AKAA, YRITYS-KONHO I:N ASEMAKAAVA laadittu 12.3.2012 Keskeiset asiakohdat saadusta ehdotusvaiheen palautteesta, ja palautteeseen laaditut vastineet LAUSUNNOT 1. Pirkanmaan ELY-keskus Selvitykset ja niiden riittävyys ELY-keskus on edellyttänyt kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa kaava-asiakirjoja täydennettäviksi perusselvitysten, luonto- ja liito-oravaselvitysten sekä meluselvitysten osalta. Luontoselvitykset on päivitetty kasvillisuus- ja liito-oravaselvitysten osalta ja tarkennettu maastokäynnein 5.6.2011. Selvitysalueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain, vesilain, metsälain tai EU:n direktiivien tarkoittamia erityisiä luontokohteita tai lajeja, jotka tulisi ottaa huomioon alueen kaavoituksessa. Myöskään mitään liito-oravan esiintymiseen viittaavaa ei esiintynyt. Hulevesien osalta kaavaselostusta on ehdotusvaiheessa täydennetty hulevesiselvityksellä. Laadittu hulevesiselvitys hulevesien viivytyksestä ja johtamisesta kaava-alueella (2011) tulee sisällyttää kaava-asiakirjoihin. Alueelle on laadittu luonnosvaiheen kaavaratkaisuihin perustuva liikennemeluselvitys v. 2011. Kaavaselostuksessa viitataan osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tehtyyn tärinämittaukseen. Kaava-aineistoon on tarpeen liittää selvitys sii tä, aiheuttaako raideliikenne alueella tärinähaittoja. Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus Kaava-alueen rajausta on tarkistettu ja kaava-aluetta pienennetty alueen pohjoisosasta Kurjenkalliontien asuntoalueen ympäristössä. Kaavaehdotukseen on tarkennettu ja selkiytetty teollisuudelle osoitettujen korttelialueiden rakennetta, kevyen liikenteen yhteyksiä, suojaviheralueita ja kaavamääräyksiä. TY-korttelialueiden myymätilan määrä on perustellusti rajattu enintään 20%:ksi rakennuspaikalle osoitetusta rakennusoikeudesta. Kaava-alueen kaakkoisosaan osoitettua pientaloasutusta on supistettu, aluetta ympäröivää suojaviheraluetta on laajennettu ja alueen kaavamääräyksissä on otettu huomioon läheisestä rata-alueesta aiheutuvat meluvaikutukset. Valkeakoskelle johtavalta rataosuudelta alueelle osoitetun pistoraiteen sijainti on muutettu pohjoisemmaksi ja sen linjaus on erotettu alueelle johtavasta kokoojatiestä. Virkistysaluevarauksia, suojaviheraluevarauksia ja niille osoitettuja kevyen liikenteen yhteyksiä on tarkennettu. Huomiota tulee edelleen kiinnittää siihen, että maakuntakaavan mukaisen virkistysalueyhteyden ja kaavassa osoitettu kevyen liikenteen yhteyden jatkuvuus on toteutettavissa rata-alueen eteläpuolella. Hulevesien valuma-altaille osoitetut alueet on osoitettu hule-1 merkinnöin ja ohjeelliset hulevesien valumisreitit h merkinnöin kaavakartalle, jolloin h merkintä tulee erottaa selkeästi huoltoajoa osoittavasta yleismerkinnästä. Mikäli kaava-alueeseen arvioidaan kohdistuvan raideliikenteestä johtuvia tärinävaikutuksia, saattaa asemakaavassa olla tarpeen rajata raidealueen läheisyyteen sijoittuvien korttelialueiden rakennusaloja siten, että rakentaminen ohjataan riittävälle etäisyydelle rata-alueesta. Tärinävaikutusten arvioinnissa on tarpeen huomioida myös raideliikenteen kehittämismahdollisuudet Helsinki-Tampere rataosuudella. Kokonaisuutena asemakaava ja asemakaavan muutos mahdollistaa Konhon alueen kehittämisen maakuntakaavan kehittämisperiaatemerkinnän mukaisesti eteläisen Pirkanmaan keskeisenä yritysalueena. Asemakaava täyttää myös edellä esitetyt näkökohdat huomioiden maakuntakaavan kehittämissuosituksen yhdyskuntarakenteen ja ympäristöarvojen yhteensovittamisessa.
