Siilinjärven kunta Tiivistelmä Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2016 2017 Kunnanjohtajan ehdotus
Kunnanjohtajan ehdotus talousarvioksi vuodelle 2015 ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2016 2017 Koko Suomen taloudellinen tilanne on edelleen enemmän kuin haastava. Suomen talous tarvitsee parannuskeinoja, mitä ne sitten ovatkaan. Työllisyyden heikkeneminen jo kuluvan vuoden kesällä indikoi vaikeaa työllisyystilannetta koko talveksi. Suomessa tarvitaan työpaikkoja ja erityisesti teollisia työpaikkoja lisää. Julkinen talous on todella kireällä, tarvitaan tehostamisesta niin valtiolla kuin kunnissa. Pitää muistaa, että kasvava yksityinen sektori on aina tarvittu talouden kasvuun, niin se on 2010-luvullakin. Kuluvana vuonna 2014 käynnistyi VM:n asettama erityinen kuntarakenneselvitys Siilinjärven, Suonenjoen ja Kuopion kesken. Työryhmät ovat työstäneet asioita koko syksyn. Selvitys valmistuu tammikuun 2015 loppuun, jonka jälkeen keväällä 2015 kuntien valtuustot tekevät omat päätökset selvityksen pohjalta. Sote-uudistus eteni maakunnassa niin, että maakunnallisen tuotanto-organisaation suunnittelu käynnistyy maakunta liiton johdolla vielä ennen vuoden vaihdetta. Lukio-uudistuksessa tavoitteena on säilyttää oma lukio. Eri vaihtoehdot mahdollisen uuden lain järjestämisvastuusta selvitetään vuoden 2015 kevään aikana. Siilinjärvellä olemme toteuttaneet kuntastrategiaamme varsin hyvin. Varsinkin elinkeinojen kehittäminen on edennyt pitkäjänteisellä työllä Suomen taloustilanteesta huolimatta erinomaiseen suuntaan. Yritysinvestoinnit ovat olleet vuodessa n. 200 milj. euroa ja työpaikat lisääntyvät jopa 300:lla. Kunnan kasvun mahdollistamiseen on tehty paljon työtä kaavoituksessa ja maapolitiikassa. Väestön kasvu on kunnassamme hiipunut ja tulevina kahtena vuotena ei ole näköpiirisää isoa väestön kasvua. Päinvastoin olemme linjanneet, että etenemme valtuustokauden lopun maltillisemmalla kasvulla. Investoinnit pienevät, raakamaan ostot jäävät minimiin ja uusien asuntoalueiden avaamista rajoitetaan. Kunnan peruspalvelut ovat edelleen kilpailukykyisiä monella mittarilla mitattuna. Myös henkilöstötavoitteet ovat menneet oikeaan suuntaan, sairauspoissaolojen määrä on edelleen laskevassa trendissä. Kunnan talous on tosi tiukalla nyt ja koko kuluvan valtuustokauden ajan. Nyt tarvitaan yhteistä näkemystä suurten asioiden päättämisessä. Kuntatalouden haasteet on meillä havaittu jo parin vuoden ajan, koska toimenpiteitä on suunniteltu ja toteutettu. Suurin haaste koko kuntakentässä ja ennen kaikkea Siilinjärvellä on tulopohjan pettäminen. Siilinjärven palveluiden tehokkuus on todistettavasti huomattu mm. kuntarakenneselvityksessä. Tuloveroa korotettiin vuodelle 2014, jolla on ollut positiivisia vaikutuksia tulopohjan vahvistamiseen. Toisaalta Suomen talouden alamäki heikentää kaiken kaikkiaan verotulojen kasvua. Valtion lupaukset kuntien tehtävien ja normien vähentämiseksi on jäänyt kauniiksi puheiksi ilman päätöksiä. Seuraavina vuosina kunnan toimintakatteen kasvu pitää saada pysyvästi alle 3 %. Kunnanhallitus asetti syyskuussa talousarvion toimintakatteelle tiukan raamin. Talousarvion valmistelussa raamiin ei päästy, vaan raami ylittyi 2,3 milj. euroa. Raamiin pääsemiseksi kunnanhallitus päätti käynnistää yhteistoimintaneuvottelut, jonka tavoitteena on karsia kuluja tuo 2,3 milj. euroa. Talousarvio on tehty näin ollen raamin mukaiseksi olettaen, että yt neuvotteluissa päästään tavoitteeseen. Meidän pitää muistaa, että tarvitsemme edelleen innovatiivista suunnittelua ja toteutusta tuottavuuden lisäämiseksi seuraavien kahden - kolmen vuoden aikana.
