Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä 1.11.2016 PELTOLAN VAK-ARVIO
Päivämäärä 1.11.2016 Laatija Tarkastaja Kuvaus Emma-Liisa Tanska, Minna Lehtonen Antti Lepola Muistio Ramboll Niemenkatu 73 15140 LAHTI P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi
SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 1.1 Selvityksen tarkoitus ja tavoitteet 1 1.2 Lähtötiedot ja menetelmät 1 2. SÄÄDÖKSET JA OHJEET 1 3. LÄHIALUEEN NYKYINEN JA TULEVA MAANKÄYTTÖ 3 4. PELTOLAN RATAPIHA JOENSUUN RAUTATIELIIKENNEPAIKALLA 4 4.1 Nykytila 5 4.2 Joensuun ratapihan yleissuunnitelman (2013) jälkeinen tilanne 6 5. VAK-RISKIEN ARVIOINTI JA HALLINTATOIMENPITEET 8 5.1 VAK-rautatiekuljetukset 8 5.2 VAK-riskit ja onnettomuusskenaariot 9 5.3 Riskienhallintakeinot 11 6. SUUNNITTELUALUEEN JA LÄHIYMPÄRISTÖN MAANKÄYTÖN TARKASTELU 12 6.1 Maankäytön nykytila ja suunnitelmat 12 6.2 Väistyvän tavararatapihan tulevaisuuden maankäyttömuotojen tarkastelu 12 7. TARKASTELU JA JATKOTOIMENPITEET 13 8. LÄHTEITÄ 14
1 1. JOHDANTO 1.1 Selvityksen tarkoitus ja tavoitteet Joensuun ratapihasta laaditun yleissuunnitelman (2013) mukaan Peltolan ratapihan puutavaran lastausalue on suunniteltu purettavaksi, jolloin alue vapautuu muuhun mahdolliseen käyttöön. Tässä muistiossa tarkastellaan Joensuussa rautateitse tapahtuvien vaarallisten aineiden kuljetusten (VAK-kuljetukset) aiheuttamia riskejä vapautuvalle alueelle suunnitellulle maankäytölle. Tarkastelunäkökulma on ympäristöön kohdistuvan suuronnettomuusriskin mahdollisuuden huomiointi. Muistio on asiantuntija-arvio ja se pyrkii hahmottamaan riskin luonnetta ja vaikutusten ulottuvuutta. Samalla arvioidaan Peltolan alueelle soveltuvien toimintojen haavoittuvuutta sekä pohditaan mahdollisesti tarvittavia suosituksia kaavoitukseen. Lähtökohtana on olemassa olevien ja tulevien toimintojen yhteensovittaminen. 1.2 Lähtötiedot ja menetelmät Muistion laadinnassa oli käytettävissä Liikenneviraston aineistoa Joensuun ratapihasta kuten: Joensuun VAK-ratapihan riskinarviointi (2014) Joensuun ratapihan turvallisuusselvitys (2013) ja sen liitteenä oleva sisäinen pelastussuunnitelma Joensuun ratapihan yleissuunnitelma (2013) Lisäksi hyödynnettiin muuta aineistoa kuten: VAK-ratapihat ja kaavoitus Vaarallisten aineiden kuljetus ja suuronnettomuuden mahdollisuuden huomiointi. Ympäristöministeriö (2012) VAK-kuljetuskeskittymät osana turvallista yhteiskuntaa maankäytön suunnittelu ja yhteinen riskienhallinta, KERTTU-hankkeen loppuraportti, Liikenne- ja viestintäministeriö (2009) Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos, Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma vuosille 2015 2019 Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet turvallisuusohjeet (OVA-ohjeet), Työterveyslaitos, päivitetty 2016 Palomestari Janne Halosen sähköpostihaastattelu (6.10.2016) Ohje kemikaaliratapihan turvallisuusselvityksen ja pelastussuunnitelman laatimiseksi, Liikennevirasto (2010) Saatavilla olevat arviot muista kohteista Menetelmällisesti edettiin seuraavasti: Selvitettiin mitä vaarallisia kemikaaleja ja kuinka paljon Joensuun kautta kuljetetaan, ja mitä arvioita on liikenteen tulevaisuuden kehityksestä Käytiin läpi laaditut turvallisuusselvitykset ja riskianalyysit suuronnettomuusriskit ja riskienhallintakeinot Arvioitiin Peltolan alueelle mahdollisesti kohdistuvan ja soveltuvan uuden maankäytön haavoittuvuutta Pohdittiin mahdollisesti tarvittavia kaavoituksen keinoja ja suosituksia riskien hallitsemiseksi tavoitteena kaava, joka turvallisesti sovittaa yhteen eri toimintoja. 2. SÄÄDÖKSET JA OHJEET Seuraavassa on lyhyesti esitetty keskeisiä maankäytön suunnitteluun ja vaarallisten kemikaalien rautatiekuljetukseen liittyviä säädöksiä ja ohjeita. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat kaavoitusta (MRL 24 ). Tavoitteissa Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu on erityistavoitteet: Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen.
2 Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset sekä vaarallisten aineiden kuljetusreitit ja niitä palvelevat kemikaaliratapihat on sijoitettava riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista. Maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa mm. seuraavat suunnittelun tavoitteet ja asemakaavan sisältövaatimukset: Alueiden käytön suunnittelussa tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista. (MRL 5 ) Asemakaavan sisältövaatimusten mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. (MRL 54 ) Vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä, rautatiellä, ilma-aluksessa ja aluksessa vesialueilla säädetään ns. VAK-laissa (718/1994). Laissa säädetään mm. viranomaisista ja niiden tehtävistä, yleisistä velvollisuuksista ja vaatimuksista, kuljetuksen suorittajan velvollisuuksista, henkilöstön pätevyydestä, asiakirjoista, selvityksistä ja ilmoituksista, turvatoimista ja -velvoitteista, pakkausten ja säiliöiden turvallisuudesta, tarkastuslaitoksista sekä valvonnasta. VAK-lain 12 käsittelee VAK-kuljetuksia ja tilapäistä säilytystä mm. ratapihoilla: Ratapihan [ ] suunnittelussa ja toiminnassa tulee ottaa huomioon vaarallisten aineiden kuljetuksen ja tilapäisen säilytyksen aiheuttamat vaarat ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle. Rautatieyrityksellä on oltava ajan tasalla oleva turvallisuusselvitys Liikenteen turvallisuusviraston nimeämälle ratapihalle, jonka kautta kuljetetaan merkittäviä määriä vaarallisia aineita. Turvallisuusselvityksessä on selostettava toteutettavat toimenpiteet ja menettelyt, joiden avulla varmistetaan vaarallisten aineiden turvallinen kuljetus ja tilapäinen säilytys, sekä sisäinen pelastussuunnitelma. Sisäisen pelastussuunnitelman tulee sisältää suunnitelma onnettomuuksissa toteutettavista toimenpiteistä. VAK-lainsäädännön kokonaisuudistus on käynnissä, uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 2017.
