Turvetuotanto maakuntakaavoituksessa Suo, luonto ja turve näkökulmia maakuntakaavaan Etelä-Pohjanmaan liitto Leena Ruokanen, Lapin ELY-keskus 25.5.2016
Tarkoitus löytää maakuntakaavoituksessa yhteen sovitettu ratkaisu, jolla turvataan suoluonnon muotoisuuden säilyminen turvetuotannon maankäytölliset edellytykset sekä suo- ja turvealueisiin kohdistuvat muut käyttötarpeet Maakuntakaavasta muodostuisi ennakoitava perusta soita koskevan toiminnan suunnittelulle ja sen ohjausvaikutus kasvaisi käytännössä Leena Ruokanen/LAPELY/Y/Alu 2
Maakuntakaavan laillisuus Selvitykset ja vaikutusten arviointi (maankäyttö- ja rakennuslain 9 ) Maakuntakaavan sisältövaatimukset (MRL 28 ) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, keskeisenä: Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Lisäksi suunnittelussa hyödynnetään Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta 30.8.2012 (taustalla suostrategia 16.2.2011): Leena Ruokanen/YM/RYMO/Alu 3
Selvitykset Turvetuotannon tarveselvitys Mikä aiheuttaa turvetuotantotarpeen? Alueellinen ja ylimaakunnallinen ulottuvuus Turvetuotantoon tarvittavien soiden määrä ja saatavuus Turvealueiden tuotantovalmiutta ja tuotantoon soveltuvuutta koskevat selvitykset Ei tarkasteltavaksi: pitkä kuljetusetäisyys (satoja km), matala turvepaksuus (< 1 m), luonnonarvot, vesien tila ei mahdollista, turvealueita vähän Maakuntakaavassa lähtökohtana 50 ha:n vähimmäispinta-ala, Etelä- ja Keski-Suomessa pienempi (20-30 ha) Maanomistusolot Teknistaloudellinen soveltuvuus Leena Ruokanen/LAPELY/Alu 4
Soidensuojelun tarveselvitys Olevat soidensuojelualueet ja niiden muodostama kokonaisuus Ovatko maakunnan suojelualueet riittävät? Lisäsuojelutarpeet? Tarvittaessa ennallistamistarpeiden ja -mahdollisuuksien arviointi Suon yleisen luonnonarvon selvittäminen Soiden luonnontilaisuuden määrittely luonnontilaisuusasteikon avulla (valtioneuvoston periaatepäätös 30.8.2012) Asteikolla (0-5) kuvataan suon vesitalouden ja kasvillisuuden muuttuneisuutta Tärkeimmät ratkaistavat luokkarajat 1-2 ja 2-3 Luokittelun tulokset liitetään kaavan selvitysaineistoon Leena Ruokanen/YAPELY/Alu 5
Luonnontilaisuusasteikko Kuivatus Kasvillisuus Vedenpinta 0 Muuttunut peruuttamattomasti: vesitalous muuttunut, kasvillisuuden muutos edennyt pitkälle. Kasvillisuus muuttunut kauttaaltaan ja sen kehitys osissa tapauksista edennyt turvekangasvaiheeseen. 1 Vesitalous muuttunut kauttaaltaan, kasvillisuusmuutokset selviä. 2 Suolla ojitettuja ja ojittamattomia osia. Ojitus estää hydrologisen yhteyden suon ja ympäristön välillä. Osalla ojittamatonta alaa kuivahtamista. Keidassoilla ojitus on muuttanut myös reunaluisun ja keskustan vesitaloutta. 3 Valtaosa suosta ojittamatonta. Aapasuon reunaojitus ei kauttaaltaan estä luonnollista vaihettumista kangasmetsään (tms.); merkittävää kuivahtamista ei suon muissa osissa. Keidassoiden laideosissa voi olla laajalti vesitalouden muutoksia. 