LAKARIN TEOLLISUUSRAITEISTON TILAVARAUSTARKASTELU Rauman kaupunki

Transkriptio

1 Rauma, Lakarin teollisuusraiteisto 1 (5) LAKARIN TEOLLISUUSRAITEISTON TILAVARAUSTARKASTELU Rauman kaupunki

2 Rauma, Lakarin teollisuusraiteisto 2 (5) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET TYÖMENETELMÄT JUNALIIKENTEEN NYKYTILANNE JA ENNUSTE SUUNNITELTU RAITEISTO SUUNNITELTU RAITEISTOMALLI RAITEISTON MAHTUMINEN LR/LRT KAAVA ALUEELLE RAITEISTON KÄYTTÖ JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET... 5 LIITTEET... 5

3 Rauma, Lakarin teollisuusraiteisto 3 (5) 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Rauman kaupunki on laatimassa asemakaavaa sekä asemakaavan muutosta Lakarin alueelle, joka sijoittuu Kokemäki Rauma radan pohjoispuolelle. Muutokseen liittyen varmistetaan, että teollisuusalueelle suunnitellulle raiteistolle ja päärataan liittymiselle on varattu rautatiealueena riittävä tila. Rautatiealueella tarkoitetaan ratalain mukaisesti aluetta, joka tarvitaan rataa, rata aluetta, rakennuksia ja laitteita sekä liikenteen hoitamista sekä kaikkea näihin liittyvää toimintaa varten, ja tarpeellisia rautatieliikenteen palvelualueita. Selvityksen on tilannut Logistikas Oy, jonka yhteyshenkilönä on toiminut Ari Salmi sekä Rauman kaupungin kaavoitus, jossa yhteyshenkilöinä ovat toimineet Juha Eskolin sekä Jouni Mäkinen. Selvityksen on laatinut VR Track Suunnittelu. Työhön ovat osallistuneet Marko Nyby (projektin johto) sekä Harri Etelämäki (geometria ja CAD piirto). 2 TYÖMENETELMÄT Lähtötietoina on käytetty saatua Rauman kaupungin kaavaluonnosta Aurinkokaava , Lakarin teollisuusalueen raiteiston alustavaa yleissuunnitelmaa vuodelta 2010 (VR Track/A insinöörit) sekä Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa. Myös suunnittelupalaverissa on saatu hieman lisäaineistoja. 3 JUNALIIKENTEEN NYKYTILANNE JA ENNUSTE Nykytilanteessa raiteiston erkanemiskohdan ohittaa päivittäin noin 9+9 Tampere Rauma välin tavarajunaa. Liikenne koostuu pääosin Jämsänjokilaakson tavarajunista (paperia Raumalle, kaoliinia Jämsänjokilaaksoon) sekä raakapuujunista. Tavaraliikenne liittyy kiinteästi teollisuuden prosesseihin. Vuonna 2015 rataosalla Kokemäki Rauma on kuljetettu noin 2,4 miljoonaa nettotonnia, ja rataosa on tavaraliikenteen osalta Länsi Suomen merkittävimpiä. Rataosan suurimmat kuljetusvolyymit vuoden 2005 jälkeen ovat olleet vuosina , jolloin on päästy yli 3 miljoonaan nettotonniin. Henkilöliikennettä rataosuudella Kokemäki Rauma ei toistaiseksi ole. Tulevaisuudessa tavaraliikenteen voidaan odottaa kasvavan Rauman sataman liikenteen lisääntyessä sataman laajennusinvestointien sekä metsäteollisuuden tuotannon kasvun myötä. Vuonna 2014 laaditussa Rataverkon tavaraliikenne ennusteessa vuodelle 2035 Raumaa ei erityisesti nosteta esiin, mutta Kokemäki Rauma radan tavaraliikenteeksi on esitetty vähän yli 2,5 miljoonaa nettotonnia vuonna 2025 ja vähän yli 2,6 miljoonaa nettotonnia vuonna Kokemäki Rauma radan välityskykyä arvioitaessa tulee ottaa myös henkilöliikenteen mahdollinen käynnistyminen Raumalle, mikä edellyttänee investointeja sekä rataan että turvalaitteisiin. 4 SUUNNITELTU RAITEISTO 4.1 Suunniteltu raiteistomalli Lakarin teollisuusalueen raiteistolle liikennöitäisiin lähtökohtaisesti Rauman ratapihalta. Lakarin raide erkanee Rauman ratapihan suunnasta nykyisen Kokemäki Rauma pääraiteen pohjoispuolelle km:llä Aiemmin suunniteltu tilavaraus Äyhön ratapihalle on lähes vastaavassa kohdassa pääraiteen

