LUONNONSUOJELUALOITE KALMUN OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN ALUEELLE VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KALMUN OSAYLEISKAAVAAN LIITTYVÄ SELVITYS Riihimäen kaupunki, Arkkitehtitoimisto Jukka Turtiainen Oy 2.12.2010
LÄHTÖKOHTA Selvitys on laadittu Kalmun osayleiskaavatyön kuluessa esitetyn luonnonsuojeluhakemuksen johdosta. Hakemus koskee kaupungilla vireillä olevan Kalmun osayleiskaavan aluetta osittain. Selvitys valottaa mahdollisen suojelun vaikutuksia osayleiskaavasuunnitelmaan ja Riihimäen kaupungin yleiseen etuun. Kyseessä on luonnonsuojelulain 24 mukainen luonnonsuojelu yksityiselle kuuluvalla alueella. Alueellinen ympäristökeskus voi perustaa luonnonsuojelualueen maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksella. Harkittaessa alueen perustamista on otettava huomioon myös muut yleiseen etuun liittyvät näkökohdat. HAKEMUS Anne Kajander ja Harry Mäkelä Riihimäeltä ovat hakeneet luonnonsuojelualueen perustamista omistamilleen alueille Riihimäen kaupungin Herajoen kylässä. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) on pyytänyt Riihimäen kaupungin lausuntoa asiasta. Kaupunginhallitus on antanut lausuntonsa 15.3.2010 113. Lausuntopyyntökirjeen mukaan Kajanderilta tuli 27.3.2009 ensimmäinen hakemus, joka koski tilaa Lepola 1:11 ja toinen hakemus 15.1.2010, jossa oli otettu mukaan myös alueita tiloilta 1:36 ja 1:44. Samalla tuli myös Harry Mäkelän hakemus, joka koski tilaa Jalasmäki 1:144. Hämeen ELY-keskus on tutustunut rauhoitushakemuksissa tarkoitettuihin alueisiin maastossa ja todennut, että ne täyttävät suojeltaville alueille asetetut vaatimukset. Luonnonsuojelulain 24 :n mukaan suojelualueen perustamista harkittaessa on otettava huomioon myös muut yleiseen etuun liittyvät näkökohdat. Hakemuksen mukaan rauhoitettavaksi esitetyllä tilalla 1:144 (pinta-ala n. 1 ha) sijaitsee luonnontilainen niitty ja vanhaa luonnontilaista metsää. Alueella A sijaitsee koskematon lampi ja alueella B pääosin koskematonta yli 100-vuotista luonnontilaista metsää, alueella C esiintyy erittäin uhanalaista mesipillikääpää ja alueilla C ja D täysin koskematonta yli 100-vuotiasta metsää, suota ja kosteikkoa. A, B ja C alueiden pinta-ala on yhteensä n. 13 hehtaaria. Kaupungin näkemys (KH 15.3.2010) on, että maanomistajan suojeluesitys ei ole aivan looginen eikä kaikin osin luonnonsuojelun kannalta perusteltu, kun luontoselvityksessä arvokkaammaksi todettu alue esitetään suojeltavaksi vain osittain (alue D) ja vähempiarvoinen alue B kokonaan. 2
KALMUN LUONTOSELVITYS Kalmun alueen osayleiskaavan yhteydessä Faunatica Oy:n (Faunatica Oy, Espoo 2008) laatimassa luontoselvityksessä metsäalueista arvokkaimmaksi alueeksi nousi runsaasti lahopuuta sisältävä Takalan- Tuomolan alue, joka suositeltiin säästettäväksi. Suojeltavaksi esitetyt C- ja D-alueet sijaitsevat tällä alueella. Alue on suurimmaksi osaksi kaavaalueen ulkopuolella. Suojeltavaksi esitetyllä B-alueella lahopuuta oli selvityksen mukaan niukasti, lähinnä vain yksittäisinä puina. Tällä alueella on luontoselvityksen mukaan merkitystä etenkin virkistyskäytön kannalta. Lajistollisen monimuotoisuuden kannalta alueen merkitys todettiin vähäisemmäksi, mutta kasvavaksi, jos metsä säilyy. Alueesta B luontoselvityksessä sivulla 25 todetaan: Osa-alue B on varttunutta, tuoretta kuusivaltaista kangasmetsää, jossa lahopuuta on niukasti ja vain yksittäisinä puina. Ainoastaan alueen itäreunassa olevalla kumpareella on pieni ryhmä kaatuneita, jo melko kuivia kuusia, joista ei löytynyt mielenkiintoisia kovakuoriaisia. Faunatica Oy:n tekemän luontoselvityksen kappaleessa Tiivistelmä suositellaan, että Takalan-Tuomolan seudun runsaasti lahopuuta sisältävä metsäalue säästetään ja lahopuujatkumo turvataan. Alueet C ja D sijaitsevat Takalan-Tuomolan metsäalueella. Edelleen suosituksena on, että mesipillikäävän esiintymälle tehdään erityisesti suojeltavan lajin elinympäristörajaus. Uhanalainen mesipillikääpäesiintymä on alueella C. Selvityksessä ei löytynyt uhanalaisia tai edes harvinaisia