1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS

1 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Suomen talouden tilanne on hyvin vaikea. Valtiovarainministeriön syksyllä 2015 julkistaman taloudellisen katsauksen mukaan teollisuustuotannon taso on vuonna 2017 noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys on ollut vaisua myös vuoden 2015 alkupuolella ja markkinaosuuksien menettäminen jatkunee myös lähitulevaisuudessa. Talouskasvu jäänee seuraavina parina vuonna kilpailijamaitamme hitaammaksi ja työttömyysaste jää varsin korkealle tasolle. Kuluvalla vuosikymmenellä Suomen julkinen talous on muuttunut pysyvästi alijäämäiseksi pitkittyneen heikon suhdannetilanteen ja rakenneongelmien vuoksi. Valtion tavoitteena on toteuttaa mittavia sopeutustoimia ja pienentää julkisen talouden alijäämää. Sopeutustoimet kiristävät vääjäämättä myös kuntien taloutta. Suomen yleinen taloudellinen tilanne heijastuu myös Turun seudulle. On ilahduttavaa, että Turun seudulla on näkyvissä myös myönteisiä talousnäkymiä. Meriteollisuuden kilpailukyky on vahvistunut. Meyerin Turun telakan tilauskanta ulottuu vuoteen 2020 saakka. Lääketeollisuuden yritykset Orion ja Bayer ovat lisänneet henkilöstöä ja investoineet merkittävästi. Tärkeä päätös Turun seudun kannalta oli myös ruotsalaisen konepajayrityksen Sandvikenin päätös perua Turun tehtaan lopettamispäätös. Turun Seudun Energiantuotanto Oy rakentaa parhaillaan 260 miljoonan euron monipolttoainevoimalaitosta Naantaliin. Vuonna 2017 valmistuvan voimalan biopolttoaineen hankinta-, jalostus- ja kuljetusketju luo Varsinais-Suomen alueelle noin 250 uutta työpaikkaa. Naantalin tilinpäätökset olivat alijäämäisiä vuosina 2009 2012. Kaupungin talouden kehityksessä tapahtui käänne vuonna 2013. Vuosien 2013 ja 2014 tilinpäätökset olivat ylijäämäisiä. Vuoden 2014 suureen ylijäämään vaikutti merkittävästi kertaluonteinen kirjanpidollinen myyntivoitto, joka aiheutui Naantalin sataman yhtiöittämisestä. Kaupungin menojen kasvu on ollut vähäistä vuodesta 2013 alkaen. Henkilöstön määrä on vähentynyt lievästi. Talouden vakauttamista on kaupungin omien toimenpiteiden lisäksi tukenut useiden vuosien ajan jatkunut erikoissairaanhoidon maksuosuuksien maltillinen kasvu. Kaupungin vuoden 2015 tilinpäätöksestä on todennäköisesti tulossa lievästi alijäämäinen. Satamatoiminnan toimintatuotot alittavat 2,8 miljoonaa euroa budjetoidun määrän. Alituksesta 2,6 miljoonaa koskee kaupungin ja Neste Oyj:n väliseen sopimukseen perustuvia ja satamatoimintaan liittyviä korvauksia, joiden maksuvelvollisuuden yhtiö on kiistänyt. Toimintatuottojen huomattava alittuminen voidaan vuonna 2015 pääosin kompensoida henkilöstökulujen, erikoissairaanhoidon menojen ja suunnitelmapoistojen alittumisen sekä verotulojen ylittymisen avulla. Neste Oyj:n sopimuskorvauksia ei ole budjetoitu lainkaan suunnitelmakaudelle. Tämä varovaisuusperiaatteeseen perustuva ratkaisu pienentää toimintatuottoja 2,6 miljoonaa euroa vuodessa ja vuosina 2015 2019 yhteensä 13 miljoonaa euroa. Se on myös keskeinen syy siihen, että talousarviovuoden 2016 ja muiden suunnitelmakauden vuosien ennusteet päätyvät alijäämään ja velkamäärän ennakoidaan kasvavan selvästi. Verotulot vuodelle 2016 ja vuosille 2017 2019 on arvioitu nykyisen kunnallisveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien perusteella. Verotulojen kasvun arvioidaan olevan hyvin vähäistä. Keskeisiä syitä niukalle kasvulle ovat Suomen talouden vähäinen kasvu ja kuntien jako-osuuden supistuminen yhteisöverotuloista vuoden 2016 alusta lukien. Myös verovähennysten lisäys supistaa kunnallisverotulon tuottoa. Vuoden 2016 verotuloarvio on 79 423 000 euroa ja vuoden 2017 arvio 78 755 000 euroa. Verotulojen arvioidaan kääntyvän maltilliseen kasvuun vuodesta 2018 alkaen. Vuoden 2019 verotulojen arvioidaan olevan 81 752 000 euroa. 1

