Digitaaliset mediat työvälineinä 2 op (KASDIGIT / syksy 2012) Jonna Leinonen, KM jonna.leinonen@uta.fi / http://jkangas.livejournal.com/ Jos lainaat / if you refer, please use: Leinonen, J. (2012). Digitaaliset media työvälineinä - luennot, http://www.uta.fi/people/kajole/digit.pdf,tampereen Yliopisto.
Kurssin tavoitteet Opintojakson tavoitteena on, että opiskelijat: Tuntevat digitaalisen median kenttää ja ymmärtävät sen mahdollisuuksia, rajoitteita ja toimintalogiikkaa Osaavat hyödyntää digitaalisia sisältöjä, sosiaalista mediaa ja kommunikaatiovälineistöä sekä näiden arviointia työympäristöissä ja osana opiskeluaan Osaavat tarkastella mediaa pedagogisena ympäristönä ja ymmärtävät tähän liittyvät tekijänoikeus- ja tietosuojakysymykset
Kurssin aikataulut Luento x3 Torstaisin klo 10.15-11.45 20.9. ~ Digitaalinen media käsitteenä ja käytäntönä 27.9. ~ Digitaalisen median hyödyntäminen opinnoissa ja työssä 4.10. ~ Mediakasvatus: Digitaalisen mediat arjessa ja diginatiivit oppilaat Verkkoharjoituksia yliopiston Moodlessa learning2.uta.fi -> kasvatustieteet -> KASDIGIT Vapaaehtoinen tilaisuus: Tieteessä tapahtuu 4.10. Opettajana mediassa Tampereen YO-talolla klo 19.45
Kurssin sisällöt Digitaalinen media, digitaalinen identiteetti Digitaalisen median hyödyntäminen opinnoissa ja työssä Mediakasvatus: Digitaalisen mediat arjessa ja diginatiivit oppilaat
Kurssin suoritus Osallistuminen luennoille (ei luentopakkoa ) Harjoitteiden tekeminen Moodlessa (harjoitteet välttämättömiä) Kurssitehtävät: Mielipidekirjoitus (verkko)julkaisuun Reflektiivinen mediateksti edellisestä verkkovälineillä (esim. kuvakollaasi, video, blogimerkintä, slide-show ym.) + oppimispäiväkirja luentosisältöjen ohjaamana
1. Luento : Digitaalinen media Tänään luennolla Mitä on media Digitaalisen median lajit 21th Century Skills Mediavaikuttaminen ja osallisuus kuva: Sana.fi
1. Luento : Digitaalinen media Käsitteen määrittelyä Media (lat. Medium); välittäjä tai välittämisen keino tai väliaine ; keskivaiheilla oleva ~ Toimiiko media väliaineena ihmisten välillä? Myös perinteiset mediat ovat digitalisoituneet, eli hyödynnettävissä sähköisessä ja vuorovaikutteisessa ympäristössä ~ Käyttäjien mediaseula; Media ei valvo enää yksin itseään vaan myös käyttäjät voivat olla mediakriittisiä ja paljastaa median tuottajien pyrkimyksiä http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/pohjoisnavan_valloitusk uviin_lainattiin_patka_titanicelokuvasta_24393.html#media=24405
Median määritelmiä Media on tajuntateollisuutta, joka tarjoaa maailmaa koskevaa informaatiota ja tapoja nähdä ja ymmärtää se (Masterman 1985). Media ei siis ole luonnonvoima vaan ihmisten tuottama ja kuluttama toimintaja viestintäympäristö Laajassa merkityksessä media tarkoittaa ilmaisun tapaa, tuotantoa ja vastaanottoa. (OPH, 2011) Media siis on vuorovaikutuksen väline
Digitaalisen median määrittely jatkuu Digitaalinen media on digitaalisesti koodattua materiaalia, joka voi sisältää tekstin ja staattisten kuvien lisäksi myös ääntä ja liikkuvaa kuvaa On usein (mutta ei aina) interaktiivista käyttäjän kanssa ~ vuorovaikutteisuus tarjoaa kokemuksen vaikuttamisesta, mutta onko vuorovaikutus mediaan todellista?