3 3. LÄHIALUEEN NYKYINEN JA TULEVA MAANKÄYTTÖ Purettavaksi suunniteltu Peltolan ratapihan puutavaran lastausalue sijaitsee vajaan kilometrin etäisyydellä Joensuun rautatieasemasta lounaaseen. Rataa ja lastausaluetta ympäröivä kaupunkirakenne on melko tiivistä ja toiminnoiltaan monipuolista (Kuva 1). Kuva 1. Peltolan ratapihan puutavaran lastausalueen läheisyyteen sijoittuva kaupunkirakenne noin 500 metrin etäisyydellä ratapihan keskialueesta. Välittömästi rata-alueen länsipuolella sijaitsevassa korttelissa toimii Pohjois-Karjalan ammattiopisto (1). Koulukeskittymän länsipuolella sijaitsee kerrostalojen korttelialue Peltolankadun ja Mäntyläntien välisellä alueella. Alueella toimii myös Penttilän päiväkoti (2). Ratapihan lastausalueen luoteispuolelle Pielisjoen rantaan on viime vuosina rakentunut uusi Aittarannan asuntoalue (3). Alueella on asumisen lisäksi myös liike- ja toimistotiloja sekä palveluyrityksiä. Aittarannan rakentuminen on laajentanut Joensuun kaupunkikeskustaa myös Pielisjoen etelärannan puolelle. Itäpuolelta rata-alue rajautuu vanhaan Tiaisenkadun varrella sijaitsevaan pientaloalueeseen (4). Pientaloasutusta on myös molemmin puolin radan vartta Peltolan alueesta etelään (5). Pohjois-Karjalan keskussairaala sijaitsee Peltolan ratapiha-alueesta itään Tikkamäellä (6). Ilosaaren eteläkärki sijoittuu suunnilleen 500 metrin päähän ratapiha-alueesta pohjoiseen (7). Radan ja ratapiha-alueiden tuntumaan Joensuussa sijoittuu merkittävä määrä asuinalueita ja myös uutta asutusta on suunnitteilla asemanseudulle. Radan varrella on myös kouluja sekä työpaikkoja. Tämä tarkoittaa, että alueella on ihmisiä kaikkina vuorokaudenaikoina kohtuullisen lähellä VAK-raidetta.
4 Kuva 2. Ote Joensuun kaupungin ajantasa-asemakaavasta Peltolan ratapihan puutavaran lastausalueen lähiympäristöstä. Ratapiha-aluetta ympäröivät korttelialueet ovat toteutuneet pitkälti asemakaavojen mukaisesti (Kuva 2). Itäpuolisella alueella sijaitsee erillispientalojen korttelialueita (AO) ja länsipuolella opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO) ja asuinkerrostalojen korttelialue (AK). Pohjoispuolelle Aittarantaan on asemakaavoituksen mukaisesti rakennettu korttelialueita, joissa on asuin-, liike- ja toimistorakennuksia (AK, AL,K). Alueelle on osoitettu myös korttelialueita pysäköintiä (LPA) ja lähivirkistysalueita (VL) varten. Joensuun kaupunki on käynnistänyt helmikuussa 2016 asemakaavan muutoksen laajalla alueella Joensuun ratapiha-aluetta. Kaavamuutosalueisiin kuuluu myös Peltolan ratapihan puunkuormausalue. 4. PELTOLAN RATAPIHA JOENSUUN RAUTATIELIIKENNE- PAIKALLA Joensuun ratapihan uudistamisesta on valmistunut yleissuunnitelma vuonna 2013. Liikennevirasto teki Joensuun ratapihan suunnittelun (ratasuunnitelmavaihe) jatkamisesta suunnittelupäätöksen vuoden 2015 lopussa ja suunnittelua on jatkettu vuonna 2016. Lähtökohtana suunnittelussa on Joensuun ratapihan yleissuunnitelma. Ratasuunnitelmavaiheessa tarkastellaan kuitenkin vielä mm. tarve varautua liikenteen kasvuun henkilöliikenteen kilpailun vapautumisen ja uuden Suomen ja Venäjän välisen yhdysliikennesopimuksen myötä. Ratasuunnitelman on tarkoitus valmistua vuoden 2017 tammikuussa. Joensuun ratapihan kehittämisen ensisijaiset tavoitteet ovat turvalaitteiden uusiminen, raiteistomallin kehittäminen sekä liikenteen palvelutason parantaminen. Yleissuunnittelun yhtenä lähtökohtana on ollut raakapuun kuormauspaikan poistaminen keskusta-alueelta. Jatkossa lähin kuormauspaikka sijaitsee Hammaslahdessa.
5 4.1 Nykytila Joensuun rautatieliikennepaikka jakautuu kolmeen osaan: Joensuu Sulkulahti (622+650, tavaraliikenne) Joensuu Peltola (623+540, tavaraliikenne) Joensuu asema (624+313, henkilöliikenne) Kuva 2. Joensuun rataympäristö (lähde: Joensuun ratapihan yleissuunnitelma 2013). Joensuu on valtakunnallisesti merkittävä järjestelyratapiha ja risteysasema. Joensuussa lajitellaan ja kootaan kuljetuksia lähialueen liikennepaikkojen lisäksi esimerkiksi Oulusta, Niiralasta, Kouvolasta ja Pankakoskelta. Joensuu on sähköistämättömien ja sähköistetyn rataosien risteyskohta. Joensuusta etelään johtaa sähköistetty päärata Karjalan rata, josta Sulkuniemessä erkanee Ilomantsiin johtava rata. Nykytilanteessa Joensuun liikennepaikka muodostaa noin 4 km pitkän kapean alueen, joka on voimakkaasti maankäytön rajaama. Koko ratapihan alueella on asemakaava, ja kaikki raidejärjestelyt ovat LR-aluetta. Kuva 3. Muokattu raiteistokaavio-ote Joensuun liikennepaikan Peltolan osan raiteistokaaviosta.
