1 OPETUSSUUNNITELMA 6 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 6 1.2 Opetussuunitelman sisältö 6

MERITUULEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA LK 1-6 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 18.5.2005

2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 5 1 OPETUSSUUNNITELMA 6 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 6 1.2 Opetussuunitelman sisältö 6 2 OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 7 2.1 Perusopetuksen arvopohja 7 2.2 Perusopetuksen tehtävä 7 2.3 Perusopetuksen rakenne 8 - MERITUULEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 8 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 9 3.1 Oppimiskäsitys 9 - MERITUULIEN KOULUN OPPIMISKÄSITYS JA KASVATUSTEOREETTINEN TAUSTA 9 3.2 Oppimisympäristö 10 - MERITUULEN KOULU OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 10 - MERITUULEN KOULUN FYYSINEN YMPÄRISTÖ 10 3.3 Toimintakulttuuri 11 - MERITUULEN KOULUN TOIMINTAKULTTUURI 11 - MERITUULEN KOULUN ARVOPERUSTA 12 3.4 Työtavat 15 - MERITUULEN KOULUN TYÖTAVAT 15 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 15 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 15 - KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ MERITUULEN KOULUSSA 16 - YHTEISTYÖ ESIKOULUN KANSSA 17 4.2 Oppimissuunnitelma 18 - OPPIMISSUUNNITELMAT MERITUULEN KOULUSSA 19 4.3 Ohjauksen järjestäminen 19 - OHJAUS MERITUULEN KOULUSSA 19 4.4 Tukiopetus 20 - TUKIOPETUS MERITUULEN KOULUSSA 20 4.5 huolto 20 - OPPILASHUOLTO MERITUULEN KOULUSSA 21 4.6 Kerhotoiminta 22 - KERHOT MERITUULEN KOULUSSA 22 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 22 5.1 Eri tukimuodot 22 5.2 Osa-aikainen erityisopetus 23 5.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus 23 - ERITYISOPETUS MERITUULEN KOULUSSA 24

3 5.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 24 - HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA MERITUULEN KOULUSSA 25 7 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 25 7.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 25 - EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET MERITUULEN KOULUSSA 29 7.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu 30 7.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 30 - ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS MERITUULEN KOULUSSA 31 - ÄIDINKIELEN KESKEISET SISÄLLÖT ALKUOPETUSLUOKILLA MERITUULEN KOULUSSA 34 - ÄIDINKIELI MERITUULEN KOULUSSA LUOKILLA 3-5 38 - ÄIDINKIELI MERITUULEN KOULUSSA VUOSILUOKALLA 6 47 - RUOTSI A1-KIELENÄ MERITUULEN KOULUSSA 50 - RUOTSIN KIELEN OPETUS MERITUULEN KOULUSSA ALKUOPETUSLUOKILLA 50 - RUOTSIN KIELEN OPETUS MERITUULEN KOULUSSA LUOKILLA 3-6 54 7.5 Vieraat kielet 57 - ENGLANNIN KIELI MERITUULEN KOULUSSA 57 7.6 Matematiikka 63 - MATEMATIIKKA MERITUULEN KOULUSSA 64 - MATEMATIIKKA MERITUULEN KOULUSSA ALKUOPETUSLUOKILLA 65 - MATEMATIIKKA MERITUULEN KOULUSSA VUOSILUOKALLA 6 74 7.7 Ympäristö- ja luonnontieto 76 - YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO MERITUULEN KOULUSSA VUOSILUOKILLA 1-4 77 7.8 Biologia ja maantieto 82 - BIOLOGIA JA MAANTIETO MERITUULEN KOULUSSA VUOSILUOKILLA 5-6 84 7.9 Fysiikka ja kemia 88 - FYSIIKKA JA KEMIA MERITUULEN KOULUSSA 89 7.11 Uskonto 93 - EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO MERITUULEN KOULUSSA 94 - EVANKELISLUTERILAISEN USKONNON OPETUS MERITUULEN KOULUSSA LUOKALLA 6 97 - ORTODOKSINEN USKONTO MERITUULEN KOULUSSA 99 - ORTODOKSISEN USKONNON OPETUS MERITUULEN KOULUSSA ALKUOPETUSLUOKILLA 100 - ORTODOKSINEN USKONTO MERITUULEN KOULUSSA LUOKALLA 6 103 - MUUT USKONNOT MERITUULEN KOULUSSA 104 7.12 Elämänkatsomustieto 104 - ELÄMÄNKATSOMUSTIETO MERITUULEN KOULUSSA 110 7.13 Historia 111 - HISTORIA MERITUULEN KOULUSSA 112 7.15 Musiikki 115

4 - MUSIIKKI MERITUULEN KOULUSSA 116 - MUSIIKKI MERITUULEN KOULUSSA LUOKILLA 5-6 118 7.16 Kuvataide 120 - KUVATAIDE MERITUULEN KOULUSSA 119 - KUVATAIDE MERITUULEN KOULUSSA VUOSILUOKILLA 1-4 121 7.17 Käsityö 126 - KÄSITYÖ MERITUULEN KOULUSSA 127 7.18 Liikunta 138 - LIIKUNTA MERITUULEN KOULUSSA 139 7.19 Kotitalous 144 7.20 Valinnaiset aineet 144 - VALINNAISET AINEET MERITUULEN KOULUSSA 145 7.21 Oppilaanohjaus 145 - OPPILAANOHJAUS MERITUULEN KOULUSSA 146 8. OPPILAAN ARVIOINTI 147 8.1 Arviointi opintojen aikana 147 - ARVIOINTI MERITUULEN KOULUSSA 149 - KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI MERITUULEN KOULUSSA 150 - MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI MERITUULEN KOULUSSA 151 - ITSEARVIOINTI MERITUULEN KOULUSSA 151 8.3 Todistukset 151