Tiukka talousarvio kuitenkin palvelut säilyvät Talousarvioesitys kokonaisuutena säilyttävät palvelut ja palveluverkoston. Investointitaso pudotetaan 10 milj. eurosta 6 milj. euroon. Tulovero- ja kiinteistöveroprosentit säilytetään entisellään ja vesimaksuihin ei tule korotuksia. Talousarvioehdotuksen mukaan vuoden 2015 alijäämä tulee olemaan noin -4,2 milj. euroa. Vuosikate muodostuu positiiviseksi +1,9 milj. euroa. Vuoden 2015 poistojen määrä tulee olemaan n. 6,0 milj. euroa. Nettoinvestointien määrä on noin 6,3 milj. euroa, joka sisältää useita pienehköjä investointeja. Nettovelkamäärä kasvaa noin 4,3 milj. euroa, joten lainamäärä tulee olemaan 62,7 milj. euroa ja lainaa on noin 2 885 euroa/asukas. Verotulot tulevat olemaan n. 85,6 milj. euroa, jossa on kasvua kuluvan vuoden ennusteeseen 0,1 %. Valtionosuudet vähenevät -1,2 %, ollen yhteensä 26,2 milj. euroa. On muistettava, että valtio on vähentänyt kuntien valtionosuuksia useana vuotena peräkkäin, joka on merkittävin seikka kuntien talouden heikkenemisessä. Kunnan ulkoiset toimintamenot ovat talousarviossa 128,7 milj. euroa (124,4 milj. euroa vuonna 2014) ja toimintakate on 109,7 milj. euroa, jossa on heikkenemistä edelliseen vuoteen 4,1 %. Palvelualueiden osalta ulkoiset toimintakatteiden muutosprosentit, ovat seuraavat: Konserni- ja maankäyttöpalvelut 10,8 Talous- ja tukipalvelut 4,0 Sivistyspalvelut 2,1 Tekniset palvelut 7,0 Sosiaali- ja terveyspalvelut 8,7 Koko kunta 6,3 (karsittuna 4,1 %) Henkilöstökulut ovat Siilinjärven kunnassa 58,2 milj. euroa (58,7 milj. euroa vuonna 2014), palveluiden ostot ovat 59,2 milj. euroa (55,6 milj. euroa vuonna 2014). Nettoinvestointien määrä vuonna 2015 on 6,3 milj. euroa, joka sisältää korjaus- ja perusparannusinvestointeja ja yleisen infran parantamista. Suurimpana Kasurilan päiväkodin viipaleen pystytys. Elinkeinojen kehittämiseen vuonna 2015 investoimme 200 000 euroa ja maanhankintaan on varattu rahaa 100 000 euroa. Vuosi 2015 Kunnan koko organisaatiossa on tehty paljon tuottavuutta lisääviä päätöksiä ja kehittämistä. Henkilömäärä on laskevassa trendissä ja sairauspoissaolojen määrät ovat oikealla tasolla. Seuraavat 2 3 vuotta ovat tosi tiukkoja kunnan taloudessa. Jatketaan edelleen tehostamistoimia koko organisaatiossa sekä hoidetaan yt-prosessi ammattimaisesti maaliin. Toivon, että yt:ssä löytyy paljon vaihtoehtoisia toimenpiteitä säästöjen syntymiseksi. Tavoite on, että yt-prosessi toteutetaan vain vuonna 2015. Vuonna 2015 myös Siilinjärvi päättää kuntarakenneselvityksen pohjalta liitytäänkö Kuopioon vai jatketaanko itsenäisenä kuntana.
Valtakunnan tasolla kuntasektorin muutokset eivät ole edenneet. Paljon asioita on ilmassa, tulevat vuodet kertovat mihin suuntaan valtakunnassa etenemme. Vuosi 2015 tulee todennäköisesti näyttämään suunnan niin sote:ssa kuin kuntarakenteissa. Toivottavasti Suomen taloustilanne lähtee paranemaan. Kun julkista sektoria joudutaan supistamaan, niin tarvitsemme uusia työpaikkoja yksityiselle sektorille ja ennen kaikkea vientiteollisuuteen. Toivotan koko kuntayhteisöllemme eteenpäin pyrkivää näkemystä sekä jaksamista ja ymmärrystä talouden haasteissa niin päättäjille, työntekijöille kuin kuntalaisille. Vesa Lötjönen kunnanjohtaja
Keskeiset tunnusluvut talousarviosta 2015 TP2013 TA 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen 0,95 1,25 1,25 Veden käyttömaksu, ilman alv 1,39 1,53 1,53 Jäteveden käyttömaksu, ilman alv 2,25 2,56 2,56 Toimintatuotot, milj. euroa 66,2 18,9 18,9 Toimintamenot, milj. euroa -164,4-124,4-128,7 Toimintakate, milj. euroa -98,1-105,4-109,7 Verotulot, milj. euroa 71,3 83,9 85,6 Valtionosuudet, milj. euroa 25,0 26,9 26,2 Vuosikate, milj. euroa -1,9 5,2 1,9 Vuosikate, euroa/asukas -90 238 88 Investoinnit, milj. euroa 7,0 9,9 6,3 Investoinnit, euroa/asukas 323 454 288 Lainakanta, milj. euroa 43,2 58,5 62,7 Lainat, euroa/asukas 2 020 2 687 2 885 Poistot, milj. euroa 4,9 5,1 6,0
Tuloslaskelma 2015 2017 Ulkoinen TP 2013 TA 2014 TA 2015 Muutos% TS 2016 TS 2017 TOIMINTATULOT 19 489 18 856 18 920 0,3 19 109 19 300 Myyntitulot 8 507 8 501 8 570 0,8 8 656 8 742 Maksutulot 5 407 5 648 5 678 0,5 5 734 5 792 Tuet ja avustukset 2 112 1 938 2 043 5,4 2 064 2 084 Muut toimintatulot 3 463 2 769 2 629-5,1 2 655 2 682 Valmistus omaan käyttöön 154 130 130 130 130 TOIMINTAMENOT -123 591-124 363-128 713 3,5-129 993-131 293 Henkilöstömenot -57 749-58 696-58 216-0,8-58 798-59 386 Palvelujen ostot -48 118-47 519-51 734 8,9-52 252-52 774 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 770-6 644-6 619-0,4-6 686-6 752 Avustukset -7 525-7 733-8 088 4,6-8 168-8 250 Muut toimintamenot -3 429-3 770-4 056 7,6-4 090-4 131 TOIMINTAKATE -103 948-105 377-109 664 4,1-110 755-111 864 Verotulot 77 984 83 924 85 633 2,0 87 534 91 311 Valtionosuudet 25 755 26 895 26 226-2,5 26 954 29 426 Rahoitustulot ja -menot -140-264 -291 10,6-308 -307 Korkotulot 40 33 33 33 33 Muut rahoitustulot 671 633 580-8,3 580 580 Korkomenot -848-925 -900-2,7-915 -915 Muut rahoitusmenot -3-5 -5 1,1-5 -5 VUOSIKATE -349 5 178 1 904-63,2 3 426 8 567 Poistot ja arvonalentumiset -7 583-7 583-6 031-20,5-6 225-6 248 Suunnitelmanmukaiset poistot -4 998-7 583-6 031-20,5-6 225-6 248 Satunnaiset erät -60-60 -60-60 -60 TILIKAUDEN TULOS -5 347-2 464-4 188 69,9-2 859 2 259 Rahastojen lis. (-) tai väh. (+) 449 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ -4 898-2 464-4 188 69,9-2 859 2 259 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatulot / Toimintamenot, 15,8 % 15,2 % 14,7 % 14,7 % 14,7 % Vuosikate / Poistonalaiset invest. -3,8 % 53,7 % 31,2 % 44,9 % 107,4 % Vuosikate, euroa/asukas -16 239 88 157 388 Kertynyt yli-/alijäämä, t 99-2 365-6 553-9 412-7 153 Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/as 5-109 -302-431 -324 Asukasmäärä vuoden lopussa 21 567 21 651 21 725 21 842 22 094
