1510018818 7.4.2015 Loviisan kaupunki Isnäsin suomalainen koulu Edöntie 27 07750, Isnäs Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh. +358 20 755 611
Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS 6 1.1 Yleistä 6 1.2 Rakenteet 6 1.3 LVIA- tekniikka 7 1.4 Sähkötekniikka 7 1.5 PTS-korjauskustannusehdotus 8 2. RAKENNUSTEKNIIKKA 10 2.1 Yleistä 10 2.2 Aluerakenteet (D) 10 2.3 Pohjarakenteet (E) 12 2.4 Perustukset (F1) 12 2.5 Rakennusrunko (F2) 13 2.6 Julkisivu (F3) 13 2.7 Yläpohjarakenteet (F4) 14 2.8 Täydentävät sisäosat (F5) 15 2.9 Sisäpinnat (F6) 15 2.10 Rakennetekniset valokuvat 17 3. LVI-TEKNIIKKA 20 3.1 Yleistä 20 3.2 Lämmitysjärjestelmät (G1) 20 3.3 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmät (G2) 22 3.4 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) 23 3.5 Jäähdytysjärjestelmät (G4) 23 3.6 Palontorjuntajärjestelmät (G5) 24 3.7 Rakennusautomaatio (J6) 24 3.8 LVI-tekniset valokuvat 25 4. SÄHKÖTEKNIIKKA 27 4.1 Yleistä 27 4.2 Aluesähköistys (H1) 27 4.3 Kojeistot ja keskukset (H2) 27 4.4 Johtotiet (H3) 28 4.5 Johdot ja niiden varusteet (H4) 29 4.6 Valaisimet (H5) 30 4.7 Laitteet (H6) 30 4.8 Erityisjärjestelmät (H7) 30 4.9 Tietojärjestelmät (J) 30 4.10 Siirtolaitteet (F8) 31 4.11 Sähkötekniset valokuvat 32 5. ASBESTIKARTOITUS 34 5.1 Yleistä 34 5.2 Näytteenotto, analyysit ja tulokset 34 5.3 Johtopäätökset 34 Ramboll Finland Oy 2 / 34
LAADUNVARMISTUS Versio Draft Tarkastuspvm. 25.6.2015 Tekijät Tarkastaja Hyväksyjä Ramboll Finland Oy Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä - Rakennustekniikka Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä, Risto Purtilo - LVIA Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä, Risto Purtilo - Sähkötekniikka Ville Nikkilä Jani Lepistö Kuvaus Ramboll Finland Oy 3 / 34
ESIPUHE Tässä raportissa on esitetty Isnäsin suomalainen koulu -nimisen, osoitteessa Edöntie 27, 07750 Isnäs sijaitsevan koulurakennuksen rakenne-, LVIA- ja sähköteknisten järjestelmien kunto ja korjaustarvearvio raportin päiväyksen ajankohtana. Selvitykseen liittyvä kenttätyö on toteutettu koko kiinteistöön 7.4.2015. Tilaajan puolesta yhteyshenkilöinä ovat olleet Antti Kinnunen ja Mikko Mattinen Loviisan kaupungilta. Kiinteistöjen puolesta yhteyshenkilöinä ovat toimineet Mikko Mattinen, Heidi Tulonen sekä kohteiden huoltohenkilöstö. Selvityksessä on pyritty antamaan mahdollisimman oikeita ja täsmällisiä tietoja kohteesta ottaen huomioon kuntoarvion tavanomaiset lähtökohdat sekä sen tekemiseen käytettävissä ollut aika ja kohteesta saadut tiedot. Selvitys toimitetaan kuitenkin sitoumuksetta eikä Ramboll Finland Oy anna erikseen takuuta selvityksen virheettömyydestä tai soveltuvuudesta tiettyyn tarkoitukseen. Ramboll Finland Oy ei vastaa vahingoista tai menetyksistä, jotka aiheutuvat tämän selvityksen sisältämän materiaalin tai informaation käytöstä. Selvitys ei ole tyhjentävä, eikä se sisällä kaikkea sitä tietoa, jota kiinteistönomistaja tai potentiaalinen sijoittaja saattaa tarvita investointien arvioimiseksi. Vallitsevissa olosuhteissa tapahtuvat muutokset, varsinkin selvityksen päiväyksen jälkeen, saattavat vaikuttaa selvityksessä esitettyihin havaintoihin tai tehtyihin johtopäätöksiin. Projektitoimintamme perustana ovat aina konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE 1995. Ramboll Finland Oy Rakentamisen Laadunvalvonta, geotutkimus ja jätehuolto yksikkö Ville Nikkilä Projektipäällikkö Jani Lepistö Yksikönpäällikkö Yhteystiedot: Puhelin +358 20 755 611 Osoite Niemenkatu73, 15140 Lahti E-mail etunimi.sukunimi@ramboll.fi Ramboll Finland Oy 4 / 34
1 YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS Ramboll Finland Oy 5 / 34
1. YHTEENVETO JA PTS-KORJAUSKUSTANNUSEHDOTUS 1.1 Yleistä Kuntoarvion kohteena oli Isnäsin suomalaisen koulun rakennus (Edöntie 27, 07750 Isnäs). Tilaajalta saadun lähtötietoaineiston perusteella rakennus on rakennettu 1972. Rakennuksessa on yksi maanpäällinen kerros, jota on laajennettu 1979. Katto on muutettu harjakatoksi 1996. Kohdekatselmuksen perusteella ja tilaajalta saamien tietojen mukaan rakennusta on laajennettu ja siihen on tehty pienimuotoisia korjaus- ja kunnostustöitä. Tehtyjä korjauksia on käsitelty kunkin tekniikanalan yhteydessä myöhemmin. Tilaajalta ja lähtötietoasiakirjoista saatujen tietojen mukaan on rakennuksen kerrosala 316 m 2 ja tilavuus 1040 m 3. Pinta-ala- ja tilavuustietoja tietoja ei ole tarkastettu tämän selvityksen yhteydessä. Kuntoarviossa on tarkastettu kohteen kunto raportin päiväyksen ajankohtana ja laadittu PTS-korjauskustannusehdotus tekniseltä kannalta 10 vuoden tarkastelujaksolle 2015 2024. Raporttiin on arvioitu kiinteistöön nykyisellään kuuluvien elinkaarensa lopussa olevien tai muuten lähinnä teknisesti korjaustarpeessa olevien rakennuksen osien ja tekniikoiden korjauskustannukset. Mahdollisesti tehtävät laatutason parannustoimenpiteet tulee suunnitella erikseen ja arvioida suunnitelmien perusteella aiheutuvat lisäkustannukset. Kiinteistön huolto- ja tavanomaiset vuosikorjaukset sekä tilojen pintaremontit, jotka eivät ole teknisesti välttämättömiä, mutta toteutetaan mahdollisesti toiminnallisista syistä tai asuin-/työympäristön parantamiseksi, eivät sisälly PTSehdotukseen. Kuntoarvio perustuu kiinteistön silmämääräiseen, ainetta rikkomattomaan tarkastukseen. Mahdollisten kuntotutkimusten tulosten ja erillisen suunnittelun perusteella sekä peruskorjaushankkeen ja sen ajoituksen tarkentuessa kustannusennustetta tulee tarkentaa. 1.2 Rakenteet Havainnot ulkopuolelta ja ullakolta: Alapohja on rakennettu tuulettuvaksi mutta tuuletusaukot ovat pääosin ummessa ja tuuletus ei toimi suunnitellulla tavalla. Julkisivun puuverhous on useasta kohdasta huonossa kunnossa ja puuverhous tulee uusia vähintään vaurioituneilta alueilta, sekä samalla tulee selvittää alusrakenteiden kunto ja niiden uusimistarve erillisellä kuntotutkimuksella. Rakennuksen ympärystän maanpinnat eivät kallista riittävästi rakennuksesta poispäin ja lisäävät rakenteiden kosteusrasitusta. Ikkunat suositellaan uusittaviksi ainakin ulkopuolisten puitteiden osalta. Vanhat kaksilasiset puuikkunat eivät lämpötaloudeltaan ja Ramboll Finland Oy 6 / 34