kovakuoriaislajeja OSAYLEISKAAVA Kalmun alue on valittu kaupungin kasvusuunnaksi kaupunginhallituksen päätöksellä v. 2006. Kalmuun suunnitellaan sijoitettavan usean vuoden omakotitonttitarjontaa ja asumista n. 3500-4500 hengelle sekä asumiseen liittyvät lähipalvelut. Taajamassa ja taajaman liepeillä ei ole Riihimäellä enää merkittäviä mahdollisuuksia lisätä omakotitonttialuetta. Välittömästi taajaman etelä- ja pohjoispuolella olevat suuret suo- ja turvealueet rajoittavat rakentamista. Taajama on kasvanut kiinni kaupungin itärajaan 2000-luvun aikana. Edullisimmat taajaman laajentumissuunnat ovat lounaassa Kalmun suunnassa ja lännessä Riuttan suunnassa. Kalmun suunnittelun alkuvaiheissa on teetetty alueen luontoselvitykset ja suunnittelua on johdonmukaisesti jatkettu luontoselvitysten tulokset huomioiden. Arvokkaat luontoalueet on sijoitettu joko lähivirkistysalueelle tai kaavan ulkopuolelle. Ne voivat olla tulevia lähivirkistysalueita tai virkistysmetsiä, lähiopetuskohteita tai luonnonsuojelualueita. Osayleiskaavan laadinnassa alueen luonnonolot ja olemassa oleva asutus ovat suunnittelun keskeisinä lähtökohtina. Asuminen on sijoitettu olemassa olevan asumisen yhteyteen ja rakentamiseen sopiville metsämaille. Suunnitelma on laadittu siten, että yhtään olevaa asuinpaikkaa 3
ei tarvitse hävittää. Alueen päävesistö, Kalmunoja määrittelee keskeisen viheralueen sijainnin itsestäänselvästi. Kalmunoja ja sitä ympäröivä viheralue ovat tärkeitä myös hulevesien hallinnan kannalta. Alueen pääliikenneväylä on sijoitettu uusien asuinrakentamiskohteiden yhteyteen. Tällöin Vanhan Kormuntien ja sen varren kulttuurimaisemalliset arvot, kuten Herajoen työväentalon seutu voidaan paremmin huomioida myöhemmässä suunnittelussa. Kolme luonnonsuojelualueeksi esitetyistä tiloista sijaitsee Kalmun osayleiskaavan alueella: tila 1:44 (kartan alue B), tila 1:144 sekä osa tilasta 1:36 (kartan alue A). Näistä alueelle B ja tilalle 1:144 on Kalmun osayleiskaavaehdotuksessa osoitettu keskeisiä rakennuskortteleita, mm. Y-korttelialue ja pieneltä osin VL-aluetta. A-alue (osa tilasta 1:36), sijaitsee pääasiassa kaavan VL-alueella, jolle sijoittuvat mm. puro ja lampi. Osa A-alueesta jää tulevan tien alle. Alueet C ja D (osa tilasta 1:11) jäävät kokonaan kaava-alueen ulkopuolelle. Osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä ja lausunnoilla 19.3.2010 saakka. Yleisötilaisuus on pidetty 20.1.2010. Aikataulusuunnitelman mukaan kaava etenee kaupunginvaltuuston käsittelyyn loppuvuodesta 2010. VAIKUTUKSET Anomuksen mukaisten alueiden A ja B sekä tilan 1:144 rauhoittaminen luonnonsuojelualueeksi aiheuttaa merkittäviä haitallisia vaikutuksia kaavoittamiselle ja alueiden käytön järjestämiselle sekä vaikeuttaa Riihimäen yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja hajauttaa kaupunkirakennetta. Alueiden A, B ja tilan 1:144 hyväksyminen luonnonsuojelualueeksi ei huomioi Riihimäen kaupungin yleistä etua Riihimäen strategia perustuu visioon, että väkiluku kasvaa vuoteen 2015 saakka 1,5 % vuodessa ja sen jälkeen vuoteen 2030 saakka 1 % vuodessa. 2000-luvulla väestönkasvu on ollut tavoitteen mukaista. Riihimäen kaupungin kehittäminen vaarantuu, mikäli omakotitontteja ei voida tarjota rakentajille ja kaupungin väkiluvun antaa kasvaa. Kaupungin mahdollisuudet tarjota omakotitontteja rakentajille loppuvat vuonna 2014, jos Kalmuun ei voida asemakaavoittaa toimivaa aluetta. Riihimäen kaupunki on tehnyt merkittäviä maakauppoja alueella aikomuksena tukea tonttitarjontaa kuntalaisille. Lisäksi jo osayleiskaavaprosessiin on kulunut huomattava rahasumma. Alue B ja tila 1:144 sijaitsevat keskeisellä yhdyskuntarakentamiseen suunnitellulla alueella Kalmussa. Alueen B ja tilan 1:144 rauhoittaminen aiheuttaisi Kalmun osayleiskaavasuunnitelmaan niin merkittäviä muutoksia, että suunnitteluperusteet olisi harkittava kokonaan uudelleen. 4
