kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

Transkriptio

1 Turpeenoton luonto- ja vesistövaikutukset ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

2 Ympäristönsuojelulain, -asetuksen ja eräiden muiden säädösten uudistamishankeen painopisteet Teollisuuspäästödirektiivin(IED) toimeenpano Valvonta ja sen maksullisuus Suuret polttolaitokset, teollisuuspäästödirektiivin velvoitteiden toimeenpano Luontoarvot, eräiden ympäristölakien toimivuuden arviointi: YVA, LSL, VL, VHL, JäteL, MRL, MAL Lupajärjestelmän keventäminen

3 Hankkeen tausta Ympäristönsuojelulain toimeenpanosta vastaavat Avit, Ely-keskukset ja kunnat Ympäristön pilaantumisen ehkäisyn kannalta kaivos- ja turvetuotannon lupakysymykset ovat nousseet viime aikoina voimakkaasti esille Ympäristönsuojelulain uudistamisen tarve kirjattiin väkevästi hallitusohjelmaan

4 Hallitusohjelman kirjaukset Toteutetaan ympäristönsuojelulain ja -asetuksen kokonaisuudistus tavoitteena turvata ympäristöarvot, torjua ilmastonmuutosta sekä edistää materiaalitehokkuutta ja jätteen synnyn ehkäisyä. Toteutetaan samalla muita ympäristönsuojelulain lupa- ja ilmoitusjärjestelmän toimivuutta ja lain rakenteen selkeyttä parantavia uudistuksia. Luontoarvojen huomioon ottamisen sisällyttäminen ympäristönsuojelulakiin ja sen vaikutukset selvitetään.

5 Teollisuuspäästödirektiivi (IED) Korvaa IPPC-direktiivin Vaatimus parhaan mahdollisen tekniikan aikaisempaa tehokkaammasta soveltamisesta ja toimeenpanosta BAT -asiakirjojen mukaiset päästöraja-arvot tulee pakolliseksi. Valtiolle jää poikkeamismahdollisuus! SLL valvoo! Merkittävä haaste hallinnolle, lupaviranomaiselle ja toiminnanharjoittajalle Toimeenpannaan YSL:lla Teollisuuspäästödirektiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä 6.tammikuuta 2013.

6 Ohjausryhmä ja neljä työryhmä Ohjausryhmä: ministeriöt, ELY, AVI, Syke, EK, MTK, Kuntaliitto, SLL Ohjausryhmä tekee keskeiset linjaukset Ryhmä/projekti 1. (edustus SLL) Ensimmäinen vaihe: IED:n toimeenpano, lupien ja lupamääräysten uusiminen, lupajärjestelmän keventäminen Otetaan huomioon perustuslain vaatimukset Hallituksen esityksen muotoon laadittu esitys

7 Ryhmä 1, toinen vaihe Lupamenettely,lupaharkinta,luvantarkistaminen ja valvonta, lupamenettelyn kehittäminen Hienojakoista orgaanista ainetta säätelevät pykälät syntyvät tai jäävät syntymättä tässä ryhmässä VAATIMUS TOIMEKSIANNON TÄSMENTÄMISESTÄ? Esitys kuluvalla hallituskaudella Ryhmien aikataulusta päätetään kevään 2012 aikana

8 Ryhmät/projektit 2 ja 3 Ryhmä/projekti 2 (ei liiton edustusta) Valvonnan kehittäminen, maksullisuus Säädösehdotus mennessä Ryhmä/projekti 3 (edustus SLL) IED:n suuria polttolaitoksia koskevien velvotteiden implementointi Säädösehdotus mennessä

9 Ryhmä/projekti 4 (edustus SLL, Luonto-Liitto) Ensimmäinen vaihe: Luontoarvojen huomioonottaminen ympäristölupamenettelyssä ja YVA:n yhdistäminen ympäristölupa- menettelyyn teollisuustoimintojen muutos- ja laajentamishankkeissa Yhteys luonnonsuojelulain uudistamiseen Säädösehdotus mennessä

10 Ryhmä/projekti 4 Toinen vaihe: Valmistellaan ehdotukset maa-aineslain sekä ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten lupamenettelyiden päällekkäisyyksien poistamiseksi Ympäristövaikutusten arvioinnin ja vesienhoitosuunnitelmien tulosten parempi hyödyntäminen lupamenettelyssä VAATIMUS TOIMEKSIANNON TÄSMENTÄMISESTÄ Aikataulusta päätetään kevään 2012 aikana

11 Yleistä luontoarvoista (Pekka Salmista mukaillen) Luontoarvoja on selvitetty ja arvotettu alueiden luonnonsuojelullisen merkityksen arvioimiseksi Tärkeinä luonnon tilan/monimuotoisuuden ilmentäjinä ovat eliölajien ja luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnit Lisäksi on määritelty luonnossa esiintyviä ekologisia olosuhteita ja elinympäristötyyppejä, joita säilyttämällä voitaisiin hidastaa esim. eliölajien uhanalaistumista Lainsäädäntö ei ole aina pysynyt ympäristötavoitteiden kehityksen vauhdissa, eivätkä nytkään kaikki luontoarvot ole lainsäädännön turvaamia