ääneneristävyydeltään vastaa nykyaikaisia lämpölasein varustettuja ikkunoita ja niiden uusimista tulee harkita. Ulko-ovet tulee kunnostaa kuluvan vuoden aikana tai uusia seuraavan viiden vuoden sisällä. Sadevedet ovat viemäröity mutta osa rännikaivoista on maan peitossa ja osa on täynnä hiekkaa ja roskia. Tämä aiheuttaa ylimääräistä kosteusrasitusta rakenteille. Salaojituksesta ei ole tietoa, todennäköisesti niitä ei ole. Piha-alueella ei ole sadevesikaivoja. Havainnot sisäpuolelta: Pinnoitteiden tekninen käyttöikä on tullut tai tulossa vastaan tarkastelujaksolla. Korjaamattomia kosteusjälkiä havaittiin useassa eri kohdassa rakennuksen sisäkattoja. 1.3 LVIA- tekniikka Rakennuksen lämmitysjärjestelmä perustuu vesikiertoisiin lämmityspattereihin, joiden lämmönlähteenä toimii viereisen ruokalarakennuksen kattilahuoneen öljylämmityskattila. Pattereiden ja lämmitysjohtojen kunto vaikuttaa silmämääräisesti arvioiden tyydyttävältä, mutta huomioiden niiden ikä ovat pistokoeluonteiset tarkastukset ja niiden pohjalta mahdollisesti suoritettava laajempi kuntotutkimus on ajankohtainen lähitulevaisuudessa. Seuraavan 10 vuoden kuluessa tulisi varautua ruokalan lämmityskattilan uusintaan tai korvaamiseen esimerkiksi maalämpöpumppulämmityksellä. Sekä vesijohto- että jätevesiverkostoille tulisi suorittaa kuntotutkimus lähitulevaisuudessa, ellei niitä ole vielä suoritettu. Molemmat verkostot ovat lähes kokonaan alkuperäisiä, runsaat 40 vuotta vanhoja. Lisäksi tulee varautua vanhojen kalusteiden uusintaan tarkastelujakson aikana, erityisesti vanhojen alkuperäisten wcistuinten osalta. Rakennuksessa on kaksi käyttötiloihin 2000-luvulla asennettua ilmanvaihtokonetta, joiden korjauksiin ja uusintaan tulee varautua jo tarkastelujakson aikana. Rakennuksessa ei ole keskitettyä kaukovalvottua automaatiojärjestelmää, vaan esimerkiksi ilmanvaihtokoneita ohjataan konekohtaisin säätöyksiköin. Automaatiojärjestelmällä valvontaa ja ohjauksia voidaan lisätä kattamaan laajemmin nyt valvomattomia tai vain paikallisesti valvottuja osajärjestelmiä ja laitteita. 1.4 Sähkötekniikka Rakennuksen sähkönjakelujärjestelmää on täydennetty vuonna 2010 yleiskaapeloinnin ja sähkönjakelun pistorasioinnin osalta. Näitä uusia Ramboll Finland Oy 7 / 34
asennuksia koskeva sähkönjakelu on asennettu tällöin kaapelointeineen TN-S -järjestelmän mukaisesti. Vanhat valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot ovat voivat olla vielä asennettuna TN-C - järjestelmän mukaisesti, sillä niiden asennustavasta ei saatu varmuutta kohdekäynnillä eikä käytettävistä dokumenteista. Tulee varautua tulevaisuudessa vanhan ryhmäkeskuksen ja siihen liittyvän vanhan TN-C -järjestelmän mukaisen kaapeloinnin uusintaan jo tarkastelujakson aikana. Sisällä valaisimet ovat pääosin alkuperäisiä hehkulamppu- ja loisteputkivalaisimia. Tulee varautua merkittävän osan valaisinten uusintaan tarkastelujakson aikana. Rakennuksessa ei ole poistumistiemerkkivaloja, vaan poistumisreitit ovat merkitty jälkiheijastavin kilvin. Rakennuksen tilat tulisi varautua varustamaan keskusakustollisella poistumistiemerkkivalojärjestelmällä tai erillisakullisilla poistumistiemerkkivalaisimilla. Rakennuksessa ei ole kattavaa keskitettyä palovaroitin- tai paloilmoitinjärjestelmää, joten tulisi harkita palovaroitin- tai paloilmoitinjärjestelmän asentamista turvaamaan tiloja ja sen käyttäjiä. 1.5 PTS-korjauskustannusehdotus PTS-ehdotus on esitetty liitteessä 1. Ramboll Finland Oy 8 / 34
2. RAKENNUSTEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 9 / 34
2. RAKENNUSTEKNIIKKA 2.1 Yleistä Kuntoarvio tehtiin koko koulun osalle. Julkisivujen kunto arvioitiin maanpinnalta ja vesikatolta käsin silmämääräisesti. Kuntoarviota tehtäessä oli käytettävissä erinäinen määrä alkuperäisiä piirustuksia, muutospiirustuksia ja aikaisempia tutkimusraportteja. Asiakirjoja käytettiin otannalla eikä niiden sisältämiä tietoja ole varmistettu. Seuraavat rakennekuvaukset ja toimenpide-ehdotukset perustuvat käytössä olleisiin asiakirjoihin sekä kuntoarvion yhteydessä tehtyihin kenttähavaintoihin ja haastatteluihin. Käytettävissä olevien asiakirjojen sekä katselmusajankohdan havaintojen perusteella rakennus on perustettu maanvaraisesti betonisille pilareille ja -palkeille. Rakennuksessa on alkuperäisellä osalla tuulettuva alapohja, laajennusosalla alapohja on asiakirjojen mukaan maanvarainen. 2.2 Aluerakenteet (D) Aluerakenteet (D1) Koululla on yhteinen piha-alue ruotsinkielisen koulun kanssa. Pihalla on ruotsalaisen koulun lisäksi, puurakenteinen varastorakennus ja ruokalarakennus. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Alueen maakaivannot (D2) Maanpinnan kallistukset ovat puutteelliset tai kallistavat paikoin rakennusta kohti. Etenkin takapihan puolella rakennuksen perustuksiin kohdistuu kosteusrasitusta maanpinnan kallistuessa rakennusta kohti. Rakennus sijaitsee selvästi muita piha-alueiden rakennuksia korkeammalla, mikä pienentää rakennukseen kohdistuvaa kosteusrasitusta. Piha-alueiden kallistuksien korjaamista kuitenkin suositellaan ja samalla tulee selvittää alapohjatilan tuuletusaukkojen sijainti ja riittävyys. Rakennusalueen valmiit korkeudet ja rakennekerrokset esitetään erikseen tehtävässä pihantasaussuunnitelmassa. Pihantasaussuunnitelmaa suositellaan tehtäväksi pintavesien hallitsemiseksi. Alueen kalliokaivannot (D3) Ei ole. Alueen täyttö- ja pohjarakenteet (D4) Ei ole tiedossa. Ramboll Finland Oy 10 / 34