Talouden tulevaan kehitykseen liittyvä epävarmuus on otettu huomioon verotuloarvioita laadittaessa. Vuoden 2016 yhteisöveron tuottoa arvioitaessa on otettu huomioon 90 % viiden edeltävän vuoden keskiarvosta ja vuosien 2017 2019 tuottoarvioissa 75 % viiden edellisen vuoden keskiarvosta. Uusi valtionosuusjärjestelmä tulee asteittain voimaan ja vähentää Naantalin saamien valtionosuuksien määrää. Vuonna 2016 valtionosuuksien määrä on vähän suurempi kuin vuonna 2015, koska kustannustenjaon nelivuotistarkastus ja verovähennysten kompensaatio korottavat valtionosuuksien määrää. Vuodesta 2017 lähtien valtionosuuksien määrän vähentyminen näkyy selvästi. Valtionosuuksien määrä on vuonna 2017 noin 2,7 miljoonaa euroa alhaisempi kuin vuonna 2014. Taloutta kiristää myös se, että maaomaisuuden nettomyyntivoittojen ja maankäyttösopimusten tuottojen määrät ovat erityisesti vuosina 2016 ja 2017 huomattavasti vähäisempiä kuin viime vuosina. Näiden tuottojen yhteismäärä vuonna 2016 on 2,5 miljoonaa euroa alhaisempi kuin vuonna 2014. Vuosina 2017 ja 2018 maaomaisuuden nettomyyntivoittojen arvioidaan kääntyvän maltilliseen kasvuun. Henkilöstökulut ovat vuoden 2016 talousarvion mukaan 52,9 miljoonaa euroa. Nämä kulut ovat noin 0,5 miljoonaa euroa suuremmat kuin tilinpäätöksessä 2014, kun sataman yhtiöittämisen vaikutus (1,1 miljoonaa euroa) eliminoidaan. Henkilöstökulujen määrä on tarkoitus pitää ennallaan koko suunnitelmakauden ajan. Tämä on erittäin vaativa tavoite, koska Aurinkosäätiön tiloissa toimivan uuden asumisyksikön toiminta alkaa vuoden 2017 alussa. Yksikkö tarvitsee runsaasti uutta henkilöstöä, joten muista kaupungin toiminnoista pitäisi vähentää henkilöstön määrää. Osa henkilöstövähennyksistä voinee kohdistua päivähoitoon, mikäli hallitusohjelman toimenpiteet subjektiivisen päivähoidon rajaamiseksi ja lapsiryhmien koon lisäämiseksi toteutuvat. Palvelujen ostot ovat suurempi kuluerä kuin henkilöstökulut. Palvelujen ostokulut ovat vuoden 2016 talousarvion mukaan 55,4 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidon osuus ostopalveluista on vuonna 2016 noin 22 miljoonaa euroa. Määräraha perustuu poikkeuksellisesti kaupungin omaan arvioon. Naantalin erikoissairaanhoidon maksuosuudet alittivat vuonna 2014 huomattavasti sairaanhoitopiirin ilmoittaman summan. Myös vuonna 2015 menojen arvioidaan alittavan sairaanhoitopiirin arvion noin 0,6 miljoonaa euroa. Palvelujen ostokulujen kasvuksi on arvioitu vuosille 2017 2019 vain 1 % vuodessa. Myös tämä on erittäin vaativa tavoite. Erityisenä haasteena on se, että uuden kehitysvammaisten asumisyksikön toiminta alkaa loppusyksystä 2016 ja kaupunki ostaa palvelut yksityiseltä palvelujentuottajalta. Uudesta toiminnasta aiheutuvien nettokustannusten pitäminen hallittuina vaatii huolellisesti harkittuja ja määrätietoisia toimenpiteitä, joiden avulla voidaan alentaa erityisesti muiden ostopalveluiden kustannuksia. Kaupungin investointimenot suunnitelmakaudella 2016 2019 ovat mittavia. Kauden bruttoinvestoinnit ovat noin 31,3 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit noin 30 miljoonaa euroa. Investointivarauksia on suunniteltu purettavan suunnitelmakauden aikana noin 2,9 miljoonaa euroa. Vuodelle 2016 on varattu 1,5 miljoonan euron suuruinen määräraha maanostoa varten. Samana vuonna on tarkoitus käyttää noin 1,5 miljoonaa euroa Luonnonmaalla sijaitsevan Kukolanvainion pientaloalueen ensimmäisen vaiheen kunnallistekniikan rakentamiseen. Investointi antaa mahdollisuuden lähes 40 uuden omakotitalotontin luovuttamiseen. Vuodelle 2016 on varattu määrärahat useiden palvelurakennusten peruskorjauksiin. Karvetin päiväkodin peruskorjaukseen on tarkoitus käyttää 890 000 ja Kummelin palvelukeskuksen toisen vaiheen peruskorjaukseen 400 000 euroa. Kalevanniemen koulurakennuksen luokkasiiven (D-osa) peruskorjaukseen on vuodelle 2016 varattu 700 000 euroa ja 1 000 000 euroa vuodelle 2017. 2

Uuden opetussuunnitelman edellyttämien perusopetuksen taulutietokoneiden hankintaan on varattu vuodesta 2016 alkaen 150 000 euroa vuodessa. Taloussuunnitelman mukaan kaupungin velkamäärä kasvaa vuoteen 2019 mennessä noin 9 miljoonaa euroa ja on kauden lopussa noin 44,5 miljoonaa euroa. Näin suuri velkamäärän kasvu ei ole järkevää, vaan kaupungin tulee tarvittaessa ryhtyä määrätietoisiin toimenpiteisiin tulorahoituksen korjaamiseksi asianmukaiselle tasolle. Tulorahoituksen riittävyyttä tulee arvioida perusteellisesti siinä vaiheessa, jossa tiedetään Neste Oyj:n korvausten tuleva taso. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden kaupunkistrategian kesäkuussa 2015. Kaupunkistrategia on otettu osaksi talousarvio- ja taloussuunnitelma-asiakirjaa. Strategian perusteella on asetettu vuodelle 2016 sekä kaupunkitason yhteisiä strategisia tavoitteita että tehtäväalueiden strategisia tavoitteita. 2 NAANTALIN STRATEGIA Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin strategian 8.6.2015. Naantalin kaupunkistrategia 2020 1. TULEVAISUUSKUVA 2020 Naantali on itsenäinen, omaleimainen ja yhteisöllinen saaristokaupunki. Haemme rohkeasti ja ennakkoluulottomasti luovia ratkaisuja tunnistaen uhat ja hyödyntäen paikallisia vahvuuksia. Elinkeinorakenteemme on monipuolinen ja arvostamme yrittäjyyttä. Naantali on turvallinen ja viihtyisä asuinympäristö, jossa palvelut toimivat. Motivoitunut ja osaava henkilöstö tuottaa palvelut kilpailukykyisesti. Kaupunki huolehtii talouden tasapainosta kiristyvässä taloudellisessa toimintaympäristössä. Yhteistyö on toimintatapamme. 2. KAUPUNGIN ARVOT Naantalin kaupungin toimintaa ohjaavat arvot ja esimerkinomaiset kuvaukset niiden toteuttamisesta ovat: Avoimuus Avoimuus on mahdollisuutta vaikuttaa asioiden kehittämiseen ja päätöksentekoon. Avoimuus on aktiivista tiedottamista ja selkeää asioiden ja päätösten valmistelua. Avoimuus on asioiden läpinäkyvää hoitamista. Luottamus Luottamus rakentuu keskinäisestä arvostuksesta. Luottamus on kaksisuuntaista jokainen seisoo sanojensa takana. Luottamus on yhteistyön perusta. Uudistumiskyky Uudistumiskyky on ammattitaidon ylläpitoa ja kehittämistä. Uudistumiskyky on saadun palautteen arviointia. Uudistumiskyky on uusien toimintatapojen löytämistä. Oikeudenmukaisuus Oikeudenmukaisuutta on toiminta ja päätöksenteko yhdenvertaisin perustein. Asiakaslähtöisyys Asiakaslähtöisyys on asiantuntevaa ja nopeaa palvelua. Asiakaslähtöisyys on kuulemista ja huomioon ottamista. 3

3. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS Naantali tiedostaa sen, että kunnilla on edessään poikkeuksellisen vaikeita vuosia. Erityisesti Suomen vakava taloudellinen tilanne ja kiristyvä kuntatalous edellyttävät myös Naantalilta uusia, ennakoivia ja ennakkoluulottomia ratkaisuja. Naantali varautuu toiminnassaan myös siihen, että kuntien välisen kilpailun kasvaessa kaupungin on vahvistettava määrätietoisesti omaa vetovoimaansa asuin- ja yrityskuntana. Elinkeinorakenteen ja työllisyyden murros Kiristyvä kuntatalous Kuntalaisten hyvinvointi Väestön keskittyminen Etelä-Suomeen ja suurille kaupunkiseuduille Naantali Kunta- ja palvelurakenteiden muutokset Ikärakenteen muutos Perinteinen demokratia ja uudet vaikutusmahdollisuudet 4. MENESTYSTEEMAT Strategian neljä menestysteemaa määrittelevät suunnan kaupungin kehittämiselle vuoteen 2020 saakka. Ne ohjaavat kaupungin talousarvioiden ja suunnitelmien valmistelua, kehittämissuunnitelmien laatimista sekä kaupungin jokapäiväistä toimintaa. Menestysteemat ovat sellaisia, että kaupunki kykenee vaikuttamaan niihin joko omalla toiminnallaan tai rakentaen kumppanuutta keskeisten yhteistyötahojen kanssa. Niitä kiteyttäessä on otettu huomioon Naantalin vahvuudet ja ominaispiirteet. Naantalin menestymisen avaimet strategiakaudella ovat seuraavat: Menestysteemalla 1 vahvistetaan hyvää toimintaympäristöä kaikenkokoisille yrityksille. Menestysteemalla 2 Naantalista tehdään entistä vetovoimaisempi asuinpaikka eriikäisille. Menestysteemalla 3 turvataan kuntalaisten hyvinvointia yhteisöllisessä Naantalissa. Menestysteemalla 4 ylläpidetään vahvaa taloutta rakenteita, prosesseja ja toimintatapoja uudistaen. 4

Menestys teema 1 Edistämme yritteliästä Naantalia Menestys teema 4 Huolehdimme talouden tasapainosta Naantali kaikkien kultaranta Menestys teema 2 Vahvistamme vetovoimaamme asuinpaikkana Menestys teema 3 Rakennamme yhteisöllisyyttä Menestysteema 1: Edistämme yritteliästä Naantalia Naantali on elinvoimainen kaupunki, joka toteuttaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Naantali profiloituu matkailu-, teollisuus- ja satamakaupunkina. Jokainen yrittäjä on tärkeä kaupungille. Saaristokaupunkina Naantali soveltuu hyvin luoville aloille ja etätyöskentelylle. Yrittäjyysteema kulkee Naantalissa läpi kaikkien toimintojen. Elinkeinopolitiikassa panostetaan maaalueiden hankintaan, kaavoitukseen ja toimitilojen uudenlaiseen ja innovatiiviseen käyttöön. Toimenpiteet Tarjoamme yritystoiminnalle maapolitiikan, kaavoituksen ja tonttitarjonnan keinoin houkuttelevia mahdollisuuksia toimia ja laajentua. Teemme päätökset joustavasti ja nopeasti. Tarjoamme mahdollisuuksia monenlaisille pienille, keskisuurille ja suurille yrityksille sekä aloittaville yrittäjille. Edistämme aktiivisesti tasapuolisia yrittämisen edellytyksiä kaupungin eri osissa. Kehitämme sataman ja siihen tukeutuvan teollisuuden toimintaedellytyksiä. Hyödynnämme ja kehitämme saaristokaupungin vahvuuksia yrittäjien houkuttelemiseksi. Lisäämme keskustan vetovoimaisuutta ja toimivuutta. Menestysteema 2: Vahvistamme vetovoimaamme asuinpaikkana Naantali on kasvava noin 20 000 asukkaan kaupunki, jossa on tasapainoinen talous ja hyvät palvelut. Naantali tarjoaa monipuolisia asumisen vaihtoehtoja kaiken ikäisille ainutlaatuisessa ympäristössä. Vahvuutenamme ovat omaleimainen historia, elävä vanhakaupunki, uudistuva keskusta-alue, saaristo ja luonto. Naantalilla on hyvät ja joustavat liikenneyhteydet, hyvä ja kattava kevyenliikenteen verkosto sekä toimiva julkinen liikenne. Kaikessa toiminnassa otetaan huomioon kestävä kehitys ja Saaristomeren luonto. Toimenpiteet Tarjoamme monipuoliset palvelut asukkaille elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Hyödynnämme Saaristo-Naantalin vahvuuksina mahdollisuudet keskusta-asumiseen vanhan kaupungin läheisyydessä sekä merelliseen asumiseen kaupungin kaikissa osissa. Panostamme monipuoliseen ja kilpailukykyiseen asunto- ja tonttitarjontaan maankäytön suunnittelulla ja otamme huomioon eri ikäryhmien asumisen ja vapaa-ajan tarpeet. 5