12 Soiden ja turvemaiden ekosysteemipalvelut (Suostrategiatyöryhmä) Suot ja turvemaat Kulttuuripalvelut Säätelypalvelut Säilyttävät palvelut Tuotantopalvelut Tukevat palvelut Raaka-aine (puu, turve (kasvualusta-, maanparannus-, ymp.-, kylpy- ja hoitoturve, tekstiilit, kosmetiikka), lääkeaineet, koristeet) Energia (turve, puu, ruokohelpi), myös biopolttoaine Maanviljelyn tuotteet Syötävät luonnonvarat (marjat, sienet, yrtit, muut kasvit) ml. riista (metsästys, kalastus) Laidunmaa (porot) Ilmaston/ paikallisen ilmaston säätely (hiilinielu: ilmaston muutoksen säätely) Veden säätely (tulvasuojelu, pohjaveden säätely) Veden puhdistus (valuma-alueet, pintavalutuskentät) Eroosiosäätely (maan muodostuminen) Kasvien pölyttyminen (luonnontuotteet) Geneettinen, lajistollinen ja elinympäristöllinen monimuotoisuus nykyistä käyttöä ja tulevaisuutta varten Virkistyskäyttö (marjastus, sienestys, metsästys, kalastus, retkeily) Turismi, luontomatkailu (luonnon monimuotoisuus, maisema, esteettinen elämys, hiljaisuus) Tutkimus, tiede ja opetus (historia) Terveys, hyvinvointi (fyysinen, henkinen) Kulttuuriarvot, taide Hiilensidonta (hiilivarasto) Fotosynteesi Ravinteiden sidonta ja kierto Veden kierto 12 Ympäristöministeriö / Pekka Salminen

13 Soiden erityisten luontoarvojen peruspiirteitä 1/2; välittömät luonnontieteelliset/ekologiset tekijät ELIÖLAJISTO LUONTOTYYPIT Suoluontotyypit Uhanalaiset ja silmälläpidettävät suoluontotyypit - Suoyhdistymätyypit, suotyypit - Alueellinen uhanalaisuus Luonnonsuojelulain suojeltavat luontotyypit (29 ) - Tervaleppäkorvet Luontodirektiivin suoluontotyypit Metsälain erityisen tärkeät suoelinympäristöt Sisävesiluontotyypit Uhanalaiset ja silmälläpidettävät sisävesiluontotyypit Luontodirektiivin vesiluontotyypit (Liite I) Vesilain suojeltavat luontotyypit alkaen VL 2 Luku 11 - Lähteet, norot, lammet - Soiden muut vesiympäristöt (allikot, avorimmet, purot ja vesijuotit yms.) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit Erityisesti suojeltavat lajit (LSA) Rauhoitetut lajit (LSL, LSA) Luontodirektiivin lajit (liite II ja IV) Lintudirektiivin lajit (liite I) Linnuston monimuotoisuus ja määrä SOIDEN JA MUIDEN ELINYMPÄRISTÖJEN REUNA- JA VAIHETTUMISVYÖHYKKEET Ojittamattomiin soihin liittyvät metsät (saarekkeet, niemekkeet, reunametsät), sekä muut suon ja muiden elinympäristöjen reunavyöhykkeet (esim. vedet, harjut, vaarat). SUOALUEEN KOKO JA LUONNONTILA Merkittävä ekologinen tekijä; ennustaa suon monimuotoisuutta ja kykyä säilyttää luontaiset prosessit.

14 Soiden erityisten luontoarvojen peruspiirteitä 2/2; välilliset soiden toimintakykyyn, tilaan ja käyttöön liittyvät tekijät KYTKEYTYNEISYYS/EKOLOGISET YHTEYDET - Ojittamattomien soiden verkostot; Keskeistä tunnistaa kytkeytyneisyyden kannalta tärkeät suot ja soiden keskittymät. Sijainti suhteessa soiden suojelualueverkostoon (mm. Natura 2000 verkosto). SOIDEN ENNALLISTAMISMAHDOLLISUUDET - Keskeistä selvittää ennallistamispotentiaali /ennallistamisen mahdollisuudet vesitalouden parantamiseksi/toimivan suoalueen laajentamiseksi. Esim. arvokkaan suoalueen, uhanalaisen luontotyypin, uhanalaisen tai erityisesti suojeltavan lajin turvaamiseksi SOIDEN VEDENKIERTO/VESITALOUS JA HIILITASE - Suot vesien valunnan ja ravinteiden säätelijöinä - Suot hiilen sitojina ja varastoina SOIDEN MONIKÄYTTÖARVOT - Mm. virkistyskäyttö, terveys, hyvinvointi - Marjastus, metsästys, porotalous ja muu luontaistalous - Maisemalliset arvot - Luontomatkailu - Opetus, tutkimus yms. - Kulttuuriset arvot

15 YSL:n uudistuksen ydin Luonnonsuojeluliiton näkökulmasta YSL:iin neljä uutta elementtiä: - luontoarvot (kaikki lupahankkeet) - ilmastonmuutos - ekosysteemipalvelut - kaikki vesistövaikutukset

16 YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN KOKONAISUUDISTUKSEN TAVOITTEIDEN TURVAAMINEN EDELLYTTÄÄ PYSYVÄNSITKEÄÄ PAINETTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖÖN, YSL:N UUDISTAMISTYÖRYHMIIN (Ohjausryhmä, ryhmät 1 ja 4), HALLITUSPUOLUEISIIN, EDUSKUNTAAN JA POLIITTISIIN PÄÄTTÄJIIN VIESTI JYVÄSKYLÄSTÄ!