6 Tavararatapiha on jaettu kahteen osaan: Peltola ja Sulkulahti. Sulkulahdessa on pääraiteen (004) lisäksi 6 sivuraidetta, Peltolassa 8 sivuraidetta (raiteita yhteensä 14 kappaletta). Sulkulahdessa ja Peltolassa suurin nopeus on 35 km/h. Tavarapihan ohittavalla pääraiteella nopeus on Peltolaan asti 90 km/h (km 623+580). Joensuusta on henkilöliikennettä Helsingin, Pieksämäen ja Nurmen suuntaan (Helsinki Joensuu 13 junaa/vrk, Nurmes Joensuu 4 junaa/vrk, Pieksämäki Joensuu 8 junaa/vrk). Tulevaisuuden henkilöliikenneselvityksessä (1/2009) Helsinki Joensuu -välin tavoitejunatarjonta on 16 18 junaa/vrk. Tavaraliikennettä Karjalan radalla ja Ilomantsin suunnalla on yhteensä noin 30 tavarajunaa/vrk. Järjestelyratapiha on Joensuuhun neljältä suunnalta tulevien ratojen vuoksi vilkkaassa käytössä oleva tavaraliikenteen järjestelyratapiha. Tavararatapihan liikenne on liittynyt raakapuukuljetuksiin, Venäjältä tulevaan liikenteeseen, lähtevään sahatavaraan sekä Uimaharjun ja Vuonoksen tehtaiden raaka-aine- ja tuotekuljetuksiin. Rataverkon tavaraliikenteen ennuste 2030- selvityksessä on ennustettu, että Ilomantsin radan kuljetettavat massamäärät melkein nelinkertaistuvat vuoteen 2030 mennessä. Joensuussa tehdään paljon junien järjestelyä (läpiajavia junia vain 1 kpl/vrk, ilman kokoonpanomuutoksia jatkavia 4 kpl/vrk). Tulevaisuudessa on tavoitteena suorien kokojunien ajaminen, mutta Joensuun seudun teollisuuden ja kuljetusten rakenteen vuoksi Joensuussa tulee edelleen olemaan valtakunnallisesti tärkeää järjestely- ja junanmuodostustoimintaa. Nykytilanteessa ongelmia ovat aiheuttaneet vanhentuneet ja sekalaiset turvalaitteet, pitkien raiteiden puuttuminen, käytöltään hankalien lyhyiden raiteiden suuri määrä, keskittämättömät vaihteet sekä ajoittain täysi raidekapasiteetti. Ratapihalla on tällä hetkellä kuusi kriittistä vaihdetta. Kaikki eteläsuunnan liikenne kulkee yhden vaihteen (V040) kautta ja kaikki tavaraliikenteen (myös VAK-liikenne) vaihtotyöt tehdään Sulkulahden ja Peltolan rajalla olevien vaihteiden kautta. Käsikäyttöisten vaihteiden vuoksi ratapihalle ei voi saapua yöaikaan. Raide 066 on varustettu VAK-raiteeksi, mutta VAK-kuljetuksia kulkee muitakin raiteita pitkin. Vaunuja seisotetaan Sulkulahden ja Peltolan sekä raakapuukuormauksen raiteilla. Raiteella 005 seisotetaan läpiajavia tavarajunia lyhytaikaisesti. Turvallisuusselvitys (2013) Liikenteen turvallisuusviraston nimeämillä ratapihoilla tulee olla laadittuna ja ajan tasalla turvallisuusselvitys. Liikennevirasto kokoaa ja täydentää turvallisuusselvityksen ratapihalle ja huolehtii siitä, että turvallisuusselvityksessä kuvatut toiminnot muodostavat turvallisuuden kannalta toimivan kokonaisuuden. Ratapihan turvallisuusselvityksen hyväksyy Liikenteen turvallisuusvirasto. Turvallisuusselvitys perustuu riskien tarkasteluun oman toiminnan näkökulmasta. Siltä ei edellytetä paikkakohtaista skenaariopohdintaa, vaan etäisyyksien arviointi perustuu Tokeva/OVAohjeeseen. Selvitys osoittaa millä tavoin vaarat ratapihalla on tunnistettu ja mihin riskienhallintatoimenpiteisiin on ryhdytty. Liikennevirastolta saadun tiedon mukaan Joensuun ratapihan turvallisuusselvitys tullaan päivittämään vuoden 2017 alussa. Tässä muistiossa on hyödynnetty vuonna 2013 laadittua turvallisuusselvitystä. 4.2 Joensuun ratapihan yleissuunnitelman (2013) jälkeinen tilanne Yleissuunnitelmassa henkilöratapihan osalta tavoitteena on palvelutason parantaminen sekä laiturien ja kulkuyhteyksien saattaminen turvalliseksi ja nykymääräysten mukaisiksi. Tavararatapihan osalta tavoitteena on joustavampi ja tehokkaampi liikennöinti sekä kustannussäästöt yksinkertaistamalla, tehostamalla ja automatisoimalla ratapihaa. Yleissuunnitelman mukaan pääraide siirretään tavararatapihan länsipuolelle (kuva 4), jolloin henkilöliikenteen lähdöt ja saapumiset eivät vaikuta tavaraliikenteen toimintoihin. Raiteita tulisi olemaan tavararatapihalla olemaan 16 kappaletta ja raiteistojen numerointi on suunnitelmassa muutettu. Raiteet 018 ja 019 (itäisin raide Peltolassa) on tarkoitettu VAK-kuljetuksille ja vaihtotyöveturin seisotukseen. Suunnittelualueen turvalaitteet on tarkoitus uusia kokonaan (uusi tieto-
7 koneasetinlaite). Koppolan, Sulkulahden ja Peltolan kaikki vaihteet ovat keskitettyjä ja varustettu sähkökäännöllä. Turvalaitteiden uusimisen ja keskitettyjen vaihteiden rakentamisen arvioidaan parantavan merkittävästi ratapihalla toimimisen turvallisuutta ja lisäävän vaihtotöiden sujuvuutta (yleissuunnitelma 2013). Kuva 4. Joensuun tavararatapihan käyttö yleissuunnitelman jälkeisessä tilanteessa (lähde: Joensuun ratapihan yleissuunnitelma 2013). Suurin sallittu nopeus tavararatapihoilla yleissuunnitelman mukaan tulisi olemaan 35 km/h, liikenteenohjausraiteella 50 km/h ja pääraiteella 90 km/h henkilöratapihan vaihteelle asti (siitä eteenpäin 50 km/h). VAK-raiteen viereen on järjestetty huolto- ja pelastustie. Raide sijaitsee valvonnan kannalta hyvällä paikalla henkilöstötilojen läheisyydessä. VAK-raiteella voidaan seisottaa vaunuja tarvittaessa. Tavararatapihan