SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ

Transkriptio

1 SUOMETSÄTALOUS SOIDEN JA TURVEMAIDEN STRATEGIAESITYKSESSÄ Jukka Laine Metla

2 Strategian yleinen tavoite Soiden ja turvemaiden kansallisen strategian tavoitteena on luoda yhteinen, ajantasainen näkemys soiden ja suoluonnon sekä turvemaiden monipuolisesta ja kestävästä käytöstä sekä sovittaa yhteen soiden ja turvemaiden eri käyttötarpeita. Strategialla määritetään Suomen soihin ja turvemaihin liittyvät tavoitteet ja myös keinoja soiden ja turvemaiden käytön yhteensovittamiseksi lähivuosikymmenille. Soiden ja turvemaiden kestävällä ja vastuullisella käytöllä sovitetaan yhteen ekosysteemipalvelujen näkökulmaa hyödyntäen ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset tavoitteet siten, että: soiden ja turvemaiden käytöstä, hoidosta ja suojelusta saadaan merkittävä yhteiskunnallinen, taloudellinen ja ekologinen hyöty valtakunnallisella ja alueellisella tasolla, maa- ja metsätalouden tuottamat hyödyt voidaan turvata, energiahuolto voidaan turvata, saavutetaan suoluonnon suotuisa suojelutaso ja haitalliset ympäristövaikutukset jäävät vähäisiksi

3 Kestävä suometsätalous Linjaukset: Hoidetaan ja käytetään suometsiä kestävästi siten, että metsätalous on kannattavaa ja pidetään metsätalouden toimenpiteiden haitalliset ympäristövaikutukset mahdollisimman vähäisinä. Turvataan suometsien biologinen monimuotoisuus metsätaloudessa lainsäädännön ja metsänhoidon keinoin. Kehitetään metsälainsäädäntöä siten, että turvemaiden erityispiirteet ja omistajien asettamat tavoitteet tulevat huomioon otetuksi

4 Kestävä suometsätalous Toimenpiteet: Rajataan suunnittelussa kunnostusojituksen ulkopuolelle kohteet, joilla vesitalouden kunnostus ei ole tarpeen siten, että puuntuottokyvyltään riittävän hyvillä ojitusalueilla ei kuitenkaan rajoiteta metsän kasvua. Keskimääräinen vuosittainen kunnostusojitustavoite on hehtaaria suometsien ja puustojen kasvun ja elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Luonnontilaisia soita ei uudisojiteta ja kunnostusojituksissa rajataan suunnittelussa ulkopuolelle uhanalaiset ja harvinaistuneet suotyypit. Esitetään metsälain uudistamisprosessissa selvitettäväksi mahdollisuudet muuttaa metsälakia siten, että: tarkennetaan metsälakia ja sen perusteluita siltä osin, että metsänomistaja voi tehdä kohteen erityisluonteen mukaisia hakkuita ja suon ennallistamistoimenpiteitä monimuotoisuuden säilyttämisen, maiseman, monikäytön tai riistanhoidon edellyttämällä tavalla metsälain uudistamisvelvoite poistetaan tai väljennetään suometsissä tapauksissa, joissa investoinnit seuraavan puusukupolven kasvattamiseen eivät ole taloudellisesti kannattavia tai silloin kun metsänomistaja asettaa monimuotoisuuden tai riistanhoidon edistämisen tavoitteekseen

5 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot ja niiden jatkokäyttö Metsäntutkimuslaitoksen selvityksen mukaan kasvupaikan heikon tuotoskyvyn vuoksi metsätalouden ulkopuolelle voisi jättää metsänkasvatuskelvotonta ojitettua metsä-, kitu- ja joutomaata on yhteensä runsaat hehtaaria, josta yli 80 prosenttia on Pohjanmaa-Kainuu alueella sekä Etelä-Lapissa. Toimenpiteet: Tutkitaan ja kehitetään metsätaloudellisesti kannattamattomien, ojitettujen suometsien kustannustehokkaat hyödyntämismenetelmät ja selvitetään ympäristörajoitteet (monimuotoisuus, ilmasto, vesistöt). Jatkokäyttömahdollisuuksia ovat mm.: ojitettujen suometsien biomassat hyödynnetään, jos se on kustannustehokkaasti mahdollista, osa alueista voidaan hyödyntää energia- ja ympäristöturvetuotantoon riippuen turpeen laadusta ja alueen sijainnista luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävät alueet ennallistetaan ja muu osa jätetään palautumaan kohti luonnontilaa. Viestitään metsänomistajalle metsätalouskäyttöön kannattamattomista suometsistä sekä niiden jatkokäytön mahdollisuuksista. Jatkokäytön suunnittelu ja toteutus tehdään yhteistyössä metsänomistajien kanssa