Edistämme hyvällä tonttitarjonnalla asukkaiden kannalta tärkeiden kaupallisten palvelujen kehittymistä. Vahvistamme keskustan, vanhakaupungin ja rannan alueiden ympärivuotista vetovoimaisuutta sekä toimivuutta. Kehitämme rantaraittia alueita yhdistävänä ja merellisenä kevyenliikenteen väylänä. Viestimme ja markkinoimme aktiivisesti Naantalin vahvuuksista. Menestysteema 3: Rakennamme yhteisöllisyyttä Naantali on kaupunki, jossa pidetään itsestä ja toisista huolta. Saaristokaupunki tarjoaa hyvät liikunta-, pyöräily- ja luontoaktiviteetit. Kaupunki kannustaa kuntalaisia hyvään ja terveelliseen elämään ennaltaehkäisevillä ja matalankynnyksen palveluilla. Vahva talous edistää hyvinvointia ja antaa mahdollisuuden hyvään palvelutasoon. Asukkaiden yhteisöllisyys ja aktiivisuus ovat merkittäviä voimavaroja. Toimenpiteet Tuemme kuntalaisten vastuuta omasta itsestään ja arjessa pärjäämistä. Edistämme kuntalaisten hyvinvointia asiakaslähtöisillä työtavoilla ja yhteistyömuodoilla. Panostamme ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja hoitoon sekä tuemme paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden elämänhallintaa. Tarjoamme monipuolisia ja kilpailukykyisiä kasvatus- ja koulutuspalveluita omassa kaupungissamme. Ehkäisemme alueellista eriarvoisuutta hyvällä suunnittelulla, yhdyskuntarakentamisella ja toimivilla palveluilla. Edistämme aktiivisesti kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Menestysteema 4: Huolehdimme talouden tasapainosta Naantali hoitaa aktiivisesti ja ennakoivasti talouttaan. Vastaamme joustavasti palvelurakenteen muutostarpeisiin uudistumiskykyisen ja osaavan henkilöstön avulla. Kohdentamalla voimavarat oikein ylläpidämme hyvää palvelutasoa ja samalla parannamme toiminnan tuottavuutta ja tehokkuutta. Naantali on aktiivinen ja haluttu yhteistyökumppani. Toimenpiteet Pidämme verotuksen kilpailukykyisenä. Uudistamme suunnitelmallisesti palvelutasotavoitteita ja palvelurakenteita. Kehitämme toimintamalleja, työprosesseja ja palvelujen tuottamistapoja toimialojen rajat ylittäen. Ohjaamme aktiivisella omistajapolitiikalla konsernin toimintaa niin että kaikki toimijat toteuttavat kaupungin strategiaa. Teemme vastuullista, hyvää ja kaupungin edut huomioon ottavaa seudullista yhteistyötä. Hyödynnämme palvelutuotannossa julkisen sektorin, yritysten ja kolmannen sektorin kumppanuutta. 3 TOTEUTTAMISOHJELMAN SISÄLTÖ Kuntalain 110 :ssä talousarviosta ja -suunnitelmasta säädetään seuraavasti: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. 6

3.1 KONSERNI Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Kuntarakennelain edellyttämät liitosselvitykset Turun kaupunkiseudulla ovat valmistuneet. Naantali on osallistunut Naantali Masku liitosselvitykseen sekä laajempaan selvityksessä, johon kuuluivat edellisten lisäksi Kustavi ja Taivassalo. Naantalin kaupunginvaltuusto on hylännyt ehdotuksen Naantalin, Maskun, Kustavin ja Taivassalon kuntaliitoksesta. Kaupunginvaltuusto käsittelee liitosselvityksen Naantalin ja Maskun kuntaliitosehdotuksen osalta alkuvuonna 2016. Kuntalain 14 mukaan valtuusto päättää omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta. Kuntaliiton keväällä 2011 julkaisema kunnan talousarvion laadintaa ohjaava suositus ohjaa kuntakonsernin tavoiteasetantaa seuraavasti: Valtuusto asettaa strategiset tavoitteet kuntakonsernissa samaan tapaan kuin se määrittelee ne kunnassa. Tavoitteilla ohjataan konsernijohtoa, kuntaa eri yhteisöissä edustavia henkilöitä sekä tytäryhteisöjä. Konsernijohdolle asetettavat tavoitteet voivat koskea tytäryhteisöjen valvontaa ja raportointia sekä keskitettyjen konsernitoimintojen järjestämistä. Keskitetyt toiminnot voivat koskea muun muassa konserniyhteisöjen hankintoja, rahoitusta ja riskienhallintaa sekä taloushallinnon tukipalveluja. Lisäksi konsernijohdolle tulee asettaa konsernin asemaa sekä konsernin tulorahoituksen riittävyyttä ja rahoitusasemaa koskevat tavoitteet. Valtuuston tulee lisäksi asettaa tavoitteita, jotka ohjaavat kunnan edustajia tytäryhteisön toimielimissä. Valtuuston tulee ohjata asettamillaan tavoitteilla myös tytäryhteisöjä niiden omassa tavoitteenasettelussa. Kaupungin strategia hyväksyttiin valtuustossa 8.6.2015. Nykyinen konserniohje on hyväksytty valtuustossa 28.2.2011. Nämä kaksi asiakirjaa toimivat lainsäädännön ohella kaupunkikonsernia ohjaavana viitekehyksenä. Konserniohjeen mukaan kaupunginhallitus johtaa ja ohjaa kaupunkikonsernia. Konserniohjeen perusteella on kaupunginhallitus 27.2.2012 hyväksynyt Naantalin Energia Oy:n, Naantalin Vuokratalot Oy:n ja Naantalin Matkailu Oy:n toimintaohjeen ja Naantalin Satama Oy:n toimintaohje hyväksyttiin 27.10.2014. Edellä mainituille yhtiöille on annettu seuraavia tavoitteita Naantalin Energia Oy:n päätavoite: 7