4 Rauma, Lakarin teollisuusraiteisto 4 (5) eteläpuolella. Teollisuustontille on alustavasti suunniteltu kolmen tavaraliikenneraiteen raiteisto, joiden raidepituudet rajamerkistä rajamerkkiin ovat m. Raiteisto esitetään seuraavassa kuvassa sekä suurempana Liitteessä 1. Lakarin raiteiston lisäksi varauksena on aiemmin tutkittu nykyisen Kokemäki Rauma pääraiteen pohjoispuolelle noin 800 metristä sivuraidetta. Sivuraiteeseen palataan kohdassa 5 liikennöintimallin yhteydessä. Raiteen itäpäässä oleva vaihde olisi n. km:llä Rauman ja Kokemäen suunnan raidevarauksen tulokaarteiden pienin kaarresäde on RATO 7:n suunnitteluminimin mukaisesti 200 m. Kaikkien tavaravaunujen kytkemistä ja irrottamista varten tarvitaan vähintään 600 m kaarresäde, joten vaunujen kytkeminen ja irrottaminen ei ole tulokaarteissa mahdollista. 4.2 Raiteiston mahtuminen LR/LRT kaava alueelle Liitteessä 2 on suunnitellun tilanteen mukaiset poikkileikkaukset sekä Rauman että Kokemäen suunnista LR alueen rajalle saakka. Poikkileikkauksista ilmenee, että kaavaehdotuksessa oleva rautatiealueen tilavaraus eli noin 20 metriä raiteen keskilinjasta on riittävä, ja tilavaraus mahdollistaa radan ja siihen liittyvien laitteiden sijoittamisen kaavaan merkitylle rautatiealueelle.

5 Rauma, Lakarin teollisuusraiteisto 5 (5) Lakariin suunnitellun ratapihan pituutta rajoittaa tulokaarre Rauman suunnasta sekä mahdollisen Kokemäen suunnan sivuraiteen tarvitsema vaihdevaraus. Poikkileikkauksiin on merkitty nykyiseltä katuverkolta radan viereen vaihteille asti tutkittu tila huoltotielle ratalaitteiden huoltoa varten. Kuivatusta varten on varattu tila avo ojille. Sähköistystä tai turvalaitteita (sekä niiden mahdollisesti tarvitsemaa tilaa) ei ole tarkasteltu. Näiden mahtuminen kaava alueelle on kuitenkin todennäköistä. 5 RAITEISTON KÄYTTÖ Tämä luku perustuu keväällä 2017 käytettävissä olleeseen tietoon. Lakarin logistiikkakeskusalueen ratapihaa on saadun tiedon perusteella suunniteltu käytettäväksi vientiin menevän sellun ja sahatavaran kontittamiseen sekä projektilasteihin. Alkuvaiheessa toimintamalli tukeutuu Rauman ratapihaan, josta sisämaasta muissa junissa tulevat vaunut siirretään vaihtotyönä logistiikkakeskukseen. Alkuvaiheen kuljetusmääräksi on esitetty vaunua päivässä. Mitoittava junapituus on 400 m linjaraiteen osalta ja 2x200 m rakennettavan ratapihan osalta. Kolmas raide on veturin ympäriajoa varten. Vuoden 2014 Järviluodon satamalaajennusselvityksen yhteydessä on pohdittu dieselveturin käyttötarvetta Lakarissa sekä sen vaikutusta kuljetusaikaan ja kilpailukyvyyn. Jos käytettävissä on apukoneella varustettu sähköveturi (esim. Siemens Vectron, VR littera Sr3), niin Lakarin vaihtotyöt voitaisiin tehdä myös linjaveturilla. Alkuvaiheen vaunumäärillä esimerkiksi linjaosuuden turvalaitteiden muutostarve ei vaikuta ajankohtaiselta varsinkaan, jos vaunuryhmien vaihtotyölle Rauman ja Lakarin välillä ei aseteta tiukkaa aikatauluvaatimusta. Kokemäen suuntaan on aiemmin esitetty edelläkuvattu varaus pääraiteen suuntaiselle sivuraiteelle. Sivuraidetta voitaisiin hyödyntää myös Lakarin alueen vaihtotyössä. Sivuraide mahdollistaisi ilman Kokemäensuunnan vaihdettakin 400 tai jopa 600 metrisen junan Lakarin suuntaan. 600 metrinen juna tosin edellyttäisi, että juna työnnetään Raumalta Lakariin. Lakarista Rauman suuntaan vaihtotyöt tulisivat 400 metriselläkin junarungolla linjaraiteelle, jos lähtö tapahtuisi suoraan Rauman suuntaan. Jos käytössä on läpiajettava sivuraide, vaihtotyöt voitaisiin tehdä valmiiksi sivuraidetta hyödyntäen. Jos sivuraiteella muodostettu junarunko on tarpeen siirtää Rauman ratapihalle, se tulisi ensin vetää linjalle Kokemäen suuntaan ja työntää sieltä Raumalle. Sopivalla turvalaitevarustelulla sivuraiteelta voitaisiin lähteä suoraan junana Kokemäen suuntaan sekä saapua sieltä. 6 JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET Esitetty tilavaraus vaikuttaa Lakarin LR alueen osalta riittävältä ja raiteisto huoltoteineen ja avo ojin toteuttuine kuivatuksineen on saatu sijoitettua hyvin LR alueelle sen rajalle saakka. Itse Lakarin alueen kaavoituksessa tulee varautua mitoittamaan tarvittavien raiteiden määrä, raideväli, pituus ja käyttötarkoitus. LIITTEET Liite 1: CAD piirros suunnitellusta raiteistosta Liite 2: Poikkileikkauksia LR alueelle suunnitellusta raiteesta, sekä Rauman että Kokemäen suunnasta