Putkirakenteet ja johdot (D5) Katon sadevedet ohjautuvat sokkelin vierustalle rännikaivoihin, joista useimmat olivat hiekan ja roskien peitossa ja osasta puuttui ritiläkannet. Laajennusosan katoksen räystäskouru oli osittain liikkunut pois kannattimiltaan ja kouruissa oli roskia. Suositellaan rännikaivojen puhdistamista ja sadevesijärjestelmän huuhtelua ja kunnon tarkastusta välittömästi. Ehdotetaan räystäskourun puhdistusta ja liikkuneen kourun asennusta paikoilleen tarkastelujakson ensimmäisellä osalla. Suositellaan kasvillisuuden poistamista sokkelin vierustalta ja sepelikaistan rakentamista tarkastelujakson toisella osalla. Maakaivot alueella (D52) Piha-alueilla ei havaittu sadevesikaivoja. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kasvillisuus (D6) Alueella on luonnon kasvillisuutta. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Pintarakenteet (D7) Piha-alueet ovat pääasiassa sorapintaiset ja osittain nurmipintaiset. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Aluevarusteet (D8) Lipputanko on Isnäs skolan asunto-osan luona ja se on tyydyttävässä kunnossa. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa). Jätehuoltovarusteet (D85) Jäteastiat ovat sijoitettu piharakennuksen läheisyyteen, niille ei ole erillistä katosta. Jätekatoksen tai aitauksen rakentamista suositellaan. Normaalit huoltotoimenpiteet (ei huomioitu PTS-ehdotuksessa) sekä jätekatoksen tai aitauksen rakentamista suositellaan. Ulkopuoliset rakenteet (D9) Ulkopuolisten rakenteiden kunto arvioidaan tyydyttäväksi. Rakennuksen sisäänkäynteinä toimii kaksi ulosvedettyä kuistia, joiden pintamateriaalit ovat samoja kuin rakennuksessa. Ramboll Finland Oy 11 / 34
Kuistien puupilareiden huoltomaalaus (sisältyy PTS-ehdotukseen muiden julkisivun kunnostustöiden yhteyteen). Aidat ja kaiteet (D91) Ei ole kaiteita tai aitoja. Ei toimenpide-ehdotuksia. Ulkopuoliset portaat ja terassit (D92) Sisäänkäyntien portaat ovat puurakenteiset ja kunto arvioidaan välttäväksi. Portaiden kunnostaminen tarkastelujakson toisella osalla tai uusiminen kolmannella osalla. Muut alueen ulkopuoliset rakenteet (D93) Muut ulkopuoliset rakenteet eivät kuuluneet kuntoarvion laajuuteen. 2.3 Pohjarakenteet (E) Salaojat (E53) Katselmusajankohtana ei saatu aistinvaraisia havaintoja salaojituksesta eikä myöskään vanhoista suunnitelmista tai tilaajalta löytynyt tietoa salaojituksesta. Mikäli kiinteistöllä on salaojitusta, niiden tekninen käyttöikä on loppumassa ja järjestelmän uusimista suositellaan. Salaojajärjestelmän uusiminen huomioitu PTS-ehdotuksessa. 2.4 Perustukset (F1) Perustukset (F1) ja alapohjat (F13) Rakennus on perustettu asiakirjojen mukaan maanvaraisten anturoiden ja -sokkeleiden varaan. Vanhan osan alapohja on puurakenteinen ja tuulettuva, laajennusosan alapohjarakenteesta ei ole tietoa. Alapohjan rakenne vanhalla osalla on asiakirjojen mukaan - alapohjarakenne (viipale-elementti) o lattiapinnoite o rimalevy o koolaus o puupalkisto + min.villa o puupaneeli - ilmatila (tuuletusaukot ulkoilmaan) - perusmaa/täyttömaa Perustuksen, sokkelin ja alapohjan kunto arvioidaan tyydyttäväksi. Tuuletusaukoista muutamissa oli maa-aineksia ja metsän puolella tuuletusaukkoja/sokkeleita ei näkynyt, koska maanpinta oli niin korkealla. Alapohjatilan tuuletus ei ole riittävä. Ramboll Finland Oy 12 / 34
Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy on tutkinut alapohjan kuntoa 2005. Tuuletusaukkojen puhdistus ja alapohjatilan riittävä tuuletus tulee varmistaa. Alapohjatilan tarkastusta mahdollisilta vaurioilta suositellaan. Samalla poistetaan mahdollisuuksien mukaan kaikki mahdollinen orgaaninen materiaali alapohjan tuuletetusta tilasta. Korjaustarpeet kustannuksineen tulee tarkentaa lisätutkimuksen tulosten perusteella eikä niitä ole tarkemmin sisällytetty PTS:aan. Lisätutkimus suositellaan tehtäväksi mahdollisimman pian. 2.5 Rakennusrunko (F2) Rakennus on puurankarunkoinen. Kantavat vaakarakenteet ovat puuta. Rakennuksen ulkoseinille ehdotetaan erillistä tarkempaa kuntotutkimusta kohdassa F31. Samassa yhteydessä ehdotetaan rakennusrungon paikallista kuntotutkimusta korjaustarpeiden ja mahdollisten korjauskustannusten tarkemmaksi selvittämiseksi. Rakennusrungon osalle ei arvioida tässä vaiheessa merkittäviä korjaustarpeita, vaan korjaustarpeet tarkentuvat lisätutkimusten jälkeen. Korjaustarpeet ja kustannukset määritellään tarkemmin kuntotutkimuksen tulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTS:aan tässä vaiheessa. Rakennusrungon kuntotutkimus (kustannusennuste sisältyy kohtaan F31). Mahdolliset jatkotoimenpiteet tehdään erikseen kuntotutkimuksen tulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTSehdotukseen. Kuilut(F22) Ei ole. 2.6 Julkisivu (F3) Ulkoseinät (F31) Rakennuksen julkisivut ovat katselmusajankohdan havaintojen perusteella välttävässä kunnossa. Julkisivun puuverhous on kulunut ja osittain paikkamaalattu. Ikkunoiden epätiiveyksien vuoksi ehdotetaan erillistä ulkoseinien kuntotutkimusta, jossa selvitetään tarkemmin seinän kunto ja korjaustarpeet. Rakennusrunko huomioidaan samalla. Alustavasti varaudutaan ulkoseinien paikalliseen kunnostamiseen tarvittaessa, mutta toimenpiteiden tarve selvitetään kuntotutkimusten tulosten perusteella tarkemmin eikä niitä ole tarkemmin sisällytetty PTS:aan. Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy on tutkinut ulkoseinien kuntoa 2005. Ulkoseinien kuntotutkimus rakenteen, kunnon, korjaustarpeiden ja korjauskustannusten tarkentamiseksi tarkastelujakson toisella osalla. Rakennusrungon kunto huomioidaan kuntotutkimuksessa, katso myös kohta F2. Mahdolliset korjaustoimenpiteet tulee tehdä tutkimustulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTS- Ramboll Finland Oy 13 / 34
