ASEMANSEUDUN YLEIS- SUUNNITELMA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Muistio Päivämäärä Viite ASEMANSEUDUN YLEIS- SUUNNITELMA VAK-ARVION TÄYDENNYS

2 ASEMANSEUDUN YLEISSUUNNITELMA VAK-ARVION TÄYDENNYS Päivämäärä Laatija Tarkastaja Kuvaus Janne Kekkonen Antti Lepola Joensuun asemanseudun VAK-arvion täydennys Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 VAK-ARVION TÄYDENNYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. UPM:N JA VALION VAARALLISET AINEET UPM:n vaneritehdas Valion tehdas 1 3. VAARALLISTEN AINEIDEN ONNETTOMUUSRISKIT Etäisyydet lähimpiin kohteisiin Käsittelyyn ja varastointiin tehtailla liittyvät riskit VAK-kuljetusten onnettomuusriskit 3 4. RISKIENHALLINTAKEINOT 4 5. JOHTOPÄÄTÖKSET 4

4 VAK-ARVION TÄYDENNYS 1 / 1 1. JOHDANTO Joensuun ratapihan ns. VAK-kuljetuksista (vaarallisten aineiden kuljetukset) aiheutuvia riskejä suunnitellulle maankäytölle on tarkasteltu asemanseudun meneillään olevaan Asemanseudun yleissuunnitelmaan liittyen (Ramboll Finland Oy, ). Tarkastelunäkökulmana riskiselvityksessä oli ympäristöön kohdistuvan suuronnettomuusriskin mahdollisuuden huomiointi. Kyseessä oli asiantuntija-arvio, joka pyrki hahmottamaan riskin luonnetta ja vaikutusten ulottuvuutta, keskittyen rautateiden VAK-kuljetuksiin. Asemanseudun asemakaavaluonnoksesta annetuissa lausunnoissa edellytettiin edellä mainitun VAK-riskiselvityksen täydentämistä koskemaan myös UMP-Kymmene Wood Oy:n vaneritehtaalla sekä Valio Oy:n tehtaalla käytettävien ja varastoitavien kemikaalien sekä näiden kuljetusten riskejä. Riskiselvityksen täydennys esitetään tässä muistiossa. Selvitys on tehty samalla menetelmällä ja periaatteella kuin aiempi VAK-selvitys eli kyseessä on asiantuntija-arvio. Tiedot tehtailla käytettävistä ja varastoitavista kemikaaleista ja kuljetusmääristä selvitettiin laitosten ympäristölupapäätöksistä. Kuljetusreitit arvioitiin karttatarkasteluna. 2. UPM:N JA VALION VAARALLISET AINEET 2.1 UPM:n vaneritehdas UPM-Kymmene Wood Oy:n Joensuun vaneritehdas on rakennettu vuonna 1912 ja vaneria on tuotettu vuodesta 1918 lähtien. Joensuun vaneritehdas jalostaa vanerituotteita koivutukeista. Samalla tehdasalueella sijaitsee voimalaitos, joka tuottaa pääosin puuperäisillä polttoaineilla lämpöä ja sähköä vanerin valmistusprosessiin sekä lämpöä Valio Oy:n meijerille ja kaupungin kaukolämpöverkkoon. Vaneritehtaan ympäristölupapäätösten ja mukaan vanerituotannossa käytettäviä raaka-aineita ja kemikaaleja ovat fenoli- ja ureahartsit, muut liimat, hyönteissuojaaineet, rikkihappo, lipeä, trinatriumfosfaatti, kattilavesikemikaali, natriumaluminaatti, alumiinisulfaatti ja vaahdonestoaine. Lisäksi voimalaitoksella käytetään ja varastoidaan raskasta ja kevyttä polttoöljyä sekä nestekaasua. Määrällisesti eniten käytetään fenolihartsia (luvan mukainen määrä t/a), ureahartsia (luvan mukainen määrä 500 t/a) ja raskasta polttoöljyä (luvan mukainen määrä 270 t/a). Rikkihappoa ja lipeää käytetään luvan mukaan noin 10 tonnia vuodessa. Fenolihartsiliima, muut liimat, rikkihappo, lipeä ja polttoöljy kuljetetaan tehtaalle säiliöautoilla. Luvan mukaisilla määrillä VAK-kuljetuksia ajetaan tehtaalle muutamia kertoja viikossa. VAKkuljetukset vaneritehtaalle ajetaan pääsääntöisesti VT6:n suunnasta Kettuvaarantietä ja Sirkkalantietä pitkin. Rautateitse VAK-kuljetukset UPM:n tehtaalle eivät ole enää mahdollisia. 2.2 Valion tehdas Valio valmistaa Joensuun tehtaalla kypsytettyjä juustoja ja tuorejuustoja sekä toimittaa muihin Valion yksiköihin maitoraaka-aineita kuten kermaa, herakermaa ja kuorittua maitoa. Toiminta käsittää lisäksi maito- ja herajauheen valmistamisen sekä juustojen jälkipakkauksen kuluttajapakkauksiin. Tehdas ostaa höyryä viereiseltä UPM:n vaneritehtaalta ja lisäksi tehtaalla on oma raskaalla polttoöljyllä toimiva lämpökeskus. Tehtaan kylmälaitosta operoi Adven Oy. Ympäristölupapäätöksen ( ) mukaan tehtaan merkittävimmät kemikaalit ovat kylmälaitoksen jäähdytysaineina käytettävät ammoniakki ja kaliumformiaatti. Ammoniakkia ei kuljeteta säännöllisesti, sillä jäähdytysjärjestelmään ei yleensä juurikaan tarvitse lisätä ammoniakkia. Valion prosessissa käytetään mm. erilaisissa pesuissa ja jätevesien käsittelyssä happoja (fosforihappo, suolahappo, typpihappo) ja emäksiä (kaliumhydroksidi, lipeä) sekä vähäisiä määriä muita

5 VAK-ARVION TÄYDENNYS 2 / 1 kemikaaleja. Tehdasalueella sijaitsee tilavuudeltaan m 3 raskaan polttoöljyn säiliö sekä miehittämätön jakeluasema. Tukesilta saadun tiedon mukaan (sähköposti Matti Peippo Janne Kekkonen, ) raskasta polttoöljyä varastoidaan nykyisin alle tonnia ja säiliötä ollaan poistamassa vuoden 2017 loppuun mennessä. Tehtaalla käytetään ja varastoidaan myös nestetyppeä. Luvan mukaan raskasta polttoöljyä kuljetetaan tehtaalle tonnia vuodessa täysperävaunurekoilla (42 tonnia/erä), mikä tarkoittaa 5 15 kuljetusta vuodessa. Lipeän (50 %) kuljetus tehtaalle tapahtuu kolmen viikon välein tonnin erissä. Typpihappoa (60 %) toimitetaan vastaavissa erissä viiden viikon välein. VAK-kuljetukset tehtaalle ajetaan pääsääntöisesti VT6:n suunnasta Kettuvaarantietä ja Meijeritietä pitkin. 3. VAARALLISTEN AINEIDEN ONNETTOMUUSRISKIT 3.1 Etäisyydet lähimpiin kohteisiin Nykyisin UPM:n tehdasta lähimmät asuinkäytössä olevat rakennukset sijaitsevat välittömästi tehtaan länsipuolella. Valion tehdasta lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat tehtaan kaakkoispuolella Antinkujan omakotialueella. Lisäksi tehtaan koillispuolella noin metrin päässä tehdasalueen reunasta sijaitsee Pekkalan kartanoalue, jossa on omakotiasutusta ja alueella toimii päiväkoti ja lasten ja nuorten kuvataidekoulu. Joensuun uusi oikeus- ja poliisitalo rakentuu Valion tehdasalueen itäpuolelle viereiselle tontille. Kuva 1. Selvitysalue ja UPM:n ja Valion tehtaat.