Alueen B suojelun syrjäyttämää rakennusmaata ei ole mahdollista sijoittaa lähistölle. Kalmunojan viheralue yhdessä suojelualueen B kanssa syö alueen kaupunkirakennetta siinä määrin, että koko rakenne on järjesteltävä uudelleen: 1. Alue jakaantuu kahteen osaan ja painopiste siirtyy lännemmäksi. Julkisten palveluiden alue (Y) on sijoitettava länsiosaan. Muut palvelut sijoittuvat itäosaan. 2. Liikenne alueelle tulisi johtaa Kormuntie - Vanha Kormuntie reittiä. Tämä pidentää etäisyyttä osayleiskaava-alueen keskuksesta lähipalveluihin ja kaupungin keskustaan. Alueen sisäinen liikenneverkko hajaantuu ja mm. palveluiden saatavuus alueella heikkenee. 3. Vanhasta Kormuntiestä (historiallinen tielinja) tulee alueita yhdistävä sisäinen pääväylä ja helposti myös sisääntuloväylä, jolloin sen historiallisen luonteen säilyttäminen vaarantuu. Kaupungin osayleiskaavaehdotuksen mukainen ratkaisu mahdollistaa Vanhan Kormuntien rauhoittamisen vain sen varrella olevaa asutusta palvelevaksi. 4. Joukkoliikenteen toimintaedellytykset alueella heikkenevät verkoston hajaantuessa ja asukasmäärän pienentyessä. Kadut päättyvät kääntöpaikkoihin eikä järkevää lenkittämistä saada aikaan. Asumattomien metsäalueiden läpi ei ole kannattavaa rakentaa katuja ainoastaan joukkoliikenteen lenkkejä varten. 5. Infrastruktuurin rakentamiskustannukset rakennuspaikkaa kohden kasvavat. 6. Alueen arvioidun maksimiväestömäärän väheneminen 4400:sta 3200:aan (VE1) tekee myös asumisen lähipalveluiden kuten päiväkodin ja ala-asteen koulun rakentamisen kyseenalaiseksi. Kaupunginosa muodostuu ns. nukkumalähiöksi, jonka palvelut on haettava autolla. 5
JOHTOPÄÄTÖKSET Luonnonsuojelulliset näkökohdat on otettu osayleiskaavavalmistelussa riittävässä määrin huomioon. Luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat alueet ovat kaavan suunnittelualueen ulkopuolella ja kaavan viheralueilla. Nämä tulevat joka tapauksessa säilymään. Laajemman suojelualueen perustaminen on mahdollista toteuttaa kaava-alueen ulkopuolella. Kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevat, luontoselvityksen mukaiset alueet C ja D, alueen arvokkaimmat lahopuuesiintymät voidaan hyvin säilyttää osana laajempaa metsäaluetta, johon kuuluu ns. Kassoskiven metsäalue C:n ja D:n eteläpuolella sekä alueen D länsipuolella oleva lahopuualue, liito-orava-alue sekä linnustollisesti arvokas alue. Nämä alueet ovat suunnittelun pohjaksi laadituissa yleispiirteisissä laajempaa aluetta koskevissa vaihtoehdoissa A ja B osa laajempaa itä-länsisuuntaista vihervyöhykettä. Vaihtoehto A on hyväksytty Kalmun osayleiskaavan perusratkaisuksi v 2007 (KH 3.12.2007 539). Vaikutusten arvioimiseksi vertaillaan kolmea erilaista maankäytön vaihtoehtoa osayleiskaavaehdotukseen. Vaihtoehto 1:n ja vaihtoehto 2:n mukainen suojeluratkaisu ei huomioi kaupungin yleistä etua. Vaihtoehto 3 heikentää alueiden käytön tehokkuutta. Alueiden A, B ja tilan 1:144 rauhoittaminen irrallaan laajemmista, arvokkaammista vanhan metsän alueista ei ole luonnon säilymisen kannalta järkevää. Luonnonsuojelulain 24 :n 1 momentin mukaan harkittaessa alueen perustamista on otettava huomioon myös muut yleiseen etuun liittyvät näkökohdat. Hakemuksen mukainen alueen suojelu tekisi alueen osayleiskaavoittamisen suunniteltuun tarkoitukseen hyödyttömäksi eikä sillä enää olisi mahdollista saavuttaa suunniteltuja etuja. Näin ollen hakemuksen mukainen rauhoitus estää Riihimäen kaupungin edun kannalta erittäin tärkeän hankkeen ja suunnitelman toteuttamisen. Luonnonsuojeluedun on väistyttävä painavammaksi arvioitavan yleisen edun tieltä. 6
7
Vaihtoehtojen vertailu VE 1 alueet A ja B suojeltu kokonaan Yhdyskuntarakenne - Ei selkeää aluekeskusta, rakenne jakautunut kahtia. - Asuinrakentamiselle varattua aluetta 65,8 ha. - Tiiviin kaupunkirakenteen edellytykset eivät täyty. Kulttuurimaisema - Vanha Kormuntie pääasiallinen liikenneväylä, jossa liikenne lisääntyy. Kulttuurimaisema-arvot vaarantuvat. Liikenne - Joukkoliikenteen toteutus vaikeaa. - Toteutuksen vaiheistus vaikeutuu. - Alueen sisällä ei itä-länsisuuntaista pääkatua. - Yhteys etelään mahdollisesti sijoittuville asuinalueille kannattamaton. Rakennustehokkuus, mitoitus - Asuntokerrosalaa noin 159 000 