ehdotukseen. Varaus ulkoseinien paikalliseen kunnostamiseen. Ikkunat (F32) Rakennuksen ikkunat ovat pääosin kaksipuitteisia ja kaksilasisia puuikkunoita, laajennusosalla kaksipuitteiset ja kolme lasiset puuikkunat. Katselmusajankohdan havaintojen perusteella ikkunoiden sisäpuoliset puuosat ovat rakenteellisesti tyydyttävässä kunnossa. Vanhimman osan ikkunoiden tekninen käyttöikä tulee vastaa tarkastelujaksolla. Ulkopuolelta ikkunat ovat välttävässä kunnossa, maali on kulunut ja kittaukset ovat paikoin irronneet. Ikkunapellitykset ovat huonossa kunnossa, ne ovat osin rikki, niiden kallistukset ovat puutteelliset ja kiinnitykset epätiiviit. Ne tulee kunnostaa mahdollisimman nopeasti. Vanhat kaksilasiset puuikkunat eivät lämpötaloudeltaan ja ääneneristävyydeltään vastaa nykyaikaisia lämpölasein varustettuja ikkunoita ja niiden uusimista tulee harkita. Toimenpiteet ikkunoille ehdotetaan tehtäväksi tarkastelujakson toisella ja kolmannella osalla. Ikkunoiden kunnostus tai uusiminen ja samalla ikkunoiden vesipellitysten ja pielirakenteiden uusiminen. PTS-ehdotuksessa on otettu huomioon ikkunoiden uusiminen. Ulko-ovet (F33) Pääsisäänkäyntien ulko-ovet ovat puurakenteisia, umpiovia tai lasiikkunoilla varustettuja käyntiovia. Ovien tekninen käyttöikä on jo tullut tai tulossa vastaan tarkastelujaksolla. Ovet ovat välttävässä kunnossa ja ne ehdotetaan uusittavan. Ulko-ovien uusiminen huomioitu PTS-ehdotuksessa. Julkisivun täydennysosat (F34) Talotikkaat ovat hyvässä kunnossa eikä niille erikseen ehdoteta toimenpiteitä. Yläpohjatilan huoltoluukulle johtavat tikkaisiin suositellaan huoltomaalausta ja kiinnitysten tarkastusta. Huoltoluukun tikkaiden kunnostus huomioitu PTS-ehdotuksessa. 2.7 Yläpohjarakenteet (F4) Yläpohja (F41) ja räystäät (F42) Rakennuksen kattorakenne on uusittu 1990-luvun lopussa. Rakennuksen yläpohja on havaintojen ja asiakirjojen mukaan: - poimupeltikate - kattoruoteet k150 - korotusrimat k900 - panssari aluskate - kattotuolit k900 - selluvilla 300mm - vanhat yläpohjan puiset kattorakenteet (vesikate ja raakapontit poistettu) Yläpohjan rakenteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Vesikate on Ramboll Finland Oy 14 / 34
hyvässä kunnossa. Katon vedenpoisto toimii rakennettujen räystäskourujen ja rakennuksen ulkopuolisten syöksytorvien kautta. Räystäskouruissa oli kasvillisuutta. Viemärin tuuletusputkien eristykset ovat puutteelliset, huomioidaan kohdassa 3.4. Räystäskourujen ja vesikatteen puhdistaminen tarkastelujakson toisella osalla. Normaalit huoltotoimenpiteet, ei huomioitu PTSehdotuksessa. 2.8 Täydentävät sisäosat (F5) Sisäovet (F51) Väliovet ovat pääosin puuovia ja päällisin puolin ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Sisäoville ei teknisesti ehdoteta toimenpiteitä tarkastelujaksolla normaaleja kunnostuksia ja huoltotoimenpiteitä lukuun ottamatta. Ovien tekninen käyttöikä on kuitenkin tulossa vastaan tarkastelujakson loppupuolella. Varaus sisäovien osittaiseen uusimiseen tarkastelujakson kolmannella osalla. Kevyet väliseinät (F52) Kevyet väliseinät ovat levypinnoitettuja ja pääosin tyydyttävässä kunnossa. Ei toimenpide-ehdotuksia. Kulkurakenteet (F56) Ei ole. Hormit, kanavat ja tulisijat (F57) Ei ole. Ei toimenpide-ehdotuksia. 2.9 Sisäpinnat (F6) Seinäpinnat (F61) Seinäpinnat ovat maalattuja rakennuslevypintoja. Maalipinnat ovat paikoin kuluneet ja ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Ikkunan alareunan tasolla muutamissa kohdissa maali on lohkeillut levyjen saumasta kosteuden vaikutuksesta. Ulkoseinien rakenteen kunto tulee tutkia tarkemmin erillisellä kuntotutkimuksella (huomioitu kohdassa F31). Mahdolliset korjaustoimenpiteet tulee tehdä tutkimustulosten perusteella eikä niitä ole sisällytetty PTSehdotukseen. Märkätilojen seinäpinnoitteiden tekninen käyttöikä on tullut tai tulossa lähiaikoina vastaan, pinnoitteen uusimista vesieristeineen suositellaan tarkastelujakson toisella osalla. Muuten seinäpinnoille ei teknisesti ehdoteta toimenpiteitä tarkastelujaksolla normaaleja kunnostuksia ja huoltotoimenpiteitä lukuun ottamatta. Ramboll Finland Oy 15 / 34
Ehdotetaan märkätilojen seinäpinnoitteiden uusimista vesieristeineen tarkastelujakson toisella osalla. Ulkoseinärakenteen kunnon tutkimista ennen kosteusvaurioituneiden sisäpintojen korjausta. Tutkimuskustannukset huomioitu kohdassa F3. Kattopinnat (F62) Rakennuksessa on pääosin rakennuslevykattopintoja. Katossa on muutamia korjaamattomia kosteusjälkiä, joiden syntyajankohdasta ei ole tietoa. Kosteuden vaurioittamat levyt tulisi vaihtaa ja samalla alusrakenteiden kunto tarkastetaan ja vaurioituneet osat korjata. Muilta osin kattopinnat ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa eikä niille arvioida tarvittavan merkittäviä korjauksia tarkastelujaksolla teknisin perustein. Ehdotetaan kosteusvaurioituneiden alueiden levyjen vaihtoa ja alusrakenteiden kunnon tarkistusta ja vaurioituneiden osien vaihtoa. Lattiapinnat (F63) Lattiapinnoissa on käytetty pääosin muovimattoa. Lattia pinnat ovat kuluneet, maton saumoja on auennut ja matto on paikoin irronnut alustastaan seinän vierustoilla. Lattiapinnoitteiden uusimista ehdotetaan tarkastelujaksolle. Varaudutaan lattiamateriaalien uusimiseen tarkastelujakson toisella ja kolmannella osalla. Pirjo Karjalainen, Ville Mäntylä Ramboll Finland Oy 16 / 34
2.10 Rakennetekniset valokuvat Kuva 2.10.1. Maanpinnat kallistavat takapihan puolella rakennusta kohti ja lisää rakenteiden kosteusrasitusta. Kuva 2.10.2. Rännikaivot ovat tukossa, kaivojen puhdistaminen ja putkiston huuhtelu tulee tehdä mahdollisimman nopeasti. Kuva 2.10.3. Tukossa oleva rännikaivo. Kuva 2.10.4. Ikkunoiden pellitykset kallistavat paikoin väärään suuntaan. Kuva 2.10.5. Ikkunoiden uusiminen on ajankohtaista tarkastelujaksolla. Kuva 2.10.6. Julkisivun puurakenteissa on korjaus ja uusimistarpeita, kuva on takapihanpuolelta. Ramboll Finland Oy 17 / 34
Kuva 2.10.7. Korjaamaton kosteusjälki katossa Kuva 2.10.8. Muovimaton auennut sauma ja matto irti alustastaan. Kuva 2.10.9. Ikkunoiden alareunan kohdalla kosteusvauriojälkiä. Ramboll Finland Oy 18 / 34
3. LVI-TEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 19 / 34