5 JOHDANTO Merituulen koulun opetussuunnitelma koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä osasta. Ensimmäinen osa, Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteet, muodostavat oman kokonaisuutensa. Tämä osa erotetaan koulun omasta osuudesta kursiivitekstillä. Toinen osa, Merituulen koulun oma opetussuunnitelma, joka on kirjoitettu tavallisella tekstillä, lomittuu perusteitten ao. kohdan jälkeen. Näin lukijalle jää mahdollisuus tutkia samanaikaisesti sekä Opetushallituksen perusteita että niiden sovellutusta Merituulen koulussa. Merituulen koulu on Inkoon ainoa suomenkielinen alakoulu, jossa opetetaan esiluokkaa sekä alakoulun luokkia 1-6. Koulu arvostaa opetuksen integraatiomallia ja on valmis resurssiensa puitteissa opettamaan koko ikäluokkaa omassa lähikoulussaan. Opetuksen perustana ovat kognitiiviset oppimisen teoriat, kasvatuksen perustana tasa-arvoisuuden malli. Koulussa jokainen ikäryhmä opiskelee omana luokkaryhmänään, jota opettaa luokanopettaja. Koulussa on lukuvuoden 2005-2006 alusta alkaen seitsemän luokanopettajaa, yksi esikoulunopettaja ja erityisopettaja. Koulussa toimii myös koulunkäyntiavustajia, joiden tarve voi vaihdella vuosittain oppilaitten tarpeiden ja oppilasmäärien mukaan. Koulussa on yksi vakituinen koulunkäyntiavustajan toimi. Lukuvuonna 2005-2006 koulussa on neljä koulunkäyntiavustajaa, joista yksi toimii esiluokassa ja kolme muuta luokilla 1 6. Tarpeen määrittely tehdään vuosittain oppilaiden tarpeiden mukaan. Koulu antaa ryhmäkasvatusta ja arvostaa yhteisöllisyyttä ja yhteistoiminnallisuutta, mutta kunnioittaa kunkin henkilön persoonallisuutta ryhmänsä jäsenenä. Opetus ja ohjaus perustuvat kognitiivisiin oppimisen teorioihin, mutta niitä täydennetään tilanteen ja tarpeen mukaan muista teorioista lähtöisin olevin menetelmin. Kasvatuksen perustana on tasavertaisuus sekä oikeuksien ja vastuun keskinäisen suhteen ymmärtäminen ja osoittaminen omassa toiminnassa. Koulun kulttuuriin kuuluu myös oman toimintansa tutkiminen sekä opetus- ja kasvatusalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan seuraaminen. Uuden tiedon soveltaminen kouluun toteutetaan kirjallisuutta lukemalla ja opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen kautta. Opetuksen saavuttavuutta mitataan vuosittain tehtävin valtakunnallisesti standardoiduin testein ja kokein. Oppimisen tärkeyttä unohtamatta koulu panostaa myös siihen, että oppilaan tämänhetkinen elämänvaihe, tarve leikkiä ja tehdä omakohtaisia asioita yhdessä kaverien kanssa, otetaan huomioon järjestämällä vuosittain erilaisia tapahtumia ja pajapäiviä eri teemoin. Toiminnallisten tapahtumien kautta tehdään myös konkreettia yhteistyötä oppilaiden huoltajien kanssa kutsumalla heitä kouluun ohjaajiksi oman kiinnostuksensa ja osaamisalueensa mukaan tai myös seuraamaan oppilaiden toimintaa koulussa.

6 OPPIVELVOLLISILLE TARKOITETUN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen 1. Opetussuunnitelma Opetussuunnitelman perusteet on kansallinen kehys, jonka pohjalta paikallinen opetussuunnitelma laaditaan. Opetuksen järjestäjällä on vastuu opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen kasvatus- ja opetustyöstä ja täsmennetään perusteissa määriteltyjä tavoitteita ja sisältöjä sekä muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja. Perusopetuksen opetussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon esiopetuksen opetussuunnitelma ja perusopetuksen yhtenäisyys sekä muut kunnassa tehdyt lapsia, nuoria ja koulutusta koskevat päätökset. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat perusopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja -asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet opetuksen järjestäjän hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuva perusopetusasetuksen 9. :n mukainen vuosittainen suunnitelma. Opettajan tulee opetuksessaan noudattaa opetuksen järjestäjän vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Opetussuunnitelma voidaan laatia siten, että siinä on kuntakohtainen osio, alueittaisia tai koulukohtaisia osioita sen mukaan kuin opetuksen järjestäjä päättää. Perusopetuksen opetussuunnitelman yhtenäisyys edellyttää eri opettajaryhmien yhteistyötä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Oppilaan huoltajien on voitava vaikuttaa varsinkin opetussuunnitelman kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Myös oppilaita voidaan ottaa mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Opetussuunnitelma tulee oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä koskevalta osalta laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. 1.2 Opetussuunnitelman sisältö Perusopetuksen opetussuunnitelmasta tulee ilmetä seuraavat seikat sen mukaan kuin opetuksen järjestäminen edellyttää: arvot ja toiminta-ajatus yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet kieliohjelma noudatettava paikallinen tuntijako toimintakulttuurin, oppimisympäristön ja työtapojen kuvaukset opetuksen mahdolliset painotukset, kielikylpy tai vieraskielinen opetus opetuksen mahdollinen eheyttäminen aihekokonaisuuksien toteuttaminen opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain eri oppiaineissa tai opintokokonaisuuksittain vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa valinnaisaineiden opetus