Kaavanlaatijan vastine: Hulevesiselvitys hulevesien viivytyksestä ja johtamisesta kaava-alueella (2011) liitetään kaava-asiakirjoihin liitteeksi ja lisäksi hulevesiselvitystä täydennetään tilavuus- ja kapasiteettilaskelmilla. Myös kaavamääräysten hulevesimerkintöjä tarkennetaan ja niihin mm. lisätään yritystonteille velvoite viivyttää hulevesiä tonteilla ennen vesien johtamista viivästysaltaisiin. Kaavaselostukseen liitetään tiivistelmä osayleiskaavaa varten laadittujen tärinämittausten tuloksista. Radan eteläpuolella sijaitsevalle maakuntakaavassa osoitetulle virkistysreittiyhteydelle on kulkuyhteys Savikon alueen läheisyydessä sijaitsevan alikulkutunnelin kautta. Hulevesien valumisreittien merkintöjä tarkennetaan. Raideliikenteestä aiheutuvia mahdollisia tärinähaittoja selvitetään osayleiskaavaa varten laadittujen tärinämittausten avulla ennen kaavan lopullista hyväksymiskäsittelyä. Tarvittaessa raidealueen läheisyyteen sijoittuvien kortteleiden rakennusaloja ja kaavamääräyksiä tarkennetaan tärinähaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta voidaan neuvotella vielä myös viranomaisten kanssa ja sen jälkeen täydentää selvityksiä, mikäli niin edellytetään. 2. Pirkanmaan liitto Asemakaavaehdotus noudattaa pääpiirteissään Pirkanmaan 1.maakuntakaavan maankäytön suunnitteluperiaatteista. Maakuntakaavan työpaikka-alueille ja ulkoilunohjaamistarvetta omaavalle maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle on esitetty teollisuus- ja varastorakentamista. Asemakaavaehdotuksessa on otettu huomioon maakuntakaavan ulkoilunohjaamistarve. Lisäksi Akaan strategisessa kehityskuvassa radan yhteyteen on esitetty viherkansi turvaamaan viheryhteyksien kehittämismahdollisuus Kylmäkoskelta kohti Viialan taajaman ulkoilualueita. Asemakaavaehdotusta voidaan perustella sijainnilla Pirkanmaan 1. maakuntakaavan kehittämistarvemerkinnän alueella (ls, maankäytön kehittämisen kohdealue liikenteellisessä solmukohdassa), joka on liikenne- ja logistiikkateemaa käsittelevässä vaihemaakuntakaavaehdotuksessa esitetty 1. maakuntakaavan merkintää laajempana. Yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta asemakaavaalue on luonnollinen yritystoiminnan laajenemisalue Toijalan ja Viialan taajamien välialueella pääradan sekä valtateiden 3 ja 9 läheisyydessä. Aluetta on mahdollista kehittää myös Akaan ja Valkeakosken välisellä yhteistyöllä. Pirkanmaan liitto puoltaa asemakaavaehdotuksen hyväksymistä Merkitään tiedoksi. 3. Valkeakosken kaupunginhallitus Valkeakosken kaupunginhallituksen lausunto 16.1.2012 Yritys-Konho I asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta: Valkeakosken kaupunki toivoo huomioitavan vielä erityisesti aluetta rajaavan Akaa-Valkeakoski radan kehittämiselle tarvittavat tilavaraukset ja tarpeelliset suojaetäisyydet ja ympäristöhäiriömerkinnät suhteessa asutukseen. Ehdotus: Valkeakosken kaupunki toivoo huomioitavan vielä erityisesti aluetta rajaavan Akaa-Valkeakoski radan kehittämiselle tarvittavat tilavaraukset ja tarpeelliset suojaetäisyydet ja ympäristöhäiriömer-
kinnät suhteessa asutukseen. Muuten Valkeakosken kaupungilla ei ole huomautettavaa lausuntopyynnön mukaisesta asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta. Päätös: Hyväksyttiin ehdotus yksimielisesti. Radan kehittämiselle tarvittavat tilavaraukset, tarpeelliset suojaetäisyydet sekä ympäristöhäiriömerkinnät suhteessa asutukseen huomioidaan lopulliseen kaavaan. Ennen kaavan lopullista hyväksymiskäsittelyä laaditaan ratatekninen selvitys, jonka tulosten perusteella pistoraidetta koskeviin aluevarauksiin ja kaavamääräyksiin saattaa tulla muutoksia ja tarkennuksia. 4. SISU-hanke / Jaakko Leinonen Alue on merkittävä Etelä Pirkanmaalle ja Akaalle. Siksi haluamme, että seuraaviin asioihin kiinnitetään huomiota asemakaavaa ja asemakaavan muutosta laadittaessa. Alueen ylivoimatekijä logistisen sijaintinsa lisäksi on pistoraidemahdollisuus. Mielestämme kaava täytyy laatia siten, että tämä ylivoimatekijä voidaan hyödyntää täysipainoisesti. Esimerkiksi keskustelussa rataoperaattorin kanssa on todettu, että radan tehokas käyttö edellyttää, että raiteelle voidaan ajaa noin kilometrin mittainen juna, jonka vaunut jätetään lastattavaksi tai purettavaksi ja veturi voidaan vapauttaa työkäyttöön täksi ajaksi. Se edellyttää, että alueen tie kiertää pistoraiteen eikä