Yhtiön tulee pyrkiä tasaiseen, kohtuullisen korkeaan osingonmaksutasoon ottaen huomioon osatavoitteiden sisältö. Tarkempi tavoitetaso vahvistetaan kaupungin taloussuunnitelmassa vuosittain. Lisäksi yhtiölle on asetettu useampia toiminnallisia osatavoitteita. Vuonna 2016 odotetaan vuoden 2015 tuloksen perusteella vähintään 350 000 euron osinkoa (KH 3.11.2014). Naantalin Matkailu Oy:n keskeiset tavoitteet: Yhtiön tulee huolehtia keskeisistä palveluvelvoitteistaan, joita ovat leirintäaluetoiminta, vierasvenesataman operatiivinen hoito, matkailuneuvonta, matkailumarkkinointi, toimialan kehittäminen mm. osallistumalla toimialan strategian ja kehittämissuunnitelmien laadintaan. Naantalin Matkailu Oy:lle ei ole asetettu osinkotavoitetta. Naantalin Vuokratalot Oy: Yhtiön toiminnan tavoitteet - mahdollisimman korkea käyttöaste - mahdollisimman vähäiset luottotappiot - omaisuuden ennakoivalla hoidolla pienet korjauskustannukset. Lisäksi vuokrataloyhtiön tulee maksaa kohtuullinen tuotto kaupungin yhtiöön sijoittamille varoille, mikä on korkeintaan 5,68 %. Yhtiö on velvollinen seuraamaan kaupunkiseudun asuntomarkkinoiden kehitystä ja tekemään tarvittaessa kaupungille asuntotuotantoon liittyviä toimenpide-ehdotuksia ja edelleen yhtiö on velvollinen tarvittaessa osallistumaan kaupunkialueen asumista ohjaavien suunnitelmien valmisteluun. Vuonna 2016 odotetaan yhtiön maksavan em. varojen tuottona 100 000 euroa eli 3,7 %. Naantalin Satama Oy:n päätavoite: Yhtiön tulee pyrkiä tasaiseen, ennalta ennustettavaan osingonmaksutasoon ottaen huomioon osatavoitteiden sisältö. Lisäksi yhtiölle on asetettu toiminnallisia osatavoitteita. Vuonna 2016 ei yhtiöltä odoteta vuoden 2015 tuloksen perusteella osinkoa. Kuntayhtymien ja osakkuusyhteisöjen (omistus 20 50 %) osalta ei ole asetettu konserniohjausjärjestelmää. 4 ALUE, YMPÄRISTÖ, VÄESTÖ JA TYÖLLISYYS 4.1 Kunnan alue Naantalin kaupunki kuuluu Turun seutukuntaan. Kuntaraja Naantalilla on Turun, Paraisten ja Raision kaupunkien sekä Maskun, Mynämäen, Taivassalon ja Kustavin kuntien kanssa. Näistä Naantalilla on maaraja Raision ja Maskun kanssa. Kaupungin pinta-ala on 688 km², josta maapinta-alaa on 311,5 km 2. 8

4.2 Ympäristö 4.3 Väestö ja työllisyys Liikenneyhteydet Naantaliin ovat hyvät. Maanteitse etäisyys Naantalin keskustasta Turkuun on noin 16 km ja Raisioon noin 9 km. Etäisyys Helsinkiin on noin 175 km. E18-käytävä osana ns. Pohjolan kolmiota kuuluu EU:n tärkeimpien liikenneyhteyksien joukkoon. Käytävän merkitys Naantalille, joka on eräs väylän Suomen osuuden keskeisiä paikkakuntia, on suuri. Kaupungin ympäristöpolitiikan tavoitteena on systemaattisesti ympäristöjohtamisen työkalujen (mm. ympäristöjärjestelmä, -laskenta, -raportointi) avulla sisällyttää kestävän kehityksen mukainen ympäristöasioiden huomioon ottaminen hallinnossa. Vuoden 2015 alkaessa Naantalin asukasluku oli 18 871. Lisäystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 12 henkeä. Kaupungin osuus Turun seutukunnan väestöstä on 5,9%. Nuorimpiin ja vanhimpiin ikäluokkiin asukkaat jakautuivat seuraavasti: 0 6 v 7 18 v 19 64 v 65 74 v yli 74 v Yhteensä 31.12.19 90 1 307 2 554 9 038 1 081 642 14 662 1995 1 484 2 663 9 650 1 261 796 15 854 2000 1 505 2 692 10 278 1 307 961 16 743 2005 1 399 2 866 10 924 1 408 1 191 17 788 2010 1 407 2 866 11 263 1 877 1 394 18 807 2011 1 414 2 794 11 144 2 048 1 471 18 871 2012 1 362 2 775 11 005 2 183 1 499 18 824 2013 1 338 2 729 10 908 2 355 1 529 18 859 2014 1 305 2 675 10 811 2 481 1 599 18 871 Lähde: Tilastokeskus Kaupunki on ottanut yhdeksi strategiansa menestysteemaksi vetovoimansa vahvistamisen asuinpaikkana. Tällöin vahvistuva muuttoliike tuo kaupunkiin myös lapsiperheitä. Nuorempiin ikäluokkiin kuuluvien määrän kasvu tasapainottaa väestörakennetta, joka kaikesta huolimatta vanhenee varsin nopeasti lähivuosina ja vuosikymmeninä. Kaupunginvaltuuston vahvistamaan Naantalin kaupunkistrategiaan on kirjattu periaatteet ja toimintalinjat, joiden mukaisesti tavoitteita toteutetaan. Kaupunginvaltuusto asettaa vuosittain strategiaa toteuttavia sekä kaupunkitason että tehtäväaluetasoisia tavoitteita ja niitä kuvaavia mittareita. Täydentäviä linjauksia sisältävät henkilöstöstrategia, elinkeino-ohjelma ja saaristo-ohjelma. Vuoden 2014 keskimääräinen työttömyysprosentti Naantalissa oli 10,2%. Vuonna 2015 työllisyystilanne on edelleen heikentynyt. Kaupunki pyrkii laadittujen työllisyysohjelmien mukaisesti omalta osaltaan helpottamaan työttömyystilannetta ja näitä toimenpiteitä on tehostettava vuoden 2016 aikana. 4.4 Rakentamisalueet ja elinkeinotoiminta Maapolitiikan ohjaus ja siihen liittyvät valmistelutehtävät hoidetaan kaupungin keskushallinnon johdolla. 9