6 Suometsätalouden vesistövaikutukset Linjaukset: Vähennetään metsätalouden vesistövaikutuksia alueellisten vesienhoitosuunnitelmien mukaisesti Turvataan riittävä ja laadukas vesiensuojelu metsänhoidossa ja käytössä mm. metsänhoitosuositusten ja vesiensuojeluohjeistuksen kautta. Toimenpiteet: Otetaan kunnostusojituskohteilla laajamittaisemmin käyttöön tunnettuja, kustannustehokkaita vesiensuojelukeinoja (suojavyöhykkeet, kosteikot, virtaamansäätö), ja hyödynnetään paikkatietoa. Selvitetään mahdollisuuksia rahoittaa vesiensuojelutoimenpiteiden erikoissuunnittelua ja toteutusta yhteisöjen mailla sekä vesiensuojelun erityisratkaisuja ja seurantaa nykyistä laajemmin julkisella rahoituksella. Laaditaan ja otetaan käyttöön yhtenäistetyt ja päivitetyt vesiensuojelusuositukset, jotka kattavat myös turvemaiden metsänuudistamista koskevan vesiensuojeluohjeistuksen. Lisätään vesiensuojeluneuvontaa ja pienvesien hoitotoimenpiteitä. Yhdenmukaistetaan kunnostusojituksen ilmoitus- ja lausuntomenettely ELY - keskukselle vesilain muutosten käyttöönoton yhteydessä. Vesilain uudistuksessa on esitetty, että muusta kuin vähäisestä ojituksesta on tehtävä ilmoitus etukäteen

7 Suometsätalouden kasvihuonekaasutase Metsäojitettujen soiden maaperä toimii joko hiilen nieluna tai lähteenä alkuperäisen suotyypin ravinteisuuden ja ilmaston mukaan. Kokonaisuutena Suomen metsäojitettujen soiden maaperä oli noin 6,1 miljoonan hiilidioksiditonnin suuruinen päästölähde vuonna Puuston arvioitiin sitovan samana vuonna 17,4 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalentteina. Ylläpidetään ja lisätään suometsien hiilivarastoja ja nieluja ja vähennetään soiden metsätalouskäytöstä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä Selvitetään voidaanko kunnostusojitus- ja ennallistamiskohteiden valinnassa ottaa käyttöön kriteerejä, joilla voidaan vähentää toimista mahdollisesti aiheutuvia kasvihuonekaasujen päästöjä. Pyritään saamaan hiilivarastoina toimivien soiden ennallistamiseen rahoitusta perinteisten rahoituskanavien ulkopuolelta (mm. Life)

8 Suometsätalous ja monimuotoisuus Metsälain 10 täydentämistä tietyillä suoluontotyypeillä tulee selvittää metsälain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin tulosten perusteella harkittava olisi ainakin tiettyjen korpityyppien (esim. kangaskorvet, aitokorvet, nevakorvet) sekä Pohjois- Suomen lettojen sisällyttämistä metsälakiin

9 Luonnontilaisuusasteikko ja sen soveltaminen Otetaan käyttöön soita merkittävästi muuttavan käytön kohdentamisessa alueelliseen tilanteeseen suhteutettu luonnontilaisuusasteikko (yleinen luontoarvoluokittelu). Asteikko 0 - luonnontilansa menettäneet täysin luonnontilaiset YLEISSUOSITUS LUONNONTILAA MUUTTAVAN KÄYTÖN KOHDENTAMISESTA 5 ja 4: Luonnontilaa muuttavaa käyttöä ei kohdisteta luonnontilaisille suoyhdistymille ja suokokonaisuuksille.yhteiskunnallisesti ja energiahuollon kannalta tärkeät hankkeet, joiden kohdentamiseksi muille alueille vaihtoehtoja ei käytännössä ole, ovat mahdollisia. 3 ja 2: Luonnontilaa muuttava käyttö ei luokan 3 soilla ole suositeltavaa, mutta on mahdollista, mikäli suoyhdistymän tai suokokonaisuuden yleinen luontoarvo tai erityiset luontoarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä (suhteellinen arviointi) ja seudun suoluonto on määrällisesti runsas. Luokan 2 soilla luonnontilaa muuttava käyttö on mahdollista, jos suoyhdistymän tai suokokonaisuuden yleinen luontoarvo tai erityiset luontoarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä (suhteellinen arviointi). 1 ja 0: Luonnontilaa muuttava käyttö suositellaan kohdistettavaksi luonnontilansa menettäneille soille. Tähän luokkaan kuuluvat suot ovat pinta-alallisesti hallitsevia pääosassa maata