Rainist 2004, ) Brändin lumisen aktiiviseen vaiheeseen kuuluu identiteetin rakentaminen, jllin päätetään, millaisena imagn halutaan näkyvän markkinilla. Identiteetti rakentuu yrityksen vahvuuksista ja se viestitetään eri keinilla khderyhmille, jtka n valittu yrityksen avainasiakkaiksi. Oikeanlaisten imagjen mudstaminen vastaanttajien päässä n timinnan tavite. Asiakkaan kkemukset, asenteet sekä tiedt mukkaavat asiakkaan lumaa imaga. Yritykselle vi mudstua erilaisia imagja khderyhmän sisällä. Mudstumassa levia imagja pystytään kuitenkin mukkaamaan identiteettiin phjautuvalla tietisella markkinintiviestinnällä, vaikka imaga vääristäviä tekijöitä lisikin yrityksen ja asiakkaiden välissä. (Rainist 2004, 62.) Kntrllitua viestintää n viestintä, jta markkinintisast ja viestintäsast suunnittelevat yrityksessä. Kntrllidulle viestinnälle n määritelty tavite, khderyhmä, sanma, budjetti,

9 9 aikataulu sekä tekijä. On lemassa myös kntrllimatnta viestintää. Se n viestintää, jnka suunnitteluun yritys ei vi sallistua ja sitä n vaikea seurata. Kntrllimatn viestintä lu yrityksestä ja sen tutteista mielikuvia ihmisille. Ihmiset puhuvat, he tuvat julki mielipiteitään yrityksistä ja heidän tutteistaan. Nämä puheet vivat lla psitiivisia, neutraaleja tai negatiivisia. Markkininnin vaikutus vähenee, mikäli kilpailijat, asiakkaat ja muut stpäätöksiin vaikuttavat taht puhuvat tutteesta negatiivisesti. Tämä n syy, miksi tutkimusten avulla pyritään selvittämään suunnittelematnta viestintää. Tämä auttaa kehittymisessä ja mielipiteiden ikaisemisessa. (Ishkana 2007, 19.) Mikäli imaga ei suunnitella ennakkn eli määritellä identiteettitekijöitä ja tahttilaa, vivat syntyvät imagt lla aivan sattumanvaraisia, eivätkä tällöin vastaa yrityksen mia tiveita imagstaan. Määrätietisella työskentelyllä syntyvät imagt vivat lla lähellä tivttua kuvaa, mikäli khderyhmien erityispiirteet n sattu ttaa humin myös viestinnässä. Js tdellinen identiteetti ja tdellinen substanssi vat liian kaukana tisistaan, kannattaa välttää isja markkinintiperaatiita, kunnes taviteidentiteetti n saavutettu. Muuten n vaarana, että markkinintiviestintä ei tuta tulsta ja siitä aiheutuu pahimmillaan paha uskttavuusngelma. Js tavitteisiin n mahdllista päästä khtuullisessa ajassa saa lla hieman tavitteellinen keskeisiä vetvimatekijöitä valittaessa. (Rainist 2004, 63.) Kulujen markkininti n pääasiassa psitiivista minäkuvaa ilmaisevaa tiedttamista. Jidenkin kulujen esitemateriaalissa n mainslauseita kuten tätä kaikkea yhdessä ja yksin, tavitteena mielekäs ppiminen. Tisissa mainksissa taas vidaan käyttää entisten piskelijiden kkemuksia, jllin piskelijat kertvat psitiivisista kkemuksistaan kulussa. Jtkut kulut antavat myös lupauksia mahdllisille tuleville piskelijille. Mainstetaan esimerkiksi kulussa kasvatettavan ilmaisukykyisiä piskelijita. Lukit saattavat käyttää markkininnissa mainintja abiturienttien hyvistä arvsanista. Tiset kulut taas mainitsevat kaikki spnsrit ja yhteistyökumppanit. (Junkkari 2001, 77.) Kulujen markkininnin khderyhmät vidaan jakaa viiteen eri kategriaan: 1. Ptentiaaliset palvelun käyttäjät kunnassa ja sen ulkpulella Markkininnissa selvitetään asiakkaiden tarpeet, jihin pyritään vastaamaan tutetulla palvelulla. (Junkkari 2001, ) 2. Elinkeinelämä Kulutusta suunniteltaessa pyritään ttamaan humin sijaintikunnan ja elinkeinelämän tarpeet. Kulut vivat saada yhteistyösuhteita herättämällä markkininnilla alueen elinkeinelämän kiinnstuksen. (Junkkari 2001, ) 3. Hallinnn sidsryhmät (valti, muut kunnat, kuntien keskusjärjestöt) Valtin tukea, hjausta ja valvntaa varten vi kulutuksen järjestäjä tarjta tieta tuttamastaan palvelusta markkininnin avulla. Palvelujen päällekkäisyyksien välttämiseksi ja yh-