3. LVI-TEKNIIKKA 3.1 Yleistä Rakennuksen lämmitysjärjestelmä perustuu vesikiertoisiin lämmityspattereihin, joiden lämmönlähteenä toimii viereisen ruokalarakennuksen öljylämmityskattila. Rakennus saa käyttövetensä viereisen koulun ruokalarakennuksen vesiliittymän kautta. Vesijohdot ovat ilmeisesti pääosin alkuperäiset ja ne ovat kupariputkea. Rakennus on liitetty viettoviemärein Loviisan Vesiliikelaitoksen viemäriverkostoon. Jätevesiviemärit ovat alkuperäisiä valurauta- ja muoviviemäreitä ja samoin myös vesi- ja viemärikalusteet ovat pääosin alkuperäisiä. Rakennuksessa on kaksi ilmanvaihtokonetta, joista toinen pienempi ja uudempi ja, joka palvelee veistosaliosuutta. Iäkkäämpi palvelee koulun muita tiloja. Molemmissa tuloilmakoneissa on roottorityyppiset lämmön siirtimet ja sähköiset jälkilämmityspatterit. Rakennuksessa ei ole keskitettyä automaatiojärjestelmää, vaan ilmanvaihtokoneita ohjataan konekohtaisin säätöyksiköin ja ulkovalaistusta erillisten aikakellojen kautta aikaohjelmin ja hämäräkytkimin. Kattavia LVI-piirustuksia ei ollut käytettävissä kohteesta. Parhaimmat piirustukset koskivat 2006 uusittua ilmanvaihtojärjestelmää. Muu LVI-materiaali oli rakennusvuodelta 1972. 3.2 Lämmitysjärjestelmät (G1) Lämmöntuotanto (G11) Rakennus on liitetty lämmitysverkostonsa osalta viereisen ruokalarakennuksen kellarissa olevaan öljylämmityskattilaan. Öljykattila palvelee ko. koulun ja ruokalarakennuksen ohella myös viereistä ruotsikielisen rakennuksen koulun tiloja. Kattila on vuodelta 1990 ja sillä pitäisi olla teknistä käyttöikää jäljellä vielä noin 10 vuotta. Kattilahuoneen toimilaitteet, pumput ja automaatio olisi syytä varautua uusimaan seuraavan 10 vuoden aikana. PTSehdotuksessa kattilan korjauksista ja uusinnasta syntyvät kustannukset on jaettu tasasuuriin eriin sitä käyttävän kolmen rakennuksen kesken. Korjausten tai uusintojen yhteydessä tulee varautua uusimaan rakennusten välinen lämmönjakoputkisto ja mahdollisesti öljysäiliö sekä selvittämään piipun kunto. Rakennuksessa on myös oma sähkölämmitteinen lämminvesivaraaja, jonka uusintaan on syytä varautua seuraavan 10 vuoden tarkastelujakson aikana. Ramboll Finland Oy 20 / 34
Lämminvesivaraajan uusintaan varautuminen 10 vuoden aikana ja ruokalan kellarissa sijaitsevan lämmityskattilan uusinta tai korvaaminen maalämpöpumppu-lämmityksellä 10 vuoden kuluessa. Lämmönjakelu (G12) Patteriverkostoa putkistot ovat normaalia teräsputkea hitsaus- ja kierreliitoksin. Lämmitysverkoston sulku- ja linjasäätöventtiilit ovat pääosin messinkisiä pallo- tai vinoistukkaventtiileitä. Patteriverkoston vanhojen sulku- ja linjasäätöventtiilien uusintaan tulee varautua seurantajakson aikana. Tällöin on tarpeen suorittaa myös verkoston tasapainotus. Pattereiden ja lämmitysjohtojen kunto vaikuttaa silmämääräisesti arvioiden tyydyttävältä, mutta kappaleessa G13 mainitut pistokoeluonteiset tarkastukset, ja niiden pohjalta mahdollisesti suoritettava laajempi kuntotutkimus, ovat myös verkoston osalta tarpeellisia. Lämmitysverkoston putkistoissa ei arvioida ilmenevän merkittäviä korjaustarpeita, edellä mainituin varauksin, seuraavan 10 vuoden aikana. Lämmönjakeluverkoston kunnon säännöllinen tarkastus ja huolto. Varautuminen patteriverkoston vanhojen sulku- ja linjasäätöventtiilien uusintaan ja verkoston tasapainottamiseen tarkastelujakson aikana. Pistokoeluonteiset tarkastukset ja niiden pohjalta mahdollisesti suoritettava laajempi kuntotutkimus. Lämmönluovutus (G13) Kiinteistöä lämmitetään yksi- ja kaksilevyisin paneeliradiaattorein, jotka ovat alkuperäisiä, yli 40 vuotta vanhoja. Päällisin puolin lämmityspatterit näyttävät tyydyttäväkuntoisilta, mutta niille olisi syytä suorituttaa kuntotutkimus. Tutkimuksen kiireellisyyttä olisi syytä selvittää ensin irrottamalla pistokoeluontoisesti jokunen patteri puhdistaen sekä tarkistaen sen ja liittyvän verkostoputkiston kunto. Osa lämmityspattereiden termostaattiventtiileistä on vaihdettu, mutta joukossa on vielä iäkkäitä vaihtotarpeessa olevia termostaattiventtiileitä. Vanhempien termostaattiventtiilien uusitaan tulee varautua jo seuraavan 5 vuoden aikana. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä varautuminen vanhempien termostaattiventtiilien uusitaan viiden vuoden kuluessa. Pistokoeluonteiset pattereiden tarkastukset ja niiden pohjalta mahdollisesti suoritettava laajempi kuntotutkimus. Eristykset (G14) Näkyvissä olleet eristykset ovat tehty pääosin villakouruista, jotka on päällystetty PVC-muovilla ja osassa on solukumieriste. Muovieristeiden mahdolliset palo-osastoja ylittävät läpiviennit tulee tarkistaa niiden toteutuksen palonkestävyyden osalta. Eristeiden mahdollisista asbestiaineen olemassaolosta on suoritettu tässä raportissa esiteltävä osatutkimus. Ramboll Finland Oy 21 / 34
Kunnon säännöllinen tarkastus ja huolto. 3.3 Käyttövesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vedenkäsittelylaitteet (G21) Ei ole. Vesijohtoverkostot (G22) Rakennus saa käyttövetensä viereisen koulun ruokalarakennuksen vesiliittymän kautta. Liittymä ja rakennuksille yhteinen vesimittari ovat ruokalan kattilahuoneessa. Vesijohdot ovat ilmeisesti alkuperäiset ja ne ovat kupariputkea. Niiden sulku- ja kertasäätöventtiilit ovat messinkisiä. Vaikka tarkastuskäynnillä ei havaittu putkistovuotoja, huomioiden putkiston iän, verkostolle olisi syytä suorituttaa lähitulevaisuudessa laajempi kuntotutkimus, ellei sitä ole vielä suoritettu. Normaalit säännölliset verkoston tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä rakennuksen varustaminen omalla veden alamittauksella. Vesijohtoverkoston kuntotutkimus lähitulevaisuudessa, ellei sitä ole vielä suoritettu. Varautuminen yksittäisten verkoston osien uusintaan tarkastelujakson aikana sekä vanhojen sulku- ja kertasäätöventtiilien uusinta tarkastelujakson aikana. Jätevesien käsittely (G23) Ei ole. Viemäriverkostot (G24) Rakennus on liitetty viettoviemärein Loviisan Vesiliikelaitoksen viemäriverkostoon. Jätevesiviemärit ovat alkuperäisiä valurauta- ja muoviviemäreitä. Viemäriverkoston tuuletus on viety vesikatolle asti. Ullakkotiloissa oleva vesikatolle johtava muovinen tuuletusviemäri tulee paloeristää kokonaisuudessaan, koska yläpohjarakenne käsittää palokatkon käyttötiloihin ja ullakon välille. Normaalit säännölliset verkoston tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä tuuletusviemäröinnin paloeristyksen saattaminen vesikatolle asti. Jätevesiverkoston kuntotutkimus uusintaan tarkastelujakson aikana, ellei sitä ole vielä suoritettu. Vesi- ja viemärikalusteet (G25) Vesi- ja viemärikalusteet ovat pääosin alkuperäisiä. Niiden kunto on silmämäärin arvioiden vielä tyydyttävä, mutta huomioiden niiden ikä tulee varautua kalusteuusintoihin tarkastelujaksolla. Esimerkiksi wcistuinten uusinnalla voidaan vähentää niistä aiheutuvan vesivuodon Ramboll Finland Oy 22 / 34