pistoraiteelle tule ylityksiä, jotka ovat vaarallisia yrityksissä asioiville henkilöille. Lisäksi rautatiealue on varattava riittävän leveäksi, jotta siihen on mahdollista rakentaa kolme raideparia vierekkäin, jotta jokaiselle radan vieressä sijaitsevalle kiinteistölle varataan mahdollisuus hyödyntää raidetta. Kiinteistöillä sijaitsevat rakennukset ja rakennelmat tulee voida sijoittaa radan välittömään läheisyyteen, jotta lastausta ja purkua voidaan harjoittaa ilman esteitä. Kaavaehdotuksen asemakaavamerkintöjen ja määräysten osalta tulee poistaa velvollisuus aidata ulkovarastoalueet 160cm korkealla aidalla ulkovarastoalueen ja radan väliseltä alueelta koskien T ja T-1 alueita, jotta junavaunujen lastaaminen ja purku on mahdollista ilman esteitä. Radan pohjoispuolen T alueiden väliset viheralueet VL tulee poistaa, koska ei ole järkevää pilkkoa teollisuusaluetta viherkaistaleilla. Kevyenliikenteen väylät voidaan tarvittaessa sijoittaa tiealueiden reunaan. Rakennusten korkeutta ei tule rajoittaa. Konepajateollisuuden ja logistiikka-alan yritysten näkemys on, että jatkossa tarvitaan yhä korkeampia tiloja. Esimerkiksi nykyiset konepajalaitteet edellyttävät noin seitsemän metrin vapaata korkeutta. Logistiikka-alan näkemys on, että jatkossa tilojen korkeus on yhä merkittävämpi tekijä. Tampereella on rakenteilla lääkealan tukku, jonka korkeus on noin 30 metriä. Esitämme, että alueen tie/katu kiertää alueen. Kyseisellä järjestelyllä pystytään nähtävillä olevaan esitykseen nähden lisäämän niiden tonttialueiden määrä, jotka voivat hyödyntää pistoraidetta omalta tontiltaan. Tällä järjestelyllä myös rakennusten julkisivut tulevat tien puolelle, joka on kaupunkikuvallisesti miellyttävämpää. Lisäksi saadaan kaksi tasoristeystä pois pistoraiteelta, jolla parannetaan turvallisuutta. Lisäksi esitämme, että T alue ulotettaisiin kiinni idässä Valkeakoskelle menevään rataan saakka. Tulevaisuudessa alue antaa mahdollisuuden myös lisäraiteen rakentamiseen myös Valkeakosken radan viereen.
Alueen energiaratkaisun osalta olisi syytä varata ehdotuksessa olevaan T-1 kortteliin ET merkintä energialaitosliiketoimintaa varten ja lisätä kaavaan lause: Mikäli on mahdollisuus liittyä alueelle tulevaan kaukolämpöverkkoon, on siihen liityttävä. Tämä mahdollistaa läheltä saatavan bioenergian tuotannon ja lisää työllisyyttä paikallisille metsäurakoitsijoille. Radan kehittämiselle tarvittavat tilavaraukset, tarpeelliset suojaetäisyydet sekä ympäristöhäiriömerkinnät suhteessa asutukseen huomioidaan lopulliseen kaavaan. Ennen kaavan lopullista hyväksymiskäsittelyä laaditaan ratatekninen selvitys, jonka tulosten perusteella pistoraidetta koskeviin aluevarauksiin ja kaavamääräyksiin saattaa tulla muutoksia ja tarkennuksia. Myös tasoristeykset mahdollisesti poistuvat kaavasta. Ulkovarastoalueiden aitausta koskeva määräystä muutetaan siten, että se koskee ainoastaan lähivirkistysalueisiin (VL) rajautuvia teollisuustontteja. Viheralueita tarvitaan osana hulevesien käsittelysysteemiä, joten niitä ei voida poistaa. Mikäli pistoraide säilyy nykyisellä paikallaan ja katu sijoitetaan pistoraiteen pohjoispuolelle, hulevesien käsittelyyn vaadittavien viheralueiden muoto ja sijainti saattavat muuttua. Rakennuskorkeutta ei rajoiteta. Alueen liikennettä ei ratkaista ulkosyötteisen kadun kautta, koska vaihtoehto on todettu tehottomaksi. Lisäksi ulkosyötteinen katu edellyttää tasoristeystä kokoojaväylälle, mikä ei liikenneturvallisuussyistä ole suositeltavaa. T-aluetta ei voida ulottaa Valkeakoskelle vievään pistoraiteeseen saakka lähialueilla sijaitsevan asutuksen vuoksi. Liittymisvelvoite kaukolämpöverkkoon ei ole asemakaavassa määriteltävä asia. 5. Risto Rantala Yritys-Konhon kilpailuvaltti on logistisen sijainnin lisäksi pistoraide. Tämä pitää nykyistä paremmin huomioida uudessa kaavassa. Valkeakosken radan varteen pitää varat lisätilaa rinnakkaisraiteelle nykyisen viheralueen tilalle. Pistoraiteen pituus pitää maksimoida ja varata riittävästi tilaa rinnakkaisille raiteille, jotta junavaunut voidaan joustavasti purkaa ja lastata. Raskaan liikenteen sujuminen ja liityntä Hämeentielle pitää erityisesti huomioida. Turhat rakennuskorkeuden rajoitukset tulee poistaa. Kts. vastine 4. 