10 10 teistyömahdllisuuksien löytämisen takia markkininnin merkitys kasvaa muiden kuntien ja keskusjärjestöjen infrmaatilähteenä. (Junkkari 2001, ) 4. Muut ulkiset sidsryhmät (ppilaitkset, media, kansainväliset kntaktit) Lainsäädäntö tähtää kaikkien alueella sijaitsevien ppilaitsten väliseen yhteistyöhön. Markkininnin avulla edistetään yhteistyösuhteiden lumista. (Junkkari 2001, ) 5. Sisäiset sidsryhmät (kunnan henkilöstö, luttamushenkilöt, työntekijät) Sisäisestä markkininnista n kyse, kun puhutaan sisäisistä sidsryhmistä. Palveluntuttajan n sisäisesti hyväksyttävä palvelukulttuuri ja markkininti-idelgia, ennen markkininnin lupaaman palvelun tuttamista. (Junkkari 2001, ) Tutteistaminen vidaan ttaa avuksi kulujen markkininnissa, tavitteena tässä n markkininnillinen erttautuminen. Erilaistumisen n perustuttava aina jhnkin tekijään, kulujen tapauksessa tämä tekijä vi lla erikistuminen. (Junkkari 2001, 79.) Tehkkaassa markkininnissa palvelun tuttajan man henkilökunnan situtuminen markkininnissa annettuihin lupauksiin tetaan humin. Kulun tyytyessä vain markkinintiviestintään menevät markkinintiin sijitetut resurssit hukkaan. Tällöin palvelun käyttäjät pettyvät, kun he kkevat, etteivät saa luvattua suritusta. Pahimmillaan markkinintia vidaan pitää harhaanjhtavana, mikäli sisäinen markkininti n epännistunut eikä palveluntuttajan (kulun) henkilökunta le mtivitunut luvatunkaltaisen palvelun tuttamiseksi. Erikistumista tiettyihin aineisiin ei vi mainstaa, mikäli ppiaineet eivät tdellisuudessa era yleisesti tutetusta peruspalvelusta. (Junkkari 2001, 82.) Abiturientit saavat mielestään hunsti apua jatkkulutuspaikan valinnassa. Mni käyttää paljn aikaa kulutuspaikkjen miettimiseen, mutta silti klmannes n sitä mieltä, että tieta n liian vähän saatavilla. Hakijat vat masta mielestään hyötyneet eniten kulutusppaista, Internetistä ja ystäviltä saadusta tiedsta. (Nieminen & Ahla 2003, 102.) 4 Laurea-ammattikrkeakulu Laurea n palveluinnvaatiiden ammattikrkeakulu, jka tuttaa uutta saamista, työelämäläheisyyden llessa keskeisessä asemassa. Learning by Develping (LbD) n timintamalli jka kkaa yhteen kulutuksen, aluekehityksen ja t & k-timinnan. Eurppalainen ja kansallinen innvaatiplitiikka sekä tulevaisuuden saamistarpeet vat Laurean strategista kehittämisen hjaavia tekijöitä. Opiskelijita Laurean kaikissa yksiköissä n nin 7500 ja henkilöstöä nin 550. Laureassa n 17 kulutushjelmaa, jista seitsemän kulutushjelmaa tteutetaan englannin kielellä. Laurealla n yhteensä seitsemän yksikköä, jtka sijaitsevat Uudellamaalla. Työllistymisaste Laureasta valmistuneilla li 97,8 % vuden 2010 lpulla. (Tieta Laureasta 2013.)

11 11 Keväällä 2013 Laurea saavutti uuden hakijaennätyksen yhteishaussa. Laurea li tullin 6. vetvimaisin ammattikrkeakulu 25 ammattikrkeakulun jukssa. Alituspaikkaa khden li keskimäärin 4,65 hakijaa. Nurten kulutuksessa li alituspaikkja tullin 900 ja yhteensä li hakenut Laureaan. Ensisijaisena hakukhteena Laureaan li hakenut 4187 henkilöä. Erityisesti kauneudenhitalan kulutushjelma, turvallisuusalan kulutushjelma, riksseuraamusalan kulutushjelma ja ssiaalialan kulutushjelma keräsivät ensisijaisia hakijita. Aikuiskulutuksen susi n myös kasvanut vusi vudelta. Kevään 2013 haussa Laurea li Sumen vetvimaisin ammattikrkeakulu. Aikuiskulutuksessa yhtä alituspaikkaa khden li nin 7,93 hakijaa. (Kulutuksen vetvima Laureassa uuteen ennätykseen 2013.) Tällä hetkellä Laurea hakee timilupaa vusille Tullin n tarkitus vähentää timipisteitä seitsemästä neljään. Vähentämällä timipisteitä timipisteverksta tiivistetään. Tulevaisuudessa Laurealla lisi yksikkö Hyvinkäällä ja Vantaalla, Espssa kaksi. Samalla yksiköiden timintaa, tehtäviä ja keskinäistä työnjaka muutetaan. (Khti uudistuvaa Laureaa 2013.) 4.1 Hyvinkään Laurea Hyvinkään Laurea kuluttaa sairaanhitajia, ssinmeja, terveydenhitajia sekä tradenmeja. Ylemmän AMK-tutkinnn vi surittaa ssiaali-, terveys- ja liiketaluden alilla. Opintjen perusta mudstuu vahvasta tutkimuksellisesta tteesta sekä työskentelystä asian-tuntijiden kanssa. Opiskelijasta asiantuntijaksi kehittymistä tukee kampuksen mnialainen työelämäverkst, kehittyneet petusmenetelmät, kansainväliset kumppanit, kehittämishankkeet sekä innvatiiviset ppimisympäristöt. Näin syntyy myös saamista, jlla kehitetään yrityksiä sekä julkista ja klmatta sektria eli esimerkiksi kansalaisjärjestöt ja vapaaehtistiminta. (Opiskelu Laurea Hyvinkäällä 2013.) C-Simac n ppimis-, tutkimus- ja kehittämisympäristö, jssa uusinta langatnta simulaatitekniikkaa hyödynnetään ptilaanhitamisen ppimisessa ja hitprsessien mnniammatillisessa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Yritysten ja julkisten palveluiden prsesseja, palveluketjuja, asiakaslähtöisyyttä sekä kustannustehkkuutta tutkitaan ja kehitetään prsessien mallinnus- ja simulaatilabratrissa. (Opiskelu Laurea Hyvinkäällä 2013.) Työterveyden edistämislabratri antaa mahdllisuudet piskella ja kehittää eri asiakasryhmien kanssa ennaltaehkäisevää ja kuntuttavaa työhyvinvintia. (Opiskelu Laurea Hyvinkäällä 2013.) Liiketaluden kulutushjelma timii Peer t Peer (P2P) timintamallissa, jssa piskelu tteutetaan eri rganisaatiiden kehittämisprjekteissa yhteistyössä alan timijiden ja hjaajien kanssa. (Opiskelu Laurea Hyvinkäällä 2013.)