Digitaalisen median lajit: digitalisoitu teksti, ääni, kuva, videokuva, animaatio (vrt. analoginen) hypermedia eli interaktiiviset, linkitetyt materiaalit, pelit multimedia eli eri medioiden sekoitukset sosiaalinen media
Digitaalisen median tuote: kuva: Aalto-yliopiston mediatekniikanlaitos
Medioitunut maailmamme Harvey: Kutistuminen time-space compression Kun tarvittava aika kulkea kahden paikan välinen matka lyhenee ja lyhenee, lopulta meillä on vain nykyhetki Maailmanlaajuinen nykyhetki global presence
Medioitunut maailmamme Ajattelen, siis olen R. Descartes (1500-luku) Jaan, siis olen esim. J. C. Hunt (2010-luku) http://www.jchblog.com/2012/04/i-share-therefore-iam.html
Tietoyhteiskunnasta ymmärtämisen aikakauteen (D.H. Pink, 2006 /suom. Kupiainen & Sintonen, 2009) ARVOT ja TOIMINNOT Tarkoitus (Funktion) Väite (Argument) Keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan (Focus) Loogisuus (Logic) Vakavuus (Seriousness) Haaliminen (Accumulation) Muotoileminen (Desing) Kertomus (Story) Kokonaisuudet (Symphony) Empatia (Empathy) Leikki (Play) Merkitys (Meaning) Kokonaisvaltainen, eettisyyden ja yhteisöllisyyden aikakausi
21th Century Skills (Jenkins ym. 2006) Taitoja, joilla käyttäjä/oppija liittyy yhteisöön Leikki (luova ongelmanratkaisu) Esiintyminen (improvisaatio, moninaiset identiteetit) Simulaatio (tulkinta, mallintaminen) Arviointi (merkityksen antaminen) Moniajo (useiden sisältöjen käsittely samanaikaisesti) Hajautettu kognitio (Merkityksellinen oman ymmärryksen laajentaminen)
21th Century Skills jatkuu Jaettu asiantuntijuus (yhteinen ongelmanratkaisu) Luotettavuustarkastelu (median kriittinen tarkastelu) Navigointi (surffaus) (aihesisältöjen seuraaminen) Verkostoituminen (Etsiminen, yhdisteleminen ja karsiminen) Neuvottelutaidot (yhteisöissä liikkuminen, eri näkökulmien tulkinta ja normien ja sääntöjen ymmärtäminen)
Media-identiteetti Itsensä ja omien arvojen ja asenteiden peilausta Samaistuminen tai torjuminen Mediassa (erityisesti SOME:ssa) mediatekstin takana on toinen ihminen Media identiteetin muovaajana Ajatus siitä kuka minä olen suhteessa muihin Ajatus siitä mihin minä kuulun Virtuaalinen identiteetti eli Avatar Tietoinen, rakennettu identiteetti tiettyä yhteisöä varten Miten luodaan tietoinen ammatti-identiteetti ja voiko sen luomisen aloittaa jo opintojen aikana?