7 tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa kodin ja koulun yhteistyö yhteistyö muiden tahojen kanssa oppilashuollon suunnitelma ja siihen liittyvän yhteistyön järjestäminen oppimissuunnitelman laatimisen periaatteet ohjaustoiminta opiskelun tukena ja työelämään tutustumisen järjestelyt kerhotoiminnan järjestäminen tukiopetuksen järjestäminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus oppilaan arviointi ja sen perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin opinnoissa etenemisen periaatteet todistukset tietostrategia toiminnan arviointi ja jatkuva kehittäminen 2.1 Perusopetuksen arvopohja 2. Opetuksen järjestämisen lähtökohdat Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Opetuksen perustana on suomalainen kulttuuri, joka on kehittynyt vuorovaikutuksessa alkuperäisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen kulttuurin kanssa. Opetuksessa on otettava huomioon kansalliset ja paikalliset erityispiirteet sekä kansalliskielet, kaksi kansankirkkoa, saamelaiset alkuperäiskansana ja kansalliset vähemmistöt. Opetuksessa otetaan huomioon suomalaisen kulttuurin monipuolistuminen myös eri kulttuureista tulevien maahanmuuttajien myötä. Opetuksen avulla tuetaan oppilaan oman kulttuuri-identiteetin rakentumista sekä hänen osallisuuttaan suomalaisessa yhteiskunnassa ja globaalistuvassa maailmassa. Sen avulla edistetään myös suvaitsevaisuutta ja kulttuurien välistä ymmärtämystä. Perusopetuksen avulla lisätään alueellista ja yksilöiden välistä tasa-arvoa. Opetuksessa otetaan huomioon erilaiset oppijat ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa antamalla tytöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin yhteiskunnassa sekä työ- ja perhe-elämässä. Perusopetuksessa eri oppiaineiden opetus on poliittisesti sitoutumatonta ja uskonnollisesti tunnustuksetonta. Perusopetuksen paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee tarkentaa opetuksen perustana olevia arvoja. Niiden tulee välittyä opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä jokapäiväiseen toimintaan. 2.2 Perusopetuksen tehtävä Perusopetus on osa koulutuksen perusturvaa. Sillä on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Sen tehtävänä on toisaalta tarjota yksilölle mahdollisuus hankkia yleissivistystä ja suorittaa oppivelvollisuus ja toisaalta antaa yhteiskunnalle väline kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä tarvitsemiaan tietoja ja taitoja, saada valmiudet jatko-opintoihin ja osallistuvana kansalaisena kehittää demokraattista yhteiskuntaa. Perusopetuksen on myös tuettava jokaisen

8 oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tavoitteena on myös herättää halu elinikäiseen oppimiseen. Yhteiskunnan jatkuvuuden varmistamiseksi ja tulevaisuuden rakentamiseksi perusopetuksen tehtävänä on siirtää kulttuuriperintöä sukupolvelta toiselle, kartuttaa tarvittavaa tietoa ja osaamista sekä lisätä tietoisuutta yhteiskunnan perustana olevista arvoista ja toimintatavoista. Sen tehtävänä on myös kehittää kykyä arvioida asioita kriittisesti, luoda uutta kulttuuria sekä uudistaa ajattelu- ja toimintatapoja. 2.3 Perusopetuksen rakenne Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään opetussuunnitelman perusteissa oppiaineittain tai aineryhmittäin tuntijaon (A 1435/20.12.2001, 6 ) mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Kunkin osion päätteeksi on laadittu oppilaan hyvän osaamisen kuvaus (8.1). Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta) opetuksen tavoitteet, keskeiset sisällöt, hyvän osaamisen kuvaukset sekä päättöarvioinnin kriteerit on laadittu oppiainekohtaisille vähimmäistuntimäärille. Opetuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt määritellään vuosiluokittain valtioneuvoston asetuksen ja opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa tulee ottaa huomioon varhaiskasvatuksen, erityisesti esiopetuksen, antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatkoopintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli opetussuunnitelmassa perusopetusasetuksen 11. :n 3. momentin mukaisesti on päätetty, että oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, määritellään tuntijako sekä opetuksen tavoitteet ja sisällöt opintokokonaisuuksille. Opintokokonaisuudet muodostetaan valtioneuvoston määrittelemien oppiaineiden ja aineryhmien osioiden pohjalta. Osiot voidaan tarvittaessa jakaa kahdeksi tai useammaksi opintokokonaisuudeksi, joita voidaan myös yhdistää eri oppiaineiden ja aineryhmien kesken eheytetyiksi opintokokonaisuuksiksi. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja mitkä valinnaisia. Oppilaan opintojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Yhdysluokan oppimäärä voidaan opetussuunnitelmassa määritellä myös opintokokonaisuuksiksi jakamatta sitä vuosiluokkiin. Tällöin noudatetaan perusopetusasetuksen 11. :n 3. momentin säännöksiä. MERITUULEN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 1. TOIMINTA-AJATUS Merituulen koulu on alakoulu, jossa opetetaan vuosiluokkia 1-6. Koulu arvostaa koko ikäluokan käsittävää opetusta ja suunnittelee jokaiselle oppilaalle hänen tarvitsemaansa opetusta niissä puittein kuin tavallisessa koulussa ja saatavilla olevin resurssein on mahdollista. Merituulen koulu tarjoaa oppilailleen turvallisen, lapsuutta tukevan oppimisympäristön. Koulussa opetetaan monipuolisin menetelmin ja varmasti perustiedot ja taidot, joita oppilas tarvitsee jatko-opinnoissaan. Koulussa ohjataan ja edistetään oppilaiden kasvua persoonallisiksi, itsetunnoltaan terveiksi, yhteistyötaitoisiksi ja vastuuntuntoisiksi aikuisiksi, joiden käyttäytymisessä näkyvät hyvät tavat. Koulu kasvattaa erilaisuuden hyväksymiseen ja elämän kunnioittamiseen. Oppilaita tuetaan suhtautumaan avoimesti ja suvaitsevasti, mutta myös arvioivasti ja rakentavasti yhteiskunnassa esiintyviä ilmiöitä kohtaan.

9 2. YLEISET TAVOITTEET Yleisten ja ainekohtaisten opetustavoitteiden lisäksi sekä Opetushallituksen Peruskoulun opetussuunnitelman perusteissa esitettyjä tavoitteita toistaen Merituulen koulu näkee tärkeäksi oppimaan oppimisen, yhteistyötaitojen parantamisen ja elinikäisen oppimisen päämäärän. Tavoitteena on tukea oppilasta hankkimaan hyvä pohja itsenäiseen, tavoitteelliseen ja vastuulliseen opiskeluun sekä myönteisiin opiskeluasenteisiin. Koulun tavoitteena on myös välittää oppimisen iloa ja luoda aktivoiva oppimiskulttuuri. Tärkeänä pidetään myös kasvattamista myönteiseen ja toimivaan yhteistyöhön eri kieltä tai kulttuuria edustavien henkilöiden ja henkilöryhmien kanssa. Lähtökohtana on kotikunnan kaksikieliseen kulttuuriin osallistuminen ja tavoitteena laajeneva mielenkiinto ja taito yhteistyöhön eri kieltä tai kulttuuria edustavien henkilöiden kanssa. 3.1 Oppimiskäsitys 3. Opetuksen toteuttaminen Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan. MERITUULEN KOULUN OPPIMISKÄSITYS JA KASVATUSTEOREETTINEN TAUSTA Merituulen koulun oppimisteoreettinen peruskäsitys on situationaalis-kontekstuaalinen sosiokonstruktivismi, käsitys siitä, että kukin yksilö rakentaa yksilöllisesti tieto- ja taitokokonaisuuksia kaikissa niissä tilanteissa ja asiayhteyksissä, joissa hän toimii ja kohtaa muita ihmisiä. Tämä viitekehys sisältää monia osateorioita useilta eri tieteenaloilta. Yksi tärkeimmistä on Vygotskyn teoria kielen oppimisesta ja kielen merkityksestä kasvu- ja oppimisprosessissa. Koulu tekee parhaansa ottaakseen huomioon taustateorian asettamat suuret vaatimukset koululle oppimisympäristönä ja toimintamallina. Koulu tukeutuu myös moniin muihin opetus- ja kasvatusteoreettisiin näkemyksiin, joita erityisissä tilanteissa tarvitaan tukemaan osakokonaisuuksien onnistunutta oppimista. Mm. behavioristinen näkemys palkintojen käyttämisestä opiskelun motivoijana on tarpeellinen, toisinaan, samoin erittäin tärkeä on mallioppimiseen perustuvien näkökohtien tiedostaminen koulutyössä.