12 12 Prjektipiskelu mahdllistaa uusissa ympäristöissä piskelun, jllin piskelijiden timintaympäristöt laajenevat. Prjektipiskelussa työelämälähtöisyys tteutuu timinnan tapahtuessa asiakkaiden tarpeiden mukaan. (Vesterinen 2001, 171.) Hittyön ja terveydenhittyön pinnissa hankitaan sairaanhidn ammattilaisen taidt ja saaminen työskentelemällä työelämän hankkeissa. Hankkeisiin sallistumalla pitaan prjektityön ja jhtamisen taitja. Hittyötä ja sen prsesseja pääsee kehittämään sallistumalla yhteistyökumppaneiden prjekteihin simulaatikeskuksessa. Ptilassimulaattrin avulla harjitellaan hittimenpiteitä elvytyksestä vammautuneen ptilaan hitamiseen. Opinnissa n mahdllista sallistua kansainvälisiin hankkeisiin, jissa kielenä n englanti. (Hittyön kulutushjelma 2013.) Hittyön piskelijat vivat syventää saamistaan akuuttiin ja sisätauti-kirurgiseen hittyöhön, mielenterveys-, päihde- ja kriisityöhön sekä periperatiiviseen hittyöhön. Terveydenhidssa saamista syvennetään terveyden ja turvallisuuden edistämisessä. Hittyöstä valmistuneet sijittuvat työelämässä sairaanhitajiksi ja terveydenhitajiksi niin Sumessa kuin ulkmailla. Sairaanhitajat työskentelevät päivystys- ja vudesastilla, leikkaussalissa, mielenterveystyössä, kriisityöntekijänä sekä yrittäjinä. Terveydenhitajat työskentelevät lasten, nurten sekä perheiden kanssa neuvlissa ja kuluissa. (Hittyön kulutushjelma 2013.) Liiketaluden pinnt alitetaan Hyvinkään Laureassa prjektityöskentelyllä. Ensimmäiset 1-2 vutta piskellaan yhteistyössä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Prjekteissa llaan tiimeissä ja tutustutaan ja kehitetään yritysten ja yhteisöjen timintaa. Alun jälkeen piskelija vi valita piskeluplkunsa ja syventävät pinnt ikeudellisen saamisen tai prjektijhtamisen(p2p) pinnista tai suunnitella vaihtehdista itselleen spivimman ratkaisun. (Liiketaluden kulutushjelma 2013.) Pakllisia luentja tai tenttejä ei sisälly prjektipintihin, saaminen ja ppiminen sitetaan prjekteissa työskentelemällä. Opiskelu perustuu itsenäiseen teriatiedn lukemiseen, sen hyödyntämiseen ja työskentelyyn tiimin kanssa. Prjekteissa työrlit vaihtelevat työpajissa ja kkuksissa. Opinnissa hyödynnetään virtuaaliyhteyksiä tehkkaasti. Opinnt antavat valmiudet kansainvälisiin työtehtäviin, sillä sa prjektien yrityksistä n ulkmaisia, jllin työkielenä n englanti. Opinnissa vi lla mukana myös vaiht-piskelijita. (Liiketaluden kulutushjelma 2013.) Prjektijhtamisen vaihtehdssa piskeluja jatketaan työelämän eri prjekteissa niin ktimaisissa kuin kansainvälisissäkin prjekteissa. Prjektijhtamisessa vi syventää saamistaan markkinintiin, jhtamiseen, talushallintn tai viestintään. Näistä vaihtehdista n valittava vähintään kaksi. P2P-tradenmi työskentelee prjektipäällikkönä, markkininnin asiantuntijana, yrittäjänä, tai kansainvälisen liiketiminnan parissa. Oikeudellisen saamisen vaihtehdssa syvennytään erilaisiin ikeudellisiin kysymyksiin. Opiskelu n mm. luent-petusta,

13 13 ppimistehtäviä ja erilaisia työelämähankkeita. Oikeustradenmit työskentelevät käräjäsihteerinä, yrittäjänä, ulsttmiehenä sekä ikeusaputimistissa edunvalvja. (Liiketaluden kulutushjelma 2013.) Ssiaalialalla n useita harjitteluja. Näiden avulla piskelija pääsee tutustumaan erilaisiin työympäristöihin, jtka auttavat man suuntautumisen valitsemisessa. Suuntautumisvaihtehdt ssiaalialalla vat päivähit, lastensujelu, vammais- tai kriisi- ja päihdetyö. Ssiaalialan syventävät pinnt vaihtelevat Laurean eri timipisteissä. Hyvinkäällä pinnt painttuvat varhaiskasvatukseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn kriisi-, mielenterveys-, päihdetyön ja lastensujelun alueilla. (Ssiaalialan kulutushjelma 2013.) Ssinmi tukee työssään eri-ikäisiä ihmisiä, yhteisöjä ja perheitä. Ssinmi edistää lasten ja nurten hyvinvintia timimalla kasvattajana tai hjaajana päiväkdeissa, lastensujelulaitksissa tai perhetyöntekijänä. Ssinmin työskennellessä kuntutuksen tai ssiaalisen tuen parissa hän tukee vanhuksia, vammaisia tai maahanmuuttajia. Ssinmilla n myös mahdllisuudet suunnitella ja jhtaa alan palveluita massa yrityksessä, julkisella sektrilla tai järjestöissä. Lastentarhanpettajan pätevyyden saa surittamalla varhaiskasvatuksen ja ssiaalipedaggiikan pintja 60 pintpisteen verran. (Ssiaalialan kulutushjelma 2013.) Valmistuneet ssiaali- ja terveysalan ammattilaiset tekevät usein asiakas- ja ptilastyötä, jssa n minaista ihmisten auttaminen ja tukeminen elämään ja terveyteen liittyvissä mnimutkaisissakin asiissa. Haastava työ asiakkaiden kanssa vaatii mnipulista tietperustaa ja hyvää käytännön saamista. (Kauppi & Huttula 2003, 33.) Tradenmien kulutuksessa lisi ngelmia kyettävä ratkaisemaan sellaisella tavalla, jlla niitä khdataan aidssa työelämässäkin. Kulut tarvitsevat ulka hjautuvan ammatillisen petussuunnitelman. Opetussuunnitelmassa irrallisista ppiaineista, pintjaksista, sekä petustapahtumista siirryttäisiin eri ppiaineiden ja pettajien välisen yhteistyön mudstamiin laajempiin aihekknaisuuksiin. Tällöin petus lisi rakentunut tdellisuutta vastaavaksi aidn elämän yhteyteen. (Kauppi & Huttula 2003, 57.) 4.2 Laurean markkininti Laurean markkinintia tteuttava ja krdiniva tah timii Tikkurilan yksikössä. Laurea markkini mnella eri tavalla ja kanavalla. Kuten kutsumalla kululaisia vierailemaan Laureaan, vierailemalla kuluissa, kertmalla pinnista Internet-sivuilla, lehti-ilmituksin, valmainksilla busseissa, piskelijatapahtumissa, ulkmainksin bussipysäkeillä ja pylväissä, esittein, sallistumalla Shwrm- tapahtumiin kuten Kampissa 2011, sähköpstitse sekä messuilla. Lisäksi Laurea näkyy ja kuuluu Hyvinkään Falcnsin peleissä kuulutuksissa ja lgna pelipaidassa. Hyvinkään Tahkn peleissä Laurean lg n jukkueen kypärissä ja kentän reunilla. Nämä tiedt n saatu Eila Harlelta. (Liite 1)