Digitaalisen ajan kulttuuri (esim. Kupiainen & Sintonen, 2000) Jakaminen Osallistuminen Kierrättäminen Liittyminen Levittäminen Yhteisöllisyys
Osallisena mediassa Tulkitseva uusintaminen (Corsaro, 1996) Digitaalisen oppimisen prosessi alle 6-vuotiailla (Leinonen, 2011): Mediamateriaalin tulkinta vs. mediamateriaalin tuottaminen Yhteisen ymmärryksen konstruointi, neuvotteleminen ja muokkaaminen siitä mitä ollaan tekemässä? Uuden materiaalin luominen, rikastaminen ja merkityksenanto Omistajuus vs. osallisuus Kokemus yhteisen toiminnan ja tuotosten muuttumisesta minun ja meidän omiksi, ylpeys aikaansaamisesta, kokemus merkitsevyydestä Jakaminen, mukaan ottaminen, positiivinen palaute, innostus luovuus, oppimisen ja osaamisen osoittaminen
Mediavaikuttaminen (Kumpulainen ym. 2010) Oppimistyylit ja oppiminen mediaidentiteettiä hyödyntäen Kokonaisoppiminen ja tiedon kokonaisvaltainen konstruointi Sosiaalinen tiedonrakentaminen Jaetun vastuun kokemukset, yhteisöllisyys ja yhteinen ongelmanratkaisu Osaamisen ja oppimisen linkittäminen nykyhetkeen Mediavaikuttamisen kautta hankittuja taitoja: tietojen etsiminen ja arviointi, ajattelu- ja ongelmaratkaisutaitojen kehittäminen, argumentointitaidot sekä kyky luoda uutta tietoa Oppimisesta ja uuden rakentamisesta yhteisössä tulee itsetarkoitus ja opettaja/koulu/yksilön roolit jäävät taka-alalle Jokaisesta tulee asiantuntija (Heinonen, 2008)
Blogeja http://utonkoulu.wordpress.com/ (Utön saaristokoulun ja kylän kuulumisia) http://www.slideshare.net/aikanope/blogi-oppimisympristn (slideblogi mediasta ja oppimisesta, äidinkielenopeopiskelija) http://kouluajakasvatusta.blogspot.fi/ (Esa Kukkasniemi, Vihti, Vuorenmäen koulun rehtori) http://noviisiopettajanekavuosi.blogspot.fi/ (Vastavalmistuneen opettajan kuvauksia työstä) http://apuaoonope.blogspot.fi/ (Vastavalmistuneen opettajan kuvauksia työstä) http://koulutulevaisuudessa.blogspot.fi (Mona Paalanen, opettajaopiskelija UTA) http://www.picmonkey.com/ väline kuvablogin kuvittamiseen
Harjoitustehtävä Perusta virtuaalinen oppimispäiväkirja esimerkiksi blogi (teksti, kuva, video, audio ) tms. sosiaalisen median alusta, jossa pohdit omaa oppimistasi ja kasvamistasi medioituneeseen maailmaan ja kompetenssiasi toimia mediassa Käytä esim. http://www.livejournal.com/, www.blogger.com, http://vuodatus.net/, http://www.slideshare.net/, http://www.prezi.com tai hyödynnä jo olemassa olevaa alustaasi! Kirjoita avoimesti (älä salaa kurssikirjoituksia salasanan alle) ja jaa blogisi kurssin moodlessa Kommentoi vähintään kahden muun kurssilaisen tekstiä ennen ensiviikon luentoa
Lähteitä: Aalto Yliopiston mediatekniikan laitos, http://media.tkk.fi/fi/opinnot/modulitpaaaineet/mediatekniikka.html Corsaro, W.A. 1996. The Sociology of Childhood. Digitaalinen media http://fi.wikipedia.org/wiki/digitaalinen_media. Harvey, David. 1990. The Condition of Postmodernity: An Enquiry into the Origins of Cultural Change. Cambridge, MA: Blackwell Jenkins, H., Clinton, K., Purushotma, P., Robinson, AJ., & Weigel, M, (2006). Confronting the Challenges of Participatory Culture: Media Education for the 21st Century, the John D and Catherine T MacArthur Foundation Kumpulainen, Kristiina & Krokfors, Leena & Lipponen, Lasse & Tissari, Varpu & Hilppö, Jaakko & Rajala, Antti 2010. Oppimisen Sillat: kohti osallistavia oppimisympäristöjä. Helsinki. CICERO Learning, Helsingin yliopisto. Oppiminen ja opetus formaalien ja informaalien oppimisympäristöjen rajapinnoilla - tutkimushanke. Oppimisen Sillat -tutkimushanke. Linkki:http://hdl.handle.net/10138/15628 Kupiainen, R. & Sintonen, S. 2009. Medialukutaito. Osallisuus. Mediakasvatus. Masterman, L. 1985. Teaching the media.