6 VAK-ARVION TÄYDENNYS 3 / 1 Asemanseudun yleissuunnitelman luonnoksessa (kesäkuu 2016) suunnittelualueelle ei ole esitetty uutta erityisen herkkää maankäyttöä, kuten esim. sairaalaa, koulua, hoivakotia tai päiväkotia. Luonnoksessa UPM:n ja Valion tehtaita lähimmäksi sijoittuvat asuinkäyttöön kaavaillut korttelit 1316 ja 5162, joihin suunnitellaan asuinkerrostaloja. Kortteli 1316 sijoittuu noin 100 metrin etäisyydelle UPM:n tehdasalueen reunasta mitattuna ja noin 400 metrin etäisyydelle Valion tehdasalueen reunasta mitattuna. Kortteli 5162 sijoittuu noin 150 metrin päähän UPM:n tehdasalueesta ja noin metrin päähän Valion tehdasalueesta. Tukes on määritellyt Valion tehtaan kylmälaitokselle säteeltään 500 metriä olevan konsultointivyöhykkeen, jonka sisäpuolella tapahtuvista maankäytön muutoksista tulee pyytää lausunto pelastusviranomaiselta. Asemanseudun suunnittelualue sijoittuu osittain em. konsultointivyöhykkeen sisään. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos on antanut kaavaluonnoksesta lausunnon, jossa pelastuslaitos toteaa mm., että: Kaavan luonnosvaiheessa ei ole osoitettu ns. erityisen herkkää maankäyttöä, mutta pelastusviranomainen muistuttaa että lopullinenkaan kaavamuutos ei saisi lisätä alueelle vaikeammin onnettomuustilanteesta suojattavia ja evakuoitavia toimintoja kuten päiväkoti, hoitolaitos ja erityisasuminen. 3.2 Käsittelyyn ja varastointiin tehtailla liittyvät riskit Tehtaita ympäröivien alueiden kannalta tehtailla käsiteltävistä aineista suurimman vaikutuspotentiaalin omaa Valion tehtaan kylmälaitoksessa käytettävä ammoniakki, jota on tehtaan ympäristölupapäätöksen perusteella järjestelmässä noin 12,5 tonnia. Kylmälaitoksessa tapahtui pienehkö ammoniakkivuoto helmikuussa 2016, josta ei pelastuslaitoksen tiedotteen ( klo 18.11) mukaan aiheutunut vaaraa tehdasalueen ulkopuolelle. Valion tehdasalueella sijaitseva kuutiometrin polttoöljysäiliö sijaitsee tehdasalueen pohjoisreunassa, eikä aiheutua riskiä tässä selvityksessä tarkastellulle alueelle. Onnettomuuden vaikutusalueita voidaan arvioida laskennallisesti. Esimerkiksi palavan nesteen lammikkopalon vaikutusalueeksi on eräässä toisessa selvityksessä arvioitu metriä. Nestemäisten aineiden vuotojen tapauksessa vaikutusalueen laajuus riippuu suuresti onnettomuuspaikan olosuhteista eli käytännössä siitä mihin suuntaan vuotava neste valuu ja pääseekö neste imeytymään maaperään sekä siitä kuina nopeasti pelastustyöt saadaan käyntiin. Yleensä nestemäisten ja kiinteiden aineiden päästöjen vaikutusalueet ovat onnettomuustilanteissa melko pienialaisia. Suurissa ammoniakkivuodoissa vaara-alue on tuulen alapuolella laaja ulottuen satojen metrien ja jopa 1,5 2 kilometrin etäisyydelle vuotokohdasta. Tätä selvitystä varten ei ole laadittu erikseen vaikutusalueen laskentoja. 3.3 VAK-kuljetusten onnettomuusriskit VAK-kuljetusonnettomuudet ovat mahdollisia liikenneonnettomuuksien tai kuljetuskaluston rikkoutumisen seurauksena. Onnettomuuksia voivat olla mm. ajoneuvon kaatumiset ja törmäykset, joissa kuljetussäiliöt ja käyttölaitteet (venttiilit) voivat rikkoutua. Myös VAK-kuljetusten kuormiten purkamisessa on mahdollista tapahtua vaarallisen aineen päästö esimerkiksi purkausletkun rikkoutumisen seurauksena. Yleisesti ympäristön ja ihmisten kannalta suurimman riskin muodostavat kaasumaisten ja helposti kaasuuntuvien aineiden vuodot onnettomuustapauksissa. UPM:lle ja Valiolle kuljetettavat vaaralliset aineet ovat pääosin nestemäisiä tai kiinteässä olomuodossa, jolloin aineiden leviäminen onnettomuuspaikan ympäristöön on kaasumaisia aineita rajatumpaa. Nestemäisistä aineista eniten kuljetetaan polttoöljyä sekä happoja ja emäksiä. VAK-kuljetusten määrät UPM:n ja Valion tehtaille suunnittelualueen pohjoisosan teitä pitkin ovat nykytilanteessa käytettävissä olleiden tietojen perusteella verrattain vähäisiä, keskimäärin muutamia ajoneuvoja viikossa. Muun liikenteen lisääntyminen Kettuvaarantiellä alueen maankäytön kehittymisen myötä voi hienokseltaan kasvattaa myös VAK-kuljetusten onnettomuuksien todennäköisyyttä, mutta kuljetusten vähäisyydestä johtuen onnettomuusriski jää edelleen hyvin pieneksi.