14 14 Laurea n kkeillut radimainntaa, mutta se n kettu liian kalliiksi timinnaksi. Laurea ei saa laittaa mainksia kampuksien ulkseinille, kska kaupunki kieltää sen. Lupaprsessi n mnimutkainen. (Liite 1) Laurealla n virallinen Facebk-sivust: Markkininnin kanta n, että yksiköillä ei lisi mia Facebk-sivuja, vaan virallisen yhteisen sivustn kautta löytyy kaikki, myös yksiköiden pintja kskevat asiat. Facebk n frumi, jka täytyy pitää ajan tasalla, jtta siitä n hyötyä markkininnin kannalta. Laurean Internet-sivuilla n myös linkki viralliselle Facebk-sivustlle. (Liite 1) Tapahtumiin Laurean piskelijat pukeutuvat Laurean t-paitaan tai huppariin. Huppareita ja t- paitja n myös mahdllista staa Laureamklta eli Laurea-ammattikrkeakulun piskelijakunnalta. Markkinintimateriaalia Laurea jakaa harkiten. Makeisia ei jaeta kaikissa tilaisuuksissa, vaan tarkasti harkiten. Mahdllisista arpajaispalkinnista Laurean tapahtumien järjestäjät vivat kysellä yrityksiltä ja yhtiöiltä. (Liite 1) 5 Tutkimuksen tteutus 5.1 Tutkimusngelma Tutkimuksessa n tarkitus selvittää Hyvinkään Laurean piskelijiden kulutusalan ja -paikan valintaan vaikuttavia asiita. Lisäksi selvitetään, millä perusteella piskelija n mudstanut mielikuvan kulutusalasta ja -paikasta. Opinnäytetyössä kartitetaan myös mielikuvien tteutumista kulutuksen aikana sekä piskelijiden kehittämisehdtuksia. Opinnäytetyötä avuksi käyttäen Laurea vi vaikuttaa kulutusmarkkinintiinsa. Tutkimuksen avulla saadaan realistinen kuva, miten kulutus vastaa piskelijiden dtuksia. Tavitteena n kuvata Hyvinkään Laurean piskelijiden piskelualan ja -paikan valintaan vaikuttavia tekijöitä sekä selvittää mikä merkitys markkinintiviestinnällä n valinnassa. Tavitteena n tulsten avulla kehittää markkinintiviestintää siten, että piskelija saa kulutusalasta ja -paikasta tdellisuutta vastaavan kuvan, jka parantaa piskelumtivaatita ja ehkäisee pintjen keskeyttämistä. Lisäksi tavitteena n selvittää tekijöitä, jtka piskelijiden mukaan lisäävät piskelutyytyväisyyttä tai heikentävät sitä. Tarkitus lisi, että tulkset vat mahdllisimman hyvin hyödynnettävissä esimerkiksi tulevien vusien markkininnissa, jtta tiedetään, mitä virheitä ei tisteta ja mikä timii j sellaisenaan ja mitä vitaisiin kehittää. Kyselyn tulksia vidaan hyödyntää jatkkulutukseen hakeutuvien tisen asteen piskelijiden keskuudessa. Kaikilla ei le selkeää kuvaa, mihin hakeutua piskelemaan ja mitä kulutushjelmat tdellisuudessa sisältävät. Usein tulee hakeuduttua jpa pakn edessä jhnkin, mikä sitten sittautuu vääräksi vaihtehdksi, kun piskelu ja kulutushjelman sisältö eivät vastaakaan dtuksia. Siitä seuraa usein vain mtivitumattmia piskeluvusia tai pintjen keskeytymistä.

15 15 Ammattikululaisille tehty tutkimus sittaa, että piskelijiden keskeyttämissyitä n useita. Niitä vat usein hunt suhteet pettajiin, ala ei kiinnstanut, ala ei llut se, jlle alun perin haluttiin, kulun ulkpuliset vaikeudet, vaikeuksia tuttivat petusjärjestelyt, pissalt ja hunt suhteet muihin ppilaisiin. (Peltnen & Ruhtie 1992, 132.) Kysely (Liite 2) tteutettiin vuden 2013 alussa. Kysely li e-lmakkeena ja se lähetettiin kaikille Hyvinkään timipisteen piskelijille sähköpstiin. Kysely li avinna ja siihen vastasi 119 henkilöä. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset vat: Millä perusteella Hyvinkään timipisteen piskelijat vat päätyneet A) kyseiseen kulutusalaan ja B) yksikköön? Miten piskelija n saanut tiedn kulutushjelmasta? Mitä lisätieta piskelija lisi tarvinnut kulutuspaikasta ja alasta tai pintjen järjestämisestä? Onk kulutushjelma vastannut ennakk-dtuksia? 5.2 Tutkimusmenetelmä Kvantitatiivista tutkimusta kutsutaan määrälliseksi tutkimukseksi ja vidaan puhua myös tilastllisesta tutkimuksesta. Kvantitatiivisen tutkimuksen tarkitus n selvittää lukumääriin ja prsentteihin liittyviä kysymyksiä ja asiiden välisiä riippuvuuksia sekä tutkittavassa ilmiössä tapahtuvia muutksia. Kvantitatiivisessa tutkimuksessa käytetään usein tutkimuslmakkeita, jissa n valmiit vastausvaihtehdt. Kvantitatiivista tutkimustapaa kritisidaan siitä, että tutkimus n pinnallinen, eikä tutkittavien ajatuksiin päästä tällä tapaa tarpeeksi syvälle. (Heikkilä 2004, 16.) Itse kerättävissä aineistissa tutkijan n tehtävä päätös tutkimuksen khderyhmästä ja tiednkeruumenetelmästä. Käytössä vi lla pstikysely, puhelin- tai käyntihaastattelu, sekä infrmitu kysely, jka n kirjekyselyn ja haastattelun välimut. Infrmitu kysely n sellainen, jssa haastattelija vie tai nutaa kyselylmakkeet ja mahdllisesti tarkentaa kysymyksiä tai tekee lisäkysymyksiä. (Heikkilä 2004, 18.) Survey-tutkimukseksi kutsutaan suunnitelmallista kysely- tai haastattelututkimusta. Sillin kun haastateltavia n paljn, n se tehkas tapa kerätä tieta. Survey-tutkimuksessa aineist kerätään lmakkeen avulla. Tätä keina n käytetty myös tässä pinnäytetyössä. (Heikkilä 2004, 19.) Opinnäytetyön tutkimusmenetelmä li kvantitatiivinen eli määrällinen. Kska kysely suritettiin niin suurelle juklle, li määrällinen tutkimus parempi vaihteht ja nimenmaan verkklmakemut, jtta prsessi sujuu npeammin. Tavitteena li saada realistinen kuva siitä, miksi piskelijat hakeutuvat Hyvinkään Laureaan ja täyttyvätkö ennakk-dtukset sekä millainen piskelijiden mtivaati n.