2. Luento: Digitaalisen median hyödyntäminen opinnoissa ja työssä Tänään luennolla: Median hahmottaminen oppimisympäristönä Eduscape Oppiminen ja mobiilisuus Virtuaalimaailma reflektion tukena Tekijänoikeudet ja tietoisesti verkossa kuva: Juba
Median hahmottaminen ja hyödyntäminen Appadurai: Median hahmottuminen ulottuvuutena, esim. EDUSCAPE: Jokin globaali, virtuaalinen ulottuvuus, jossa koulutusta virtaa sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti Siihen voi kuka tahansa kurottua mistä tahansa: Siihen voi tuottaa, siitä voi ottaa Sen kautta kuka tahansa voi kohdata kenet tahansa viitekehyksenä koulutus
Esimerkki Eduscapesta Sugata Mitra, 1999-2012 (ja edelleen) Hole in the Wall projekti (Iso-Britannia ja Intia) Ongelma: Intian köyhällä maaseudulla ei ole opettajia, koska koulutuksen saaneet opettajat lähtevät kaupunkeihin. Lapset ja nuoret eivät saa opetusta köyhyyden ja syrjäytymisen kehä Ratkaisu: Tuodaan virtuaalisen liitutaulun avulla lapsille mahdollisuus oppia. ns. Minimal invasive education paradigma http://www.ted.com/talks/sugata_mitra_shows_how_kid s_teach_themselves.html
HiWEL: Hole in the Wall Toteutus: Tietokone nettiyhteydellä ja äänellä tuotiin kylän keskellä olevaan seinään (Hole in the Wall) vapaasti kaikkien käyttöön Tietokone kiinnosti erityisesti lapsia, jotka viettivät sen parissa aikaa ryhmänä Lapsilla ei ollut edeltävää osaamista tietotekniikasta, heistä suurin osa ei osannut lukea Tulokset olivat kuitenkin yllättäviä, muutamassa kuukaudessa: Lapset oppivat medialukutaitoa eli tietokoneen käyttöä He oppivat riittävästi englantia sähköpostin, chatin ja hakukoneiden käyttöä varten He kehittyivät englannin puhujina He oppivat etsimään vastauksia kysymyksiinsä ja tiedonhaluunsa Heidän matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen ja ymmärrys kasvoi Heidän sosiaaliset taitonsa ja yhteinen ongelmanratkaisukykynsä kehittyivät Lapset oppivat perustelemaan mielipiteitään ja tunnistamaan manipulaatiota
HiWEL: Hole in the Wall Ensimmäisen testikerran jälkeen tietokoneita on viety kolmannen maailman kyliin 300, laskelmien mukaan 300 000 lasta on hyötynyt suoraan tai välillisesti niiden olemassa olosta Englantilaisia isoäitejä on innostettu vapaaehtoistyöhön lukemaan Skypen (tms.) kautta lapsille tarinoita ja vastailemaan lasten kysymyksiin (ns. Granny-cloud) Vähän vanhempia lapsia ja nuoria on innostettu opettamaan nuoremmilleen materiaalia verkosta (esim. aivokirurgiaa). Tutkijat ja opettajat ovat tarjonneet apua ja tukea virtuaalisesti Minimal invasive education paradigmaan pohjaavaa opetusta on testattu myös länsimaisissa kouluissa. Lapset oppivat yhteisen ongelmanratkaisun kautta ja etsivät tietoa virtuaalisesta mediasta Tietojen oikeellisuus tarkastetaan ja opituista asioista keskustellaan luokan ja opettajan kanssa
Oppimisen ja opiskelun kaikkiallisuus (mobiilisuus) Fragmentoituminen eli palastelu: Mobiili toiminta pilkkoo opiskelua - keskittyminen jakautuu Opiskelun kaikkiallisuus - Opiskelutuokioita siellä täällä Twitterimäisyys lyhyitä viestejä, ehkä kiteytyksiä Viisaus ei ole vain tietämistä vaan myös itsensä ilmaisemista kiteytetysti ja eksaktisti Todentamisen vaikeus: Missä oppimista tapahtuu? Kirjastossa, luennolla, lounaalla, bussissa/junassa, kotiaskareissa, sosiaalisessa mediassa, virtuaalisessa eduscapessa Miten arvioida oppimista tai aktiivisuutta? määrä? laatu? Onko kouluoppiminen arvokkaampaa kuin muu oppiminen?
Opiskelu ja reflektio Ongelma: Miten seurata omaa oppimista ja hyödyntää aikaisemmin opittua tai omaa työpanosta? Kurssityöt sähköiseen muotoon (luentomuistiinpanot, esseet, tenttivastausten koonnit, ryhmätyöt, minuusportfoliot, harjoitteet ja tehtävät) Välillä koostaen ja välillä silmäillen. Vanhaan palaaminen ennen uuden aloittamista Opiskelublogi - Mikä oli kurssin paras anti tai mitä jäi käteen (lyhyesti tweetaten tai pitkästi pohtien: molemmista on hyötyä) Vuoden kuluttua kannattaa palata tämän syksyn ajatuksiin. Kuulostavatko vielä tutuilta?
Reflektio työvälineenä: Demingin ympyrä Käytetty Suomessa ainakin seudullisen varhaiskasvatustyön kehittämisessä pk-seudulla VKK- Metro hankkeissa 2007-2012 (ks. esim. Mattila, 2009) Suunnittelu Toteuttaminen Arvioiminen ja tarkistaminen Toiminta; korjaa ja muuta Suunnittelu
Reflektio ja digitaalinen oppiminen Sovellusten hyödyntäminen tavoitteiden seuraamisessa Auttaa muistamaan, että reflektioon on hyvä välillä keskittyä Oman oppimisen havaitseminen Ovatko mediatekstini kehittyneet? Käytänkö erilaista kieltä tai uusia käsitteitä? Oppimisen kriittinen tarkastelu ja tavoitteiden asettelu Olenko oppinut sen mitä piti (kuka asetti tavoitteet?), Mitä haluan oppia seuraavalla jaksolla? Osaanko soveltaa? Lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset tavoitteet ja niiden seuraaminen kulkevat rinnakain
Tekijänoikeudet ja virtuaalinen jakaminen Kaikki verkossa jaettu materiaali voidaan tulkita julkaistuksi, jolloin sitä koskevat tekijänoikeuteen liittyvät lait ja asetukset. Verkossa on toisinaan vaikea määritellä kuka on tekijä tai onko tekijöitä useita. Myös materiaalin jakaminen voi rikkoa tekijänoikeuksia, joten on tärkeää huolehtia lähdemerkinnöistä. Digitaalista kopiontia ja viittaamista koskevat samat säännöt kuin analogistakin. Jakaminen on sosiaalisen median pääasiallinen toimintatapa, joten lähdemerkinnät paikoilleen Yleisin tekijänoikeus rikkomus on lähdemerkintöjen unohtaminen tai puutteellinen merkintä
Tietoisesti verkossa: Mahdollisuudet Ajatusten jakaminen ja niistä keskusteleminen luo uutta, luovaa materiaalia Omana itsenään esiintyminen: luottamus asiantuntijuuteen Lupa olla tietämätön tai erehtyväinen verkossa voi kysyä Media ja digitaaliset lähteet tarkistavat itse itseään virheellinen tieto korjaantuu Tehokas tiedonvälitys ja tiedon jakaminen Tietoa kaikesta maan ja taivaan välillä Uhat (Sjölund, A-K. 2011, luento) Varomattomuus julkaisemisessa, esim.kuvat Identiteettivarkaudet Roskapostit Disinformaatio, väärä tieto Misinformaatio, tahaton väärätieto Eettiset kysymykset Maine
Tutustu http://lemill.net/ tekijänoikeudet esim. http://www.kopiraitti.fi/tekijanoikeuksien_abc/ Hole in the wall projekti http://www.hole-in-thewall.com/ Kasvatus mediakulttuurissa, Suoranta, J. 2003 http://www.vastapaino.fi/vp/ekirjat/suoranta_kasvatus_ mediakulttuurissa.pdf Sosiaalinen media organisaatioissa ja yrityksissä http://wiki.eoppimiskeskus.fi/display/someorg/home Sosiaalinen media oppimisen tukena http://www.sometu.fi/
Lähteitä: Appadurai, A. 1992. Global Ethnoscapes: Notes and Queries for a Transnational Anthropology. In Fox, R. (Ed.) Recapturing Anthropology: Working in the Present. Santa Fe NM.: School of American Research Press, 191 210. Kynäslahti, H. 2002. Considerations on Eduscape http://hrast.pef.unilj.si/~joze/podiplomci/fri/mep8/kynaslahti.pdf Mattila, V. 2009. Pienin askelin -malli kehittämisen työkaluna. Ojala, Venninen, Mäkitalo ja Vilpas, Löytöretkellä omaan työhön. Kehittämistä ja tutkimusta päiväkodin arjessa. OPM, 2012, Tekijänoikeudet, http://www.minedu.fi/opm/tekijaenoikeus/tekijaenoikeuden _perusteita/?lang=fi Sjölund, A-K. 2011, luento: Sosiaalinen media, nyt ja tulevaisuudessa
Luento 3: Mediakasvatus: Digitaalisen mediat arjessa ja diginatiivit oppilaat Luennolla tänään: Mediakasvatus, mitä se on? Mediavälineet, Mediatiedot, Mediataidot Medialukutaito, oikeus vai velvollisuus? Lapsi median käyttäjänä Lasten oikeuksien sopimus Media uhka vai mahdollisuus? kuva: A.Nykänen
Mediakasvatus on? Oppimista ja kasvua median parissa. Toimintaa, jolla tietoisesti yritetään vaikuttaa median käyttöön ja mediataitoihin. Mediakasvatuksella kehitetään mediakulttuurissa elämisen perusvalmiuksia. (OPH, 2011) Opettaa arvostamaan median esteettisiä ominaisuuksia ja käyttämään monenlaista mediateknologiaa itseilmaisun ja luomisen välineenä (Kellner, 1995)
Ihmiskunnan ja ihmisenä olemisen sekä inhimillisen kasvun tarina on perustunut vuosituhansia viisauden etsimiseen, ja oikeuden sekä totuudellisen elämän filosofiaan että historiaan. Enkä usko, että tänä digitaalisen median aikana ja uusien minuuksien äärellä lupa ajatella olisi minnekään kadonnut tai muuttunut vanhanaikaiseksi. Päinvastoin. ~T. Turkki
Mediakasvatus opetussuunnitelmissa VASU (Varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman perusteet) 2005 informaatioteknologia eri sovellutusalueineen tarjoaa monimuotoisia sisältöjä työskentelyyn. Kasvattajat seuraavat esimerkiksi lasten populaarikulttuuria, johon media kuuluu nykypäivänä oleellisena osana. EOPS (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet) 2010 - POPS (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet) 2006 Viestintä ja mediataito, päämääränä on kehittää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehittää median käyttötaitoja Oppimisympäristön tulee tukea oppilaan kehittymistä nykyaikaisen tietoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa tilaisuuksia tietokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan tietoverkkojen käyttämiseen LOPS (Lukio-opetuksen opetussuunnitelman perusteet) 2005 Viestintä- ja mediaosaaminen Aihekokonaisuus 1/6 yhteiskunnallisesti merkittäviä kasvatus- ja koulutushaasteita Arvonottokantoja
Mediakasvatuksen kolme lähtökohtaa Mediavälineet Mediatiedot Mediataidot (esim. http://www.vaikuttamistaidot.fi/opas/media)
Mediavälineet Vehkeet ja vempaimet ~ Mediavälineiden käyttötaidot Välineiden käyttöä opitaan käyttämällä (elinikäisen oppimisen ongelma). Pitäisikö opetuksen olla kordinoitua ja kenen taholta? Välineiden (teknologian) kehitys on nopeaa, pysyykö ihminen perässä. (Pioneerit vs. vastarannan kiisket). Kun entisaikaan luku- ja kirjoitustaito ja niiden tuottama osaaminen oppineisuus oli harvojen taito ja mahdollisti vaikuttamisen yhteiskuntaan, voi digitaalisessa mediassa vaikuttaa (lähes) kuka tahansa Onko pääsy Internetiin ihmisoikeus? Kiistä tai puolusta!
Mediatiedot Käsitteistön (sekä formaalin, että epäformaalin) ymmärrys - yhteinen mediakieli Median historian ja kehityksen ymmärtäminen (ja seuraaminen) Miten ennen? http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/medianmaailma/ Media liiketoimintana Open source vs. taloudellinen hyöty Media neljäs valtionmahti (demokraattisen valtion valtarakenne: päätösvalta, toimeenpanovalta ja tuomiovalta) Tiedot mediatiedon rakenteista ja kanavista Mistä etsiä ja millaisella hakukäsitteellä?
Mediataidot Tärkeää ei ole vain se mitä sanoo, vaan miten sen sanoo ja missä sen sanoo Medioiden tuntemus ja ymmärrys mediasisältöjen tavoitteista ja pyrkimyksistä Viestimien ja viestien merkityksellisyys Taito liikkua mediassa, lukea mediaa ja tuottaa mediasisältöjä 2010-luvun kansalaistaitoja, joita jokaisella on oltava Kriittinen medialukutaito!
Medialukutaito Miksi se on tärkeä taito? (Purustholma, Weigel, Clinton and Robison, 2010) 1. Osallistumattomuuden kuilu (The Participation Gap) Kaikki eivät pääse verkkoon, kaikilla ei ole välineitä Lapset, jotka ovat taitavia verkon ja tietokoneen käyttäjiä, peittoavat sekä ikätoverinsa, että opettajat 2. Läpäiseväisyyden ongelma (The Transparency Problem) Mikä on totta? Minkä/kenen totuuden äänitorvi media on? Informaation laatu Mikä tieto on laadukkaampaan? 3. Eettisyyden haaste (The Ethics Challenge) Sosiaalisen median uhat kiusaamista, henkistä väkivaltaa vaikea todistaa ja torjua Kaikki julkaistu pysyy verkossa Tekijänoikeudet
Kriittinen medialukutaito Tavoitteellista vuorovaikutusta median kanssa Median ymmärtäminen sisältää sekä kriittisen tulkinnan että aktiivisen tuottamisen (Masterman, 1985) Lukutaito vahvistaa yksilön kykyä osallistua, voimaantua (empowerment) Medialukutaidolla tulkitaan (konstruoidaan) ja uusinnetaan (representoidaan) sosiaalista todellisuutta CML, 2008, Medialukutaitoa ohjaavat kysymykset: Kuka tämän viestin on luonut? Miten tekniikoita on käytetty herättämään kiinnostus? Miten eri ihmiset voisivat ymmärtää viestin? Mitä elämäntapoja, arvoja ja tyylejä viesti edustaa? Mitä on jätetty kertomatta? Miksi tämä viesti on lähetetty?
Lasten oikeuksien yleissopimus (YK, 1989) ja media Lapsella on oikeus käsitellä ja tulkita mediaa, joka on oikeaa ja turvallista Lapsella on oikeus saada suojelua uhkaavalta ja vaaralliselta medialta Lapsella on oikeus kokea mediaa aikuisen seurassa Lapsella on oikeus mediakasvatukseen, jossa hän saa käyttöönsä asianmukaisia mediataitoja
Lapsi ja nuori mediassa (mm. MLL, 2008) Käyttäjä: Lapsi näkee, kokee, leikkii ja kuluttaa Osallistuja: Lapsi on läsnä, käyttää, osallistuu ja vaikuttaa Toimija, jakaja, tekijä: Lapsi piirtää, kirjoittaa, kuvaa, luo materiaalia Turvallisen mediakokemuk sen kokija
Median uhka? Media on vaarallista? * Lapsia ja nuoria pitää suojella medioituneen maailman vaaroilta?? * Lasten ja nuorten ei pidä (antaa) käyttää mediaa??? * (jos et ollut luennolla, niin luennoitsija on näistä eri mieltä!)
Safe mediabox?
Mediakompetenssi ATK taidot ja ymmärrys digitaalisten medioiden toimintaperiaatteista Ymmärrys siitä, mihin medioita voi hyödyntää ja miten niitä voi hyödyntää (esim. oppimisen tukena tai ymmärryksen kasvattajana) Opettajalla (EU:n Lifelonglearning program / European Schoolnet 2012): Teknologiset välinetaidot, Taito hyödyntää medioita ja teknologiaa opetuksessa lisäarvon antajana Eettinen kompentenssi Sisältö, Pedagogiikka ja Teknologia
MEDIAA OPETTAMASSA? Onko lähtökohtana järjestelmä vai yksilö (annammeko oikeaa kasvatusta/opetusta?) => opettava/opiskeltava media-sisältöjä? => opetettava/opiskeltava media-välineilllä? TAI: Tuodaan oppilaita/kansalaisia kiinnostavat asiat luokkahuoneisiin/opetustilanteisiin (Suoranta/Kotilainen) Harjoitellaan monipuolisesti ja tarpeiden mukaan sekä taitoja (medialla) ja tietoja (mediasta)
Mediakasvatuksen mahdollisuuksia Yhteisöllinen oppiminen Ongelmanratkaisukeskeinen oppiminen Aihealueet opiskelijoiden kiinnostuksenkohteista Tiedon nopea uusiutuminen kulttuurisidonnaisuus vs. globaaliuus Tietoyhteiskunnasta viestintäyhteiskuntaan Mahdollisuus hyödyntää aiemmin opittua ja rakentaa tiedon ja käytännön kokemuksen varaan Mahdollisuus hyödyntää uusimpia teknologisia ja tieteellisiä sovelluksia Opintokokonaisuuksien vuorovaikutteinen rakentaminen
OPPIMISTEHTÄVÄ 2 Kirjoita omasta oppimisprosessistasi mielipidekirjoitus tekstin kirjoittamisessa. Kerro millaisia materiaaleja ja mediatekstejä kävit lävitse, mitä mietit ja miten päädyit lopputulokseen mielipidetekstisi pohjalta. Muista viittaukset, myös kanssaopiskelijoiden blogiteksteihin! Pohdi myös tekstin julkaisemista valitsemassasi mediassa. Julkaise blogi-tekstinä, wiki-tekstinä tai jollekin muulle alustalle mediateksti, miellekartta, kuvakollaasi tms. Jos et käytä julkaisemiseen HARJOITUS 1:n blogiasi, lähetä linkki kirjoitukseesi kurssin moodleen
Hyödynnä http://www.nectanikko.net/lapset.htm http://www.lastensivut.fi/ http://www.vaikuttamistaidot.fi/opas/media http://www.pelastakaalapset.fi/toiminta/mediakasvatus/ http://sometu.ning.com/ http://mediajanuoriso.wikispaces.com/yleista http://mediakompassi.yle.fi/mika-on-mediakompassi http://mediavaikuttaminen.files.wordpress.com/2012/08 /mediavaikuttamisen-opas-sc3a4hkc3b6inen-versio.pdf
Kiitos osallistumisesta kurssille! Kysymyksiä, ajatuksia, ideoita, risuja ja ruusuja!?! Jätäthän kurssipalautteen! http://jkangas.livejournal.com
Lähteet Critical Media Literature, 2002, Five key questions. European Schoolnet, 2012, Questions on digital competence, http://linked.eun.org/web/guest/policymaker Kellner, D. 1995. Media Culture: Cultural Studies, Identity and Politics Between the Modern and the Postmodern. Masterman, L. 1985. Teaching the media. MLL, http://www.mll.fi/kasvattajille/mediakasvatus/ Purustholma, Weigel, Clinton and Robison, 2010, http://digitallearning.macfound.org Vaikuttamistaidot, 2012, http://www.vaikuttamistaidot.fi/opas/media YK, 1989, Lasten oikeuksien yleissopimus