Kaupungin strateginen yleiskaava tavoittelee hallitulla kasvulla hyvää yhdyskuntarakennetta, joka turvaa asumismahdollisuudet ja nykyisten palveluiden säilymis- ja kehittymisedellytykset. Tavoitteena on turvata väestö- ja työpaikkatavoitteiden edellyttämä tonttivaranto. Maankäyttösuunnitelmia esitetään ja päätetään vuosittain laadittavassa kaavoituskatsauksessa. Kaupungin alueella elinkeinojen toimintamahdollisuudet ovat hyvät. Naantalilla on lähtökohdiltaan mm. teollisuuden, satamatoimintojen ja matkailun kannalta koko kaupunkiseutua vahvistava rooli ja imago. Alueella yhdistyy vahva matkailupalvelujen keskittymä ja saaristoluonto. Tämä omaleimainen alue muodostaa jo nykyisellään vahvan brändin, jolla on kehityspotentiaalia tulevaisuudessa. 5 HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 5.1 Hallinto Kaupungin hallinnon kehittämistä jatketaan. Uuden kuntalain edellyttämiä muutoksia valmistellaan vuoden 2016 aikana. 5.2 Henkilöstö Kaupungissa on vuonna 2015 yhteensä 1 061 vakanssia ja keskimäärin kaupungissa työskentelee 1 200 henkilöä. Näistä vakinaisia henkilöitä on noin tuhat. Henkilöstön lomia ja poissaoloja sijaistamassa on ympäri vuoden useita satoja henkilöitä. Sekä vakituisen että määräaikaisen henkilöstön määrä on kääntynyt maltilliseen laskuun vuodesta 2012. Kaupungin periaatteena on, että työ- ja virkasuhteet ovat pääsääntöisesti toistaiseksi voimassaolevia. Määräaikaisia työ- ja virkasuhteita käytetään vain, jos määräaikaisuudelle on perusteet. Avoimeksi tulleelle vakanssille haetaan pääsääntöisesti täyttölupa kaupunginhallitukselta. Rekrytoidessamme henkilöstöä käytämme sekä sisäistä että julkista, avointa hakua. Rekrytoinnit tapahtuvat KuntaRekryn kautta. Kaupungin tavoitteena on tuottaa kaupunkilaisille ammattimaisesti ja kustannustehokkaasti korkeatasoisia ja ihmisläheisiä palveluita sekä vahvistaa henkilöstön työssäjaksamista ja ammattitaitoa. Uuden kaupunkistrategian yksi tavoite on ylläpitää vahvaa taloutta rakenteita, prosesseja ja toimintatapoja uudistaen ja se kohdistuu selkeästi henkilöstöön. Se, että huolehdimme talouden tasapainosta, edellyttää kaupunkitasolla - hyvää johtamista - ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitoa - prosessien kehittämistä Nämä tavoitteet ovat osa henkilöstöstrategiaamme. Tarkemmat tavoitteet, tavoitteista johdetut toimenpiteet, mittarit ja aikataulut vahvistetaan vuosittain henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelmassa. 10

6 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Naantali-strategian yksi menestysteema on huolehtiminen talouden tasapainosta. Yhtenä keskeisenä toimenpiteenä nähdään verotuksen pitäminen kilpailukykyisenä. Kaupungin omin päätöksin voidaan vaikuttaa kunnallisveroprosenttiin ja kiinteistöveroprosentteihin. Kaupungin kunnallisveroprosentti on 18,50 %, jonka mukaan on toistaiseksi mitoitettu toiminta- ja taloussuunnitelmakauden verotulot. Koko maan tuloveroprosentin ennakollinen painotettu keskiarvo on vuoden 2014 tuloista 19,74 % ja ennakollinen keskiarvo vuoden 2015 tuloista 19,84 %. Kiinteistöveroprosenteissa yleinen veroprosenttimme 1,05 % on hieman yli valtakunnan painotetun keskiarvon 0,99 %. Vakituisen asumisen veroprosenttimme 0,45 % eli hieman alle valtakunnan keskiarvon 0,46 %. Näiden kahden kiinteistöveroprosentin tuotto on noin 90 % kiinteistöverotuksen koko tuotosta. Muiden asuinrakennusten prosenttimme ( mökkiprosentti ) on 1,05 % eli alle keskiarvon 1,07 %. Sen osuus tuotosta on Naantalissa noin 12 % ja koko maassa noin 5 %. Yhteisöverotulojen tuottotaso putoaa vuonna 2016 sen vuoksi, että kuntaryhmän määräaikainen korotusosuus yhteisöveron tuotosta päättyy vuoteen 2015. Kuntaryhmän osuus putoaa noin 36,9 %:sta noin 30,9 %:iin. Rahassa kuntaryhmän menetys on vuonna 2016 noin 250 miljoonaa euroa ja Naantalin osuus siitä noin yksi miljoona euroa Kuntien toimintaympäristön rakenteelliset muutokset ovat kesken, mutta valtionosuusuudistus vietiin ripeästi läpi ja se astuu portaittain voimaan vuodesta 2015 alkaen. Naantalin valtionosuusmenetys on vuositasolla noin 4 miljoonaa euroa. Vuosi 2016 on valtionosuusuudistuksen siirtymäkauden 2. vuosi. Valtionosuudet 2016 eivät putoa niin paljon kuin siirtymäkauden muutos edellyttäisi. Tämä johtuu siitä, että vuoden 2016 valtionosuuksiin tehdään kustannustason tarkistus, mikä nostaa kunnille maksettavan valtionosuuden euromäärää. Hallitusohjelman valtionosuusleikkausten ja valtionosuuksiin vaikuttavan muun lainsäädännön (esim. verotuksen muutosten kompensaatio) kuntakohtainen vaikutus on jonkin verran auki. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialan osalta valtionosuuksista saadaan varmaa tietoa vasta vuodenvaihteessa. Peruspalveluohjelman mukaisesta valtionosuudesta on Kuntaliiton arvio käytettävissä. Kaupungin saama valtionosuus kasvaa hieman vuoteen 2015 verrattuna, mutta kääntyy laskuun 2017 valtionosuusuudistuksen siirtymävähennyksen vuoksi. Yksi oleellisimpia muutoksia Naantalin talouden peruselementeissä on se, että kaupungin yhteisöverotuotto ei ole enää pitkään aikaan ollut poikkeuksellisen korkeaa tasoa. Tämä kehitys ei ole muuttunut, kun vertaa Naantalin yhteisöverotuoton nimellismäärän muutosta 2006-2014 kunnallisveron ja kiinteistöveron vastaavaan kehitykseen. Kaupungin yhteisöveron tuottoa ennakoitaessa on vuoden 2016 jako-osuudeksi merkitty 90 % viiden edeltävän vuoden keskiarvosta ja suunnitelmavuosina 75 %:a vuosien 2012-2016 keskiarvosta. Tuloveroprosentti ja kiinteistöveroprosentit ovat suunnitelmakaudella samat kuin vuonna 2015. 11