10 3.2 Oppimisympäristö Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet tulee suunnitella ja järjestää siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Työvälineiden ja materiaalien sekä kirjastopalvelujen tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että ne antavat mahdollisuuden aktiiviseen ja myös itsenäiseen opiskeluun. Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen tulee myös kiinnittää huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Sen on oltava fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä. Tavoitteena on tukea oppilaan oppimismotivaatiota ja uteliaisuutta sekä edistää hänen aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan tarjoamalla kiinnostavia haasteita ja ongelmia. Oppimisympäristön tulee ohjata oppilasta asettamaan omia tavoitteitaan ja arvioimaan omaa toimintaansa. Oppilaalle voidaan antaa mahdollisuus osallistua oppimisympäristönsä rakentamiseen ja kehittämiseen. Oppimisympäristön tulee tukea myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Sen tulee edistää vuoropuhelua ja ohjata oppilaita työskentelemään ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri, jonka ylläpitämisestä vastuu kuuluu sekä opettajalle että oppilaille. MERITUULEN KOULU OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Opetushallituksen antamissa perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteissa, 7 :ssä, asetetaan koululta edellytettävät perusvaatimukset. Opetushallituksen perusteiden mukaan erotellaan koulun fyysinen ja psyykkinen oppimisympäristö, joiden tulee tukea oppilaan oppimismotivaatiota, aktiivisuuta, itseohjautuvuutta ja luovuutta. Ympäristön tulee lisäksi edistää oppilaan oman toimintansa arviointia. Sen tulee olla kiireetön, rohkaiseva, avoin ja myönteinen. Opetushallitus edellyttää, että opettajat ja oppilaat yhteisvastuullisesti sitoutuvat ylläpitämään ja kehittämään suotuisaa toimintaympäristöä ja kulttuuria. MERITUULEN KOULUN FYYSINEN YMPÄRISTÖ Merituulen koulu sijaitsee Inkoon kirkonkylän laidalla, noin kaksi kilometriä keskustasta itään päin. Koulu on rakennettu kouluksi vuonna 1963 ja laajennettu vuonna 1980. Pihanäkymä avautuu pohjoisessa kauniiseen, oppilaita inspiroivaan, kallioiseen metsään ja lännessä kunnan urheilukentälle. Eteläpuolen naapureina ovat muutamat omakotiasukkaat, idässä seuraintalo isoine piha-alueineen, jotka eivät kuitenkaan ole koulun käytettävissä missään tilanteessa. Koulussa opetetaan kuutta alakoulun vuosiluokkaa sekä esiluokkaa. Jokaisella opetusryhmällä on oma luokkansa, esikoululuokka omissa tiloissaan. Lisäksi koulussa on käsityöluokat tekstiilikäsityölle ja tekniselle käsityölle sekä ATK-luokka. Liikuntaa varten on liikuntasali peseytymis- ja pukeutumistiloineen. Ruokailua varten on ruokasali. Koulussa on myös näyttämö, joka juhlien väliaikana toimii käsi- ja lainauskirjastona. Koulu on käynyt ahtaaksi, sillä koulu kasvaa vuosittain voimakkaasta kuntaan muuttamisesta johtuen. Piha-alueella on asfaltoidut kulkutiet, mutta niiden lisäksi on sekä hiekka- että asfalttikenttä, kumpikin omia pelilajejaan varten. Hiekkakentän reunassa on kiipeilyteline, keinut ja rekkitanko sekä tasapainotelineet. Asfalttikentällä on koripalloteline. Metsän reunasta koulun