mahdollisuutta ja samalla vähentää niiden vedenkulutusta pienempien huuhtelumäärien avulla. Normaalit säännölliset kalusteiden tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen vanhojen kalusteiden uusintaan tarkastelujakson aikana, erityisesti vanhojen wc-istuinten osalta. 3.4 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Tulo- ja poistoilmakoneet (G31) Rakennuksessa on kaksi käyttötiloihin asennettua ilmanvaihtokonetta, joista toinen pienempi ja uudempi palvelee veistosaliosuutta ja toinen iäkkäämpi koulun muita tiloja. Molemmissa tuloilmakoneissa on roottorityyppiset lämmön siirtimet ja sähköiset jälkilämmityspatterit. Vaikka rakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto, on osa vanhoista ulkoseinien raitisilmaventtiileistä ja yläpohjan poistoilmaventtiileistä vielä ilmeisesti käytössä. Veistosalin purunpoistoimurin tekninen toteutus ja kunto tulisi tarkistaa siten, että se on asianmukaisesti varustettu ja sijoitettu. Vesikatolle on vuoden 2006 remontin yhteydessä asennettu tuulettuva alapohjaa palveleva radonpoistopuhallin. Ilmanvaihtokoneiden korjauksiin ja uusintaan tulee varautua vielä tarkastelujakson aikana, erityisesti vanhemman ilmavaihtokoneen osalta. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen vanhojen kojeiden korjauksiin ja uusintaan jo tarkastelujakson aikana. Kanavistot ja eristykset (G33) Rakennuksen kanavat ja hormit ovat pääosin arvioiden tyydyttävässä kunnossa. Ullakolla poistokanavat ja tuuletusviemärit ovat paloeristettyjä, mutta eriteiden kiinnitys on puutteellista ja voi aiheuttaa palon etenemisen määriteltyä nopeammin sekä kondenssiveden syntyä putkiston pinnalle ja edelleen valumista ympäristöön. Ullakolla poistokanavien eristysten korjaukset. Yleisilmanvaihdon kanavat ja päätelaitteet tulee koulurakennuksissa puhdistaa viiden vuoden välein. 3.5 Jäähdytysjärjestelmät (G4) Ilmanvaihdon jäähdytyslaitteet (G41) Ei ole. Ramboll Finland Oy 23 / 34
3.6 Palontorjuntajärjestelmät (G5) Alkusammutuskalusto (G71) Alkusammutuskalusto koostuu jauhesammuttimista ja pikapaloposteista. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. 3.7 Rakennusautomaatio (J6) Kiinteistössä ei ole keskitettyä automaatiojärjestelmää, mutta ilmanvaihtokoneita ohjataan konekohtaisin säätöyksiköin. Ulkovalaistusta ohjataan erillisten aikakellojen kautta aikaohjelmin ja hämäräkytkimin. Keskitetyn automaatiojärjestelmän asennus korvaamaan nykyisiä erillisiä ohjauksia tarkastelujakson aikana ilmanvaihtokoneiden uusinnan yhteydessä. Tällöin valvontaa ja ohjauksia voidaan lisätä kattamaan laajemmin osajärjestelmiä ja laitteita. Risto Purtilo Ramboll Finland Oy 24 / 34
3.8 LVI-tekniset valokuvat Kuva 3.8.1. Vanhemman ilmanvaihtokoneen ohjaukset ovat koottu koneen kylkeen. Kuva 3.8.2. Lämmityspatterit ovat pääosin alkuperäisiä 1970-luvulta. Kuva 3.8.3. Vanhoja ilmavaihtoventtiileitä on jätetty tiloihin uusien asennuksesta huolimatta. Kuva 3.8.4. Tiloissa on vielä käytössä vanhoja, alkuperäisiä vesikalusteita. Kuva 3.8.5. Ullakon lämpö- ja paloeristyksessä on puutteita toteutuksessa. Kuva 3.8.6. Putkieristeissä on käytetty useita toteutustapoja, joissa on omat riskinsä. Ramboll Finland Oy 25 / 34
4. SÄHKÖTEKNIIKKA Ramboll Finland Oy 26 / 34
4. SÄHKÖTEKNIIKKA 4.1 Yleistä Rakennuksen sähkönjakelujärjestelmää on täydennetty vuonna 2010 yleiskaapeloinnin ja sähkönjakelun pistorasioinnin osalta. Niitä uusia asennuksia koskeva sähkönjakelu on asennettu tällöin kaapelointeineen TN-S -järjestelmän mukaisesti. Tarkastuksen aikaan ei ollut käytettävissä kaikkia ajantasaisia sähköpiirustuksia, jotka koskevat ATK-verkon uusinnan yhteydessä tehtyjä asennuksia. Ryhmäkeskuksesta ei ollut käytettävissä pääkaaviota, eikä laadittuihin 2010 pohjapiirustuksiin ollut merkitty keskuksen syöttöjen ryhmänumeroita. Vanhat valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot voivat olla vielä asennettuna TN-C -järjestelmän mukaisesti, sillä kohdekäynnillä niiden asennustavasta ei saatu varmuutta. Sisällä valaisimet ovat pääosin alkuperäisiä hehkulamppu- ja loisteputkivalaisimia. Yksittäisistä huoneista on korvattu vanhoja loisteputkivalaisimia uudemmilla T5-loisteputkea käyttävillä valaisimilla. Rakennuksessa ei ole poistumistiemerkkivaloja eikä palovaroitin- tai paloilmoitinjärjestelmää, jotka turvaisivat tiloja ja käyttäjiä mahdollisissa palotilanteissa. Asennuksia koskevat piirustukset tulee sijoittaa rakennuksen tiloihin ja tulee tarkistaa, että uusimattomien osien määräaikaistarkastukset ovat suoritettu ajallaan. 4.2 Aluesähköistys (H1) Kohteessa on yksi parilla halogeenivalonheittimellä varustettu puinen ulkovalopylväs ja muutama rakennuksen rakenteisiin kiinnitetty valaisin. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen vanhojen valaisimien korjauksiin ja uusintaan tarkastelujakson aikana. 4.3 Kojeistot ja keskukset (H2) Suurjännitelaitteet (H21) Ei ole Ryhmäkeskus (H22) Rakennuksen vanhan ryhmäkeskuksen viereen on asennettu 2006 saneerauksen yhteydessä ohjauskeskus, jolla ohjataan veistosalin kojeita, pistorasioita ja purunpoistoimuria. Vanhan keskusosan kosketussuojaus on puutteellinen ja tulisi korjata pikimmiten. Ramboll Finland Oy 27 / 34