Kaupungin verotulolajien kehitystä kuvaavat seuraavat kaaviot. Naantali - maksuunpanot verolajeittain Milj. eur 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014enn Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Naantali - maksuunpanon nimellisarvon muutos ( 2006 = 100) 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014enn Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Verovuoden 2014 ennakkotiedoissa kaupungin kehitys on yhteenlaskettujen ansiotulojen ja palkkatulojen osalta yli maan keskiarvon; sen sijaan palkkatuloissa kehitys on -0,7 %, kun koko maan vastaava luku on +0,8 %. Erityisen huolestuttava ilmiö on veronalaista palkkatuloa saaneiden naantalilaisten määrän jatkuva väheneminen. Vuoden 2014 ennakkotiedoissa eläketulojen kehitys Naantalissa ylittää reippaasti maan keskiarvon. Kasvu on +5,5 % ja 1,7 prosenttiyksikköä yli maan keskiarvon. Eläketulojen muutos on pitkään ylittänyt palkkatulojen kehityksen vuonna 2006 on palkkatulojen kasvu viimeisimmän kerran ollut suurempaa kuin eläketulojen. Eläketulojen määrä Naantalissa on 39 % palkkatulon määrästä. Eläketuloa saaneiden määrä kasvoi 2,3 %, kun koko maassa muutos oli +0,9 %. 12

Naantalin tuloveroprosenttihistoria (kuntaliitos 1.1.2009) V. 2008 veroprosentti laskennallinen, vuodesta 2009 eteenpäin päätöksen mukainen 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 16,81 16,50 17,25 17,25 17,75 18,50 18,50 18,50 Vuosi sitten vahvistetun nelivuotissuunnitelman lopussa ennustettiin kaupungin korollisen velan olevan 30,7 miljoonaa euroa. Kaupunginjohtajan ehdotus vuosille 2016 2019 päätyy suunnitelmakauden lopussa 45 miljoonan euron lainamäärään. Koko maan asukaskohtaisen velkamäärän ennustetaan edelleen olevan nousussa (peruspalvelubudjetti). Julkisen talouden suunnitelman (VM 28.9.2015) mukaan kuntien lainakanta jatkaa ripeätä kasvua. Lisäys vuoden 2015 jälkeen perustuu ns. painelaskelmaan, jossa ei oteta huomioon kuntien omia sopeutustoimia. Kehitysarvion mukaan kuntien lainamäärä kasvaisi kuluvan vuoden lopun 18,2 miljardista eurosta 25 miljardiin euroon vuoden 2019 lopulla. 4 500 4 000 TA-LAINAT, euroa / asukas Koko maan luvut saatu Kuntaliitosta 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 Koko maa (ei kuntayht.) Naantali Kaupungin tytäryhtiöiden liittyviä taloudellisia tavoitteita ja / tai odotusarvioita on esitelty edellä. Muista tärkeistä yhtiöistä Turun Seudun Energiatuotanto Oy:ltä odotetaan osinkoa vuoden 2014 tilinpäätöksen perusteella noin 210 000 euroa eli saman verran kuin vuodelta 2013. Kunnallisveron veropohja perustuu 2014 verotuksen ennakkotietoihin ja omaan väestökehitysarvioon. Yhteisöverotuotoissa on jako-osuutta alennettu. Veronsaajille jaettavana kertymänä käytetään Kuntaliiton ennusteen mukaista arviota. Käyttötalouden tehtäväalueiden TA15-sarakkeessa on kaupunginvaltuuston hyväksymän varsinaisen talousarvion mukaiset luvut. Keskeiset virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 31.1.2017 asti. Kuntiin kohdistuvan vaatimuksen palvelujen järjestämisestä ei voida sanoa kevenevän. Naantalissa väestön ikärakenteen pitkään jatkunut kehitys siirtää palvelujen tarpeen painopistettä seniorikuntalaisten suuntaan. Rahoituspohjan pitävyyden arviointia vaikeuttaa se, että verotettavaa tuloa saaneiden määrä ei ole vuosittain vakio. Väkiluvun heittelehtivä kehitys osaltaan vaikeuttaa arviointia. 13