11 alueeseen kuuluu virikkeellinen kallioinen metsäalue, jossa oppilaat mielellään leikkivät mm. rakenteluleikkejä ja talvella laskevat liukumäkeä. Koulun pihan virikkeistäminen ja viheristutusten suunnittelu ja istuttaminen ovat vireillä. Projekti on yhteinen Merituulen koulun vanhempainyhdistys ry:n kanssa. Parannustyöt tullevat jatkumaan useiden vuosien ajan resurssien vähittäisen kertymisen ja talkootyön johdosta. Koulurakennus ja opetustilat ovat siistejä, valoisia ja toimivia, mutta koulu kaipaa laajennusta ja peruskorjausta, mitkä ovat luvassa todennäköisesti vuodelle 2007. Koulun kalusteita ja opetusvälineistöä on uusittu viime vuosien aikana ja uusimista jatketaan vuosittain sekä vanhoja korvaamalla että uusia tarpeita tyydyttäen. Koulun viihtyisyyttä on parannettu mm. sohvaryhmällä ja viherkasveilla. Suunnitelmissa on edelleen käytävien viihtyisyyden parantaminen mm. oppilaille tarkoitetuilla istuimilla. Luokkien viihtyisyyttä on kohennettu mm. tuomalla oppilaiden käyttöön harrastuspöytiä ja nurkkia peleineen, kirjoineen ja leluineen. Koulu on fyysisiltä ominaisuuksiltaan asianmukainen, turvallinen ja toimiva opiskeluympäristö, jonka virikkeisyyttä pyritään lisäämään vuosittain resurssien ja oppilaiden suuntautuneisuuden mukaan yhteistyössä oppilaiden kanssa. 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa merkittävästi koulun kasvatukseen ja opetukseen ja sitä kautta oppimiseen. Tavoitteena on, että koulun kaikki käytännöt rakennetaan johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. MERITUULEN KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Merituulen koulun opetus- ja toimintakulttuuri perustuu situationaalis-kontekstuaaliseen sosiokonstruktivismiin, käsitykseen siitä, että oppiminen tapahtuu rakentamalla tieto-ja taitokokonaisuuksia yksilöllisesti ja yhteisöllisesti kaikissa niissä tilanteissa ja asiayhteyksissä, joissa ihmiset kohtaavat. Koulu näkee perustehtäväkseen opetuksen, joka suunnitellaan ohjaamaan oppilaita uusien tietojen ja taitojen hankkimiseen, prosessointiin ja arviointiin. Suunnittelusta ja ohjauksesta vastaa opetushenkilöstö. Oppilaat otetaan mukaan opetuksen suunnitteluun ja järjestelyihin ikänsä, valmiutensa ja mielenkiintonsa mukaan sekä soveltamalla sellaisia työtapoja, joissa myös oppilas voi suunnitella omaa opiskeluaan ja arvioida itseään oppijana. Myös oppilaiden edellytetään työskentelevän vastuullisesti (Peruskoululaki 11 ) samalla, kun koulu pyrkii tukemaan kunkin oppilaan opiskelua niin, että hän voisi saavuttaa itselleen mahdollisimman hyvät tulokset. Tähän päästään asettamalla yksilöllisiä tavoitteita, joita lähestytään vaihtelevin työtavoin. Koulu on asettanut myös tavoitteekseen etsiä oppijoiden oppimistyylejä ja tukea niihin perustuvin tukitoimin kaikkien oppilaittensa opiskelua. Merituulen koulu on alakoulu, jonka oppilaat ovat vielä lapsia, ikävuosien viisi ja kolmetoista välillä. Siksi opetuksen lisäksi koulun työhön nähdään kuuluvaksi oppilaan kasvatustehtävään osallistuminen. Koulun lähtökohtana on, että ensisijainen kasvatusvastuu kuuluu kodille. Koulun tehtävä on tukea ja täydentää kodin kasvatustyötä. Kasvatuksen painopistealueilla voi esiintyä

12 eroja, mutta koulu välittämä arvomaailma noudattaa suomalaisen yhteiskunnan arvokäsityksiä ja normeja sekä koululle asetettuja perusteita. Kotien välittämän arvomaailman ja normiston oletetaan olevan yhdensuuntainen koulun arvomaailman kanssa, jolloin yhteistyölle syntyy yhtenäinen pohja. Koulun näkökulma on yksilön ohjaaminen oman ryhmänsä jäsenenä, mutta koti voi ja sen jopa tuleekin tarkastella asiaa oman kodin ja lapsen näkökulmasta tukien häntä yhdessä koulun kanssa kouluyhteisön jäsenyyteen. MERITUULEN KOULUN ARVOPERUSTA Peruskoulun arvoperusta määritellään Opetushallituksen antamissa opetussuunnitelman perusteissa, 3 :ssä. Merituulen koulun opetussuunnitelman eri kohdissa määritellään tarkemmin näiden arvojen opettamisen ja toteuttamisen malleja. Toimintakulttuurin määrittelemiseksi tässä kappaleessa määritellään kuitenkin lyhyesti ne tärkeimmät periaatteet, joihin toiminta ja opetus Merituulen koulussa perustuvat. Merituulen koulu määrittää koulun arvopohjan neljän osakokonaisuuden kautta. Määrittely perustuu tohtori Leevi Launosen väitöskirjassa esitettyihin luokitteluun. Koulu mieltää arvoperustansa niin, että samat tavoitteet ja vaatimukset koskevat kaikkia ihmisiä, koulussa niin opettajia kuin oppilaitakin, ja että opetushenkilöstö toimii mallina oppilaille kaikessa siinä toiminnassa, mitä koulussa tehdään. Kodin ja koulun avoin luottamuksellinen ja yhdensuuntainen yhteistyö on paras mahdollinen tuki oppilaan koulunkäynnille ja persoonalliselle kasvulle. Ensisijainen lähtökohta mahdollisissa erimielisyystilanteissa on se, että koulu toteuttaessaan yhteiskunnan kasvatustehtävää soveltaa kouluaikana yhteiskunnan koululle määrittelemiä arvoja, tavoitteita ja menettelytapoja. anssa. Koulu on valmis yhteistyössä pohtimaan eriäviä näkemyksiä, mutta koulu noudattaa ainoastaan lakisääteisiä velvoitteitaan ja ohjaushiearkiaa. Arvojen sisäistämistä ei arvioida erillisellä arvosanalla, mutta kaikki esitellyt asiat vaikuttavat sekä opiskeluun ja oppituntikäyttäytymiseen että oppilaan sosiaalisiin suhteisiin ja yleiseen käyttäytymiseen Oppituntiin liittyvät asiat arvioidaan oppiaineen arvosanan yhteydessä, yleinen käyttäytyminen erillisenä arvosanana. Eettiset ja moraaliset arvot Koulu pitää suomalaisia perusarvoja yleisesti tunnettuina ja hyväksyttyinä ja olettaa, että oppilaat pääosin osaavat erottaa toisistaan käsitteet oikea-väärä, hyvä-paha ja tiedostavat sekä kunnioittavat kaikkien yhteisiä oikeuksia ja velvollisuuksia mm. oikeuden fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen, velvoitteen olla vahingoittamatta omaa tai toisen omaisuutta, velvoitteen aggression ja voimakkaiden impulssien hallintaan jne. Koulun tehtävänä on täydentää, laajentaa ja syventää kunkin käsitteen piiriin kuuluvia asioita, niiden ymmärtämistä ja niiden mukaan toimimista. Opetus on ohjaavaa ja mallintavaa, mitä kautta oppilas pyritään sitouttamaan oikeisiin menettelytapoihin, (vrt. Kiusaamisen ehkäisemiseen liittyvä suunnitelma). Toisinaan voi kuitenkin olla, että muutoksen aikaansaamien ei onnistu keskusteluteitse riittävän nopeasti, jolloin rangaistuksen ( vrt. Peruskoululaki, ) käyttöönotto voi olla tarpeellinen. Arvostukset Eri tutkimuksissa on voitu todeta, että pääosiltaan suomalaiseen elämäntapaan ja kulttuuriin liittyvät arvostukset ovat yleisesti hyväksyttyjä. Koulu voi siten olettaa, että oppilaat tuntevat jo kouluun tullessaan niitä asioita, joita koulussa arvostetaan. Tuttuja ovat mm. käsitykset oikeudenmukaisesta kohtelusta, tasapuolisuuden toteuttamisesta, suvaitsevaisuudesta ja tietojen ja taitojen hankkimisesta. Koska kuitenkin kunkin mainitun arvostuksen käsite on laaja, koulun

