Mediakasvatus Lapin yliopistossa

Transkriptio

1 Mediakasvatus Lapin yliopistossa Jaana Virtanen yliopisto-opettaja, KM Lapin yliopisto, KTK Mediakasvatuksen opinnot Mediakasvatusta voi opiskella pääaineena vain Lapin yliopistossa Syksystä 2012 lähtien hakeudutaan kasvatusalan koulutukseen (kasvatustiede, aikuiskasvatustiede ja mediakasvatus) ja pääaine valitaan koulutuksen aikana Pääaineen perusopinnot ovat yhteiset muiden pääainevaihtoehtojen kanssa Maisterivaiheen pääaineopintoihin suuntaudutaan jo kandidaattivaiheessa valinnaisuuden avulla Mediaa pääaineena opiskeleville tarjotaan mahdollisuus opettajakelpoisuuden tuottavan pedagogisen koulutuksen suorittamiseen 1

2 Mediakasvatuksen ops:n rakenne Kandivaihe suomeksi Maisteriopinnot englanniksi (opinnäytteet voi tehdä suomeksi) Kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita maisterivaiheessa Ohjelmassa loistava mahdollisuus kansainvälistyä Mediakasvatuksen teemat Media opetuksessa ja oppimisessa Median valta, kontrolli ja valtaantuminen Media yksilöiden ja yhteisöjen arjessa 2

3 Teema 1: Media opetuksessa ja oppimisessa Opintojaksoissa perehdytään median sekä tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyödyntämiseen opetuksen ja oppimisen prosesseissa oppimisteoreettiset, konstruktivistiset ja sosiokulttuuriset näkökulmat Opiskelijat tarkastelevat median ja TVT:n käyttöä erilaisissa formaaleissa ja infomaaleissa oppimisympäristökonteksteissa tuottamisen, vastaanottamisen ja kriittisen tarkastelun kautta Teeman tavoitteena on, että opiskelijat osaavat hyödyntää mediaa ja TVT:aa pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla Opiskelijat tuntevat myös erilaisia pedagogisia malleja ja menetelmiä TVT:n käytöstä opetuksessa ja oppimisessa osaavat verkko-ohjauksen ja tuutoroinnin menetelmiä tutustuvat opintojaksojen aikana monitieteiseen mediakasvatuksen tutkimukseen ja osaavat analysoida sitä kriittisesti 3

4 Teema 2: Median valta, kontrolli ja valtaantuminen Opintojaksoissa perehdytään mediakasvatuksen historiallisiin ja filosofisiin lähtökohtiin kulttuurihistorian, mediahistorian ja mediafilosofian sekä kriittisen mediakasvatuksen näkökulmien kautta Mediaa tarkastellaan osana yhteiskunnan poliittisia, taloudellisia ja kulttuurisia sekä sukupuolittuneita rakenteita Miten mediayhtiöiden globalisoituminen ja keskittyminen vaikuttavat kuluttajiin? Mikä on pientuottajuuden asema sosiaalisen median kehittyessä? Miten sukupuolten erilaisia representaatioita voidaan tunnistaa mediaesityksissä? Opiskelija osaa hakea, lukea ja tulkita mediakasvatuksellista tutkimustietoa edellä mainituilta alueilta tunnistaa median yhteiskunnallisia merkityksiä, pystyy analysoimaan median vaikutuskeinoja ja hahmottamaan paikallisen sekä globaalin median suhteita ymmärtää kriittisen mediakasvatuksen periaatteita ja pystyy sijoittamaan näitä ilmiöitä historialliseen kontekstiin oppii myös ymmärtämään erilaisten mediataitojen merkityksen audiovisuaalisten aineistojen tuottamisessa, vastaanottamisessa ja tulkinnassa 4

5 Teema 3: Media yksilöiden ja yhteisöjen arjessa Opintojaksoissa perehdytään median rooleihin yksilöiden ja yhteisöjen arjessa psykologisten, sosiaalipsykologisten ja sosiologisten näkökulmien kautta Kiinnostuksen kohteena ovat yksilöiden ja yhteisöjen mediasuhteet Mediaa tarkastellaan osana kaikenikäisten ihmisten elämää erityisesti minuuden, sosiaalisten suhteiden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin näkökulmista Miten ja millaisin seurauksin yksilöt ja yhteisöt käyttävät medioita sosiaalisissa suhteissaan? Miten ja millä ehdoilla mediat vaikuttavat hyvinvointiin? Miten median käyttö jäsentää arkea? Opiskelija osaa hakea, lukea ja tulkita mediakasvatuksellista tutkimustietoa edellä mainituilta tieteenaloilta ymmärtää yksilöiden ja yhteisöjen mediasuhteiden vuorovaikutuksellista luonnetta 5

6 Opintojen jälkeen Mediakasvatuksen ammattilaisia yksityiselle ja julkiselle sektorille Mediayhtiöt, kunnat, kansalaisjärjestöt Tutkimustyö + pedagogiset opinnot Opetusalan työt Ammattinimikkeitä Mediakasvattajat toimivat esimerkiksi Suunnittelijoina: koulutussuunnittelija, projektisuunnittelija jne. Opettajina: luokanopettaja, erityisluokanopettaja, liikunnanopettaja, tuntiopettaja jne. Tutkijoina Jne. 6

7 Mediapedagogiikkakeskus (MPK) Lapin yliopiston Mediapedagogiikkakeskus (MPK) on perustettu tukemaan mediakasvatuksen sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön korkeinta 1. opetusta, 2. tutkimusta ja 3. kehittämistyötä. MPK perustettiin Lapin yliopistoon vuonna 2001 ja vuonna 2003 se siirrettiin Kasvatustieteen tiedekunnan yhteyteen. Keväällä 2005 Mediapedagogiikkakeskuksen asema virallistettiin kasvatustieteiden tiedekunnan sisällä toimivaksi yksiköksi, jolle Lapin yliopiston hallitus hyväksyi johtosäännön kesäkuussa Tutkimus MPK:ssa tutkitaan verkko-opetusta, -opiskelua ja oppimista sekä multimediaviestintää suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin näkökulmasta Lisäksi tutkitaan TVT:n asemaa kehitysyhteistyössä, harvaanasutuilla alueilla sekä ikääntyvien arjessa. Tällä hetkellä kiinnostus kohdistuu erityisesti mobiiliverkko-opetuksen ja mobiilisovellusten, simulaatioiden ja virtuaalitodellisuuden, verkkovideoiden, sekä pelillisten ja leikillisten oppimisympäristöjen tiederajat ylittävään tutkimukseen. Verkko-opetuksen uudet pedagogiset mallit sekä TVT:n pedagogisesti tarkoituksenmukainen käyttö ovat MPK:n tutkimuksen keskeisiä kohteita. 7

8 Tutkimushankkeita Muutamia viimeisimpiä tutkimushankkeita, joista MPK on vastannut tai ollut osallistujana: TravEd ( , TEKES, EAKR ja yritykset) Tällä hetkellä 2 tutkijoista on Stanfordin yliopistossa tutkijavaihdossa hankkeeseen liittyen GloVEd ( , Teknologiateollisuuden 100- vuotissäätiö) MediPeda ( , EAKR ja Lapin lääninhallitus; TEKES) MobIT ( , Opetusministeriö) InnoPlay ( , Tekes ja yritykset) jne. Kiitos! Lisätietoja hankkeista, MPK:n toiminnasta sekä mediakasvatuksen koulutusohjelmasta: jaana.virtanen@ulapland.fi 8