6. Liikennevirasto / Otso Kärkkäinen Liikennevirasto on antanut kaavaluonnoksesta sähköpostilla 22.8.2011 lausunnon, jossa on otettu kantaa mm. lisäraiteisiin varautumiseen, raideliikenteen meluun ja tärinään, pistoraiteeseen ja tasoristeyksiin. Savikontien tasoristeys (ratakm 148+910, Toijalantie) Savikontien olemassa oleva liittymä Toijalantiehen on noin 25 metrin etäisyydellä Savikon puolipuomillisesta tasoristeyksestä (ratakm 148+910, Toijalantie). Ratateknisen ohjeen mukaan tien suoran osuuden, jolla ei saa olla tieliittymiä, vähimmäispituus tasoristeyksen kohdalla tulee olla 50 metriä mitattuna uloimmasta kiskosta (8m + mitoitusajoneuvon pituus 25 m + siirtymävara 17 m) teillä, joissa liikennettä ei ole ajoneuvopituuden osalta rajoitettu. Siirtymävara tarkoittaa matkaa, joka varataan sitä varten, että suoraa osuutta mahdollisesti edeltävästä mutkasta kääntyvä ajoneuvo tai ajoneuvoyhdistelmä ehtii kokonaan tien oikeaan reunaan ennen kuin ajoneuvon keula on näkemäalueen rajan kohdalla. Tien suoralle osuudelle ei saa suunni-
tella uusia liittymiä, ellei liittymiin osoiteta kääntymiskieltoa tasoristeyksen suuntaan tai liittymää varusteta liikennevaloilla. Liikennevirasto edellyttää, että em. ohjetta liittymäetäisyydestä noudatetaan kaavassa. Muut kaava-alueen tasoristeykset Kaavoituksessa tulee huomioida, että Valkeakosken radalla olevien Uotilan (ratakm 148+602) ja Karon (ratakm 149+493) vartioimattomien yksityistien tasoristeysten sekä Katajan (km 149+623, Haudanniementie) ja Kurjenkallion (km 150+063, Kurjenkalliontie) vartioimattomien kadun tasoristeysten kautta ei kaavassa ohjata lisääntyvää liikennettä. Täysperävaununtie Mikäli Täysperävaununtien katualue linjataan kulkemaan rautatien vieressä, tulee kaavaan merkitä, että katu ja rautatiealue on erotettava täystörmäyssuojallisella tiekaiteella siten, että ajoneuvoilla ajaminen radalle estetään. Kaiteista: http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/urakoitsijat suunnittelijat/vaylanpidon ohjeet/vaylasuunnittelu/tiet Ks. kohta Kaiteet ja suistumisonnettomuuksien ehkäisy. http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/urakoitsijat suunnittelijat/vaylanpidon ohjeet/kunnossapito/teiden kunnossapito Ks. kohta Laitteet. Ely-keskus (ent. Tiehallinto) lausuu muutoin maanteiden osalta ja voi antaa tarkempia ohjeita koskien törmäyssuojallisen kaidetyypin valintaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja kaavaselostukseen voisi täsmentää, että liikennevirasto vastaa entistä Ratahallintokeskusta ja Tiehallinnon keskushallintoa. Liikennevirasto lausuu asemaja yleiskaavoissa rautateiden ja vesiväylien osalta. Liittymäetäisyys toteutuu Toijalantie Täysperävaununtien kohdalla, tasoristeyksen ja tienristeyksen välissä on riittävä etäisyys. Muista lausunnossa mainituista tasoristeyksistä ainoastaan Kataja (km 149+623, Haudanniementie) sijaitsee suunnittelualueen kohdalla mutta Haudanniementie ei tule olemaan käytössä yleisenä tienä kaava-alueelle. Tarpeet täystörmäyssuojallisten tiekaiteiden osalta tarkistetaan ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. Ennen kaavan lopullista hyväksymiskäsittelyä laaditaan ratatekninen selvitys, jonka tulosten perusteella pistoraidetta koskeviin aluevarauksiin ja kaavamääräyksiin saattaa tulla muutoksia ja tarkennuksia. Samalla tarkistetaan myös turva- ja suojamääräysten riittävyys. Liikennevirastoa koskeva nimi korjataan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja kaavaselostukseen lausunnossa esitetyllä tavalla. 7. Vattenfall Verkko Oy / Reima Sallinen Vattenfall Verkko Oy pyytää varaamaan suunnitellulle kaava-alueelle valmiiksi varattujen ET-alueiden lisäksi viisi uutta ET aluetta puistomuuntamoiden sijoittamista varten (oheisen liitekartan osoittamiin paikkoihin tai niiden välittömään läheisyyteen). Varattavien alueiden tulisi olla kooltaan vähintään 10mx10m. Vähimmäisetäisyydet ET-alueelle sijoitettavasta puistomuuntamosta lähimpiin julkisiin rakennuksiin tulee olla 15m ja muihin rakennuksiin 6 m. Kaavoitettavalla alueella sijaitsee 20 kv ilmajohtoja ja maakaapeleita sekä 0,4 kv ilmajohtoja ja maakaapeleita (oheisen suuntaa antavan liitekartan mukaisesti). Pyydämme huomioimaa nykyisille 20 kv ilmajohdoille vaadittavat turvaetäisyydet rakennuksiin. Vaakasuunnassa rakennuksen etäisyys 20 kv ilmajohtoon on oltava vähintään 6,0 m. Mahdolliset sähkölinjojen muutostöistä aiheutuvat kustannukset laskutetaan työn tilaajalta.