13 tehtävä on avata ja tulkita lapsille kunkin käsitteen piiriin kuuluvia asioita sekä ohjata lasten toimintaa niin, että arvokäsite myös käytännössä toteutuu. Toisaalta jotkin arvostukset ovat joko sellaisia, että lapsi vasta vähitellen kasvunsa myötä joutuu niitä kohtaamaan tai ovat sellaisia, että käsitteen piirteet ovat joko sumeat tai eivät ole varauksetta kaikkien hyväksymiä. Arkipäivän tilanteissa lapsille hämäräksi voivat osoittautua mm. seuraavat arvostukset: kielenkäyttö, aikuisen ja lapsen suhde, suhtautuminen työhön, oikea auttaminen, kielikulttuuri, kulttuuri-identiteetti, reilu peli jne. Peruskoulun tehtävä on opetuksen ohella opettaa arvostuksen käsitteen piirin kuuluvia asioita, selventää niitä ja tukea oppilaiden käyttäytymistä niin, että perusopetuksen tavoitteet täyttyvät. Perusopetuksesta annetun lain mukaan myös oppilaan on koulun määrittelemiä arvostuksia noudatettava käyttäytymisessään ja esiintymisessään kouluun liittyvissä tilaisuuksissa, koulupäivinä, retkillä, juhlissa ja leireillä. Arvostuksen osa-alueen asiat ovat peruskäyttäytymiseen liittyviä. Ne tulee oppia ja niiden tulee näkyä koululaisten käyttäytymisessä. Opettaminen tapahtuu samoin kuin on kerrottu eettisten ja moraalisten arvojen kohdalla. Terve itsetunto Koulun tavoite on kasvattaa itsetunnoltaan terveitä lapsia ja nuoria. Yksinään koulu ei kuitenkaan pysty tätä tehtävää suorittamaa, vaan siihen tarvitaan kotien tukea ja niiden perusteitten hyväksymistä, joita yhteiskunta ja koulu edellyttävät. Koulu ymmärtää, että terve itsetunto saavutetaan seuraavien osa-kokonaisuuksien toteutumisen kautta: 1. Turvallisuuden kokeminen 2. Omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistaminen ja itsensä hyväksyminen 3. Oman yhteisön hyväksyminen ja yhteenkuuluvaisuuden kokeminen 4. Oman tehtävän tiedostaminen, vastuun kantaminen omasta työstä sekä realististen tavoitteiden asettaminen omalle työlle 5. Onnistumisen tunne, oppilas kykenee asettamaan itselleen myös ponnisteluja vaativia tavoitteita, joiden saavuttaminen tuottaa hänelle onnistumisen elämyksen sekä tunteen omasta pätevyydestään Yhteistyötaidot ja yhteistoiminnallisuus Koulun oppimisteoreettinen näkemys ohjaa koulun toimintaa yhteistoiminnallisten taitojen opettamiseen sekä niiden hyödyntämiseen opetustyössä. Vaikka nämä osataidot esitellään myös eri oppiaineitten tavoitteiden yhteydessä, koulu haluaa painottaa niitä myös arvotavoitteina, sillä ne eivät liity ainoastaan oppiaineisiin, vaan yleiseen taito-osa-alueeseen ja elinikäiseen oppimiseen. Koulun tavoitteena on 1. ohjaaminen yhteisten arvo- ja normiperusteiden hyväksymiseen. 2. henkilökohtaisten tietojen ja taitojen hyödyntäminen ja jakaminen muiden kanssa 3. vastuuntuntoinen työskentely 4. sosiaalinen lukutaito ja arvioiva avoimuus ympäristöstä saatavia virikkeitä kohtaan 5. ärsytyksensietokynnyksen kohottaminen ja ristiriitojen käsittelytaitojen parantaminen 6. ilmaisu- ja kuuntelutaitojen kehittäminen 7. oikean auttamisen mallit eri tilanteissa 8. erilaisuuden sieto ja omaleimaisen toimintatavan kunnioittaminen 9. hyvän ilmapiirin luominen ja säilyttäminen