Rahoituslaskelma 2015 2017 1 000 TP 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate -349 5 178 1 904 3 426 8 567 Satunnaiset erät -60-60 -60-60 Tulorahoituksen korjauserät -1 006 Tulorahoitus -1 355 5 118 1 844 3 366 8 507 Investointien rahavirta Investointimenot -10 002-10 066-6 406-7 929-8 308 Rahoitusosuudet investointimenoihin 946 31 30 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 1 183 150 150 150 150 Investoinnit -7 873-9 885-6 256-7 779-8 128 Toiminnan ja investointien rahavirta -9 228-4 767-4 412-4 413 379 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Pitkäaikaisten lainojen lisäys 17 000 13 075 13 000 13 000 9 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -6 559-8 308-8 740-8 884-9 621 Lyhytaikaisten lainojen muutos Lainakannan muutokset 10 441 4 767 4 260 4 116-621 Muut maksuvalmiuden muutokset -1063 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 9 378 4 767 4 260 4 116-621 VAIKUTUS MAKSUVALMIUTEEN 150-152 -297-242 Rahavarat 31.12. 3 885 3 885 3 733 3 436 3 194 Rahavarat 1.1. 3 734 3 885 3 885 3 733 3 436 Rahoituslaskelman tunnusluvut Lainanhoitokate 0,1 0,7 0,3 0,4 0,9 Kassan riittävyys, pv 10 10 9 9 8
Palvelualueiden kommentit Konserni- ja maankäyttöpalvelut Kasvun hillitsemiseksi raakamaan ostot jäädytetään minimiin vuonna 2015. Kaavoitusta jatketaan aiemmin hankittujen maa-alueiden osalta normaalisti. Kunnan henkilöstömäärä (htv) pyritään pitämään maksimissaan vuoden 2014 tasolla. Henkilöstön sairauspoissaolopäivien osalta pyritään saavutetussa tavoitteessa pysymiseen. Sivistyspalvelut Kunnan talouden voimakas heikkeneminen vaikuttaa sivistyspalveluiden vuoden 2015 toimintaan. Palvelutuotannon määrää joudutaan harkitsemaan hyvin tarkasti. Tehtyjen säästötoimenpiteiden lisäksi palveluja joudutaan edelleen karsimaan. Tavoitteena on toimintatapoja edelleen arvioimalla ja kehittämällä säilyttää mahdollisimman laadukkaat ja riittävät sivistyspalvelut. Sivistyspalvelut toteuttavat Kuntastrategian 2025 mukaisia tavoitteita. Kestävä kuntatalous huomioidaan sivistystoimen talousarviotavoitteissa. Investoinnit ja hankinnat mitoitetaan päätetyn kasvuvaihtoehdon mukaiseksi. Niukkenevista voimavaroista huolimatta hyvät ja laadukkaat peruspalvelut varmistetaan sekä henkilöstön hyvä ammattitaito ylläpidetään riittävällä täydennyskoulutuksella. Kasurilan esikoulutilat toteutetaan viipaleratkaisuna. Opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut varautuvat toiminnassaan ja hankinnoissaan elokuussa 2015 valmistuviin Kasurilan viipaleen koulu- ja esiopetustiloihin. Lasten kotihoidon tuen kuntalisä esitetään lakkautettavaksi 1.8.2015 alkaen kunnan heikon taloudelliseen tilanteen vuoksi. Varhaiskasvatuspalvelut on varautunut vuonna 2015 mahdollisesti voimaan tulevan uuden varhaiskasvatuslain voimaan tuloon. Uusi laki toisi muutoksia mm. päivähoidon subjektiivisen oikeuden laajuuteen rajaamalla oikeuden osa-aikaiseksi, hoitoaikaan suhteutetun, tuntiperusteisen päivähoitomaksun ja lakisääteisen lasten kotihoidon tuen jakamisen vanhempien kesken. Opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteena on uudistaa toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteet vuosina 2014 2016. Lukiokoulutuksen säätely- ja rahoitusjärjestelmän uudistamisen ohella valmistellaan valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon sekä opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen. Koulutuksen järjestäjäverkkoa koskeva uudistus tullee voimaan 1.1.2017. Tavoitteena on säilyttää Siilinjärvellä oma lukio.
Maaningan kuntaliitos Kuopion kanssa vaikuttaa mm. kirjaston, musiikkiopiston ja kansalaisopiston toimintaan. Siilinjärven kirjaston Maaningalle tarjoama luettelointipalvelu päättyy ja musiikkiopiston Maaningan osasto siirtyy Kuopion alaisuuteen. Kuopion ja Maaningan kuntaliitos katkaisee v. 1967 alkaneen kansalaisopistoyhteistyön. Keväällä 2015 Kuopio ostaa kansalaisopistopalvelut Maaningalle vielä Siilinjärveltä. Vuosi 2015 on Siilinjärvellä juhlavuosi. Siilinjärven kunta täyttää 90 vuotta ja Siilinjärven kansalaisopisto 50 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi kulttuuripalvelut ja kansalaisopisto järjestävät yksin ja yhteistyössä eri tahojen kanssa erilaisia pienempiä ja suurempia tapahtumakokonaisuuksia. Tekniset palvelut Tekniset palvelut on valmistellut ja tekninen lautakunta on hyväksynyt kokouksessaan 30.10.2014 talousarvion vuodelle 2015 annetun budjettiraamin perusteella. Budjetin valmistelussa päästiin lähelle raamia, mutta ylitystä jäi silti n. 200 000 euroa. Palvelutuotanto jatkuu palvelualueella lähes samalla tasolla tulevana vuonna kuten aiempina vuosinakin. Tekniset palvelut on tehnyt oikeita ratkaisuja kustannussäästöjen löytymiseksi mm. käytöstä poistuneiden toimitilojen alasajona sekä viemällä eteenpäin energiansäästöhankkeita. Vanhoja ja huonokuntoisia rakennuksia puretaan kolme: Kasurilan vanha päiväkoti ja kaksi omakotitaloa. Vanhan Hamulan koulun purku tehdään suunnitelman mukaisesti vasta v. 2016. Teknisellä palvelualueella jatketaan jo vuosia käytössä ollutta tiukkaa henkilöstöpolitiikkaa. Palvelualueen henkilöstömenoja pienennetään eläkepoistumaa hyväksikäyttäen. Teknisen lautakunnan alaisten investointien määrä v. 2015 on 4,48 milj. euroa (v. 2014 8,36 milj. euroa). Investointeja leikataan 3,88 milj. eurolla eli 46 %. Vuonna 2015 ei käynnistetä yhtään suurta toimitilahanketta. Pieniä investointihankkeita tehdään 515 000 euron edestä kouluissa, päiväkodeissa ja terveyskeskuksessa. Kuntatekniikan saneeraustyöt jatkuvat Mäntyrinteen ja Rissalan alueilla. Uusina hankkeina aloitetaan Ahmon, Räisälän ja Simpan asuntoalueiden katujen ja verkostojen saneeraustyöt. Lisäksi Haarahongantielle Kirkonmäelle rakennetaan Siilinjärven liikenneturvallisuussuunnitelmassa esitetty kevyen liikenteen väylä. Saneerauskohteiden kustannusarvio on 2 milj. euroa. Panninniemeen rakennetaan uuden asemakaava-alueen viimeiset kadut (470 000 euroa). Leikkikenttiä saneeraan edelleen kahden kentän vuosivauhdilla. Nyt ovat vuorossa Ingmannin ja Kasurilan leikkipuistot. Pelkät vesihuoltolaitoksen investoinnit ovat vain 65 000 euroa, joita voidaan pitää historiallisen pienenä. Jynkänniemen jätevedenpuhdistamon saneeraus on siirretty aloitettavaksi v. 2017.
Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveydenhuollon haasteena on kiristyvän kuntatalouden tilanteessa vastata ikääntyvien määrän kasvuun. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Siilinjärvellä vuosittain noin 100 henkilöllä. Samalla on vastattava lasten ja lapsiperheiden palvelutarpeisiin sekä pahenevaan rakennetyöttömyyteen. Peruspalveluissa edistetään terveyttä ja psykososiaalista hyvinvointia ja tuetaan vanhemmuutta. Kuntouttavaa työotetta sovelletaan kaikessa toiminnassa. Nämä ovat keinoja, joilla vältetään ennenaikainen turvautuminen raskaimpiin palveluihin. Omaa toimintaa vahvistetaan ja sillä korvataan ostopalveluja silloin, kun päästään taloudellisempaan ja hallittavampaan palvelutuotantoon. Ostopalvelukustannukset laskevat monessa kohtaa merkittävästi. Toimintatapoja uudistetaan. Kaikilla muutoksilla ja mm. ja mobiili- ym. teknologian hyödyntämisellä tavoitellaan palvelutoiminnan parempaa tuottavuutta, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta. Palvelusetelijärjestelmän käyttöönottoa valmistellaan ensi vuonna siten, että järjestelmä on toiminnassa vuoden 2016 alusta. Alkuvaiheessa käyttöönotto kohdentuu asumispalveluihin. Palveluverkkoa on vahvistettu ottamalla käyttöön Etelä-Siilinjärvellä uudet lääkärien ja hammashuollon vastaanottotilat. Vaalijalan ylläpitämä kehitysvammaisten15-paikkainen Kihmulan palvelukoti on juuri aloittanut toimintansa. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on laajentanut oppilashuollon järjestämisvastuuta kunnissa. Yhden psykologin viran lisäyksen jälkeen on psykologiresurssi lasten määrä huomioiden edelleen niukka ja edellyttää lisätoimia ensi vuonna. Samoin nuorisopsykiatrian käytön vähentämiseksi lähdetään organisoimaan ja resurssoimaan omaa nuorten perustason hoitosuhdetyötä, joka tällä hetkellä puuttuu. Varhaisen puuttumisen ja suunnitelmallisen avohuollon työskentelyn avulla lastensuojelun sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten määrä on saatu laskuun viime vuosina. Kehityksen tukeminen vaatii myös jatkossa aktiivisia toimia. Kunnan vastuu työllistämisessä kasvaa työttömyysturvalain muutoksen johdosta. Työmarkkinatuen uusi rahoitusjako kunnan ja valtion välillä lisää kustannuspainetta kunnassa merkittävästi. Tämä edellyttää uuden toimintamallin luomista ja resursointia. Kunta hallinnoi myös maakunnallista Nuoret Duuniin -hanketta. Suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemiseksi valmistellaan parhaillaan, samalla arvioidaan palvelujen riittävyyttä ja laatua. Ensi vuonna valmistellaan vanhuspalveluissa yksikkökohtaiset omavalvontasuunnitelmat. Henkilökohtaista toimintakyvyn ja hyvinvoinnin arviointia kehitetään ja tietoa hyödynnetään hoitotyössä hoitosuunnitelmien laadinnassa, palvelupäätöksissä ja hoidon laadun parantamisessa. Hoiva- ja vanhuspalveluissa on toteutettu laaja kotihoivapalveluiden toimintamallin muutos, johon on liittynyt toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Perustyöntekijän välittömän asiakastyön osuus kasvaa ensi vuonna merkittävästi. Samalla määräaikaisen sijaistyövoiman käytöstä kotihdoissa pääosin luovutaan. Toimintamallin muutos viedään aktiivisilla työnjaollisilla ja resurssien lisäys- ja kohdentamistoimilla ensi vuonna loppuun.