Kunnallisverossa on kuitenkin jo nähtävissä selvä rakenteellinen muutos sikäli, että 65 täyttäneiden osuus vuotuisesta verosta on vuosien 2007 ja 2013 välillä noussut runsaasta 14 prosentista 21 prosenttiin. Samaan aikaan 25 64 vuotiaiden osuus verosta on laskenut 82 prosentista 77 prosenttiin. Heilahtelut kohdistuvat luonnollisesti valtaosin työssäkäyvien verotuloon. Isona trendinä kuntapuolella on lisääntyvä palveluosto, mistä merkittävä osa on kuntasektorin sisäistä palveluostolisäystä eli palveluostoa sairaanhoitopiireiltä. Naantalinkin toiminnassa palveluostot ovat pysyvästi nousseet suurimmaksi menolajiksi, ohi henkilöstömenojen. Muutokseen vaikuttaa muun kehityksen lisäksi myös sataman yhtiöittäminen. Oheisessa kaaviossa on yhteenveto ennusteen mukaisista verotuloista. Kaavio päättyy vuoteen 2018, koska se on otettu Kuntaliiton kuntakohtaisesta ennustekehikosta, joka tehdään kolmeksi vuodeksi. Kaavio kuvaa, aiemmista vuosista poiketen, indeksoitua verotuloa. 1000 90000 80000 Kunnan arvioitu reaalinen verotulo 2007-2015 (v. 2013 hinnoin, peruspalvelujen hintaindeksi 2013 = 1) 70000 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014** 2015** 2016** 2017** 2018** Kiinteistövero Kunnallisvero Yhteisövero Myyntituottoihin ei ole koko kauden aikana budjetoitu Neste Oyj:n satamaliikenteen tuloja, koska sopimukseen perustuva saatavamme on yhtiön puolelta kiistetty. Asiassa odotetaan täytäntöönpanokelpoista ratkaisua ennen uudelleenbudjetointia. Mikäli laivaliikenteen myyntituotot vähenevät merkittävästi, kaupungin on supistettava käyttötalouden menoja ja todennäköisesti myös lisättävä tuloja veronkorotuksin, jotta tarpeelliset investoinnit voidaan rahoittaa pääosin omarahoituksella ja estää kaupungin velkamäärän hallitsematon kasvu. 7 KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN JA RISKIENHAL- LINNAN PERUSTEET Kuntalain 13 säätää tehtävistä, joista valtuuston tulee päättää. Tehtäviin on lisätty 3 a, jonka mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kaupungin sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäistä valvontaa suoritetaan erityisesti valvontatarkoitukseen perustettujen raportointikäytäntöjen ja työrutiinien kautta ja normaalien johtamiskäytäntöjen osana. Johto seuraa esimerkiksi määrärahojen käyttöä, erilaisten rakentamis- ja muiden suunnitelmien laadintaa ja 14

päätösten toimeenpanoa. Viranhaltijapäätösten säädöstenmukaisuutta valvotaan siten, että päätökset kulkevat kaupunginlakimiehen kautta. Sisäinen valvonta on osa operatiivista johtamista, jota suoritetaan kaupungissa hyväksytyn raportointimallin mukaisesti. Asioita käsitellään virastojen johtoryhmissä ja osastopalavereissa, lisäksi lautakunnille raportoidaan säännöllisesti. Laajempia osavuosiraportteja laaditaan kolme, 4 ja 8 kk virastopäällikköraportit lautakunnille ja kaupunginhallitukselle ja puolivuosiraportti valtuustolle. Edellisten lisäksi virastopäälliköt raportoivat kuukausittain kaupunginhallitukselle. Sisäistä valvontaa suoritetaan kaupunginjohtajan alaisuudessa. Controllerin yksi erityispainoalue on kaupunkikonsernin seuranta. Kaupunginjohtaja on asettanut kaupungin riskienhallintatyöryhmän lokakuussa 2014. Kaupungin riskienhallintapolitiikka-asiakirja on hyväksytty kaupunginhallituksessa 3.11.2014. Kaupunki on 1990-luvulta alkaen kilpailuttanut neljän vuoden välein kaupungin vakuutukset ns. yhden yhtiön politiikalla eli kaikki vakuutukset on keskitetty yhteen yhtiöön. Viimeisin kilpailutus päätettiin jakaa kahteen osaan, josta ajoneuvojen vakuutukset on vielä kilpailuttamatta. Henkilö-, omaisuus- ja vastuuvakuutukset on kilpailutettu ja uudet vakuutussopimukset astuvat voimaan 2015 alusta. Seuraava kilpailutus tapahtuu 2018. Keväällä 2014 toteutettiin vakuutusyhtiön avustamana riskienhallinnan tilan itsearviointi. Vuodesta 2015 alkaen kaupunki saa käyttöön vakuutusyhtiön riskienhallintamenetelmän. Vuosittain tehdään säännöllisesti vakuutusten vuosikatselmus lähinnä vastuun ja omaisuuden osalta. Lisäksi toiminnan muuttuessa pyritään yleensä tarkistamaan vakuutusturva (esim. sataman yhtiöittäminen 1.1.2015). Vakuutusyhtiön kanssa pidettäviä yhteisiä vakuutusturvan ja vahinkokehityksen arviointitilaisuuksia lisättiin 2015 alkavalle vakuutuskaudelle. Kaupunkikonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta Kaupunkikonserniin kuuluu kuntayhtymien lisäksi neljä kaupungin määräysvallassa olevaa osakeyhtiötä, joille on annettu konserniohje. Konsernin toimintaa valvoo controller, joka raportoi kaupunginjohtajalle ja jonka toimintasuunnitelma käsitellään kaupunginhallituksessa. Yhtiön konserniohjeessa on määritelty kaupungin näkemys siitä, miten yhtiön sisäinen valvonta ja riskienhallinta tulee järjestää. 15