14 10. kultaisen säännön sisäistäminen Arvokkaat kokemukset Koulu antaa ryhmäkasvatusta, joten arvokkaiden kokemusten määritteleminenkin lähtee ryhmässä tapahtuvasta toiminnasta. On todennäköistä, että oppilaat jo ennen kouluun tuloaan ovat kokeneet asioita, jotka koetaan merkityksellisiksi. Oletettavasti kokemukset ovat merkinneet yksilöllisiä elämyksiä. Koulu toimintaympäristönä tuottaa ja käsittelee kokemuksia sosiaalisessa viitekehyksessä. Koulutyön tarkoituksellisena sivutuotteena opettaja suunnittelee ja säätelee toimintaansa niin, että tavoitteeksi asetetut arvokkaat kokemukset toteutuisivat kaikkien oppilaiden kohdalla. Tällaisia kokemuksia ovat mm. onnistumisen kokemukset, ponnistelun kautta saatu palkinto, luokkahenki, joukkuehenki, osallistuva kuuntelu, esitykseen eläytyminen jne. Myös (luonto)retkien yhtenä tavoitteena on saada elämyksiä. Elämysten kokeminen on toivottavaa, mutta ketään ei voi pakottaa niitä kokemaan. Opetustilanteissa kuitenkin asioita tarkkaillaan, arvioidaan ja etsitään uusia keinoja, jotka mahdollisesti paremmin tuottaisivat toivottavia arvokkaita kokemuksia. Tällä osa-alueella opettajan työn osuus korostuu ja voidaan kehittää opettajan oman työn arvioinnin kautta. Yksilön toimintaa ohjaavat periaatteet Kaikki aikaisemmin käsitellyt arvoihin ja arvostukseen perustuvat seikat rakentavat pohjaa kunkin yksilön käyttäytymistä ohjaaviin toimintaperiaatteisiin. Monet aikaisemmin luetellut yksityiskohdat ovat tavallaan myös toimintaa ohjaavia periaatteita. Koulussa määritellään kuitenkin erikseen toimintaa ohjaavat periaatteet kolmen alakohdan kautta pitäen mielessä myös se, että koko muu arvopohja vaikuttaa kussakin yksittäisessä toiminnassa. Tapakulttuuri Suomalaiseen tapakulttuuriin kuuluvia asioita ovat mm. ruokailutavat, pukeutumistavat, käyttäytymistavat esim. koulussa, liikkeissä, kulkuneuvoissa, teatterissa, kirkossa, juhlissa jne. Koulun tehtävä edelleen on laajentaa kotona saatua peruskasvatusta, selvittää tapojen syitä ja auttaa oppilaita ymmärtämään esim. miten ihminen viestittää itsestään omilla käyttäytymistavoillaan ja tottumuksillaan. Kohteliaisuus Kohtelias käyttäytyminen on yksi suomalaisen kasvatusperinteen aikaisempia perusasioita. Muuttuneessa yhteiskunnallisessa tilanteessa myös tämä kasvatusajatus on muuttunut. Kohteliaisuus on kuitenkin tärkeä tuki jokaiselle, koska perusasioiden tuntemisen avulla pystyy selviämään monista eri tilanteista ja myös hankkimaan muiden kunnioitusta. Koulu pyrkii opettamaan, tukemaan ja edistämään oppilaiden taitoja mm seuraavilla osa-alueilla: tervehtiminen, puhelinkäyttäytyminen, tilannekohtainen auttaminen, keskustelu ja kumppania arvostava tapa puhua, kohtelias tiedustelu, neuvon, avun pyytäminen, vieraan opastaminen jne. Järjestys Järjestyksen ylläpitäminen (jossakin tilassa; tavaroiden järjestyksessä pitäminen; työjärjestys; itsekuri) ja järjestelmällisyys ovat käsitteitä, joita suomalaisessa perinteessä on arvostettu sekä kotona ja koulussa että yleisesti kaikessa toiminnassa. Tavoitteellinen pyrkimys järjestykseen ja järjestelmälliseen toimintaan on myös edellytys mm. opiskelun onnistumiselle. Pienet koululaiset tuovat mukanaan omat aikaisemmat tottumuksensa myös kouluympäristöön. Koulun tehtävä on määritellä järjestys koulussa kussakin eri tilanteessa erikseen. Luotsatessaan oppilaita itseohjautuviksi toimijoiksi koulu ohjaa myös järjestyksen arvostamiseen, sekä edellyttää ja toimii sen mukaan, että järjestys säilyy.

15 3.4 Työtavat Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät halun oppia ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä harjaantumista kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta oman toiminnan reflektointia varten auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa. Oppilaiden erilaiset oppimistyylit ja sekä tyttöjen ja poikien väliset että yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Toteutettaessa opetusta yhdysluokissa tai yhdessä esiopetusryhmän kanssa on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus. MERITUULEN KOULUN TYÖTAVAT Opetuksessa sovelletaan hyvin monenlaisia opetusmenetelmiä ja työtapoja riippuen opetusaineesta, sisällöstä tai sosiaalisen oppimisen tavoitteesta. Työn tukena käytetään erilaisia välineitä, joiden pääasiallinen tavoite on konkreetti viestintä ja asian varma ymmärtäminen. Tietotekniikkaa käytetään muiden välineiden tapaan opetuksessa. Koulun tietostrategia noudattaa kunnan laatimaa tietostrategiaa ja perustuu kasvavaan tekniseen taitoon, jota alakoulussa hankitaan muiden tehtävien osana laajenevasti luokka-asteittain. Koulu takaa turvallisen oppimisympäristön, panostaa hyvien henkilösuhteitten opettamiseen ja harjoittamiseen sekä kannustavaan opetukseen. Itsearviointiin perustuva arviointitapa koetaan osaksi kannustavaa opetustyötä. Sen lisäksi sovelletaan yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmiä ja joskus, vaikkakaan ei itsetarkoituksellisesti, palkitsevaa toimintamallia. 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 4. Opiskelun yleinen tuki Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja yhteistyötä oppilaan kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja hyvän oppimisen tukemisessa. Vuorovaikutus kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta ja auttaa häntä opetuksen suunnittelussa

16 ja toteuttamisessa. Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulun on oltava yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellä opetussuunnitelmassa yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Huoltajien mahdollisuus osallistua koulun opetus- ja kasvatustyön suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa edistää kodin ja koulun yhteistyötä. Huoltajille tulee antaa tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta yhteistyössä sekä keskustelua ja tiedottamista huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana tulee olla eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja tulee kehittää koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö tulee järjestää siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille tulee antaa tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ MERITUULEN KOULUSSA Yhteistyötä on käsitelty vanhempien kanssa vuoden 2003 kevättalvella, jolloin kirjoitettiin ensimmäisen ja toisen luokan opetussuunnitelmaan ko. kohta. Sitä tarkistaen ja täydentäen vanhemmat saivat esittää ajatuksiaan vanhempainillassa ja sitä seuranneessa kyselyssä koteihin, kevättalvella 2005. Saadut vastaukset käsiteltiin yhdessä Inkoon Merituulen koulun vanhempienyhdistys ry:n kanssa. Koulu on asettanut tavoitteekseen ottaa lähempään tarkasteluun vuosittain jonkin kohdan opetussuunnitelmasta. Tässä työssä tullaan kysymään myös vanhempien kokemuksia ko. asiasta. Virallisena toimijana koulu tai mahdollisesti johtokunta johtaa ko. työtä. Väliaikoina vanhemmilla on mahdollisuus tuoda esiin mielipiteitään ja aloitteitaan ottamalla suoraan yhteyden rehtoriin tai opettajiin. Kevään 2005 kyselyn tarkoituksena oli määritellä, mitä vanhempien mielestä on kasvatuskumppanuus. Tavoitteena oli myös kehittää kasvatuskumppanuutta niin, että oppilas saisi mahdollisimman hyvän tuen koulunkäyntiinsä. Vanhempien vastausten perusteella kasvatuskumppanuuden motoksi kiteytyi seuraava lause: Opettajat ovat opettamisen asiantuntijoita, vanhemmat vanhemmuuden asiantuntijoita. Muita erityisesti esille nostettavia asioita ovat seuraavat: Kodin tehtävät: 1. Yleinen asennekasvatus, 2. Aikuiset keskustelevat aikuisten asioista ilman, että lasten täytyy olla kuulemassa niitä. 3. Vanhemmat tukevat lastensa mahdollisuuksia tavata kavereitaan myös kouluajan ulkopuolella. 4. Vanhemmat voisivat olla tukemassa opettajaa hänen työssään ja lisäämässä hänen viihtyvyyttään koulussa.