eri osilla pystytään tekemään yhtä aikaa vaihtotöitä sekä ottamaan vastaan ja lähettämään junia. Vaihdekuja ja pitkät raiteet edellyttävät vaihtotöiden tarkempaa suunnittelua vaihtotyömäärän ja -matkojen pituuksien kasvaessa (tietyiltä osin vaihtotyö vähenee). Muutoksen jälkeen Joensuun ja Onttolan välillä ei ole linjaosuutta (kaikki Onttolan kuljetukset ovat VAKliikennettä) vaan Onttolan linjavaihde lisätään Joensuun liikennepaikkaan, mikä helpottaa liikennöintiä. Joensuun ratapiha on parannusten jälkeenkin todennäköisesti ruuhkainen aamulla klo 5 8 ja illalla klo 19 21. Yleissuunnitelma: Joensuun ratapihan riskienarviointi Yleissuunnitelman yhteydessä on laadittu sekä riskienhallintasuunnitelma että muutoksen aiheuttamia rautatiejärjestelmään kohdistuvia riskejä sisältävä vaararekisteri, joita täydennetään seuraavissa suunnitteluvaiheissa ja hankkeen aikana. Riskienhallintasuunnitelmassa on tunnistettu merkityksettömäksi arvioitu riski liittyen Peltolan ratapihan maankäyttöön alueen purkamisen jälkeen. Mahdollisina vaaratilanteina on tunnistettu, että alueelle sijoitetaan sinne VAK-liikenteen vuoksi sopimattomia toimintoja, alueelta löytyy pilaantuneita maita tai kuntalaiset ottavat alueen omatoimisesti jonkinlaiseen vapaa-ajankäyttöön, jolloin luvaton liikkuminen rautatiealueella voi lisääntyä. Toimenpiteinä VAK-raide on suunniteltu kauemmas purettavasta alueesta ja pääraiteen ja kyseisen alueen väliin on suunniteltu suojaaita. Ratapihan vaikutukset on huomioitava maankäytön suunnittelussa. Pinta- ja pohjavesien näkökulmasta vähäiseksi riskiksi on tunnistettu se, ettei VAK-raiteelle suunnitella suojausta mahdollisten kemikaalivuotojen varalta, jolloin vaunusta voi poikkeustilanteessa valua kemikaalia maaperään. Varikkoalueella on vuotoallas, jonka päälle vuotavat vaunut on mahdollista siirtää.
8 Vaararekisterissä on puolestaan todettu, että VAK-raiteen siirto ei lisää riskejä ratapihalla. On kuitenkin varmistettava, että turvallisuusselvitys ja pelastussuunnitelma tulevat päivitetyiksi uutta tilannetta vastaaviksi. 5. VAK-RISKIEN ARVIOINTI JA HALLINTATOIMENPITEET VAK-suuronnettomuudella tarkoitetaan vaarallisen aineen kuljetuksen yhteydessä tapahtuvaa huomattavaa päästöä, tulipaloa, räjähdystä tai muuta ilmiötä, jonka osapuolena on VAKkuljetusväline sekä jokin vaarallinen aine ja joka aiheuttaa ihmisen terveyteen, ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuvaa vakavaa välitöntä tai myöhemmin ilmenevää vaaraa. VAKsuuronnettomuuden aiheuttaja liittyy useimmiten joko liikenteeseen, ulkoisiin tekijöihin tai sääntöjen noudattamatta jättämiseen. Suomessa sattuneista VAK-onnettomuuksista tai vaaratilanteista suurin osa on aiheutunut joko kalusto- ja laitevauriosta tai inhimillisestä virheestä. Suomessa ei ole erikseen määriteltyä virallista näkemystä siitä, mikä on hyväksyttävä turvallisuustaso VAK-onnettomuuksien kohdalla. Alueen riskitason kokonaiskuvan hahmottamiseksi valitaan tarkasteluun mahdolliset riskiskenaariot. Eri skenaariot johtavat tilanteisiin, joiden vaikutukset ympäröiville alueille on erilaisia. Skenaarioiden valinnassa on otettu huomioon tyypilliset onnettomuudet sekä onnettomuudet, joiden vaikutukset edustavat pahinta realistista tapahtumaa. 5.1 VAK-rautatiekuljetukset 5.1.1 Suomessa Suomessa rautateillä liikkuu VAK-kuljetuksia yhteensä runsaat 5 miljoonaa tonnia vuodessa (noin 100 000 säiliövaunua vuodessa). Määrästä noin puolet on palavia nesteitä, kuten polttoaineita ja alkoholia. Seuraavaksi suurimmat kemikaaliluokat ovat kaasut (<20 %), syövyttävät aineet (<20 %) ja luokkaan muut vaaralliset aineet ja esineet kuuluvat aineet (13 %). VAK-kuljetusten kehittymisestä tulevaisuudessa ei Liikennevirastossa ole erikseen laadittu ennustetta. VAK-kuljetusten määrissä liikenneverkolla ei ole ollut suuria vuosittaisia vaihteluja. Tyypillistä rautateiden VAK-kuljetuksille on toimituskohtaisuus: kuljetettavien kemikaalien laadut ja määrät vaihtelevat, samoin kuljetusten päämäärä ja se mistä kuljetukset tulevat. VAK-rautatiekuljetusten riskit voidaan jakaa radan pitäjän kannettavaksi kuuluviin, rataan ja sen laitteisiin liittyviin riskeihin, operatiiviseen toimintaan liittyviin riskeihin ja inhimillisiin virheisiin sekä yllättäviin riskeihin. VAK-rautatiekuljetuksissa tapahtuu onnettomuuksia harvoin; riskitaso on selvästi maantiellä tapahtuvia VAK-kuljetuksia pienempi, mutta vastaavasti yksittäisen onnettomuuden vahingot voivat olla huomattavasti maantiellä tapahtunutta onnettomuutta suuremmat. Trafin julkaisussa Onnettomuudet ja vaaratilanteet vaarallisten aineiden kuljetuksissa rautateillä (2/2014) tarkasteltiin 22 VAK-onnettomuutta, joista on tehty tutkinta vuosina 1996 2013. Julkaisussa todettiin, että yleisin välitön syy onnettomuuteen oli suistuminen. Suistumisen yleisin aiheuttaja oli radan huono kunto. Julkaisussa todettiin lisäksi, että VR:n tilastojen perusteella suurin osa VAK-onnettomuuksista tapahtuu vaihtotyössä. 5.1.2 Pohjois-Karjalassa ja Joensuussa Pohjois-Karjalassa rautateitse vaarallisia aineita kuljetetaan erityisesti välillä Joensuu Outokumpu sekä Joensuu Värtsilä. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) valvomaa laajamittaista kemikaalien teollista käsittelyä tehdään Joensuussa (Enocell, Teboil varikko, Joensuun ratapiha), Ilomantsissa (Hiienvaaran räjähdevarasto), Nurmeksessa (Höljäkkä Oy, Sotinpuron räjähdevarasto), Kiteellä (Momentive) ja Tohmajärvellä (Niiralan ratapiha). Merkittävimmät määrät palavia nesteitä kuljetetaan rautateitse Niiralan raja-aseman kautta Joensuuhun. Kuljetustilastojen perusteella Joensuu ei ole VAK-kuljetusten lähtö- tai määräpaikka, mutta sen kautta kulkee yli 500 000 tonnia VAK-kuljetuksia. Ratapihalle saapuvia vaarallisia aineita on tällä hetkellä vain dieselpolttoneste (noin 3 400 tonnia vuodessa 2011) veturivarikolle. Joensuun ratapihoilla käsiteltävistä vaarallisista aineista suurin osa, 99 %, on siten läpikulkevaa liikennettä. Ju-
9 navaunuina Joensuun läpikulkeva VAK-liikenne on n. 13 900 vaunua vuodessa ja saapuva (polttoöljy) n. 70 junavaunua vuodessa. Niiralan kuljetuksista osa jatkaa Siilinjärven suuntaan (VAK2 kaasut; ammoniakki ja propaani, sekä VAK4.1 kuten rikki), lisäksi Niiralan etelään suuntautuvat kuljetukset kulkevat Joensuun kautta (VAK3 kuten dieselöljy, bensiini ja metanoli). Lisäksi Uimaharjun kuljetukset (noin 10 000 tonnia VAK5.1 kuten natriumkloraatti ja vetyperoksidin vesiliuos) kulkevat Joensuun kautta, samoin Onttolaan suuntautuvat kuljetukset (vajaat 100 000 tonnia VAK2 kaasut ja VAK3 palavat nesteet). (tiedot vuoden 2015 kuljetustilastoista) Joensuun ratapihan kautta kulkee keskimäärin 26 tavarajunaa vuorokaudessa, näistä junista noin 8:ssa kuljetetaan vaarallisia kemikaaleja (Turvallisuusselvitys, 2014). Kemikaaleista runsas puolet on kaasumaisia ja noin kolmannes palavia nesteitä. Lukumääräisesti tavarajunia kulkee Joensuussa vuorokaudessa siis saman verran kuin henkilöjunia. Kaikki VAK-kaluston vaihtotyöt tehdään Peltolassa VAK-ratapihalla, tasamaalla. Vaihtotyöt tehdään saattamalla ja ilmajarruilla. Keskimääräinen seisonta-aika VAK-vaunuille on alle 6 tuntia. Kemikaalit ja niiden ominaisuudet Merkittävimmät Joensuun ratapihan kautta kulkevat vaaralliset aineet ovat ammoniakki, propaani, palavat nesteet (dieselöljy, kaasuöljy tai kevyt polttoöljy, bensiini) sekä natriumkloraatti. Ihmisille aiheutuu yleensä eniten äkillistä vaaraa nesteytettyjen kaasujen päästöistä (ammoniakki ja propaani). Ammoniakki on nesteytetty kaasu, joka höyrystyy helposti. Se on pistävän hajuinen, voimakkaammat pitoisuudet aiheuttavat voimakasta yskänärsytystä ja kyynelvuotoa. Ammoniakin haju tuntuu jo hyvin pieninä pitoisuuksina, jotka eivät ole terveydelle vaarallisia. Eristysraja: 300 m kaikkiin ilmansuuntiin onnettomuuspaikalta. Vaara-alue: 1 000 m tuulen alapuolella. Ammoniakkikaasu voi aiheuttaa ärsytysoireita joka 2 km etäisyydellä tuulen alapuolella. Propaani on erittäin helposti syttyvä nestekaasu. Vuodossa muodostuva propaanin ja ilman seos on ilmaa raskaampi ja painuu siksi maanpinnan läheisyyteen. Kun aine vuotaa nestemäisenä, kaasupisarat ja ilman tiivistyvä vesihöyry tekevät kaasupilvestä osittain näkyvän. Propaanin haju on heikko ja siksi se hajustetaan vuodon havaitsemiseksi (turvatekniikan keskuksen luvalla saadaan käyttää tai kuljettaa hajustamatonta nestekaasua, jonka vuotoa on vaikea havaita). Humahtaen palava kaasupilvi aiheuttaa pilven sisään jääneille vaikeita palovammoja. Liekkien kuumentama propaanisäiliö voi revetä, jolloin sen sisältö palaa suurena tulipallona aiheuttaen voimakasta lämpösäteilyä jopa satojen metrien etäisyydellä. Eritysraja: 25 50 m, tuulen suuntaan 200 m. Palavien nesteiden vaarana on syttyminen. Terässäiliö voi myös repeytyä tulipalon kuumentamana. Sammutusveden mukana leviävä kemikaali voi aiheuttaa ympäristövahingon. Vaara-alue: 25 50 m. Natriumkloraatti on voimakas hapetin happamissa ja neutraaleissa olosuhteissa, joten se reagoi kiivaasti hapettuvien aineiden kanssa. Natriumkloraatti voi reagoida räjähdyksenomaisesti palavien aineiden ja ammoniumyhdisteiden kanssa. Aine ei ole syttyvä, mutta se voi ylläpitää palamista. Aineen sekoittuminen palavien aineiden kanssa aiheuttaa suuren palo- ja räjähdysvaaran. Tulipalon kuumentama säiliö voi repeytyä. Vaara-alue: 50 300 m. 5.2 VAK-riskit ja onnettomuusskenaariot Ratapihalla tapahtuvan vaarallisen aineen päästöön johtavan onnettomuuden syynä voi olla junien tai vaunujen törmäys tai suistuminen ja niissä syntyvät vauriot. Vaunu voi vuotaa myös ilman mekaanista ulkopuolista aiheuttajaa (pohjaventtiilivuodot, loiskahdukset avoimesta kansiluukusta vaihtotyön yhteydessä, lämpölaajenemisen aiheuttama säiliön ylivuoto) Onnettomuus voi johtua vaihtotöistä sekä saapuvasta tai lähtevästä matkustaja- tai tavaraliikenteestä. Kaasuvaunujen vuodot voivat johtua esim. säilön käyttölaitteiden (purkausventtiilit) vioista tai pettämisestä. Onnettomuustilanteen todennäköisyyttä lisäävät liikenteen sekä vaihtotyön määrä, vaunujen, vaihteiden ja raiteiden huono kunto sekä kaarteiden jyrkkyys.