16 16 Lmakkeen mut li strukturitu, mutta lmake sisälsi myös avimia kysymyksiä. Lisäksi muutamassa kysymyksessä li mahdllisuus kirjittaa vastaus, mikäli maa vaihtehta ei löytynyt suraan vastausvaihtehdista. Kyselyyn vastaaminen vei aikaa krkeintaan 15 minuuttia. Kyselyn tulkset syötettiin Exceliin, jnka avulla niistä lutiin kuviita ja saatiin vertailtua jitain tulksia kulutusalakhtaisesti. Tutkimustulksissa N tarkittaa vastauksien lukumäärää. 6 Tutkimustulkset 6.1 Vastaajien taustatiedt Kyselyn ensimmäinen sa käsitteli vastaajien taustatietja. Kuvi 1 näyttää piskelun alitusvuden. Vunna 2010 tai sen jälkeen li alittanut piskelun 84,03 % (N = 100). Vusina li alittanut piskelun 15,97 % (N = 19). Kuvi 1: Opiskelun alitusvusi vastaajien kesken (N = 119) Opiskelualana (Kuvi 2) suurimmalla salla vastaajista li liiketalus 41,18 % (N = 49), hittyön vastaajia li 30,25 % (N = 36) ja ssiaalialan 19,33 % (N = 23) ja ylemmän ammattikrkeakulututkinta surittavia 9,24 % (N = 11)

17 17 Kuvi 2: Vastaajien piskeluala (N = 119) Vastaajien ikäjakauma li tasainen, mutta juksta erttuivat yli 19-vutiaat eli vutiaat, 41,18 % (N = 49). Yli 25-vutiaita li 28,57 % (N = 34) ja yli 30-vutiaita 30,25 % (N = 36). Naisten pieni vastaajamäärä yllätti, sillä heitä li vain 14,29 % (N = 17). Suurin sa vastaajista li miehiä 85,71 % (N = 102). Ktipaikkakuntaa piskelun takia vaihti vain 21,85 % vastaajista (N = 26) ja 78,15 % ei vaihtanut ktipaikkakuntaa (N = 93). Opiskelijan n mahdllista pysyä kirjilla ktipaikkakunnallaan, vaikka muuttaisikin piskelupaikkakunnalle. Tätä kyselyssä ei erikseen kysytty. Tisaalta Hyvinkään Laurean sijainti junayhteyksineen n varmasti saltaan vaikuttanut siihen, ettei piskelijiden le tarvinnut muuttaa piskelupaikan perässä. Mni piskelija n pitänyt välivuden tai tehnyt jtain muuta ennen kuin n alittanut piskelun Hyvinkäällä. 77,31 % (N = 92) ei alittanut piskelua heti edellisten pintjen päätyttyä, mutta 22,69 % (N = 27) alitti piskelun Hyvinkäällä heti edellisen kulun jälkeen. Niiltä, jtka eivät alittaneet piskelua heti edellisen päätyttyä, kysyttiin vielä avimena kysymyksenä, kuinka mnta vutta edellisestä kulutuksesta n. Suurin sa alitti 1-4 vuden jälkeen, mutta jukkn mahtui useita jilla li edellisestä kulutuksesta vutta. 93,28 % (N = 111) ei le vaihtanut Laureaan tisesta ammattikrkeakulusta, mutta vastaajista 6,72 % (N = 8) n siirt-piskelijita. 6.2 Kulutukseen hakeutuminen Lmakkeen tisessa sassa käsiteltiin kulutukseen hakeutumisen perusteluja. Se käsitteli syitä, jiden perusteella piskelija n tullut Hyvinkään Laureaan. Kysyttäessä, mistä piskelija n saanut tieta Hyvinkään Laureasta, li vastaajilla mahdllisuus valita useita vaihtehtja (Kuvi 3). Laurean Internet- sivut vat lleet tärkein tietlähde 38 % (N = 65), tisena mai-

18 18 nittiin amk pas 29 % (N = 50) ja muut tietlähteet livat entinen kulu 11 % (N = 19), jstain muualta 11 % (N = 18), ssiaalinen media 6 % (N = 10) sekä mains lehdessä tai verkssa 5 % (N = 9). Jku muu vaihtehtn li mahdllisuus kirjittaa ma vastaus ja tähän vastanneista ylivimaisesti eniten piskelijat livat saaneet tieta kavereilta tai työkavereilta. Kuvi 3: Vastaajien tietlähde Hyvinkään Laureasta (N = 171) Kyselyssä ertettiin maksi kysymykseksi Mistä piskelija n saanut tieta piskelemastaan kulutusalasta. Vastausvaihtehdista li mahdllista valita usea vaihteht. Laurean Internet- sivut nusivat tässäkin ylivimaiseksi ykkösvaihtehdksi 40,31 % (N = 77) ja amk pas li tisena 27,23 % (N = 52). Muut vaihtehdt saivat tasaisesti ääniä: entisen kulun pinnnhjaus 10,47 % (N = 20), ssiaalinen media 8,38 % (N = 16), kaveri piskeli samaa alaa 8,38 % (N = 16) ja mains lehdessä tai verkssa 5,24 % (N = 10). Vastauksia saatiin yhteensä 191. Opiskelijista 36,44 % (N = 82) haki Hyvinkään Laureaan, kska ala kiinnsti. 24,89 % haki hyvien kulkuyhteyksien ja kulutuspaikan sijainnin takia (N = 56) ja helpp päästä -vaihtehtn tuli vastauksia 19,11 % (N = 43). Muut vaihtehdt saivat vähän vastauksia: asun Hyvinkäällä 10,22 % (N = 23), jku muu 8,44 % (N = 19), mains lehdessä tai verkssa 0,89 % (N = 2). Vastauksia saatiin yhteensä 225. Jku muu -vaihtehta li mahdllista tarkentaa malla vastauksella. Näissä vastauksissa krstui erityisesti liiketaluden juridiikka ja YAMK:n suuntautumisvaihtehdt. Kulutushjelmittain tarkasteltuna tulkset livat erilaisia (Kuvi 4). Esimerkiksi hyvien kulkuyhteyksien vuksi kuluun haki hittyön piskelijista 31,43 % ja YAMK:n piskelijista vain 8,33 %. Hittyön piskelijista ja YAMK:n piskelijista suurin sa haki kuluun, kska ala kiinnsti, mutta liiketaluden piskelijista vastasi näin vain 31,52 %. Ainastaan hittyön ja ssiaalialan piskelijat nstivat mainkset yhdeksi syyksi hakea Hyvinkään Laureaan. Hyvät

19 19 kulkuyhteydet nusivat erityisesti liiketaluden ja hittyön kulutushjelmien piskelijiden syiksi hakeutua Hyvinkäälle, samat kulutushjelmat nstivat ainina myös helpn sisäänpääsyn yhdeksi syyksi kulutukseen hakeutumisessa. Kuvi 4: Mikä sai vastaajat hakemaan Hyvinkään Laureaan kulutusalakhtaisesti (N = 119) Opiskelijista 81,51 % (N = 97) haki ensisijaisesti Hyvinkään Laureaan. 18,49 % (N = 22) ei llut laittanut Hyvinkäätä ensimmäiseksi vaihtehdksi kulutuspaikkaa hakiessaan. Kulutusalittain tarkasteltuna (Kuvi 5) liiketaluden piskelijista 34,69 % (N = 17) ei laittanut Hyvinkään Laureaa ensimmäiseksi vaihtehdksi kulutuspaikkaa hakiessa. YAMK:n piskelijista pulestaan 100 % (N = 11) haki ensisijaisesti Hyvinkäälle. Hittyön ja ssiaalialan piskelijista suurin sa (yli 90 %) haki ensisijaisesti Hyvinkäälle.

20 20 Kuvi 5: Saatu piskelupaikka 1. vaihteht hakiessa piskelemaan (N = 119) Kuvi 6: Vaikuttik markkininti ja mainnta vastaajien päätökseen hakea Hyvinkään Laureaan (N = 119) Markkininnin vaikutus piskelijiden päätöksessä hakea Hyvinkään Laureaan li pieni (Kuvi 6). Vain 6,72 % (N = 8) piskelijista ilmitti markkininnin vaikuttaneen päätökseen. Markkininti vaikutti vähän 20,17 % mielestä (N = 24) ja ei yhtään suurimmalla salla, 73,11 %:lla (N = 87). Kulutushjelmittain tarkasteltuna (Kuvi 7) hittyön kulutushjelman piskelijista 75 % (N = 27) li sitä, mieltä että markkininti ja mainnta eivät vaikuttaneet päätökseen hakea Hyvinkään Laureaan. 25 % (N = 9) li sitä mieltä, että markkininti ja mainnta vaikuttivat vähän hakutilanteessa mutta hittyön piskelijista kukaan ei vastannut kyllä kysyttäessä

21 21 markkininnin ja mainnnan vaikutusta. Eniten markkininti ja mainnta vaikuttivat ssiaalialan piskelijilla 17,39 % (N = 4). Ssiaalialan piskelijista 4,35 % (N = 1) li sitä mieltä että vaikutus li vähäistä, ja 78,26 %:n (N = 18) mielestä vaikutusta ei llut. Liiketaluden ja YAMK:n piskelijiden luvut livat hyvin samankaltaisia. Kuvi 7: Vaikuttik markkininti ja mainnta vastaajien päätökseen hakea Hyvinkään Laureaan kulutusalakhtaisesti tarkasteltuna (N = 119) Kysyttäessä, vastaak kulutus markkininnin lumaa mielikuvaa, 21,01 % (N = 25) li sitä mieltä, että kulutus vastaa mielikuvaa. 33,61 % (N = 40) pulestaan li sitä mieltä, että kulutus ei vastaa markkininnin lumaa mielikuvaa. 45,38 % (N = 54) ei sannut sana, vastaak kulutus mielikuvia. Kulutusalakhtaisesti tarkasteltuna luvut vat hyvin samanlaisia (Kuvi 8), ainastaan YAMK:n piskelijat erttuivat juksta. Heistä vain 9,09 % (N = 1) li sitä mieltä että kulutus ei vastaa markkininnin lumaa mielikuvaa. 54,55 % (N = 6) YAMK:n piskelijista li sitä mieltä, että kulutus vastaa mielikuvaa, ja 36,36 % (N = 4) ei sannut sana.

22 22 Kuvi 8: Vastaak kulutus markkininnin lumaa mielikuvaa kulutusalakhtaisesti tarkasteltuna (N = 119) Kysyttäessä avimena kysymyksenä, miten Hyvinkään Laurean tulisi kehittää markkinintia, vastauksia saatiin paljn. Mni li sitä mieltä, että markkinintia tulisi viedä enemmän lukiihin ja ammattikuluihin, lisäksi p2p:n ja juridiikan markkininti nstettiin useasti esille. En saa sana, kun en tiedä millaista markkinintia Hyvinkään Laurea tekee tällä hetkellä uusille piskelijille. Ehkä paras markkininti n "sisältä tuleva" markkininti, eli hidetaan hmmat kunnlla jllin piskelijat susittelevat tisilleen. P2P-linjaa tulisi mielestäni markkinida enemmän. Tiedtetaan enemmän siitä, että kyseessä ei le perinteinen petusmalli, jssa petetaan pääasiassa luentjen avulla ja pinnt arviidaan kkeella kurssin lpuksi. Mainstaa vielä enemmän ammattikuluissa ja lukiissa. Keskittyä enemmän ssiaaliseen verkkn ja prjektinmaisen kulutuksen mainntaan. Mielestäni erityisesti ikeustradenmi linjaa lisi hyvä markkinida laajemminkin. Olen itse Vantaalta enkä llut kuullutkaan kk kulusta tai kyseisestä linjasta ennen kuin jku piskelija sattui sittamaan isälleni töihin. Muutkin pääkaupunkiseutulaiset, jiden kanssa len asi-