Vanhan Pappilan palvelukodin valmistuminen syksyllä edellyttää palveluihin isoja muutoksia, jotka koskevat intervallihoidon uudelleenjärjestelyitä ja palveluasumisen toimintojen ja resurssien yhteensovittamista kunnan ja yksityisen palvelutuotannon välillä. Vanhainkotihoito kunnassa lakkaa järjestelyiden myötä. Vastaanottotoiminnassa viedään läpi kehittämistyötä, jonka tarkoituksena on optimoida akuutti- ja pitkäaikaispotilaan hoitoketjuja siten, että lisääntyvistä tehtävistä selviydytään vanhusväestön määrän kasvaessa ja lisäksi ulkokuntalaisten palvelukysynnän lisääntyessä valinnanvapauden perusteella. Kuntayhteistyötä toteutetaan laajalla rintamalla, mm. sairaanhoitopiirin tuottavuushankkeessa. Palvelualueen toimintakate kasvaa 5,1 milj. eurolla, josta erikoissairaanhoito on 2,9 milj. euroa. Kasvupaineet palveluissa liittyvät erikoissairaanhoidon lisäksi kehitysvammaisten asumis- ja laitospalveluihin, vammaispalveluiden tukitoimiin, vastaanottopalveluiden ostopalveluihin ja toimeentulo- ja työmarkkinatukeen. Talouden suunnittelussa on huomioitu talousarvion valmisteluhetkellä tiedossa olevat palvelutarpeet.
Investoinnit 2015 2017 Tuhansina euroina Kokonaiskustannus 2015 2016 2017 Talonrakennus Kunnantalon peruskorjauksen valmistelua ja hankesuunnitelman teko 2016, päätoteuttajan valinta 2017. Korjaus suunnitelmakauden ulkopuolella. 10 000 60 50 Hamulan koulun viipalerakennus siirretään Kasurilan päiväkodin tilalle. 400 400 Uusien päiväkotitilojen rakentaminen Etelä- Siilinjärvelle 4 000 50 2 000 1 950 Siilinlahden viipaleen uusiminen. Tilat kuudelle ryhmälle, opettajanhuoneelle ja sosiaalitiloille. 1 500 40 1 460 Suininlahden koulun piha-alueen liikennejärjestelyt 330 30 300 Pienet toimitilainvestoinnit Hankesuunnitelmien mukaisesti sisäilmakorjauksia Päivärinteen, Siilinlahden ja Vuorelan kouluilla, paloasemalla ja terveyskeskuksessa. Sammutusjärjestelmä terveyskeskukselle. Päiväkotien piha-alueiden leikkivälineiden uusimista. 515 770 470 Liikuntapaikat Skeittiparkki 50 Haaparinteen kuntorata 25 50 Moottorikelkkareitin virallistaminen 10 Ahmon urheilukentän peruskorjaus 50 500 Kuilun montun suunnittelu 15 Lähiliikuntapaikat 60 60 90 Paasisalon kuntoradan valot 30 30 30 Siilinlahden laiturit 45
Tuhansina euroina 2015 2016 2017 Kunnallistekniikan rakentaminen Kadut Uusia katuja rakennetaan Panninniemeen. Vanhoja katuja saneerataan Ahmolla, Räisälässä, Mäntyrinteellä ja Rissalan alueella 1 270 1 070 1 040 Kevyenliikenteen väylät Erillinen kevyenliikenteen väylä toteutetaan Panninniemen uudelle kaava-alueelle. 10 Kestopäällystys Päällystystöitä suoritetaan Keskuskorttelissa, Panninniemessä, Siilinpäässä, Kirkonmäellä, Mäntyrinteellä, Viina-mäessä, Leppäkaarteessa ja Rissalassa. Lisäksi tehdään kunnossapitopintauksia. 410 430 280 Valaistus Valaistusta uusitaan katujen saneeraushankkeiden yhteydessä. Uutta valaistusta rakennetaan Panninniemeen. 235 180 190 Puistot, leikkipaikat, tori, katokset Uusi leikkipaikka rakennetaan uudelle Kasurilan pientaloalueelle. Ruisaumantien ja Ingmanintien leikkikentät saneerataan. Panninniemeen uusi sotuvenepaikka. 160 140 100 Vesilaitos Verkostoja saneerataan Ahmolla, Räisälässä, Mäntyrinteellä, Simpassa ja Rissalan alueella. Uutta verkostoa rakennetaan Panninniemeen. 390 300 270
