Aistitoiminnot - Kognitiiviset toiminnot - Muisti ja oppiminen - Missä voi mennä pieleen? - Miten voi auttaa ja helpottaa muistamista? - Sosio-emotionaalinen alue - Summa Summarum KM Susanna Paloniemen puheenvuoro "Ikisten kanssa tietotekniikkaa oppimassa" -seminaarissa 22.3.2001 Tourulan viestintä- ja koulutuskeskuksessa Jyväskylässä. Lähtökohdat puheenvuorolle Iäkkäillä on suhteessa nuorempiin enemmän vaikeuksia oppia tietokoneen käyttö. Tämä ilmenee siten, että oppiminen kestää kauemmin, virheitä tulee enemmän ja ohjausta tarvitsee enemmän. Kognitiivinen ikääntymisen tutkimus osoittaa, että iän myötä erilaiset oppimiseen liittyvät ja liitännäiset tekijät muuttuvat. Nämä muutokset huomioimalla on mahdollista toisaalta työvälineistön ja -ympäristön järjestelyin, toisaalta opetuksellisten järjestelyin edesauttaa iäkkäiden atkopiskelijoiden oppimista. Tässä vanheneminen ei ole sama kuin vanhat ihmiset eikä ikääntyminen ole tässä sama kuin iäkkäät ihmiset. Kysymys on suhteellisista ikääntymismuutoksista. Tutkimuskirjallisuuden perusteella tietotekniikan oppimisessa huomio kiinnittyy ikääntymismuutoksiin kolmella keskinäisessä vuorovaikutuksessa olevalla alueella: 1. Sensoriset toiminnot 2. Kognitiiviset toiminnot 3. Sosio-emotionaalinen alue Aistitoiminnot: file:///c /Documents%20and%20Settings/kesaharj/My%20Documents/tutkimus_susanna_paloniemi.htm (1 / 5)31.7.2007 16:03:19
NÄKÖAISTI Optiset muutokset: "ikänäkö", heijastukset, väriherkkyys, syvyyden havaitseminen Näkökentän koko & valontarve Kontrastiherkkyys Työvälineistön muokkaus: Tekstityyli ja -koko, värien valinta, näytön ominaisuudet, näppäimistön selkeys, oppimateriaalin selkeys Työympäristön suunnittelu: Näytön sijoittelu, valaistus Etenemisnopeus KUULOAISTI Äänialueen kaventuminen Puheenymmärtäminen Työympäristön suunnittelu: Rauhallisuus, meluttomuus, taustaäänet Puheen selkeys Kirjallinen ja visuaalinen oppija tutkimusmateriaali MOTORIIKKA Lihasvoima, tasapaino Hienomotoriikka Tauotus Työvälineistön muokkaus: Näppäimistö, hiiren toiminnot, kohteen koko Kognitiiviset toiminnot: KOGNITIIVINEN HIDASTUMINEN HAVAINTOTOIMINNOT JA TARKKAAVAISUUS Reaktio- ja reagointinopeus: Valinnan tekeminen, visuaalinen etsintä, tekstin editointi Havaintotoimintojen nopeus Riittävästi aikaa: kurssisuunnittelu, opetustahti ja -tempo, tauotus, eteneminen file:///c /Documents%20and%20Settings/kesaharj/My%20Documents/tutkimus_susanna_paloniemi.htm (2 / 5)31.7.2007 16:03:19
INFORMAATION PROSESSOINTI JA MUISTI INFORMAATION PROSESSOINTI JA MUISTI Valikoiva tarkkaavaisuus Olennaisen erottaminen Yhteys aisteihin, havaintotoimintoihin ja yleiseen kognitiiviseen hidastumiseen Muistitoiminnot Spatiaalinen muisti Keskittyminen yhteen asiaan kerralla Materiaalin ja toteutuksen yksiselitteisyys ja selkeys Tavoitteet Osista kokonaisuuksiksi Osakokonaisuudet Ohjaus Kysyminen, keskustelu Muistivihjeiden käyttö Muistin harjoittaminen Muisti ja oppiminen - Missä voi mennä pieleen? 1. Informaation havaitseminen ja tulkinta 2. Informaation pitäminen lyhytkestoisessa muistissa riittävän pitkään, että se tallentuisi pitkäkestoiseen muistiin 3. Informaation rekisteröityminen pitkäkestoiseen muistiin 4. Informaation säilyttäminen pitkäkestoisessa muistissa 5. Informaation mieleen palauttaminen pitkäkestoisesta muistista Miten voi auttaa ja helpottaa muistamista? TYÖVÄLINEET & OHJELMISTOT: Menu-valikot, graafiset valikot, työkalurivien ikonit sanallisten sijasta tutut ohjelmistoversiot OPPIMATERIAALI: "Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa" Itse tuotettu harjoitusmateriaali toimii kertauksen lähteenä, on kokemuksellista ja mahdollistaa file:///c /Documents%20and%20Settings/kesaharj/My%20Documents/tutkimus_susanna_paloniemi.htm (3 / 5)31.7.2007 16:03:19
syvätason oppimisen (pyrkimys ymmärrykseen) OPETUS/PEDAGOGINEN TOIMINTA: Eksplisiittisyys ja selkeys (havaintojen ja prosessoinnin kuorma) Assosiointi tuttuun tietoon tai kokemukseen (analogiat, metaforat) Riittävä ohjaus ja riittävästi ohjaajia, jotka mahdollistavat prosessoinnin ja edesauttavat mieleen painamista ja automaatiota, joka taas vähentää kuormitusta Kokemuksellisuus esim. mallioppimisen avulla -> osallistujien aktiivisuus, pari- ja ryhmätyöskentely Sosio-emotionaalinen alue: OPPIMAAN OPPIMISEN TAIDOT KÄSITYS ITSESTÄ OPPIJANA MOTIVAATIO OPPIMISPROSESSIN TASAVERTAISUUS Kysymys sukupolvittaisista eroista, koulutus- ja oppimiskokemusten erilaisuudesta, vähäisestä kokemuksesta Keskeistä myönteinen palaute, mahdollisuus onnistua -> pienet kokonaisuudet, kokeilun mahdollisuus, oppimisen informaalius, oppijan aktiivisuus Tavoitteet oppimiselle julkituotuja ja ymmärrettyjä Ohjauksellisuus, aktiivisuus, mahdollisuus ja rohkaisu kysymiseen, virheiden tekemiseen, keskusteluun Assosiointi muihin elämänalueisiin ja kokemuksellisuuden ja tietovaraston kunnioittaminen Summa Summarum: OPETUSTA, JOSSA HUOMIOIDAAN 1. Tehtävään motivoituminen ja tunteet 2. Mahdollistetaan löytävä, kokemuksellinen oppiminen 3. Tehtävien sisällöllinen kiinnostavuus 4. Tehtävän oppimisen loogisuus ja rakenne 5. Materiaalin organisointi ja esittäminen file:///c /Documents%20and%20Settings/kesaharj/My%20Documents/tutkimus_susanna_paloniemi.htm (4 / 5)31.7.2007 16:03:19
6. Osallistujien aktiivinen osallistuminen 7. Nopea palautteen antaminen sekä tehtävästä että prosessista 8. Osallistujien mukanaan kantama oppimishistoria ja aiemmat oppimiskokemukset Sivun alkuun file:///c /Documents%20and%20Settings/kesaharj/My%20Documents/tutkimus_susanna_paloniemi.htm (5 / 5)31.7.2007 16:03:19