m2. - Mitoitus arviolta 2200 3200 asukasta. - Katujen ja muun infrastruktuurin rakentamisen kustannukset epäsuhdassa alueen mahdollisen asuinrakentamisen määrän kanssa. - Kadun rakentaminen ilman sen varrella olevaa maankäyttöä on ekologisesti ja taloudellisesti kestämätöntä. - Kaava-aluetta supistettu ja eteläisimmät asuinkorttelit on jätetty sen ulkopuolelle. Luonnon monimuotoisuus - Luontoselvityksen mukaiset arvokkaat luontokohteet mukaan lukien esitetyt luonnonsuojelualueet säilyvät viheralueilla tai kaava-alueen ulkopuolella. - Esitettyjä luonnonsuojelualueita yhdistävä kaupungin omistama alue jää kaava-alueen ulkopuolelle. Alue on rakennettavuudeltaan heikko maastonmuotojen takia. VE 2 A-alueen pohjoisosa ja B-alueen eteläosa suojeltu - Ei selkeää aluekeskusta, rakenne jakautunut kahtia, kevyen liikenteen itälänsisuuntainen yhteys alueen keskellä. - Asuinrakentamiselle varattua aluetta 75,2 ha. - Tiiviin kaupunkirakenteen edellytykset eivät täyty. - Vanha Kormuntie pääasiallinen liikenneväylä, jossa liikenne lisääntyy. Kulttuurimaisema-arvot vaarantuvat. - Joukkoliikenteen toteutus vaikeaa. - Toteutuksen vaiheistus vaikeutuu. - B-alueen läpi osoitetaan kustannus- ja luonnonsuojeluperustein vain kevyen liikenteen väylä. - Yhteys etelään mahdollisesti sijoittuville asuinalueille kannattamaton. - Asuntokerrosalaa noin 182 000 m2. - Mitoitus arviolta 2500...3700 asukasta. - Katujen ja muun infrastruktuurin rakentamisen kustannukset epäsuhdassa alueen mahdollisen asuinrakentamisen määrän kanssa. - Kadun rakentaminen ilman sen varrella olevaa maankäyttöä on ekologisesti ja taloudellisesti kestämätöntä. - Eteläisimpien asuinkortteleiden toteutuminen kyseenalaista. - Luontoselvityksen mukaiset arvokkaat luontokohteet ja pääosat esitetyistä luonnonsuojelualueista säilyvät viheralueilla tai kaava-alueen ulkopuolella. - Esitettyjä luonnonsuojelualueita yhdistävä kaupungin omistama alue jää kaava-alueen ulkopuolelle. Alue on rakennettavuudeltaan heikko maastonmuotojen takia. VE 3 Noin puolet A- ja B-alueista suojeltu - Tiiviimmän rakentamisen keskusta-alue, jonka yhteyteen on osoitettu julkisia palveluita. - Asuinrakentamiselle varattua aluetta 79,1 ha. - Mahdollistaa tiiviin kaupunkirakenteen ulottamisen alueelle. - Alueen sisäiset liikenneyhteydet mahdollistavat Vanhan Kormuntien läpiajon estämisen, jolloin kulttuurimaiseman arvot voidaan huomioida. - Joukkoliikenteen toteutusmahdollisuus. - Voidaan toteuttaa vaiheittain. - Alueen sisällä itä-länsisuuntainen pääkatu, jonka varrella suunnitellut palvelut sijaitsevat. - Myöhempi yhteys etelään on mahdollinen. - Asuntokerrosalaa noin 217 900 m2. - Mitoitus arviolta 3300...4200 asukasta. - Kaavataloudellisesti riittävän tehokas ratkaisu. - Luontoselvityksen mukaiset arvokkaat luontokohteet ja esitetyistä suojelualueista A- ja B- alueiden osat säilyvät viheralueilla tai kaava-alueen ulkopuolella. - Esitettyjä luonnonsuojelualueita yhdistävä kaupungin omistama alue jää kaava-alueen ulkopuolelle. Alue on rakennettavuudeltaan heikko maastonmuotojen takia. Kalmun OYK-ehdotus - Tiiviimmän rakentamisen keskusta-alue, jonka yhteyteen on osoitettu julkisia palveluita. - Asuinrakentamiselle varattua aluetta 81,8 ha. - Mahdollistaa tiiveimmän ja tehokkaimman kaupunkirakenteen. - Alueen sisäiset liikenneyhteydet mahdollistavat Vanhan Kormuntien läpiajon estämisen, jolloin kulttuuri-maiseman arvot voidaan huomioida. - Joukkoliikenteen toteutusmahdollisuus. - Voidaan toteuttaa vaiheittain. - Alueen sisällä itä-länsisuuntainen pääkatu, jonka varrella suunnitellut palvelut sijaitsevat. - Myöhempi yhteys etelään on mahdollinen. - Asuntokerrosalaa noin 219 000 m2. - Mitoitus arviolta 3600...4400 asukasta. - Kaavataloudellisesti toimiva ratkaisu. - Luontoselvityksen mukaiset arvokkaat luontokohteet ja esitetyn A-alueen osa säilyvät viheralueilla tai kaava-alueen ulkopuolella. - Esitettyjä luonnonsuojelualueita yhdistävä kaupungin omistama alue jää kaava-alueen ulkopuolelle. Alue on rakennettavuudeltaan heikko maastonmuotojen takia.