10 Joensuun ratapihasta on tehty turvallisuusriskitarkastelu (turvallisuusselvityksen liite), jossa vaarat on tunnistettu ja niihin varautumisen taso on arvioitu. Onnettomuustilanteet ratapihoilla ovat tyypillisesti lieviä suistumisia tai törmäyksiä. Mahdolliset vuodot näissä tapauksissa jäävät yleensä pieniksi. Suurimmat riskit kohdistuvat kaasujen ja mm. ammoniakin kuljetukseen. Joensuun VAK-ratapihan riskienarvioinnissa (2014) on käyty systemaattisesti läpi toimintaan liittyvien onnettomuusmahdollisuuksien seurausten vakavuutta ja todennäköisyyttä. Tarkastellut vaarat, ongelmat tai häiriöt jakaantuivat arvioinnissa seuraavasti: riskin suuruus I merkityksetön (ei tarvita toimenpiteitä), 3 tilannetta riskin suuruus II vähäinen (seurataan), 6 tilannetta riskin suuruus III kohtalainen (ryhdyttävä toimiin) 2 tilannetta Yhtään luokan IV riskiä (merkittävä / sietämätön; edellyttää välittömiä toimenpiteitä) ei todettu. Vakavuudeltaan suurimmaksi onnettomuustapaukseksi arvioitiin VAK-junan ja toisen junan törmäys. Tällaisen tapahtuman todennäköisyys on hyvin harvinainen, mutta seurausvaikutus voi olla erittäin suuri. Toimenpiteinä esitettiin turvalaitteiden uusimista uudella tekniikalla sekä kohdennettu lisäkoulutus; seuranta tehdään turvallisuusselvityksen seuraavan päivityksen yhteydessä (v. 2017 alku). Todennäköisyydeltään satunnaiseksi arvioitiin vuoto venttiilissä tai vaunun vaipassa sekä radan kunnossapitotyöhön liittyvät virheet / ohjeiden vastainen toiminta. Vakavuudeltaan tällaiset tapahtumat arvioidaan lieviksi. Joensuussa ei ole oletettavissa kasvua VAK-kuljetusten määrässä (kuljetustilastot 2015 sekä Janne Halonen). Yleissuunnitelman mukaisten parannustoimien toteutus vähentää myös VAKkuljetusten riskejä, vaikka vaihtotöiden määrä nousisikin. VAK-ratapihan riskinarviointia tullaan Liikenneviraston toimesta päivittämään vuoden 2017 alussa. Onnettomuusskenaariot Joensuun ratapihalla mahdollisia tarkasteltavia onnettomuusskenaarioita voisivat olla: ammoniakkivuoto, palavan nesteen tulipalo sekä palavan kaasun vuoto ja vuotopilven jälkisyttymä. Riskit arvioitiin subjektiivisena asiantuntija-arviona hyödyntäen tukena KERTTU-hankkeessa esitettyä kolmiportaista riskiluokittelua. VAK-onnettomuusskenaarioiden todennäköisyyksien tarkkojen arvojen tuottaminen on lähes mahdotonta, mutta arvioita voitaisiin parantaa käyttämällä asiantuntijatyöryhmää olemassa olevien tilastotietojen tukena. Seurausten vakavuus on eri etäisyyksillä onnettomuuskohteesta erilainen, joten vakavuuksien tarkempi arviointi vaatisi mallinnusta ja vaikutusalueiden laskentoja. Selvitystä varten ei ole laadittu erikseen vaikutusalueen laskentoja vaan arviot ovat suuntaa-antavia asiantuntija-arvioita. Turvallisuusselvityksen riskien arvioinnissa on arvioitu, että VAK-junan törmääminen Joensuussa olisi harvinaista, mutta seurausten vakavuus erittäin suuri. Voidaan olettaa, että vakavan onnettomuuden sattuessa VAK-vaunun vaarallinen vuoto tapahtuisi yhdessä tapauksessa kymmenestä (KERTTU-hanke). Kokonaisuutena voidaan arvioida, että onnettomuusskenaarioiden toteutumisen todennäköisyys (verrattuna muihin tehtyihin selvityksiin ja KERTTU-hanke) on yleissuunnitelman mukaisten muutosten jälkeen pieni. Jos yleissuunnitelman mukaisia toimia ei toteuteta, eikä VAK-ratapihan riskienarvioinnissa (2014) todettuja kohdennettuja koulutuksia ole pidetty, voidaan onnettomuuksien (ammoniakki, propaani) todennäköisyys arvioida kohonneeksi, jolloin riskien arviointia olisi syytä tarkentaa. Suuren ammoniakkivuodon tapauksessa eristysraja on 300 m kaikkiin suuntiin ja 1 000 m tuulen alapuolella. Kaasuonnettomuuksissa päästö kulkeutuu vain tuulen alapuolelle; kaasupilven sivulla pitoisuudet eivät kohoa. Tyypillisesti kaasuvuodon pilvimuoto peittää noin kuudesosan kahdeksasosan ympyrän sektorista. Suuren ammoniakkivuodon todennäköisyyttä voidaan pitää erittäin harvinaisena (pieni todennäköisyys), mutta vaikutukset ovat eristysrajan sisäpuolella suuria (kuoleman vaara eli korkean riskin alue). Vaara-alueelle jäisi suuren ammoniakkivuodon tapauksessa koko Peltolan puuntavaran lastausalue sekä haavoittuvia kohteita, kuten kouluja sekä asuintaloja. Ammoniakkivuodon tapauksessa tulee myös huomioida sen reagoivuus toisen ratapihan kautta kuljetettavan aineen natriumkloraatin kanssa. Jos onnettomuus tapahtuu näiden vaunujen kesken, seurauksena voi olla räjähdys. Tämän todennäköisyys voidaan kuitenkin nähdä erittäin harvinaisena.