4 Suon välittömässä läheisyydessä tai reunassa häiriö(itä), esim. ojia, tie tms., jotka eivät aiheuta näkyvää muutosta suolla. Osassa keidassoiden laiteita voi kuitenkin olla vesitalouden muutoksia. Puuston kasvu selvästi lisääntynyt ja/ tai alue taimettunut/ metsittynyt. Kasvillisuusmuutokset voivat kauttaaltaan ojitetuillakin alueilla olla hitaita. Alue voi olla myös jäkälöitynyt tai karhunsammaloitunut vailla merkittävää puustokerrosta. Suolle tyypillinen kasvistoaines kärsinyt; varpuisuus voi olla lisääntynyt välipinnoilla; merkkejä puuston kasvun lisääntymisestä tai taimettumisesta. Osalla suon ojittamatonta alaa kasvillisuusmuutoksia. Keidassoiden keskiosien muutokset voivat laidetta lukuun ottamatta olla vähäisiä. Suokasvillisuudessa ei muutoksia suon reunavyöhykettä lukuun ottamatta. Keidassoilla laiteella puuvartisten kasvien osuus voi olla merkittävästi lisääntynyt. Suokasvillisuus vallitsee aluskasvillisuudessa (pl. luontaisesti ruoppaiset tai pohjakerrokseltaan sulkeutumattomat suotyypit). Osassa keidassoita laitteita voi olla vähäisiä kasvillisuuden muutoksia. Suoveden pinta kauttaaltaan alentunut. Suoveden pinta voi olla hivenen alentunut kauempanakin ojista, jos ne ovat "puhkaisseet" laajoja rimpiä tai keidassoiden kuljuja taikka allikoita. Suon ennallistamisen tai suolle tulevien pisto-ojien aiheuttamat taikka esim. penkkateiden patoamat vettymät kuuluvat tähän luokkaan. Suoveden pinta alentunut ojien tuntumassa, joskus myös suon pinta. Vedenpinta kullakin suopinnan tasolla tyypillisissä rajoissa. 5 Suolla ja sen välittömässä läheisyydessä ei häiriötekijöitä. Leena Ruokanen YM/RYMO/ALU/23.5.2013 6
Soiden seudullinen ojitustilanne Ojitustilanne on luonnontilaisuusluokitusta täydentävä yleisen luonnonarvon tekijä Ojitusaste 60-75 % suunnittelussa ratkaistaan luokan 2 alueidenkäyttö jos >75 % seudun soista on ojitettu Vahvasti suo-ojitettu seutukunta Suon yleinen luonnonarvo on keskimääräistä korkeampi Esittäjän nimi alatunnisteeseen 7
Suon erityisten luonnonarvojen selvittäminen 0-1: Onko edellytyksiä erityisten luonnonarvojen esiintymiseen? Ennallistamispotentiaalin arvioiminen voi olla tarpeen. Maastoinventointien tarpeettomuus tulee perustella. Maastoinventoinnit ennalta valituilla potentiaalikohteilla. 2-5: SYKE ja YM laatineet muistion, julkaisun liitteenä Lajisto- ja suotyyppitiedot edellyttävät maastotyötä Kasvilajiston ja linnuston pääpiirteinen selvittäminen Suokohtainen raportointi sekä yhteenvedot kaavan selvitysaineistoksi Leena Ruokanen/LAPELY/Alu 8
Luonnontilaisuusluokituksen vaikutus Suojeltavat ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät suot 2-5: lähtökohtana luonnon monimuotoisuutta ja/tai sen säilyttämistarvetta osoittava merkintä 3: VAT => ei voi osoittaa turvetuotantoon, ensisijaisti suon luonnonarvojen turvaamista edistävä kaavaratkaisu 2: Suon luonnonarvot turvaava kaavaratkaisu, jos suolla merkittäviä erityisiä luonnonarvoja ja se sijaitsee vahvasti suoojitetussa seutukunnassa Vaativin yhteensovittaminen luokassa 2 Turvetuotantoalueiden valinta 0-1: turvetuotantoon (ei saa olla erityisiä luonnonarvoja) 2: turvetuotantoon, jos maakunnan turvetuotantotavoitteet edellyttävät, suolla ei erityisiä luonnonarvoja, seudun ojitusaste keskimääräistä alhaisempi, luonnontilaisia tai sen kaltaisia soita jäljellä kohtuullisen runsaasti 3: ilman merkintää/valkoiseksi, jos seudun ojitusaste alhainen, suoluontoa on runsaasti, turvaa maakunnallisesti merkittävän hankeen, turvetta ei pystytä turvaamaan 0-2 -soilla, suon turvevarannolla olennainen merkitys hankkeelle Leena Ruokanen/LAPELY/Alu 9