VE 1 alueet A ja B suojeltu kokonaan VE 2 A-alueen pohjoisosa ja B-alueen eteläosa suojeltu Viheralueiden yhtenäisyys - Viheralueet vaihtoehdoista laajimmat, viheryhteydet kaava-alueen sisäisesti ja alueen eteläpuolelle toimivat. - Rakentamaton alue kaava-alueen keskellä on vaihtoehdoista suurin. Rakentamiselta vapaata aluetta (V + VL + EV + MY + MU + W) on yhteensä n. 79,7 ha eli 27,7 % koko alueen pintaalasta. - - Viheralueet hieman vaihtoehtoa A pienemmät, viheryhteydet kaavaalueen sisäisesti ja alueen ulkopuolelle toimivat. - Rakentamaton alue kaava-alueen keskellä huomattavan suuri. Rakentamiselta vapaata aluetta (V + VL + EV + MY + MU + W) on yhteensä n. 75,0 ha eli 26,0 % koko alueen pinta-alasta. - Virkistysalueiden sijainti ja riittävyys - Virkistysalueiden (V + VL) määrä on n. 40,9 ha eli n. 13,2 % koko kaavaalueesta. - Asumista palvelevien virkistysalueiden (VL, V ja Hiirenkallion MY yht. 57,9 ha) määrä koko asumiseen varatusta alueesta* on noin 46,8 %. - Virkistysalueiden sijainti painottuu asuinja palvelutoimintojen läheisyyden sijaan luonnonsuojeluun. Laajuudeltaan virkistysalueet ovat suunniteltuun asukasmäärään nähden ylimitoitetut. - Suurimmalta yhtenäiseltä osaltaan virkistysalue jatkuu lähes koko leveydeltään kaava-alueen eteläpuolelle. Virkistysalueet mahdollistavat ulkoilureitistön ja hulevesien hallintatoimien toteuttamisen. Yleinen etu - Merkittävää haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön järjestämiselle. Vaikeuttaa Riihimäen yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja hajauttaa kaupunkirakennetta. - Ei huomioi kaupungin yleistä etua. - Virkistysalueiden (V + VL) määrä on n. 38,2 eli n. 11,4 % koko kaavaalueesta. - Asumista palvelevien virkistysalueiden (VL, V ja Hiirenkallion MY yht. 53,23 ha) määrä koko asumiseen varatusta alueesta* on noin 41,4 %. - Virkistysalueiden sijainti painottuu asuin- ja palvelutoimintojen läheisyyden sijaan luonnonsuojeluun. Laajuudeltaan virkistysalueet ovat suunniteltuun asukasmäärään nähden ylimitoitetut. - Suurimmalta yhtenäiseltä osaltaan virkistysalue jatkuu lähes koko leveydeltään kaava-alueen eteläpuolelle. Virkistysalueet mahdollistavat ulkoilureitistön ja hulevesien hallintatoimien toteuttamisen. - Merkittävää haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön järjestämiselle. Vaikeuttaa Riihimäen yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja hajauttaa kaupunkirakennetta. - Ei huomioi kaupungin yleistä etua. * sisältää em. asumista palvelevat virkistysalueet ja asuinrakentamisen alueet. VE 3 Noin puolet A- ja B-alueista suojeltu - Kaava-alueen sisäiset pohjois-eteläsuuntaiset viheryhteydet ovat kapeimmillaankin yli 30 metriä leveitä. Myös yhteydet asuinalueiden eteläpuolelle toimivat. - Rakentamattomat alueet koostuvat alueen sisäisistä virkistys- ja viheryhteyksistä, arvokkaista luonto- ja suojelukohteista, suojaviheralueista sekä maa- ja metsätalousalueista. Rakentamiselta vapaata aluetta (V + VL + EV + MY + MU + W) on yhteensä n. 68,6 ha eli 23,3 % koko alueen pintaalasta. - - Virkistysalueiden (V + VL) määrä on n. 27,0 ha eli n. 9,2 % koko kaava-alueesta. - Asumista palvelevien virkistysalueiden (VL, V ja Hiirenkallion MY, yht. 46,9 ha) määrä koko asumiseen varatusta alueesta* on noin 37,2 %. - Virkistysalueiden sijainti ja mitoitus on perusteltu suunnitellun asuinrakentamisen synnyttämän tarpeen sekä maastonmuotojen ja luontoarvojen mukaisesti. - Virkistysalueiden sijoittuminen ja mitoitus on riittävä pyrittäessä hulevesien hallintaan paikallisesti sekä ekologisten yhteyksien toteutumiseen pohjoiseteläsuunnassa. Viheralueet tarjoavat myös mahdollisuuden kattavan ulkoilureitistön toteuttamiseen. - Kompromissiratkaisu alueiden A ja B suojelun ja Riihimäen kaupungin tavoitteiden (osayleiskaavaehdotus) välillä. Alueista A ja B voidaan säilyttää noin puolet. Yleinen etu edellyttää toimivan kaupunkirakenteen luomista uusille alueille. Toisaalta luontoarvoja säilytetään mahdollisuuksien mukaan. Kalmun OYK-ehdotus - Kaava-alueen sisäiset pohjois-eteläsuuntaiset viheryhteydet ovat kapeimmillaankin yli 30 metriä leveitä. Myös yhteydet asuinalueiden eteläpuolelle toimivat. - Rakentamattomat alueet koostuvat alueen sisäisistä virkistys- ja viheryhteyksistä, arvokkaista luonto- ja suojelukohteista, suojaviheralueista sekä maa- ja metsätalousalueista. Rakentamiselta vapaata aluetta (V + VL + EV + MY + MU + W) on yhteensä n. 65,6 ha eli 22,8 % koko alueen pinta-alasta. - - Virkistysalueiden (V + VL) määrä on n. 24,2 ha eli n. 8,3 % koko kaava-alueesta. - Asumista palvelevien virkistysalueiden (VL, V ja Hiirenkallion MY,yht. 44,1 ha) määrä koko asumiseen varatusta alueesta* on noin 35 %. - Virkistysalueiden sijainti ja mitoitus on perusteltu suunnitellun asuinrakentamisen synnyttämän tarpeen sekä maastonmuotojen ja luontoarvojen mukaisesti. - Virkistysalueiden sijoittuminen ja mitoitus on riittävä pyrittäessä hulevesien hallintaan paikallisesti sekä ekologisten yhteyksien toteutumiseen pohjois-eteläsuunnassa. Viheralueet tarjoavat myös mahdollisuuden kattavan ulkoilureitistön toteuttamiseen. - Kalmu, joka on yksi harvoista ja parhain kaupungin laajentamiseen soveltuvista alueista voidaan rakentaa yhdyskuntatalouden ja ekologian kannalta edullisesti ja mahdollisimman paljon luontoa säästäen sekä tulevat mahdolliset laajenemissuunnat huomioiden.