17 Koulun osuudeksi määriteltiin: 1. Tapakasvatuksen tukeminen 2. Opettajat saisivat rohkeammin pyytää sekä henkistä että aineellista apua vanhemmilta. 3. Koulu saisi pitää avoimien ovien päiviä lauantaina, jolloin voisi tehdä sisään juhlapyhien jälkeiset yksittäiset päivät. 4. Koulun tulisi panostaa pätevien ja pysyvien opettajien saamiseen kouluun. 5. Yhteistyö sujuu hyvin tuttujen opettajien kanssa. KOULUN YHTEISTYÖ VANHEMPIEN KANSSA Kohdissa 1-2 kuvataan koulun, opettajien, suora yhteistyö oppilaitten huoltajien kanssa. Kolmannessa kohdassa kuvataan aikaisemmin esitellyn kyselyn perusteella määritelty yhteistyö, jota kanavoi Inkoon Merituulen koulun vanhempienyhdistys ry. 1. Yleinen vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö - yhteiset vanhempainillat ja luokkaillat, joiden sisältö on informatiivinen - mahdollisimman kattava tiedotus - aloitteentekomahdollisuus kaikista kouluun liittyvistä asioista - juhlat - tapahtumapäivät - mahdolliset yhteiset retket 2. Yksityisen oppilaan huoltajan kanssa tehtävä yhteistyö - itsearviointiin perustuvat vanhempainvarttikeskustelut ja muut keskustelut - suora yhteydenpito kodin ja koulun välillä eri asioissa - reissuvihkon käyttö ja viikkotiedotteet - mahdollinen oppilashuoltotyö - mahdollinen henkilökohtaisen opetuksen järjestämissuunnitelmaan liittyvä työ 3. Inkoon Merituulen koulun vanhempien yhdistys ry:n kanssa tehtävä yhteistyö yhdistys - kuuluu Suomen vanhempainliittoon ja noudattaa sen ja omia sääntöjään - edustaa hallituksensa määrittelemää mielipidettä ja toimii hallituksensa päätösten mukaan - tukee koulua ja tarjoaa mahdollisuuksia oppilaiden virkistystoimintaan ja viihtyvyyden lisäämiseen - pyrkii tarjoamaan elämyksiä arkeen - osallistuu myös koulun kehittämiseen antamalla rakentavaa arviointia, ideointia ja palautetta yhteisistä asioista - pyrkii tarjoamaan vanhemmille verkottumisen mahdollisuuden - voi koota vanhempien yleisen mielipiteen, jonka se kerää vapaasti omassa keskuudessaan - odottaa, että koululta on edustaja aina vanhempainyhdistyksen kokouksissa - voi olla mukana edustajansa kautta opettajainkokouksissa, joissa käsitellään yhdistyksen aloitteita, vanhempien aloitteita tai palautetta tai asioita, joista halutaan yhdistyksen mielipide - ei ole viranomainen eikä se käsittele salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia asioita - ei saa tietoja salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvista asioista YHTEISTYÖ ESIKOULUN KANSSA Merituulen koulun yhteydessä toimii esikoululuokka itsenäisenä ryhmänään. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet on vahvistettu vuonna 2000. Esikoulun opetussuunnitelman perusta

18 on sama kuin koulun opetussuunnitelman perusta. Siten oppilaan siirtyminen kouluun ei tuo merkittäviä muutoksia totuttuihin käytänteisiin. Esiluokka on erottamaton, joskin toimintansa puolesta itsenäinen ja omaleimainen kokonaisuus koulussamme. Esikoulunopettaja osallistuu tasavertaisena opettajana kaikkiin koulun henkilöstön tilaisuuksiin, opettajakokouksiin, suunnitteluun ja työn arviointiin. Samoin oppilaat ovat tasavertaisia, vaikkakin iältään nuorempia, kuin koulun muut oppilaat. Koulussa etsitään ja kehitellään vuosittain sellaisia toimintamuotoja, joissa esikoululaiset voivat tehdä työtä muiden oppilaiden kanssa eri-ikäisryhmissä. Helpoimmin ovat toteutuneet erilaiset pajapäivät, mutta myös oppiaineopiskelun alueelta löydetään toisinaan tilaisuuksia esikoululaisten ottaa esikoululainen mukaan opiskeluun. Esikoululaisten, kuten myös muun koulun oppilaiden, tärkein oppimistavoite tässä opiskelumuodossa on kuitenkin sosiaalisten taitojen alueella sekä kiinnostuksen herättäjänä itselle vieraamman työtavan asioihin. Koulumme esikoululuokan perustamisen jälkeen lähes kaikki oppilaat ovat käyneet esikoulun omassa koulussamme, mikä on osoittautunut hyväksi valmennustavaksi siirtyä kouluun, kun koulun perustavat, koulurakennus, koulun aikuiset ja suuri osa lapsistakin on jo tuttuja esikouluvuodelta. Myös perustiedot ja taidot ovat yhtenäisemmät kuin aikaisemmin, mikä antaa ensimmäisen luokan opiskelun aloittamiselle hyvän ja yhtenäisen pohjan. 4.2 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppilaan opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Sen laatimisesta päätetään opetussuunnitelmassa. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman.