Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Transkriptio

1 Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi Esityksen taustalla EnglanninopeDajien ajadelun muutos ja teknologian käydö ammaillisissa oppilaitoksissa 1994 Kolme vuoda monimediaisen pedagogiikan käydöönodoa korkeakoulun kielenopetuksessa Lukuisat tutkimus- ja kehidämishankkeet Mm. Tulevaisuuden teksitaidot 2006 (peruskoulun 9. luokka) KOO- KIT opedajien koulutus

2 Esityksen rakenne Opetuksen rakenteet Opetuksen pedagogiset periaadeet Missä mennään? Suomen monet mediaan ja teknologiaan liidyvät hankkeet, aloideet ja projekit ovat saaneet aikaan vähän todellista muutosta koulun pedagogisiin käytänteisiin Maailman medioituminen on aiheudanut valtavan muutoksen olemassaoloomme koulun ulkopuolella tai työelämässä Vallallaolevat arvionnin käytänteet eivät huomioi uudenlaista oppimista 2

3 Kuiluja syntymässä/syntynyt Koulun käytenteiden ja oppilaiden vapaa- ajan mediakäytänteiden välillä ad hoc yhteisöt, rinnakkaiset maailmat, sosiaaliset verkostot OpeDajien ja oppilaiden erilaiset käsitykset ja kokemukset medioiden ja teknologian käytöstä TavoiDeellinen medioiden käydö vs. pelaaminen Teknologiaosaajat ja ei- osaajat Teknologian virallinen rooli (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2004) Oppimisympäristön varustuksen tulee tukea myös oppilaan kehidymistä nykyaikaisen,etoyhteiskunnan jäseneksi ja antaa,laisuuksia,etokoneiden ja muun mediatekniikan sekä mahdollisuuksien mukaan,etoverkkojen käy5ämiseen ViesIntä- ja mediataito - aihekokonaisuuden päämääränä on kehidää ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja, edistää median aseman ja merkityksen ymmärtämistä sekä kehi5ää median käy5ötaitoja. ViesIntätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viesintää. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viesien vastaanodajana edä tuodajana. viesintätekniset välineet ja niiden monipuolinen käydö sekä verkkoeiikka. Ihminen ja teknologia - aihekokonaisuuden päämääränä on audaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdeda teknologiaan ja audaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perusietoa teknologiasta, sen kehidämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdadaa pohimaan teknologiaan liidyviä eeysiä, moraalisia ja tasa- arvokysymyksiä. Opetuksessa tulee kehi5ää välineiden, lai5eiden ja koneiden toimintaperiaa5eiden ymmärtämistä ja ope5aa niiden käy5öä. 3

4 Kielitaito? Suhde muihin kieliin (ml. Mitä sisältää? Miten opitaan? KIELI X äidinkieli) Suhde muihin aineisiin Kielenopetuksen Kieli X jatkumot Mitä? Mikä tärkeintä? Milloin? Missä Mitä Miten paljon? järjestyksessä? arvioidaan? Oppimateriaalit Perusopetuksessa oppikirja keskeisin oppimaateriaali Ohjausvaikutus opetukseen eridäin suuri Oppikirjoissa suhteellisen vähän avauksia luokkahuoneen laajentamiseksi/luokkahuoneen ulkopuolelle Oppikirjojen rakenne pitkäli staaynen ja teksilajien repertuaari rajallinen ja suljedu (teksitaitonäkökulma, rekisterit, teksit anneduja ) Harjoitukset ja tehtävät sisältävät vain hetkidäin älyllistä haasteda tai ovat avoimia erilaisille lähestymistavoille tai tulkinnoille Metataitojen harjoidelua vähän Huomio kiinnidyy lähes aina kieleen ja sen muotoon Kauppinen, M., J. Saario, A. Huhta, A. Keränen, M.- R. Luukka, S. Pöyhönen, P. Taalas & M. Tarnanen (2008). Kielten oppikirjat teks/maailmaan ja toimintaan sosiaalistajina. 4

5 Teknologian integroituminen kielenopetukseen Esim. Yksi8äiset harjoitukset Oppimisalustat Verkkotes/t ja - tutorit Esim. Simulaa/ot Sosiaaliset /lat Projek/t Esim. Oppimisen prosessit, aineiden integraa/o ICT kiinteänä osana opetussuunnitelmaa Computer PracIce Framework (P. Twining, 2002) Oppijan / teknologian roolista TavoiDeellinen oppija YksilölliskogniIivinen näkökulma Tietoisuus omasta toiminnasta TavoiDeellisuus osana tekemistä ViesIvä oppija SosiokonstrukIvisInen näkökulma Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa, kollaboraaio ja yhteiset tavoideet Kokeileva, tutkiva oppija eksperimentaalis- osallistuva näkökulma Kokeilujen ja minitutkimusten kauda oppija luo omaa ja jaedavaa uuda käsitystä asioista Taalas, 2003 Pachler&Daly,