Vesistövaikutukset 1) Arviointi tehdään valuma-alueittain 1) Vesistöön aiheutuva kuormitus 2) Kuormituksen vaikutus vesistön ekologiseen tilaan 3) Vesistön arvo jakovaihe riippuu maakunnan vesireittien rakenteesta ja ominaisuuksista fosfori- ja typpikuormituslaskelmien ohella humus- ja kiintoainekuormitus vesistövaikutusten arviointi perustuu ominaiskuormituslukuihin Merkittävyyden arvioimiseksi kuormitusarviota on syytä verrata vesistöön kohdistuvaan muuhun kuormitukseen 2) Varmistuttava vpd:n (vesienhoitosuunnitelman) vesien tilaa koskevan tavoitteen saavuttamisesta 3) Tunnistettava vesistön luonnonarvoihin sekä kalatalouteen, virkistykseen, matkailuun ja yhdyskuntien vesihuoltoon liittyvät arvot ja arvioitava turvetuotannon todennäköiset vaikutukset niihin Esim. Natura 2000 -alueet, vapaa-ajan asuminen, vesistö toimii yhdyskuntien vedenhankinnan raakavesilähteenä Leena Ruokanen/YM/RYMO/Alu 10
Muuta Suhde asutukseen Ehdottomana alarajana voidaan pitää 500 metrin etäisyyttä melu- ja pölyvaikutuksen vuoksi Suhde pohjavesiin Turvetuotantoaluetta ei tule sijoittaa tärkeälle tai vedenhankintaan soveltuvalle pv-alueelle Pv-alueen läheisyyteen osoittaminen edellyttää varmistumista siitä, että pv:n laatu ei heikkene tai pv:n määrällistä tilaa ei vaaranneta Soiden muut arvot ja käyttötarpeet Virkistys- ja ulkoilukäyttö Luontaistalous Maisemalliset arvot Yleensä maakunnallinen merkitys Leena Ruokanen/YM/RYMO/Alu 11
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 11 Sijoituspaikan valinta 2 mom: Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan: 4) sijoituspaikan ja vaikutusalueen nykyinen ja oikeusvaikutteisen kaavan osoittama käyttötarkoitus; 12 Oikeusvaikutteinen kaava toiminnan sijoittamisessa -alueella, jolla on voimassa maakuntakaava on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Leena Ruokanen/YM/RYMO/Alu 12
13 Turvetuotannon sijoittaminen - Turvetuotannon sijoittamisesta ei saa aiheutua valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävän luonnonarvon turmeltumista (1 mom) - Pykälää ei sovelleta, jos luonnonarvot on otettu huomioon lainvoimaisessa maakuntakaavassa ja toiminta sijoittuu mainitussa kaavassa sille varatulle alueelle (3 mom) - Turvetuotanto voidaan 1 momentin estämättä sijoittaa suolle, jonka luonnontila on ojituksen vuoksi merkittävästi muuttunut. - Vastaa käytännössä luonnontilaisuusluokkia 0-2 (YSA 44 ) Leena Ruokanen/LAPELY/Y//Alu 13
Maakuntakaavan vaikutus ympäristölupaharkintaan A) Ympäristölupahakemus maakuntakaavassa turpeenottoon soveltuvaksi osoitetulle alueelle 11 ja 12 : edellytys sijoittamiselle on yleensä olemassa 13 : ei sovelleta, jos luonnonarvot on otettu huomioon maakuntakaavassa => turvemaakuntakaava nopeuttaa ympäristölupaharkintaa B) Ympäristölupahakemus suolle, jota ei ole maakuntakaavassa osoitettu turpeenottoon soveltuvaksi 11.2 kohta 4): soveltuuko turvetuotanto kaavan osoittamaan käyttötarkoitukseen? 12 : vaikeuttaako turvetuotanto alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen? Leena Ruokanen/LAPELY/Y/Alu 14