Viemärilaitos 2015 2016 2017 Verkostoja saneerataan Ahmolla, Räisälässä, Mäntyrinteellä, Simpassa ja Rissalan alueella. Uutta verkostoa rakennetaan Panninniemeen. Haja-asutusalueella jatketaan vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen täydennysrakentamista. Jynkänniemen jätevedenpuhdistamon saneeraus siirtyy vuodelle 2017, joten pieni investointimääräraha tarvitaan nykyisen laitoksen ylläpidon varmistamiseksi. 975 665 2560
Asuntoalueiden käyttöönotto 2014 2017 Alue koko alue 2014 2015 2016 2017 KESKUSTA 75 25 25 25 kerrostaloasuntoja 75 25 25 25 rivitaloasuntoja omakotiasuntoja HARJAMÄKI 11 1 10 kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja 10 10 omakotiasuntoja 1 1 MÄNTYMÄKI 8 8 kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja 8 8 omakotiasuntoja PÄIVÄRINNE 20 20 kerrostaloasuntoja 20 20 rivitaloasuntoja omakotiasuntoja PANNINNIEMI 60 10 20 15 15 kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja 60 10 20 15 15 SIMONSALO 35 20 15 kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja 35 20 15 omakotiasuntoja KASURILA 38 38 kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja 28 28 omakotiasuntoja 10 10 HAAPARINNE 1 1 kerrostaloasuntoja rivitaloasuntoja omakotiasuntoja 1 1 PYÖREÄLAHTI 80 40 40 kerrostaloasuntoja 0 rivitaloasuntoja 40 20 20 omakotiasuntoja 40 20 20 VUORELA 109 24 40 25 20 kerrostaloasuntoja 109 24 40 25 20 rivitaloasuntoja omakotiasuntoja YHTEENSÄ 437 82 115 120 120 kerrostaloasuntoja 204 24 65 50 65 rivitaloasuntoja 121 36 30 35 20 omakotiasuntoja 111 22 20 35 35
Väestön kehitys 2003 2013 ja ennuste 2014 2017 22500 22 240 22000 21500 Strategia 06 & 10 21 567 22 000 21000 20500 20 776 tot /TA 2015 20000 19500 Strategia 02 19000 18500 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Kokonaistulojen jakautuminen vuonna 2014 Myyntituotot 10,1 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7,8 % Muut rahoitustuotot 1,9 % Investoinnit 0,1 % Valtionosuudet 15,8 % Verotulot 51,7 % Vuokra- ja muut tuotot 7,9 % Maksutuotot 3,5 % Tuet ja avustukset 1,2 % Kokonaismenojen jakautuminen vuonna 2014 Talous- ja tukipalvelut 8 % Tekniset palvelut 6,1 % Korko- ja rahoituskulut 2,1 % Sosiaali- ja terveyspalvelut 43,5 % Sivistyspalvelut 27,8 % Konserni- ja maankäyttöpalvelut 3,3 % Lainojen lyhennys 5,3 % Investoinnit 3,9 %
Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2007 2017 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 nettoinvestoinnit 5 531 10 885 8 616 6 067 11 232 7 021 8395 9885 6256 7779 8128 vuosikate 5 764 4 532 4 257 8 751 5 658-1 924-349 3121 1904 3426 8567 poistot 3 798 3 923 4 086 4 634 4 711 4 858 4998 7583 6031 6225 6247 *Vuoden 2014 poistoissa ns. normaalisuunnitelmapoistojen lisäksi 2,432 milj. lisäpoistoja purettavista rakennuksista Lainakanta ja -määrä euroa asukasta kohden 2007 2017 milj.euroa 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 3250 3000 2750 2500 2250 2000 1750 1500 1250 euroa / asukas 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lainamäärä 28,4 35,9 40,3 35,5 42,1 43,3 53,7 58,4 62,7 66,8 66,2 euroa / asukas 1371 1726 1920 1690 1978 2020 2490 2698 2885 3058 2995 1000