Kalmun OYK-ehdotus, jossa on havainnollistettu alueiden A D sijoittuminen 10
VE 1: koko A- ja B-alueet suojellaan 11
VE 2: Pohjoisosa A-alueesta ja eteläosa B-alueesta suojellaan 12
VE 3: Noin puolet A- ja B-alueista suojeltu 13
LIITTEET 1. Kalmun osayleiskaavan vaihtoehdot A ja B karttaotteet. 2. KH:n päätös 15.3.2010 113. 3. Maankäytön rajoitusalueet -kartta, kaavoitusyksikkö 2010 4. Tonttien riittävyys taulukko. mittausyksikkö 2010. 14
Lausuntopyyntö Anne Kajanderin ja Harry Mäkelän hakemuksesta luonnonsuojelualueen perustamiseksi Herajoen kylään Ympla 25/25.02.2010 Tekla 68/9.3.2010 Anne Kajander ja Harry Mäkelä Riihimäeltä ovat hakeneet luonnonsuojelualueen perustamista omistamilleen alueille Riihimäen kaupungin Herajoen kylässä. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) varaa Riihimäen kaupungille mahdollisuuden esittää kantansa asiasta. Kaupunginkanslia pyytää asiasta ympäristölautakunnan lausuntoa. Lausuntopyyntökirjeen mukaan Kajanderilta tuli 27.3.2009 ensimmäinen hakemus, joka koski tilaa Lepola 1:11 ja toinen hakemus 15.1.2010, jossa oli otettu mukaan myös alueita tiloilta 1:36 ja 1:44. Samalla tuli myös Harry Mäkelän hakemus, joka koski tilaa Jalasmäki 1:144. Hämeen ELY-keskus on tutustunut rauhoitushakemuksissa tarkoitettuihin alueisiin maastossa ja todennut, että ne täyttävät suojeltaville alueille asetetut vaatimukset. Luonnonsuojelulain 24 :n mukaan suojelualueen perustamista harkittaessa on otettava huomioon myös muut yleiseen etuun liittyvät näkökohdat. Hakemuksen mukaan rauhoitettavaksi esitetyllä tilalla 1:144 (pinta-ala n. 1 ha) sijaitsee luonnontilainen niitty ja vanhaa luonnontilaista metsää. Alueella A sijaitsee koskematon lampi ja alueella B pääosin koskematonta yli 100-vuotiasta luonnontilaista metsää, alueella C esiintyy erittäin uhanalaista mesipillikääpää ja alueilla C ja D täysin koskematonta yli 100-vuotiasta metsää, suota ja kosteikkoa. A, B, C ja D alueiden pintaala on yhteensä n. 13 hehtaaria. Kolme luonnonsuojelualueeksi esitetyistä tiloista sijaitsee Kalmun osayleiskaavan alueella: kartan alue B (tila 1:44), tila 1:144 sekä kartan alue A (osa tilasta 1:36). Näistä B-alueelle ja tilalle 1:144 on Kalmun osayleiskaavaehdotuksessa osoitettu rakentamista. A-alue sijaitsee pääasiassa kaavan VL-alueella, osa alueesta jää tulevan tien alle. Alueet C ja D (osa tilasta 1:11) jäävät kokonaan kaava-alueen ulkopuolelle. Kalmun alueen osayleiskaavan yhteydessä Faunatica Oy:n laatimassa luontoselvityksessä arvokkaimmaksi alueeksi nousi runsaasti lahopuuta sisältävä Takalan-Tuomolan alue, joka suositeltiin säästettäväksi. Suojeltavaksi esitetyt C- ja D-alueet sijaitsevat tällä alueella. Suojeltavaksi esitetyllä B-alueella lahopuuta oli selvityksen mukaan niukasti, lähinnä vain yksittäisinä puina. Tällä alueella on merkitystä etenkin virkistyskäytön kannalta. Lajistollisen monimuotoisuuden kannalta alueen merkitys todettiin vähäisemmäksi, mutta kasvavaksi, jos metsä säilyy. Luontoselvityksen tulosten perusteella yhtenäinen metsäalue suositeltiin kokonaisuudessaan säästettäväksi, koska monet metsälajit suosivat mahdollisimman suuria kokonaisuuksia. Hakemusasiakirjat sekä kartta rauhoitettavien alueiden sijoittumisesta Kalmun osayleiskaava-alueelle on esityslistan LIITTEENÄ. (em) Ehdotus/ympäristönsuojelupäällikkö: Luonnonsuojelulain 6 :n mukaan kunnan tulee edistää maiseman- ja luonnonsuojelua alueellaan. Riihimäellä kyseinen tehtävä on delegoitu johtosäännöllä ympäristölautakunnan tehtäväksi. Ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan luonnonsuojelualueen perustamista koskevasta hakemuksesta seuraavaa:
Suojelualueiksi esitetyistä alueista C ja D sijaitsevat alueen luonnoltaan arvokkaimmassa osassa. Näiden alueiden rauhoitus luonnonsuojelualueeksi on ympäristölautakunnan mielestä ensiarvoisen tärkeää. Samalla saadaan suojeltua uhanalaisen mesipillikäävän esiintymisalue. Koska alueet sijaitsevat Kalmun osayleiskaava-alueen ulkopuolella, ei vireillä oleva kaavoitus ole este suojelun toteutukselle. Mikäli aluetta ei kuitenkaan jostain syystä rauhoiteta luonnonsuojelualueeksi, on uhanalaisen mesipillikäävän esiintymisalueelle joka tapauksessa laadittava erityisesti suojeltavan lajin elinympäristön rajaus. Rajausehdotus on esitetty Faunatica Oy:n luontoselvityksessä. Selvitys on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle. Rauhoitettavaksi