B) Jatkuu (suo ei ole osoitettu mk:ssa turvetuotantoon soveltuvaksi) 13 : aiheutuuko valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävän luonnonarvon turmeltumista? Jos suolle on tehty luonnontilaisuusluokitus, käytännössä luonnontilaisuusluokan 0-2 soilla edellytys luvan myöntämiselle on olemassa suon luonnontilaisuuden osalta (YSL 13.4, YSA 44 ) Luonnontilaisuusluokan 0-2 soilla erityiset luonnonarvot otetaan huomioon sikäli, kun velvoite niiden huomioimiseen tulee luonnonsuojelulaista tai vesilaista. Luonnontilaisuusluokan 3-5 soilla on selvitettävä ja arvioitava mahdollisuus merkittävän luonnonarvon turmeltumiseen, myös vaikutusalueella. Leena Ruokanen/LAPELY/Alu 15
13 Turvetuotannon sijoittaminen Turvetuotannon sijoittamisesta ei saa aiheutua valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävän luonnonarvon turmeltumista. Arvioitaessa luonnonarvon merkittävyyttä otetaan huomioon sijoituspaikalla esiintyvien suolajien ja -luontotyyppien uhanalaisuus sekä esiintymän merkittävyys ja laajuus sekä suon luonnontilaisuus. Luonnonarvon merkittävyyttä arvioitaessa voidaan vastaavasti ottaa huomioon sijoituspaikan merkitys sen ulkopuolella sijaitseville luonnonarvoille. Toiminta voidaan 1 momentin estämättä sijoittaa, jos sijoittaminen ei vaaranna 1 momentissa tarkoitettujen luonnonarvojen säilymistä kysymyksessä olevassa maan osassa tai 1 momentin soveltaminen estää yleisen edun kannalta tärkeän toiminnan toteutumisen eikä luvan myöntämiseen ole muutoin estettä. Tätä pykälää ei sovelleta, jos 1 momentissa tarkoitetut luonnonarvot on otettu huomioon lainvoimaisessa maakuntakaavassa tai lainvoimaisessa, oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa ja toiminta sijoittuu mainitussa kaavassa sille varatulle alueelle. Turvetuotanto voidaan 1 momentin estämättä sijoittaa suolle, jonka luonnontila on ojituksen vuoksi merkittävästi muuttunut. Arvioitaessa suon luonnontilan muutosta otetaan huomioon ojituksesta aiheutuneet muutokset suon vesitaloudessa ja kasvillisuudessa. Merkittävästä luonnontilan muutoksesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Leena Ruokanen/YM/RYMO/Alu 16
Valtionneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 44 Suon luonnontilan muutoksen merkittävyys Turvetuotanto voidaan ympäristönsuojelulain 13 :n 4 momentin mukaan mainitun pykälän 1 momentin estämättä sijoittaa suolle, jonka luonnontila on ojituksen vuoksi merkittävästi muuttunut. Suon luonnontilan muutos on merkittävä, jos: 1) suon vesitalous on muuttunut peruuttamattomasti, suon vedenpinnan taso on alentunut kauttaaltaan ja suon kasvillisuus on muuttunut kauttaaltaan; 2) suon vesitalous on muuttunut kauttaaltaan, vedenpinnan taso suolla on alentunut kauttaaltaan ja muutokset suon kasvillisuudessa ovat selviä; tai 3) suolla on ojitettuja ja ojittamattomia osia, ojitus estää hydrologisen yhteyden suon ja sen ympäristön välillä ja osalla suon ojittamatonta alaa esiintyy kuivahtamista ja muutoksia suon kasvillisuudessa. Kohta 1) vastaa luonnontilaisuusluokkaa 0 Kohta 2) vastaa luonnontilaisuusluokkaa 1 Kohta 3) vastaa luonnontilaisuusluokkaa 2 Leena Ruokanen/YM/RYMO/Alu 17