6 Mitä verkon käytöllä tavoitellaan? Sisältöjen saavutedavuuden parantaminen Osallistumismahdollisuuksien laajentaminen Open learning: kuka voi opiskella, missä voi opiskella, mitä voi opiskella? RuIinien ja materiaalien parempi hallinta Toistuvien elemenyen pysyvät rakenteet Learning management (LMS) Rakenteelliset uudistukset Integroitu laajennus kasvokkaisopetukseen Pedagoginen haaste Missä kohtaa lisäarvoa ja hyötyä? X Digioppimateriaalit X X Verkkokeskustelu X Verkkomateriaalit X X X X X Verkkoprojektit Chat, IRC 6

7 Yksi esimerkki Aalto, E. & Taalas, Peppi. (2005). Tavoi8eelliseksi opiskelijaksi monimuotoisella ja mediaisella kurssilla Teknologian käytön pedagogisen suunnidelun lähtökohia 1) Designs for learning - ajadelu AkIiviteeY- tai sisältölähtöinen toiminnan suunnidelu ei väldämädä edistä oppimista, ellei toiminnan ydin ole selvillä: mikä on tärkeintä, mikä on oppimista Pääpaino oppimisen prosesseissa, ei sisällöissä 7

8 2) Kielen näkökulma Ydinaines kieli, kielitaju, strategiat Literacy, teksilajit, käytön rekisterit Taidon kehidymisen progressio ProdukIiviset vs. ResepIiviset taidot Vaikeusasteen vaihtelu mix and match TavoiDeiden, toiminnan ja arvioinnin systemaaynen linjaus (testadavista asioista tulee automaaysesi tärkeitä asioita) Oppijaprofiilit 3) AkIviteeYen näkökulma Mediavalinnat millä medialla mitäkin AjaDelun työkalut, visualisoini, yhteistyön tuki, Iedonrakentelun välineet, prosessin dokumentoini, opedajan ikkuna tekemiseen Oppijan rooli tekemisessä Access, ownership, authorship Oman osaamisen näytön mahdollisuudet Vaihtelu, luovuus, autenynen yleisö Materiaalien vaihtelu, tekijyyden vuorodelu Mitä taitoja, osaamista tekemisessä tarvitaan? HavainnoinI, päädely Iedonrakentelu, medialukutaito KollaboraaIo, Iimityö, itsenäinen työskentely 8

9 4) Ohjauksen ja palaudeen näkulma (Aina suhteessa oppimisen tavoitteisiin ja arviointiin) Kaksi osittain päällekkäistä kategoriaa Kontrolloiva palaute Yleisimmin eritavoin esitedyjä oikein/väärin variaaioita KeskiDyy muotoon ja etsii virheitä Ohjaava/seliDävä palaute Pyrkii audamaan oppijaan ymmärtämään mistä tehtävässä on kysymys Ohjaa oppijaa hyödyntämään ja soveltamaan aiemmin oppimaansa Ietoa Kuka palautetta antaa, palautteen antajaksi ja vastaanottajaksi oppiminen ja palautteen vaikuttavuuden seuraaminen 5) AutenYsuuden ja relevanssin näkökulma TeksIn tai materiaalin autenysuus (SituaIonal authenicity) Lukijan ja teksin välille syntyvä autenysuus (InteracIonal authenicity) Tekemisen ja toiminnan autenysuus tekeminen on merkityksellistä/relevanya ja sidostuu osaksi oppijan maailmaa 9

10 Minkälainen oppimisen maisema? Formaalin ja informaalin väliin laajentuva Ila Kielenoppimisen näkökulmasta Kenen kieli? Tutkimusmatkailua vai muotoa ja rakenneda Digitaaliset genret uudet tavat viesiä ja luoda kieltä Oppimisen taidot TavoiDeellinen medioiden käydö TiedonkäsiDelyn, analyysin ja rakentelun taidot Yhteistyö, itsesäätely, itsearvioini Luovuus Oppijan ääni Oppijan polut Muutoksen taustalla tulee olla ymmärrys konteksista jossa toimitaan Koulu systeeminä Oppiminen Media Opettaja Kieli Oppija Kielenoppimisen maisemat 10