esitetty B-alue (1:44) ja tila 1:144 eivät luontoselvitysten perusteella ole luonnoltaan yhtä arvokkaita kuin edellä esitetyt C- ja D-alueet. Näillä alueilla on kuitenkin suuri merkitys etenkin virkistyskäytön kannalta, myös luonto-opetuskohteeksi alueet soveltuvat erinomaisesti. Kyseessä on paikallisesti arvokas luontokohde. Lajistollisen monimuotoisuuden kannalta alueen merkitys tulee kasvamaan, jos metsä suojellaan. Jo tällä hetkellä alue täyttää luonnonsuojelualueen perustamisen edellytykset. Vireillä olevassa Kalmun osayleiskaavassa kyseiselle alueelle on osoitettu runsaasti rakentamista. Ilman rauhoituksen toteutumista alueen luonto- ja virkistysarvot tulevat väistämättä häviämään rakentamisen seurauksena. Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan B-, C- ja D-alueen ja tilan 1:144 rauhoittaminen on luonnonsuojelun ja virkistyskäytön näkökulmasta perusteltua. Rauhoitettavaksi esitetyllä A-alueella (1:36) sijaitsevan lammen luonnontilasta, lähteisyydestä tai muista luontoarvoista ei ympäristönsuojeluyksiköllä ole tietoa. Faunatica Oy:n tekemässä luontoselvityksessä alueella todettiin useita kaivettuja allikoita, joista osa saattaa olla vanhoja lähteitä. Kalmun osayleiskaavaehdotuksessa kyseinen suojeltavaksi esitetty alue sijoittuu pääosin lähivirkistysalueelle, osa alueesta jää suunnitellun tien alle. Ennen rauhoituspäätöksen tekemistä Hämeen ELY-keskuksen on varmistettava, että pienialaisen ja irrallisen kohteen suojelulle on olemassa luonnonsuojelulain edellytykset. Oleellista on, että hakemuksessa esitettyjen alueiden rauhoitus ratkaistaan mahdollisimman pikaisesti, jotta asia voidaan ottaa huomioon vireillä olevassa Kalmun osayleiskaavassa. Käytännössä etenkin B-alueen rauhoitus tulee merkitsemään kaavaan suuria muutoksia. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Tekla 68 Anne Kajander ja Harry Mäkelä Riihimäeltä ovat hakeneet luonnonsuojelualueen perustamista omistamilleen alueille Riihimäen kaupungin Herajoen kylässä. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) varaa Riihimäen kaupungille mahdollisuuden esittää kantansa asiasta. Kaupunginkanslia pyytää asiasta ympäristölautakunnan ja teknisen lautakunnan lausuntoa. Lausuntopyyntökirjeen mukaan Kajanderilta tuli 27.3.2009 ensimmäinen hakemus, joka koski tilaa Lepola 1:11 ja toinen hakemus 15.1.2010, jossa oli otettu mukaan myös alueita tiloilta 1:36 ja 1:44. Samalla tuli myös Harry Mäkelän hakemus, joka koski tilaa Jalasmäki 1:144. Hämeen ELY-keskus on tutustunut rauhoitushakemuksissa tarkoitettuihin
alueisiin maastossa ja todennut, että ne täyttävät suojeltaville alueille asetetut vaatimukset. Luonnonsuojelulain 24 :n mukaan suojelualueen perustamista harkittaessa on otettava huomioon myös muut yleiseen etuun liittyvät näkökohdat. Hakemuksen mukaan rauhoitettavaksi esitetyllä tilalla 1:144 (pinta-ala n. 1 ha) sijaitsee luonnontilainen niitty ja vanhaa luonnontilaista metsää. Alueella A sijaitsee koskematon lampi ja alueella B pääosin koskematonta yli 100-vuotista luonnontilaista metsää, alueella C esiintyy erittäin uhanalaista mesipillikääpää ja alueilla C ja D täysin koskematonta yli 100-vuotiasta metsää, suota ja kosteikkoa. A, B ja C alueiden pinta-ala on yhteensä n. 13 hehtaaria. Kolme luonnonsuojelualueeksi esitetyistä tiloista sijaitsee Kalmun osayleiskaavan alueella: tila 1:44 (kartan alue B), tila 1:144 sekä osa tilasta 1:36 (kartan alue A). Näistä B-alueelle (tiloille 1:44 ja 1:144) on Kalmun osayleiskaavaehdotuksessa osoitettu rakentamista. A-alue (osa tilasta 1:36), sijaitsee pääasiassa kaavan VL-alueella, osa alueesta jää tulevan tien alle. Alueet C ja D (osa tilasta 1:11) jäävät kokonaan kaavaalueen ulkopuolelle. Kalmun alueen osayleiskaavan yhteydessä Faunatica Oy:n laatimassa luontoselvityksessä arvokkaimmaksi alueeksi nousi runsaasti lahopuuta sisältävä Takalan-Tuomolan alue, joka suositeltiin säästettäväksi. Suojeltavaksi esitetyt C- ja D-alueet sijaitsevat tällä alueella. Suojeltavaksi esitetyllä B-alueella lahopuuta oli selvityksen mukaan niukasti, lähinnä vain yksittäisinä puina. Tällä alueella on merkitystä etenkin virkistyskäytön kannalta. Lajistollisen monimuotoisuuden kannalta alueen merkitys todettiin vähäisemmäksi, mutta kasvavaksi, jos metsä säilyy. Faunatica Oy:n tekemän luontoselvityksen kappaleessa Tiivistelmä suositellaan, että