23 23 asta puhunut, vat kertneet etteivät kskaan le kuulleet Hyvinkään Laureasta, tai kyseisestä suuntautumisvaihtehdsta. 6.3 Kulutuksen ennakk-dtusten tteutuminen Klmas sa lmakkeesta käsitteli kulutuksen ennakk-dtusten tteutumista. Siinä pyrittiin nstamaan esille asiita, jiden avulla vidaan ehkäistä pintjen keskeytymistä. Tämä si sisälsi paljn avimia kysymyksiä. Ensimmäinen kysymys käsitteli ennakk-dtuksia valitsemallaan alalla. Mni dtti paljn teriaa ja luentja alkuun. Osa liiketaluden piskelijista li pettynyt siihen, ettei juridiikkaa lähdetty heti piskelemaan suuntautumisvaihtehtna. Odtin pääseväni tavalliseen luent-petukseen, mutta juduinkin prjektipiskeluun. Odtin pääseväni mielenkiintisiin harjitteluihin. Odtin hirveästi lukemista ja luennista lisätiedn saamista kirjjen lisäksi. Usein pettaja kerti vaan suraan kirjasta ja js kysyit jtain, hän ei vastannut siihen tai sani, että let väärässä ilman perusteluja. Olin tehnyt listaa tavitteista: Että saisin käyttää paremmin ATK-hjelmia, ppisin lisää kielten ammattisanasta mm.englanti, espanja tai ppisin venäjää. Oppisin taludesta sen miten tämä maailma timii, saisin laskea taluden laskuja ja ymmärtäisin niistä jtain, tutustuisi ulkmaalaisiin ihmisiin, ppisi pitämään esityksiä lukan edessä, saisin kulutuksen lpussa helpsti työpaikan. Tulin piskelemaan YAMK:n Ennaltaehkäisevän hyvinvintityön jhtaminen ja kehittäminen - linjalle. Odtin käytännönläheistä mutta laaja-alaista piskelua. Sisällöt vat edelleen hyviä, mutta miettisin kulutuksen tteutuksessa sitä, kuinka paljn asiita piskellaan esseiden kirjittamisen kautta. Kirjittaminen tki kirkastaa käsitteellistä ajattelua, mutta jhtaminen ja kehittäminen vat jissain töissä nimenmaan vurvaikutteista ja käytäntöä tutkivaa timintaa... ei referaattien laadintaa useistakin lähdeteksista Odtin että valittuun suuntautumiseen lisi paljn enemmän aikaa. Juduin kuitenkin tteamaan että suurin sa piskelusta li ns.yleistä lätinää ja ikeudelliseen asiantuntijuuteen käytettiin liian vähän aikaa. Kuitenkin nimenmaan ikeudellinen suus li syy kulutukseen hakeutumiseen. Kun kysyttiin erikseen, mitä dtuksia piskelijilla li piskelusta Hyvinkään Laureassa, mni vastasi, ettei dtuksia llut. Kuitenkin esiin nusi erityisesti henkilökhtaisempi hjaus ja justavuus piskelussa erityisesti niillä, jtka työskentelevät pintjen hessa. dtin, että pinnt lisivat lleet yksilöllisempiä, mutta tuntui etten saanut mihinkään mitään kntaktia. Pmpttelua.

24 24 Odtin että lisi enemmän piskelijamenja Hyvinkäällä, kuin mitä n. Prjektipaintteinen ja suurelta sin itsenäinen piskelu, jssa vi itse vaikuttaa vahvasti miten ja mitä piskelee. Että kulussa lisi mukavia ihmisiä ja saisin hjausta siitä miten kannattaisi piskella ja edetä pinnissa. Justavaa ja ammattitaitista petusta. Justavampaa, paremmin humin ttavaa kurssitarjntaa mnimutiselle aikuispiskelijalle. Opiskelijista 49,58 % (N = 59) li sitä mieltä, että ennakk-dtukset piskeltavaa alaa khtaan täyttyivät aika hyvin. 29,41 % (N = 35) li sitä mieltä, että ennakk-dtukset täyttyivät ja 21,01 %:n (N = 25) mielestä dtukset eivät täyttyneet. Samaa kysymystä n käsitelty alakhtaisesti (Kuvi 9). Alakhtaisesti tarkasteltuna tulkset nudattivat hyvin pitkälti samaa kaavaa. YAMK:n piskelijista keskimäärin useampi li sitä mieltä, että dtukset alaa khtaan täyttyivät aika hyvin. Tämä jhtuu varmasti siitä, että ylempää tutkinta surittavat tietävät työn ja alemman tutkinnn kautta mitä ala tdellisuudessa n. Kuvi 9: Ovatk vastaajien dtukset piskelemaa alaa khtaan khtaan täyttyneet kulutusalakhtaisesti tarkasteltuna (N = 119) Hyvinkään Laureassa piskelun ennakk-dtusten täyttymistä mitattaessa 44,54 % (N = 53) li sitä mieltä, että dtukset täyttyivät aika hyvin, 31,93 % li sitä mieltä, että dtukset eivät täyttyneet (N = 38) ja 23,53 % (N = 28) li sitä mieltä että dtukset täyttyivät. Prsentteina mitattuina eniten tyytymättömiä li hittyön kulutushjelmassa (Kuvi 10) ja ssiaalialan kulutushjelmassa. Vähiten tyytymättömiä li jälleen YAMK:n pulella.

25 25 Kuvi 10: Ovatk vastaajien dtukset Hyvinkään Laureaa khtaan täyttyneet kulutusalakhtaisesti tarkasteltuna (N = 119) Opiskelijista 35,29 % (N = 42) hakisi ehkä edelleen Hyvinkään Laureaan piskelijaksi. 20,17 % (N = 24) ei hakisi enää Hyvinkäälle ja 44,54 % (N = 53) hakisi Hyvinkään Laureaan edelleen. Kulutusalakhtaisesti tarkasteltuna (Kuvi 11) liiketaluden ja YAMK:n piskelijista yli pulet hakisi edelleen Hyvinkäälle, hittyön kulutushjelmasta vain 25 %. Hittyön piskelijiden tuls n hulestuttavan alhainen. Kuitenkin 45 % (N = 53) vastaajista susittelisi Hyvinkään Laureaa kulutusalansa piskelupaikaksi. 21,85 % (N = 26) ei susittelisi ja 33,61 % (N = 40) ehkä susittelisi. Tulkset vat kulutusalakhtaisesti tarkasteltuna hyvin samankaltaisia. Hittyön piskelijissa li prsentuaalisesti mitattuna eniten niitä, jtka eivät susittelisi Hyvinkään Laureaa kulutusalansa piskelupaikaksi (Kuvi 12). Liiketaluden ja YAMK:n piskelijat susittelisivat muita mieluummin kuluaan myös muille.

26 26 Kuvi 11: Hakisivatk vastaajat edelleen Hyvinkään Laureaan piskelijaksi kulutusalakhtaisesti tarkasteltuna (N = 119) Kuvi 12: Susittelisivatk vastaajat Hyvinkään Laureaa kulutusalansa piskelupaikaksi kulutusalakhtaisesti tarkasteltuna (N = 119) Kun kysyttiin, miksi dtukset eivät le täyttyneet, mni li sitä mieltä, että pettajien tiednvälityksessä n sekavuutta. Tiet ei kulje, tai jkainen neuv eri tavalla. Opintjaksjen sisältöön tivttiin muutsta, sa kmmenti, että aina pettajatkaan eivät tunnu tietävän, mitä pintjakslla kuuluisi pettaa. Selvää n, että mni piskelija kaipaa lisää hjausta ja tavallisia luentja. Hyvinkään Laurean tulisi phtia näitä kmmentteja ja miten parantaa piskelijiden lja, kska ne tuskin edustavat vain pientä saa piskelijista, kun suurin sa 119 vastaajasta n kmmentinut samalla tavalla.