Ryhmäkeskuksen sulakekoko on 3x35 A. Keskuksen asennuksessa noudatettua järjestelmää ei voitu tarkastuskäynnin yhteydessä varmentaa, mutta todennäköisimmin asennuksissa on käytetty alkuperäisen asennusajankohdan aikaista 4-johtimista TN-C - järjestelmää. Ryhmäkeskus on em. puutteita lukuun ottamatta tyydyttävässä kunnossa ja kuormitettavuudeltaan vastaa nykyistä käyttöä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tarvittaessa vikavirtasuojien lisäys kosteiden tilojen ja ulkopistorasioiden ryhmäjohdoille. Tulee varautua vanhan ryhmäkeskuksen ja siihen liittyvän vanhan TN-C -järjestelmän mukaisen kaapeloinnin uusintaan tarkastelujakson aikana Ohjaus- ja hälytyskeskukset (H22) Molemmilla ilmanvaihtokoneilla on omat pienet ohjauskeskukset koneiden yhteydessä sekä veistosalilla em. ohjauskeskus. Erillistä hälytyskeskusta rakennuksessa ei ole. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Varautuminen hälytysten keräämiseen uudelle asennettavalle automaatiokeskukselle, joka on kaukovalvottu. Kompensointi (H23) Ei ole. 4.4 Johtotiet (H3) Kaapelihyllyt ja valaisinripustuskiskot (H31) Kohteen kaapelihyllyt ovat polttomaalattuja teräslevyhyllyjä. Kaapelihyllyt ovat melko hyväkuntoisia ja niillä on tilaa lisäkaapeloinneille. Kohteessa on pari lyhyttä osuutta valaisinripustuskiskoja, jotka on asennettu vuoden 2010 muutosten yhteydessä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Johtokanavat (H32) Vuoden 2010 muutosten yhteydessä tiloihin on asennettu johtokanavia, joihin on sijoitettu uudet yleiskaapeloinnin pistorasiat ja uudet sähköpistorasiat. Johtokanavat ovat hyväkuntoisia ja niissä on tilaa lisäkaapeloinneille. Uusiminen ei tule ajankohtaiseksi tarkastelujakson aikana. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Kaapeliläpiviennit (H33) Rakennuksessa on palo-osastot ylittäviä kaapeliläpivientejä vain ullakon ja 1. kerroksen välillä. Kartoituksen yhteydessä ei havaittu merkittäviä puutteita läpivientien palokatkoissa. Ramboll Finland Oy 28 / 34
Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. 4.5 Johdot ja niiden varusteet (H4) Liittymisjohdot (H41) Rakennuksen ryhmäkeskus saa syöttönsä viereisen ruokalarakennuksen pääkeskukselta, joka on liitetty Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n pienjänniteverkkoon. Rakennuksen päävarokkeet ovat nimellisvirraltaan 3x25 A. Liittymän kuormitettavuus on nykyisellä käytöllä riittävä. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Maadoitukset (H42) Rakennukseen uusilla asennuksilla on TN-S järjestelmän mukainen maadoitus, mutta vanhojen asennusten maadoitus voi olla edelleen TN-C -järjestelmän mukainen. Ryhmäkeskuksesta ei ollut käytettävissä pääkaaviota eikä keskuksen vierestä löydetty maadoituskiskoa. Keskusten yhteyteen tulee sijoittaa ajantasaiset pääkaaviot ja maadoitusten oikeellisuus tulee varmistaa mittauksin. Samoin vesikaton antennin ja viereisen ilmajohdon ukkossuojaus tulee tarkistaa. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot (H43) Ei ole. Voimaryhmäjohdot (H44) LVI-laitteiden ryhmäjohdot ovat MMJ-kaapeleita, jotka ovat asennettu vuoden 2006 muutosten yhteydessä. Huippuimurien turvakytkimet ja liitäntäkaapelit ovat tyydyttävässä kunnossa, mutta vesikatolla turvakytkimiltä puuttuu sääsuojat. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä sääsuojien asennus. Valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot (H45) Uudet vuonna 2010 asennetut pistorasiaryhmäjohdot ovat MMJkaapelia asennettuna TN-S järjestelmän mukaisesti. Vanhat valaistus- ja pistorasiaryhmäjohdot ovat voivat olla asennettuna TN- C -järjestelmän mukaisesti, sillä kohdekäynnillä niiden asennustavasta ei saatu varmuutta. Osa vanhoista asennuksista on putkitettuja ja osa pinta-asennuksia. Uusien johtojen asennukset ovat hyväkuntoisia ja vanhojen asennukset tyydyttävänkuntoisia. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Ramboll Finland Oy 29 / 34
4.6 Valaisimet (H5) Valaisimet (H51) Sisällä valaisimet ovat pääosin alkuperäisiä hehkulamppu- ja loisteputkivalaisimia. Vain yksittäisistä huoneista on uusittu valaisimia. Iäkkäämmät loisteputkivalaisimet ovat varustettu vanhalla T8-loisteputkella. Valaisimien iän ja kunnon lisäksi niiden vaihtoa puoltaa uudempien valaisimien parempi valotehokkuus. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Tulee varautua merkittävän osan valaisinten uusintaan tarkastelujakson aikana. Jäljelle jätettäville uudemmille valaisimille tulee suorittamaan tarvittaessa korjauksia ja puhdistusta. 4.7 Laitteet (H6) Lämmittimet (H61) Vesikatolla tai syöksyputkissa ei ole sulanapitolämmityksiä. Alapohjan tuuletuksenohjausta varten asennettu termostaatti estää ryömintätilan liian voimakasta jäähtymistä. Alapohjan tuuletuksesta vastaa vesikaton radonpoistopuhallin. Keittiölaitteet (H62) Ei ole. Muut laitteet (H62) Kohteessa ei ole. 4.8 Erityisjärjestelmät (H7) Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä (H74) Rakennuksessa ei ole poistumistiemerkkivalojärjestelmää, vaan poistumisreitit ovat merkitty jälkiheijastavin kilvin. Rakennuksen tilat tulisi varautua varustamaan keskusakustollisella poistumistiemerkkivalojärjestelmällä tai erillisakullisilla poistumistiemerkkivalaisimilla. Varavoimajärjestelmä (H74) Kohteessa ei ole. UPS-laitteet (H73) Kohteessa ei ole. 4.9 Tietojärjestelmät (J) Puhelinjärjestelmät (J1) Rakennus on liitetty LPOnet Oy Ab:n puhelin- ja tietoliikenneverkkoon viereisen ruokalarakennuksen liittymän kautta. Aiemmin asennettu puhelinsisäjohtoverkko on korvattu vuonna 2010 yleiskaapelointijärjestelmällä. Rakennukseen tulee valokuitukaapelin ohella edelleen puhelinkaapelirunko (VMOHBU 10x2x0,5) Isnäs skola -rakennukselta. Runkokaapelit ovat maakaapeleita. Ramboll Finland Oy 30 / 34
Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Pohjoispäädyssä seinustasta huolimattomasti riippuva, ilmeisesti tietoliikennekaapeli, tulee poistaa tai kiinnittää asiallisesti ulkoseinään. Antennijärjestelmä (J2) Rakennus on varustettu vesikatolle asennetulla antenneilla ja antenniverkon pistorasioinnilla. Järjestelmä mahdollistaa myös digitaalisten televisio- ja radiolähetysten vastaanottamisen. Normaalit säännölliset tarkastus- ja huoltotoimenpiteet sekä huolimattomasti seinään kannakoidun antennijohdon kiinnityksen korjaaminen. Äänentoistojärjestelmä (J3) Ei ole. ATK-järjestelmät (J4) Rakennukseen on 2006 asennettu yleiskaapelointijärjestelmä omalla datajakokaapilla ja valokuituun perustuvalla tietoliikenneyhteydellä. Tietoliikenneliittymä sijaitsee viereisen Isnäs skolan rakennuksessa. Järjestelmän kunto on hyvä. Normaalit tarkastus- ja huoltotoimenpiteet. Valvonta- ja turvajärjestelmät (J5) Rakennus on varustettu yksittäisin aikakelloilla, jotka ohjaavat ulkovalaistusta hämäräkytkimen ohella. Rakennuksessa ei ole kattavaa keskitettyä palovaroitin- tai paloilmoitinjärjestelmää. Automaatiojärjestelmän asennus korvaamaan nykyisiä erillisiä ohjauskelloja ja muiden valvonta- ja ohjausjärjestelmien liittäminen uuteen automaatiojärjestelmään. Keskitetyn palovaroitin- tai paloilmoitinjärjestelmän asentaminen turvaamaan tiloja ja sen käyttäjiä. 4.10 Siirtolaitteet (F8) Hissit (F81) Ei ole. Liukuportaat (F82) Ei ole. Muut nostinlaitteet (F83) Ei ole. Risto Purtilo Ramboll Finland Oy 31 / 34