Takalan-Tuomolan seudun runsaasti lahopuuta sisältävä metsäalue säästetään ja lahopuujatkumo turvataan. Edelleen suosituksena on, että mesipillikäävän esiintymälle tehdään erityisesti suojeltavan lajin elinympäristörajaus. Selvityksessä ei löytynyt uhanalaisia tai edes harvinaisia kovakuoriaislajeja. Uhanalainen mesipilikääpäesiintymä on alueella C. Alueesta B luontoselvityksessä (Faunatica Oy, Espoo 2008) sivulla 25 todetaan: Osa-alue B on varttunutta, tuoretta kuusivaltaista kangasmetsää, jossa lahopuuta on niukasti ja vain yksittäisinä puina. Ainoastaan alueen itäreunassa olevalla kumpareella on pieni ryhmä kaatuneita, jo melko kuivia kuusia, joista ei löytynyt mielenkiintoisia kovakuoriaisia. Liitteet: Hakemusasiakirjat Hämeen ELY:n lausuntopyyntö Kartta luonnonsuojelualuehakemuksen rauhoitusalueet Kajander/Mäkelä, kaavoitusyksikkö 17.2.2010. Kartta, luonnonsuojeluhakemus / vanhat metsät (tutkimusalueet), kaavoitusyksikkö 9.3.2010. (rn) Ehdotus / kaavoituspäällikkö: Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle Hämeen ELY:n lausuntopyynnön johdosta seuraavaa: Kyseessä on luonnonsuojelulain 24 mukainen luonnonsuojelu yksityiselle kuuluvalla alueella. Alueellinen ympäristökeskus voi perustaa luonnonsuojelualueen maanomistajan hakemuksesta tai suostumuksel-
la. Harkittaessa alueen perustamista on otettava huomioon myös muut yleiseen etuun liittyvät näkökohdat. Anomuksen mukaisten alueiden A ja B sekä tilan 1:144 rauhoittaminen luonnonsuojelualueeksi aiheuttaa merkittäviä haitallisia vaikutuksia kaavoittamiselle ja alueiden käytön järjestämiselle sekä vaikeuttaa Riihimäen yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja hajauttaa kaupunkirakennetta. Alue B ja tila 1:144 sijaitsevat keskeisellä yhdyskuntarakentamiseen suunnitellulla alueella Kalmussa. Alueen B ja tilan 1:144 rauhoittaminen aiheuttaisi Kalmun osayleiskaavasuunnitelmaan niin merkittäviä muutoksia, että suunnitteluperusteet olisi harkittava kokonaan uudelleen. Riihimäen kaupungin kehittäminen vaarantuu, mikäli omakotitontteja ei voida tarjota rakentajille. Alueiden A, B ja tilan 1:144 hyväksyminen luonnonsuojelualueeksi ei huomioi Riihimäen kaupungin yleistä etua. Riihimäen kaupunki on tehnyt merkittäviä maakauppoja alueella aikomuksena tukea tonttitarjontaa kuntalaisille. Lisäksi jo osayleiskaavaprosessiin on kulunut huomattava rahasumma. Kalmun alue on valittu kaupungin kasvusuunnaksi kaupunginhallituksen päätöksellä v. 2006. Kalmuun suunnitellaan sijoitettavan usean vuoden omakotitonttitarjontaa ja asumista n. 3500-4500 hengelle sekä asumiseen liittyvät lähipalvelut. Kalmun suunnittelun alkuvaiheissa on teetetty alueen luontoselvitykset ja suunnittelua on johdonmukaisesti jatkettu luontoselvitysten tulokset huomioiden. Arvokkaat luontoalueet on sijoittuneet joko lähivirkistysalueelle tai kaavan ulkopuolelle ja ne voivat olla tulevia lähivirkistysalueita tai virkistysmetsiä, lähiopetuskohteita tai luonnonsuojelualueita. Osayleiskaavaehdotus on parhaillaan nähtävillä. Kaava etenee kaupunginvaltuuston käsittelyyn syksyllä 2010. Alueiden A,B ja tilan 1:144 rauhoittaminen irrallaan laajemmista, arvokkaammista vanhan metsän alueista ei ole luonnon säilymisen kannalta järkevää. Kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevat, luontoselvityksen mukaiset alueet C ja D, alueen arvokkaimmat lahopuuesiintymät voidaan hyvin säilyttää osana laajempaa metsäaluetta, johon kuuluu ns. Kassoskiven metsäalue C:n ja D:n eteläpuolella sekä alueen D länsipuolella oleva lahopuualue. Maanomistajan suojeluesitys ei ole aivan looginen eikä kaikin osin luonnonsuojelun kannalta perusteltu, kun luontoselvityksessä arvokkaammaksi todettu alue esitetään suojeltavaksi vain osittain (alue D) ja vähempiarvoinen alue B kokonaan. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Khall. 113 (ht) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää antaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle teknisen lautakunnan esityksen mukaisen lausunnon. Kaupunginhallitus lisäksi erikseen lausuu seuraavaa: Kaupunginhallitus toteaa, ettei ympäristölautakunnan esityksessä lausuttu kuvasta kaupunginhallituksen käsitystä kaupungin kokonaistaloudellisesta edusta asiassa. Luonnonsuojelulain 24 :n 1 momentin mukaan harkittaessa alueen perustamista on otettava huomioon myös muut yleiseen etuun liittyvät nä-