27 27 Mielestäni liiketaluden peruspintja n liikaa siihen nähden mitä ikeustradenmeina tulemme tekemään myöhemmin. Oikeudellisia pintja pitäisi lla enemmän ja englannin juridiikan kurssi lisi ehdtn! Opiskeluun n sisällytetty paljn turhaa, NOPS-hanke vienyt suuren san ikeasti tärkeiltä asiilta! Asiantuntijuuteen ei le piskelun aikana päästy, syventävien kurssit/ luennt samantasisia kuin perustasn. Liian mnet paklliset kurssit pettavat pinnäytetyön teka, kliininen saaminen jää tdella hunlle tlalle. Ensimmäisenä vunna keskitytään liian paljn ihan muihin aiheisiin kuin sairaan aikuisen ihmisen hitamiseen ja siihen liittyvään perustiettaitn. Hyvinkään Laureassa n hyvin vaikea saada justavuutta työn ja kulun yhteensvittamiseen, sillä kaikilla tunneilla n läsnälpakk. ainakin ensimmäisenä vunna. Tunneilta ei saa vapautuksia vaikka lisi hankittua saamista aiheesta. Oikeudellinen saaminen n suuntautunut aivan liikaa kuntapulelle ja pintja n suunniteltu kvin paljn terveydenhitpuleen painttuen. Julkisen hallinnn pulelta valti n jäänyt lapsipulen asemaan. Ehkä tsiaan len vanhanaikainen, kaipaan enemmän yhdessä asiiden läpi käyntiä, tiettulvaa pettajalta ei niinkään valtasaa itsepiskellen. Jskus tuntuu siltä, että pintkknaisuudet vat hyvin hataria ja sekavia ja pinnallisia. Opiskelu liikaa tieteellisen terian kirjittamista. Käytännön työn petus n unhtunut liiaksi. Laureassa n aivan surkea tiednvälitys. Kukaan ei tiedä ikinä mistään mitään ja henkilökuntaa n vaikea tavittaa. Mielestäni vaatisi tiivistämistä ja lennaisiin asiihin painttamista. (Näin ensimmäisen vuden aikana). Mainslauseet antavat liian hyvän kuvan. Seuraavaksi piskelijilta kysyttiin, mitä lisätieta he lisivat kaivanneet kulutusalasta ennen hakua. Tähän tuli hyvin samankaltaisia vastauksia kuin aiemmin mainituissa avimissa kysymyksissä. Mni lisi halunnut enemmän käytännön tieta mainslauseiden sijaan lähtien siitä, mihin Hyvinkäällä tarkalleen ttaen vi erikistua, mihin sillin työllistyy, mitä pintjakst ikeasti sisältävät ja miten pinnt rakentuvat. Mni tuntui levan hämmentynyt ja jpa pettynyt siihen, mitä piskelu n ikeasti llut. Kaikkia asiita ei tietenkään le järkevää tai mahdllista tuda esille ennen hakua, mutta jku ratkaisu pitäisi löytää, jtta mainspuheet saataisiin muutettua ihan käytännön asiiksi, ja jtta piskelija ikeasti tietää, että hakiessani tälle linjalle piskelen tätä ja vin työllistyä tunne. Varsinkin viime kevään 2012

28 28 liiketaluden pulelle hakeneiden jukssa n paljn pettyneitä, kska perinteistä tradenmipetusta ei enää lekaan. Sitä ei kerrttu Internet-sivuilla ajissa. Opiskelijat saivat vasta kulussa tietää, että he vatkin p2p:n piskelijita. Vapaasti valittavasti pinnista ei llut juuri tieta, kun pinnt alkivat. Paklliset pinnt vat varsin paljn keskittyneet kuntapulelle, yksityisen sektrin edustajana, lisi välillä kiva kuulla välillä muustakin kuin kuntauudistuksesta, palveluseteleistä ja ste-asiista, mutta tisaalta ne vat kvin ajankhtaisia asiita juuri nyt. Alkuun minulla li vaikea ymmärtää, että ikeustradenmi tarkittaa tdella sitä, että kuluun haetaan nrmaalille liiketalusalalle ja suuntautuminen valitaan myöhemmin. Mihin juuri Hyvinkään laureassa vi erikistua? (esim. sairaanhitajat> sisätauti/kirurginen sairaanhitaja, terveydenhitaja-> neuvla, kuluterveydenhult..). Mitkä vat sisällöt? Mitä taitja ja tietja saan pintjeni aikana? Mitä käytännössä tarkittaa mikäkin pintjaks. Tärkein li se, että p2p n aina mut piskella liiketalutta Laurea Hyvinkäällä. Kun hain kuluun, luki Internet- sivuilla, että vi lukea jk mainstreamina tai p2p:ssä. Eipä näin llut... Hyvinkään Laureassa piskelusta haluttiin lisätieta ennen hakua. Se nusi avimen kysymyksen kautta esille. Tässä tuli ilmi jälleen mnia samja asiita kuin aiemmissa avimissa kysymyksissä, mutta myös mnia uusia aiheita tuli esille. Lähipetuspäivien määrä lukukausittain lisi haluttu tietää ja se, miten paljn läsnälpakka kulussa n. Haluttiin tietää, miten piskelut käytännössä nnistuvat niiltä, jtka tulevat kuluun esimerkiksi Vantaalta ja Espsta js he eivät muuta piskelupaikan perässä. Tarkempia tietja lähipetuspäivistä eli jkaisen päivämäärään esim. syyslukukaudesta jllin piskelun alitin. Itse lisin kaivannut ehkä vain tiedn siitä, että kuinka kauan peruspintja piskellaan, ennen kuin siirrytään ikeuspintihin. Nykyään mielestäni n tärkeää mainita, että liiketaluspinnt suritetaan vain prjekteina, sellainen piskelu ei svi kaikille. Miten pinnt järjestetään? Ei luentja, ei kkeita, vaan prjekteja. Mitä tietja ja taitja saan pintjeni aikana? Opiskelijiden kkemuksia pettajien tassta ja justavuudesta.