Kaavaan osoitetaan paikat lausunnossa esitetyille puistomuuntamoille. Kaava-alueen kunnallistekniikan toteutuksen yhteydessä 20 kv-ilmajohdot muutettaneen maakaapeleiksi. 8. Valkeakosken kaupunki, ympäristöjaosto Ympäristöjaosto esittää Yritys-Konho I:n asemakaavan ja asemakaavamuutoksen ehdotuksesta lausuntonaan seuraavaa: Alueelta laadittujen luonto- ja liito-oravaselvitysten perusteella, alueella ei ole enää merkkejä liitooravan liikkumisesta kaavoitettavalla alueella eikä myöskään muista luonnonsuojelulain, metsälain, vesilain tai EU:n direktiivin tarkoittamia erityisiä luontokohteista tai lajeista, jotka kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon. Virkistysreitistön jatkuvuus on kaavassa huomioitu. Yhteys suunnittelualueen pohjoispuolelta ja Hirsikankaan asemakaavan välistä Viialan suuntaan on osoitettu. Myös muualle kaava-alueella on merkitty ohjeellisia jalankululle ja pyöräilylle varattuja reittejä lähivirkistysalueilta sekä suojaviheralueilta. Erillispientalojen (AO) korttelialue on osittain toteutunut olemassa olevan Savikon asemakaavan mukaisesti. Yritys-Konho I:n asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella sallitaan AO-kortteliin täydennysrakentaminen. Kaavaselostuksen kohtaa 5.3.2 tulisi tarkentaa niin, että Savikontien alueelle osoitetaan täydennysrakentamista. Melumääräystä (7me) tulee täydentää asuinrakennusten sisämelun ohjeistuksella. Asuinrakennukset on rakennettava niin, ettei melutaso rakennusten sisällä ylitä päiväohjearvoa 35 dba eikä yöohjearvoa 30 bba. Uudet asuinrakennukset on sijoitettava niin, että ne suojaavat ulko-oleskelutiloja päiväohjearvoa 55 dba ja yöohjearvoa 50 dba ylittävältä melulta. Asemakaavassa tulisi antaa tarkentavia määräyksiä junaradan kaava-alueelle aiheuttavan melun torjunnasta, esim. aluevarauksia tai tarkempia määräyksiä rakenteita koskien. Meluselvityksestä ei selviä, onko siinä otettu huomioon mahdollisten lisäraiteiden rakentaminen. Kaavaehdotuksessa ei ole arvioitu lainkaan tärinämittauksen tarpeellisuutta tai tarpeettomuutta. Osayleiskaavavaiheessa kaavoitettavalta alueelta on tehty tärinäselvitys. Kaavaselostuksessa ei ole otettu kantaa junaradan aiheuttaman tärinän vaikutuksiin kaava-alueella. Alueelta tulisi tehdä tarkentavia tärinämittauksia, jotta rakennuksissa voitaisiin ottaa huomioon radan ja kokoojakadun aiheuttamat tärinävaikutukset. Laajojen päällystettyjen ja läpäisemättömien teollisuusalueiden hulevesimäärät ovat suuria ja sisältävät ympäristöä kuormittavia haitta-aineita. Kaava-alueen pintavedet kulkeutuvat luontaisesti länteen Tarpianjokeen sekä idän suuntaan Nahkialanjokeen. Hulevesiselvityksen mukaan suunnittelualueelta syntyvät hulevedet johdettaisiin viivästysaltaiden ja olemassa olevien avo-ojien kautta Nahkialanjokeen, joka edelleen laskee Konhonselälle Vanajaveteen. Suunnittelualueelta tulee laatia tarkempi hulevesisuunnitelma, jossa tarkastellaan tarvittavat imeytys-, puhdistus- ja viivytysratkaisut sekä esitetään laskelmat, joiden mukaan mm. kaavaehdotukseen merkityt viivästysaltaiden ja ojien tilavuudet ja kapasiteetit on huomioitu. Nykyisten avo-ojien toimivuus, tilavuuksien riittävyys sekä rumpuputkien koot hulevesien johtamiseen tulee tarkastella aina Nahkialanjokeen asti. Alue tulee kokonaisuudessaan liittää kaupungin vesi-, jätevesi- ja hulevesiverkostoon. Kaavaselostusta täydennetään kohdan 5.3.2 osalta koskien Savikontien alueelle osoitettua täydennysrakentamista. Melumääräyksiä täydennetään lausunnossa esitetyn mukaisesti. Selvityksessä on huomioitu raideliikenteen liikennemäärät vuoden 2020 ennustetilanteen mukaisina. Raideliikenteestä aiheutuvia mahdollisia tärinähaittoja selvitetään osayleiskaavaa varten laadittujen tärinämittausten avulla ennen kaavan lopullista hyväksymiskäsittelyä.