11 Palavan kaasun jälkisyttymä syntyy, jos palavan kaasun (propaani) kuljetussäiliö repeytyy ilman syttymislähdettä tai siten, että syttymislähteessä kaasupitoisuus ei ole syttymispitoisuuksien välissä. Tällöin kaasu leviää laajalle alueelle ja voi syttyä levittyäänkin. Propaanin eristysraja on tuulen suuntaan 200 m, jolloin alue, jolla vaikutukset ovat suuret (korkean riskin alue) on varsin laaja. Palavat nesteet (dieselöljy, kaasuöljy, kevyt polttoöljy tai bensiini) voivat aiheuttaa ratapihalla tulipalon. Mahdollisen vuodon vaara-alue on 25 50 m (korkean riskin alue). Palavien nesteiden vuotoon liittyvä tulipalo voi sen sijaan aiheuttaa vaaraa huomattavasti laajemmalle alueelle etenkin, jos tulipalo pääsee kuumentamaan nesteytettyä kaasua (propaani) sisältävää säiliövaunua aiheuttaen BLEVE:n (paineellisen nestekaasusäiliön räjähdys, vaikutusalue suuri). Nestemäiset aineet, esim. hapot ja öljytuotteet aiheuttavat vuotaessaan maaperän ja vesistön pilaantumisuhkaa, joka rajoittuu ratapiha-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Joensuun ratapihan järjestelyratapihojen pelastussuunnitelmassa on rajattu ratapihan yleispiirteiseksi vaara-alueeksi onnettomuustapauksessa 300 metriä ja eristysalueeksi 1 000 metriä ratapihasta. 5.3 Riskienhallintakeinot Toiminta ja tekniikka Kaikilla VAK-kuljetuksiin liittyvillä toimijoilla on velvollisuus arvioida ja hallita riskejään jatkuvana prosessina. Riskien arviointia vaaditaan kaikkien VAK-kuljetusten turvallisuuteen liittyvien merkittävien muutosten suunnittelussa. Rataan ja sen laitteisiin liittyvien riskien osalta oleellista on oikea-aikainen ja -tasoinen ylläpito. Turvallisuusselvityksen ja asiantuntija-arvion mukaan yleissuunnitelman mukaiset toimet (turvalaitoksen uusiminen ja keskitettyjen vaihteiden rakentaminen) parantavat turvallisuustasoa ja laskevat onnettomuuksien todennäköisyyttä Joensuun tavararatapihalla. Lisääntyvien vaihtotöiden johdosta liikenteen suunnittelu ja organisointi ovat kuitenkin erittäin tärkeässä osassa. Turvallisuusselvityksen ja pelastussuunnitelmien päivitys tulee varmistaa, jos yleissuunnitelman mukaiset suunnitelmat toteutuvat. Suuronnettomuusharjoitukset, henkilöstön koulutus, ajantasainen ohjeistus sekä yhteistyö viranomaisten ja muiden sidosryhmien välillä ovat myös tärkeitä riskienhallintakeinoja. Kuljetuskalustossa ei saa olla puutteita. VAK-kuljetuksia koskevia teknisiä määräyksiä antaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, säiliöiden ja kuljetuspakkausten vaatimustenmukaisuutta valvoo Tukes. Liikenneinfrastruktuurin vastuutaho on Liikennevirasto. Onnettomuusriskejä on mahdollisuus pienentää kaluston kunnon seurannan ja säännöllisen huollon lisäksi rajoittamalla VAKjunien nopeutta. Onnettomuuksiin varautuminen Palo- ja pelastusviranomaisilla tulee olla riittävät tiedot ja taidot toimia oikein onnettomuustapauksissa ja huolehtia riittävästä tiedottamisesta. Riittävä valmius onnettomuustapausten varalta on oleellinen osa riskienhallintaa. Tulipalojen ehkäiseminen ja tehokas sammuttaminen pienentävät palaviin nesteisiin ja BLEVE:en liittyviä riskejä. Myös VAK-vaunujen siirtomahdollisuus on tärkeää niin tulipalojen kuin vuotojenkin sattuessa. Vuototilanteissa tuulen suunnalla on hyvin suuri vaikutus onnettomuuden vaikutusalueeseen. Tuulipussien sijoittelu ratapihalle ja sinne johtaville teille auttaa tilannekuvan muodostamisessa onnettomuustilanteessa ja helpottaa pelastustoimia. Ratapihan eri osien paikantamisen kehittäminen nopeuttaisi ja helpottaisi pelastustoimien aloitusta. Joensuun järjestelyratapihojen turvallisuusselvityksen (2013) yhteenvedossa todetaan, että varautuminen onnettomuuksiin ratapihoilla on hyvällä tasolla, mutta vaatii edelleen tehostamista erityisesti koulutuksen ja harjoitusten osalta. Turvallisuuden hallinnan tasossa ei ole havaittavissa vaaraa aiheuttavia poikkeamia tai puutteita.
12 Maankäytön suunnittelu Riskin vaikutusten vakavuutta voidaan rajoittaa maankäytön suunnittelulla sekä huomioimalla riskit lähialueen rakennuksissa. Lähialueen asukkaita ja taloyhtiöitä voidaan tiedottaa ja kouluttaa onnettomuustilanteessa toimimiseen. Kiinteistöihin tulisi jakaa pelastautumisohjeet. Mahdollisten onnettomuuksien varalta pelastusteiden tulee olla kunnossa. Kiinteistöjen ilmanvaihdon suunnittelussa voidaan huomioida VAK-onnettomuusriskit (esim. ilmastoinnin hätäpysäytys). 6. SUUNNITTELUALUEEN JA LÄHIYMPÄRISTÖN MAANKÄY- TÖN TARKASTELU 6.1 Maankäytön nykytila ja suunnitelmat Joensuussa asuu radan ja ratapihojen ympäristössä jo nykyisellään huomattava määrä ihmisiä, kuten tilanne on useimpien Suomen ratapihojen osalta. Peltolan ratapihan puutavaran lastausalueen lähialueelle sijoittuu vanhaa omakotitaloasutusta Tiaisenkadun ja Jääkärikadun varteen, Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymän omistuksessa oleva kiinteistö, joka on oppilaitoskäytössä sekä kerrostalovaltaisia asuinalueita Mäntyläntien ja Penttilänkadun alueille. Näistä uusin Aittaranta sijaitsee Pielisjoen etelärannalla ja se on rakennettu alueelle viime vuosien aikana. Peltolan ratapihan puutavaran lastausaluetta koskee alkuvuodesta 2016 vireille tullut asemakaavan muutos. Alueelta on tarkoitus purkaa pois puunkuormauslaitteistot, minkä jälkeen alue voidaan osoittaa uuteen käyttöön asemakaavamuutoksen mukaisesti. 6.2 Väistyvän tavararatapihan tulevaisuuden maankäyttömuotojen tarkastelu Peltolan ratapihan puutavaran lastausalue sijaitsee melko keskeisellä alueella Joensuun kaupunkirakenteessa. Itäranta/Penttilänkatu ja Karjalankatu/Suvantosilta ovat lähialueen tärkeimmät liikenneväylät, joiden kautta alue on helposti saavutettavissa. Joensuun kaupungilla ja maanomistajilla ei vielä ole tarkempia suunnitelmia Peltolan ratapihan puutavaran lastausalueen jatkokäytölle sen jälkeen, kun raidealuetta ei enää tarvita nykyiselle toiminnalle. Ratapihan ja VAK-raiteen läheisyys kuitenkin asettaa tiettyjä rajoituksia alueen käyttömahdollisuuksille. Peltolan väistyvä puunkuormausalue sijaitsee VAK-riskien näkökulmasta korkean riskin alueella. KERTTU-hankkeessa on suositeltu, ettei korkean riskin alueelle sijoitettaisi luokkien A ja B toimintoja, vaikka todennäköisyys todettaisiin pieneksi. Seuraavassa taulukossa on arvioitu eri toimintojen soveltuvuutta väistyvälle Peltolan puutavaran lastausalueelle yleissuunnitelman mukaisten toimien (puutavaran lastausalueen purkaminen, turvalaitteiden uusiminen) jälkeen.