7 VAK-ARVION TÄYDENNYS 4 / 1 Kortteliin 1316 suunniteltu asuinkerrostalo lisää jonkin verran liikennettä UPM:n tehdasalueelle johtavalla Sirkkalantiellä, mutta liikenne ei risteä tehtaalle suuntautuvien VAK-kuljetusten kanssa. Näin ollen Sirkkalantien liikenteen lisääntymisestä ei arvioida aiheutuvan muutosta kuljetusonnettomuusriskin todennäköisyyteen. Meijeritien liikenteeseen suunnittelualueen maankäytön muuttumisella ei arvioida olevan juurikaan vaikutusta. 4. RISKIENHALLINTAKEINOT Ensisijainen riskienhallintavastuu kemikaalien teollisessa käsittelyssä ja varastoinnissa on toiminnanharjoittajilla. Kemikaaliturvallisuuslainsäädäntö edellyttää vaarallisia kemikaaleja teollisesti käsitteleviltä ja varastoivilta laitoksilta riskien tunnistamista ja arviointia sekä toimenpiteitä merkittävien riskien minimoimiseksi. Kemikaaliturvallisuusviranomaisena toimivat pelastuslaitos ja Tukes valvovat, että toiminnassa noudatetaan kemikaaliturvallisuudesta annettuja säädöksiä ja ohjeita. Asemanseudun suunnitteluun ei tässä selvityksessä arvioida kohdistuvan erityisiä tarpeita johtuen UPM:n ja Valion tehtaden vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista tai tehtaille suuntautuvista VAK-kuljetuksista. Alueelle ei ole suunniteltu erityisen herkkää maankäyttöä. Suunnittelualueen asukasmäärä kasvaa suunnitelmien mukaan noin 500 henkilöllä kerrostaloasuntojen rakentumisen myötä. VAK-kuljetusten määrät tehtaille ovat vähäisiä. Kettuvaarantien ja Sirkkalantien liikenteen lisääntymisellä ei arvioida olevan sellaista VAK-kuljetusten onnettomuusriskiä lisäävää vaikutusta, joka vaatisi toimenpiteitä maankäytön tai liikenteen suunnittelussa. VAK-kuljetuksiin liittyvillä toimijoilla on velvollisuus arvioida ja hallita riskejään jatkuvana prosessina. Riskien arviointia vaaditaan kaikkien VAK-kuljetusten turvallisuuteen liittyvien merkittävien muutosten suunnittelussa. 5. JOHTOPÄÄTÖKSET UPM:n vaneritehtaalla ja Valion tehtaalla tapahtuvan vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin tai tehtaille suuntautuvien VAK-kuljetusten ei tässä selvityksessä arvioitu aiheuttavan sellaista riskiä, joka olisi erityisesti tarpeen huomioida asemanseudun maankäytön kehittämistä suunniteltaessa. Suurimman riskin ympäröivälle maankäytölle aiheuttaa Valion tehdasalueella kylmälaitoksessa oleva ammoniakki. Ammoniakin muodostama riski ei olennaisesti kasva asemanseudun kehittymisen myötä ja säilyy entisellään tehdasta lähimpien rakennusten alueella. Lahdessa 11. päivänä marraskuuta 2016 RAMBOLL FINLAND OY Antti Lepola johtava asiantuntija Janne Kekkonen ympäristösuunnittelija