4.11 Sähkötekniset valokuvat Kuva 4.11.1. Rakennukseen ulkovalaistuksessa on käytetty rakenteisiin kiinnitettyjä valaisimia. Kuva 4.11.2. Vanhaa sähkökeskusta on täydennetty veistosalin ohjauskeskuksella. Kuva 4.11.3. Sisävalaisimista jotkut ovat alkuperäisiä hehkulamppuja. Kuva 4.11.4. Poistumistiet ovat merkitty vain jälkiheijastavin merkkikilvin. Kuva 4.11.5. Rakennukseen on asennettu vuonna 2010 yleiskaapelointijärjestelmä ja samalla uusia maadoitettuja sähköpistorasioita. Kuva 4.11.6. Rakennuksessa on myös lämminvesivaraaja. Ramboll Finland Oy 32 / 34
5. ASB KARTOITUS Ramboll Finland Oy 33 / 34
5. ASBESTIKARTOITUS 5.1 Yleistä Asbestikartoitus sovittiin tehtäväksi pintamateriaaleista ja näytemääräksi määriteltiin n. 5 näytettä/kohde. Nyt tehty asbestikartoitus ei ole kattava, koko rakennusta ja kaikkia rakenteita koskeva kartoitus, vaan korjaus- ja muutostöiden yhteydessä tulee varmistua lisätutkimuksin materiaalien asbestipitoisuudesta ennen töiden aloittamista. 5.2 Näytteenotto, analyysit ja tulokset 5.3 Johtopäätökset Näytteitä otettiin yhteensä neljä kappaletta: sähkökaapin taustalevystä, IV-konehuoneen putkeneristeestä, eteishallin muovimatosta ja ulkopuolelta levystä ikkunoiden välissä. Taustalevystä ja muovimatosta löytyi asbestia nimeltä krysotiili, ja putkeneristeessä on antofyllittia. Ulkoseinän levystä ei löytynyt asbestia. Näytteenottopisteet sekä asbestia sisältävät materiaalit on merkitty pohjakuvaan. Kartoituksessa on tutkittu sellaiset materiaalit, joiden tutkiminen on mahdollista ilman laajempia purkutöitä. Jos purkutyön aikana puretaan materiaaleja, joita ei ole kartoituksessa tutkittu ja niiden oletetaan sisältävän asbestia, pitää ne tutkia ennen työn aloittamista. Jos materiaaleja ei ole tutkittu, tulisi purkutyöt tehdä olettaen materiaalin sisältävän mahdollisesti asbestia. Kartoituksessa havaitut asbestia sisältävät materiaalit tulee purkaa asbestipurkuna asbestipurkutöistä annettujen lakien ja asetuksien sekä ohjeiden mukaisesti. Asbestipurku-urakoisijalla täytyy olla työsuojelupiirin valtuutus asbestipurkutöiden suorittamiselle. Ennen purkutyön aloittamista asbestipurku-urakoitsijan tulee tehdä asbestipurkutyön työsuunnitelma, jonka hän toimittaa työsuojeluviranomaisille vähintään seitsemän päivää ennen työn aloittamista. Rakenteiden purkutyöt tehdään ympäristöviranomaisten ja työsuojelumääräysten mukaisesti. Ramboll Finland Oy 34 / 34
Välittömästi 2016-2019 2020-2024 Edöntie 27, 07750 Isnäs Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla 2015-2024 Isnäsin suomalainen koulu Korjauskustannukset x 1000 Rakennus Kohde Toimenpiteen kuvaus Summa Aluerakenteet (D) Kasvillisuuden poisto sokkelin vierestä, 0,5m leveän sepelikaistan rakentaminen 5 5 Pihantasaussuunnitelma ja pihantasaustyöt 1 8 9 Jätekatoksen rakentaminen 1 1 Sadevesijärjestelmän kunnostus ja huolto (varaus rännikaivojen uusimiseen) 2 3 5 Ulkoportaiden ja huoltotikkaiden kunnostus/uusiminen 1 3 4 Pohjarakenteet (E) Salaojajärjestelmän uusiminen 2 20 22 Perustukset (F1) (kustannukset tarkentuu lisätutkimusten jälkeen) 0 Rakennusrunko (F2) (kustannukset tarkentuu lisätutkimusten jälkeen) 0 Julkisivu (F3) Ulkoseinän kuntotutkimus 10 10 Ikkunoiden uusiminen 25 25 Ulko-ovien uusiminen 2 2 Yläpohjarakenteet (F4) 0 Täydentävät sisäosat (F5) Varaus sisäovien osittaiseen uusimiseen 4 4 Sisäpinnat (F6) Märkätilojen pintojen uusiminen vesieristeineen 4 5 9 Lattiapinnoitteiden uusiminen 6 6 12 Katon koteusvaurioiden korjaus 3 3 Yhteensä 15 78 18 111 LVIA-järjestelmät LVI-järjestelmät (G) Lämmitysjärjestelmät (G1) Teknisen dokumentaation tarkastus, tarvittaessa täydentäminen ja korjaaminen 1 1 Lämmityskattilan, polttimen ja toimialaitteiden korjaukset ja uusinnat, lämminvesivaraajan korjaukset ja uusinta (1/3- osuus) 2 8 10
Edöntie 27, 07750 Isnäs Liite 1 Arvioidut korjauskustannukset vuosilla 2015-2024 Lämmitysjärjestelmät (G1) Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Patteriverkoston lämmityspatterit, termostaatit, patteri-, sulku- ja linjasäätöventtiilit, korjaukset ja uusinnat 5 5 10 Käyttövesijärjestelmän putkiston kuntotukimus, korjaukset ja uusinnat, myös sulku- ja linjasäätöventtien uusinnat. 5 4 9 Viemärijärjestelmän kuntotukimus, putkiston korjaukset ja uusinnat, tuuletusviemäröinnin eristyskorjaukset 1 3 5 9 Vesi- ja viemärijärjestelmät (G2) Vesi- ja viemärikalusteiden korjaukset ja uusinnat 4 2 6 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Päätelaitteiden, kanavien ja iv-koneiden tarkastus, puhdistus sekä ilmamäärien säätö sekä korjaukset 1 4 5 Ilmanvaihtojärjestelmät (G3) Nykyisen ilmanvaihtokoneiden ja huippuimureiden korjaukset ja uusinnat 25 25 Automaatio (J6) Automaatiojärjestelmän asennus ja liittäminen keskitetyn nettivalvomon alle sekä kenttälaitteiden lisäys 8 8 Yhteensä 3 56 24 83 Sähköjärjestelmät Sähköjärjestelmät (H) Sähköjärjestelmät (H2) Sähköjärjestelmien dokumentaation täydennykset ja mahdollinen määräaikaistarkastus 2 3 5 Ryhmäkeskuksen ja sen vanhojen kaapelointien korjaukset ja uusinnat, mahdolliset vikavirtasuojauslisäykset 20 20 Valaistusjärjestelmät (H5) Valaisinten tarkastuksia, puhdistuksia, korjauksia ja uusintoja 20 4 24 Turvavalaistusjärjestelmän asennus käsittäen Valaistusjärjestelmät (H5) poistumistiemerkkivalot 5 5 Tietojärjestelmät (J) Ulkoseinille asennettujen kaapeleiden kiinnitysten korjaus 1 1 Turvallisuusjärjestelmät (J5) Palovaroitin- tai paloilmoitinjärjestelmän asentaminen 10 10 Yhteensä 3 58 4 65 YHTEENSÄ ALV 0% YHTEENSÄ ALV 24 % 21 192 46 259 321