13 Luokka Maankäyttömuoto Soveltuvuus kyseiseen kohteeseen A Tiheään rakennetut asuinalueet, sairaalat, koulut, vanhainkodit, päiväkodit, kauppakeskukset, yleisötilaisuudet Pääsääntöisesti ei B C D E Harvemmin rakennetut asuinalueet, julkiset palvelut, yliopistot, rautatieasemat ja vastaavat keskittymät, kriittiset infrastruktuurit Harvaan asutut alueet, toimistot, lomaasutus, kohteet, joissa epäsäännöllinen ihmisvirta (esim. virkistysalueet, hautausmaat), logistiikka Haja-asutusta, maataloutta, teollista tuotantoa Teollista tuotantoa, jossa ei asiakasvirtoja, VAK-keskittymät Pääsääntöisesti ei. Harkiten sovellettavaksi, jos hyödyt todetaan riittävän suuriksi (mahdollisia käyttömuotoja esim. julkiset palvelut, pääosin päiväsaikaan toimivat pysäköintialueet ja rautatieliikenne/ratapiha-alueena säilyminen) Soveltuvia toimintoja / maankäyttömuotoja esim. toimistot, pienteollisuuden toimitilat, varastot, pysäköintialueet, kuljetusterminaalitoiminta Soveltuu pienteollisuuden toimitilaalueeksi tai ympäristöhäiriötä aiheuttamattomalle teollisuudelle Ympäröivän kaupunkirakenteen johdosta tarkastelualue ei sovellu ns. raskaan teollisuuden alueeksi Luontevimmat toiminnot alueelle ovat sellaisia, joiden käyttö painottuu päiväaikaan. Alueelle voisi muodostua korttelialue, jonka pääkäyttötarkoitus olisi liike-, toimisto-/toimitila- tai varastorakennukset. Logistiikkatoiminta tai pienimuotoinen ympäristöhäiriöitä aiheuttamaton teollinen toiminta saattaisi olla sijoitettavissa alueelle. Myös opetustoiminnan lisärakentamista alueelle olisi mahdollista osoittaa, koska alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee ammattiopiston käytössä olevia kiinteistöjä. Alueen soveltuminen pysäköintialueena, linja-autojen odotusalueena tai esimerkiksi kuljetusterminaalialueena, ovat mahdollisia vaihtoehtoja, mitkä kannattaa selvittää. Ratapiha-alueen läheisyydessä on sekä kerros- että pientaloalueita. Lähtökohtaisesti alue voitaisiin ottaa myös asuinkäyttöön, mutta VAK-raiteen läheisyydestä johtuen se ei kuitenkaan turvallisuustekijöiden vuoksi ole ensisijainen vaihtoehto määriteltäessä uutta maankäyttöä alueelle. 7. TARKASTELU JA JATKOTOIMENPITEET Ratasuunnitelma on valmistumassa vuoden 2017 alussa, kuten myös päivitetty turvallisuusselvitys. Tämä VAK-arvio on syytä tarkistaa näiden tietojen tultua saataville. Mikäli yleissuunnitelman mukaiset toimet eivät toteudu, riskit eivät pienene nykyisestä. Alueen jatkokäyttöä varten tulee selvittää maaperän pilaantuneisuus ja tehdä tarvittavat puhdistustoimet, riippuen tulevasta maankäytöstä. Jos väistyvälle puunkuormausalueelle suunnitellaan ns. herkkiä kohteita kuten asutusta (luokka A ja B) suositellaan riskinarvioinnin tarkentamista esim. mallintamalla mahdollisten onnettomuuksien vaikutusten seurausvaikutuksia ja pohtimalla tuloksia ja johtopäätöksiä laajapohjaisessa riskinarviointityöpajassa.
14 8. LÄHTEITÄ Gilbert, Y. & Kumpulainen, A. 2010. VAK-ratapihojen turvallisuuden arviointi ja valvonta. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 7/2010. Gilbert, Y. & Aho, J. 2012. VAK-ratapihat ja kaavoitus. Vaarallisten aineiden kuljetus ja suuronnettomuuden mahdollisuuden huomiointi. Ympäristöministeriön raportteja 5/2012. Gilbert, Y., Vaahtera, A. Ryynänen, E. & Raivio, T. 2012. Tampereen ratapiha ja radanvarsi: vaarallisten aineiden kuljetuksista (VAK) aiheutuvien suuronnettomuusriskien arviointi. Joensuun ratapihan yleissuunnitelma. 2013. Liikennevirasto. Liikenne- ja viestintäministeriö. 2009. VAK-kuljetuskeskittymät osana turvallista yhteiskuntaa maankäytön suunnittelu ja yhteinen riskienhallinta, KERTTU-hankkeen loppuraportti. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 24/2009. Liikennevirasto. 2010. Ohje kemikaaliratapihan turvallisuusselvityksen ja pelastussuunnitelman laatimiseksi. Dnro 3836/060/2010. Liikennevirasto. 2014. Joensuun VAK-ratapihan riskinarviointi. Liikennevirasto. 2015. Vaarallisten aineiden kuljetukset Suomen rataverkolla vuonna 2014. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos -liikelaitos. 2015. Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma vuosille 2015 2019. Ryynänen E. & Raivio T. 2013. Kouvolan ratapiha: vaarallisten aineiden kuljetuksista (VAK) aiheutuvien suuronnettomuusriskien arvioinnin päivitys. Gaia Consulting Oy. Trafi. 2014. Onnettomuudet ja vaaratilanteet vaarallisten aineiden kuljetuksissa rautateillä. Trafin julkaisuja (2/2014). Työterveyslaitos. 2016. Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet turvallisuusohjeet (OVAohjeet). [www]. Viitattu 11.10.2016.