Tarvittaessa raidealueen läheisyyteen sijoittuvien kortteleiden rakennusaloja ja kaavamääräyksiä tarkennetaan tärinähaittojen ehkäisemiseksi. Asiasta voidaan neuvotella vielä myös viran-omaisten kanssa ja sen jälkeen täydentää selvityksiä, mikäli niin edellytetään. Ennen kaavan lopullista hyväksymiskäsittelyä laaditaan ratatekninen selvitys, jonka tulosten perusteella pistoraidetta koskeviin aluevarauksiin ja kaavamääräyksiin saattaa tulla muutoksia ja tarkennuksia. Raideliikenteen ja kokoojakadun yhteisvaikutusta ei ole tarpeen tarkastella, koska yleiskaavavaiheessa tehdyt mittaukset osoittavat etäisyydet riittäviksi. Lisäksi raskas ajoneuvoliikenne ei aiheuta raideliikenteen kaltaista tärinää. Hulevesiselvitystä täydennetään tilavuus- ja kapasiteettilaskelmilla. Kaavamääräyksiin lisätään yritystonteille velvoite viivyttää hulevesiä tonteilla ennen vesien johtamista viivästysaltaisiin. 9. Pirkanmaan maakuntamuseo Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut asiakohdassa mainittuun kaavaehdotukseen. Museo on antanut hankkeesta aikaisemmin lausunnon 4.10.2011 (Diar. 286/2011). Kaava-aluetta on luonnosvaiheesta muutettu siten, että alue ei ulotu enää Hämeentiehen. Museo edellytti arkeologisen inventoinnin tekemistä kaava-alueella luonnosvaiheessa, mutta alueen rajauksen muuttumisen johdosta selvitystarvetta ei tässä tapauksessa enää ole. Asemakaava-aineistoihin sisältyy selvitys alueen rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Alueelle luonteenomaiseksi piirteeksi muodostuu 1950-luvun asutustoiminnan synnyttämä kulttuurimaisema; erityisesti Haudanniementien varteen sijoittuvien asutustilojen muodostama kokonaisuus. Näistä kohteista rakennushistoriallista arvoa omaa lähinnä Sirkkulan pihapiiri. Kaavaratkaisu ei mahdollista edellä kuvatun kulttuurimaiseman säilymistä, mitä maakuntamuseo pitää valitettavana. Koska alueella ei kuitenkaan kokonaisuutena ole erityistä kulttuurihistoriallista arvoa, ei suojelumääräysten käyttäminen ole tarpeellista. Maakuntamuseo esittää vielä selvitettäväksi voiko Sirkkulan pihapiiri säilyä vaikka maankäyttö muutoin ympärillä muuttuu. Savikontien varressa rakennetun ympäristön säilyminen on mahdollista, mitä maakuntamuseo pitää tässä tapauksessa riittävänä. Kaavan hyväksymistä koskeva päätös tulee lähettää museoon asianmukaisine liitteineen ja valitusosoituksineen (MRA 94 ). Merkitään tiedoksi. Sirkkulan tilan rakennuskanta voi säilyä TY-korttelissa mutta kaavan maankäyttöratkaisun toteutumisen myötä tila ei voi säilyä asumiskäytössä. MUISTUTUKSET 1. Timo Ja Tuula Numminen Timo ja Tuula Numminen toteavat ettei heillä ole mahdollisuuksia jatkaa asumista kodissaan. He toivoivat että asuinkiinteistö olisi muutettu omakotitonttimerkinnän alle, mutta koska se ei onnistu, niin he ovat tehneet Akaan kaupungille myyntitarjouksen kiinteistöstään. He kuitenkin haluavat varata oikeuden käydä suunnitelmista keskusteluja ja neuvotteluja, ennen kuin niistä lopullisesti päätetään. Muistutuksen jättäjien kanssa on jo syksyllä neuvoteltu heidän tilanteestaan ja kaavan vaikutuksesta kiinteistön (20-405-1-104) tulevaisuuteen. Noin 2000 m2:n tontilla on
peruskorjattu 133 m2:n omakotitalo vuodelta 1950 (laajennus 1988), sekä autotalli. Lopputulemana pyydettiin kiinteistön omistajia jättämään myyntitarjous kiinteistöstä. Tarjous tuodaan kaupunginhallitukselle näiden vastineiden yhteydessä. Myyntitarjous on 130.000. Maankäyttö- ja kaavoitusyksikön kanta on, että tarjous on kohtuullinen, ja hallituksen on järkevää päättää ostaa ko. kiinteistö. Tämä kauppa mahdollistaa sen, että keskeinen yrityskorttelialue voi toteutua. Tarjous on nähtävillä kokouksessa. 2. Juhani Similä Juhani Similän mielestä kaavaehdotuksessa on riittämättömiä selvityksiä (1) melusta, (2) luonnon virkistyskäytöstä sekä (3) pientaloasutuksen, maiseman sekä kulttuurihistoriallisesta elinympäristöstä. Hänen mielestään asemakaavaehdotuksessa olevat virkistysalueet ovat väärässä paikassa ja niitä on aivan liian vähän. Hän ihmettelee miksi puistoiksi merkittyjä alueita ei ole lainkaan. Similä kysyy miksi Metsolan kiinteistö jää Konttitien alle ja miksi Haudanniementien varrella olevan Takomon kiinteistön paikalle on merkitty tulevaksi muuntoasema. Hänen mielestään ei voi sulkea pois mahdollisuutta ettei kaava-alueella olisi edelleen liito-oravia. Etsintäalue on ollut hänen mielestään liian suppea ja metsäolosuhteet mahdollistavat edelleen elinolosuhteet liito-oraville. Pistorata on nyt hänen mielestään oikeassa paikassa, mutta hän ei ole vakuuttunut pistoraiteen tarpeellisuudesta sen kalleuden takia. Alueelle on laadittu luonnosvaiheen kaavaratkaisuihin perustuva liikennemeluselvitys vuonna 2011. AO-alueen melumääräyksiä täydennetään ja tarkennetaan kaavamääräyksissä. VL-alueet ulkoilureitteineen ovat riittäviä virkistyskäyttöön. Puisto-merkinnällä oleville alueille ei ole tarvetta. Maakuntakaavan mukainen virkistysalueyhteys ja kevyen liikenteen yhteyden jatkuminen rata-alueen eteläpuolelle on otettu huomioon. Toijalan kaupunki on tilannut Maa ja Vesi Oy:lta maisemaa ja maisemahistoriaa sekä rakennettua kulttuuriympäristöä koskevan selvityksen osayleiskaavaan liittyvänä erillisselvityksenä. Yritys-Konhon asemakaava sijoittuu selvitetylle alueelle. Luontoselvitykset on päivitetty kasvillisuus- ja liito-oravaselvitysten osalta ja tarkennettu maastokäynnein 5.6.2011. Selvitysalueelta ei löytynyt luonnonsuojelulain, vesilain, metsälain tai EU:n direktiivien tarkoittamia erityisiä luontokohteita tai lajeja, jotka tulisi ottaa huomioon alueen kaavoituksessa. Myöskään mitään liito-oravan esiintymiseen viittaavaa ei esiintynyt. Tielinjaukset ja aluevaraukset on laadittu teollisuus- ja yritystoiminta huomioon ottaen pidemmällä aikavälillä. Konttitietä tullaan lyhentämään, eikä sen alle jää enää olemassa olevia rakennuksia. 3. Olavi Kaihola Olavi Kaihola ei hyväksy pihamaan ja rakennusten yli vedettyä ohjeellista tonttirajaa. Hänen mielestään Täysperävaununtietä pitäisi siirtää 20-30 metriä Nummiselle päin. Tie on hänen mielestään liian lähellä Sirkkulan kiinteistöä sekä sähkön A-pylvästä. Tielinja ylittää lisäksi rajapyykin. Myös Telitietä pitäisi siirtää kauemmaksi pois rajapyykin päältä. Kaava-alueen kunnallistekniikan toteutuksen yhteydessä 20 kv-ilmajohdot muutettaneen maakaapeleiksi, joten tielinjausta ei tarvitse muuttaa. Tielinjaukset ja aluevaraukset on laadittu teollisuus- ja yritystoiminta huomioon ottaen pidemmällä aikavälillä.
4. Hannu Simola Hannu Simolan mukaan kaavan vaikutuspiiriin kuuluvilla osallisilla pitää olla mahdollisuus ottaa kantaa kaavan sisältöön. Simolan mielestä kuntalaisen oikeudet eivät ole toteutuneet hänen keskusteluissaan vs. kaavoituspäällikkö Lasse Majurin kanssa. Hannu Simola kokee että pakkolunastus on ainoa hänelle esitetty ratkaisu asiassa ja että hänen mielipiteitään ei ole kuunneltu. Hän kokee tulleensa myös painostetuksi mm. rakennuslupien osalta. Hän haluaa jäädä asumaan kiinteistöönsä. Simola esittää liitteessä merkityn alueen pois jättämistä kaavasta ja haluaa oikeuden ostaa kiinteistönsä ympäriltä n. 10-30 metrin levyisen suojakaistaleen. Simola esittää, että häntä on kohdeltu kaavaratkaisussa eriarvoisesti suhteessa lähinaapureihin. Hän haluaa oikeuden liittyä alueelle mahdollisesti rakennettavaan vesi- ja viemäriverkkoon, ja vaatii ettei hänen päätöksensä jäädä asumaan kiinteistöön johda tulevaisuudessa mihinkään painostustoimenpiteisiin kaupungin osalta. Simola paheksuu pakkolunastushinnoitteluperiaatteita ja perusteita kiinteistön hinnan laskemisesta keskimääräisen Akaan kaupungin tonttimaan hinnan mukaan. Hän kuitenkin voisi keskustella mahdollisesta vaihtokaupasta kaupungin kanssa. Kaavanlaatijan vastine: Asemakaavasta on poikkeuksellisesti tiedotettu kirjeitse kaikkia maanomistajia alueella ja sen ympäristössä sekä vireilletulon että luonnoksen yhteydessä. Syynä on ollut kaavan vaikutus, jossa alueen käyttötarkoitus voimakkaasti muuttuu. Muistutuksen jättäjä ei ole jättänyt palautetta kaavan aiemmissa vaiheissa, eikä osallistunut maanomistajille järjestettyyn tiedotustilaisuuteen elokuussa 2011. Alueella asuvana hänen kanssa on kaupungin aloitteesta syksyllä neuvoteltu kaavan vaikutuksesta kiinteistön (20-401-6-15) tulevaisuuteen. Kiinteistön koko on 5030 m2. sillä sijaitsee omakotitalon pihapiiri, jossa on rekisterin mukaan 107 m2:n omakotitalo vuodelta 1964, ja osin kaksikerroksinen ulkorakennus, jonka pohja-ala on arviolta 300 m2. Neuvottelijoina olivat sekä Majuri että apulaiskaupunginjohtaja Heikki Partanen. Kaupungin puolelta esiteltiin kaavaratkaisu, jossa kiinteistö on sekä luonnoksessa että ehdotuksessa ehdotettu VL- eli lähivirkistysalueeksi. Ensisijainen perustelu on, että viheralue tarvitaan osana alueen virkistysreittiverkostoa. Lisäksi tarvitaan suoja-aluetta teollisuusalueen ja radan väliin, koska Valkeakosken radan itäpuolella on osayleiskaavassa esitetty asumista. Kiinteistö 20-401-6-15 on em. yleiskaavassa osoitettu TP- eli työpaikkaalueeksi. Tämä on siis valtuuston demokraattisesti päättämä suunnitelma vuodelta 2007. Asemakaava tarkentaa yleiskaavan aluevarauksia. Siten viheralue on mahdollinen, mutta olisi myös mahdollisuus kaventaa viheraluetta, ja ottaa ainakin osa Simolan kiinteistöstä osaksi T- eli teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Tämä vaihtoehto esitettiin Simolalle. T-tonttina kiinteistöllä olisi rakennusoikeutta, eikä olisi suoraa estettä rakennusten säilymiselle. Asumisen kannalta tilanne on sama kuin kaikilla kaava-alueen kiinteistöillä, jotka on välttämätöntä osoittaa joko yritystoiminnalle tai viheralueeksi. Asuminen on mahdollista, mutta ei kaavan mukaista, eli sitä ei voida suojata ympäristöhaitoilta, eikä rakennuksiin voida myöntää peruskorjauslupia kuin poikkeamisilla. Edelleen vesihuolto voidaan toimittaa vain kaavan mukaiseen käyttöön. Tämä on ollut ainakin tähän asti käytäntö Akaan kaupungissa, kun kaavan teollisuusalueella on ollut vanhoja asuinrakennuksia. Lisäksi selvitettiin, millä hinnalla tähän asti kaupunki on ostanut VL-alueita, jos maanomistaja on ostamista edellyttänyt. Simola tiedusteli myös hintaa, jos kaupunki ostaisi koko kiinteistön. Tämän todettiin olevan neuvottelukysymys, jossa virkamiehet neuvottelevat, ja päätöksen tekee kaupunginhallitus. Minkäänlaisesta pakkolunastuksesta ei ollut puhe, vaan vapaaehtoisista kaupoista.
Kaavoituksessa maanomistajien tasapuoliseen kohtelu on itsestäänselvä tavoite. Koska maat sijaitsevat aina eri paikoissa, ja ne ovat eri käytössä, ei ole olemassa absoluuttista tasapuolisuutta, vaan kukin maa sopii punnitusti parhaimpaan käyttöön. Kaava-alueen osalta käyttötarkoitukset on karkeasti arvioitu jo yleiskaavassa. Maankäyttö- ja kaavoitusyksikön kanta on, että kaupungin on tarkoituksenmukaista kaavan valmistumisen kannalta neuvotella Simolan kanssa kiinteistöjen vaihdon mahdollisuudesta. Hallituksen tulisi päättää neuvotteluiden käymisestä. 5. Vanhan Junkkarin alueen asukkaat Vanhan Junkkarin alueen asukkaat toistavat aiemmin lähetetyn muistutuksen kohdan 2. tarkennuksella. Naapurit esittävät asumisviihtyisyyden takia toiveen ettei yritystoimintaa ja asumista sekoitettaisi keskenään Vanhan Junkkarin alueella ja alue toivotaan kaavoitettavaksi kokonaan AOmerkinnän alle. Naapurit toivovat että Tampere-Helsinki radan varteen merkitty varaus kolmatta raidetta varten jatkuisi yhtenäisenä ja samanlevyisenä kaistaleena aina 9-tiehen asti. Asumisen ja TY-alueen välistä suojaviheraluetta on levennetty ja KTY-alue on muutettu TY-alueeksi. Asemakaavan maankäyttöratkaisu noudattaa Yritys-Konhon osayleiskaavassa esitettyjä periaatteita, joiden mukaisesti alueelle ei ole osoitettu uutta asumista. Mahdollisten lisäraiteiden aluevaraus osoitetaan suojaviheralueena koko pääradanvarsialueella. 6. Seppo Katajisto Suullinen palaute: Metsolan pihapiirissä on asuinrakennus, jota on korjattu. Katajisto ymmärtää, että alue muuttuu yritystoiminnalle. Silti Konttitien voisi muuttaa sivuun nykyisestä pihapiiristä. Konttitietä tullaan lyhentämään, eikä sen alle jää enää olemassa olevia rakennuksia.