OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINNIN PERUSTEET Versio 1 07.02.2013

OPINTOSUORITUSTEN ARVIOINNIN PERUSTEET Versio 1 07.02.2013 Työryhmä: Isosaari Ulla Laakkonen Raijaliisa, pj Mäkinen Seppo Saikkonen Sanna Salmu Marita Skåtar Kim

SISÄLLYS 1 JOHDAN TO 3 2 EUROOPPALAINEN TUTKINTOJEN VIITEKEHYS...3 3 ARVIOINTIPROSESSI...5 4 KORKEAKOULUJEN OSAAMISEN ARVIOINNIN PERIAATTEET...5 4..1. Arvioinnin suunnitteleminen ja kuvaaminen...6 4.2. Arviointitilanne...6 4.3. Arviointimenetelmät...7 4.4. Arviointipäätökset...7 5 ESIMERKKI OXFORDIN YLIOPISTON ARVIOINTIMENETELMISTÄ: SELECTING METHODS OF ASSESSMENT-EXAMPLES (SEE OXFORD BROOKES WEBSITE - LEARNING AND TEACHING BRIEFING PAPER)...7 6 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISEN ARVIOINTIKRITEERIT 8 LIITTEET

1 JOHDANTO Vaasan ammattikorkeakoulussa tehdään ensimmäistä kertaa yleistä arviointiohjeistusta, joka pohjautuu eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen sekä kansalliseen tutkintojen viitekehykseen. Arviointi liittyy myös eurooppalaiseen laadunvarmistusjärjestelmään, mikä edellyttää että on olemassa mitattavat ja selkeät osaamistavoitteet ja normit niiden arvioimiseksi. Oppimisen ja osaamisen arviointi ovat tärkeitä osia oppimisprosessissa. Arvioinnin tulee sellaisenaan tarjota mahdollisuus oppimiseen. Arvioinnilla on suurempi merkitys kuin millään muilla tekijöillä siihen, kuinka ja mitä opiskelijat oppivat. Arviointi määrittää oppimisen ja opetuksen suunnittelua. Arviointiin osallistuvien tulee olla tietoisia arviointikriteereistä. Arvioinnin tulee tukea ja edistää kykyä itsearviointiin. (Keurulainen 2012.) Arviointi kertoo myös työnantajalle mitä opiskelija tietää, ymmärtää ja osaa tehdä kunkin opintojakson, lukuvuoden ja koko tutkinnon suoritettuaan. Palaute on tehokas oppimisen edistäjä. Palaute auttaa opiskelijaa ymmärtämään, miten arvioinnin kohteena olevaa osaamista voi kehittää. Arvosteleva ja kriittinen arviointi on ehkä tehokkain luovuuden tappaja (Uusikylä 2002). 2 EUROOPPALAINEN JA KANSALLINEN TUTKINTOJEN VIITEKEHYS Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (European Qualification Framework, EQF) muodostuu kahdeksasta tasosta, jotka kattavat kaikki tutkinnot perustasosta edistyneeseen tasoon. EQF-tasojen määrittely perustuu oppimistulosten kuvailuun. EQF kuvaa oppijan tietoja, taitoja ja pätevyyttä riippumatta siitä, missä järjestelmässä tutkinto on suoritettu tai pätevyys hankittu. EQF sisältää yleissivistävän, ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen. Suomi on ottanut EQF:n käyttöön vuonna 2008. (OKM 2012.) EQF tarjoaa tutkintojen kuvailemiseen yhteisen kielen, joka auttaa jäsenvaltioita, työntekijöitä ja yksittäisiä ihmisiä vertailemaan EU:n erilaisissa koulutusjärjestelmissä suoritettuja tutkintoja tai muutoin hankittua osaamista. Se auttaa selkiyttämään tutkintojen ja eri koulutusjärjestelmien vastaavuuksia. EQF:n avulla helpotetaan tutkintojen ja pätevyyksien tunnustamista, siirtoa ja käyttöä eri koulutusjärjestelmissä sekä epävirallisen ja arkioppimisen tunnistamista ja tunnustamista ja edistetään elinikäistä oppimista. (OKM 2012.)

Ammattikorkeakoulun perustutkinnot (Bachelor) sijoittuvat EQF:n tasolle 6 ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (Master) EQF:n tasolle 7. Olennaiset oppimistulokset EQF:n tasolla 6 ovat edistyneet työ- tai opintoalan tiedot, joihin liittyy teorioiden ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen. Eurooppalaisen viitekehyksen laatujärjestelmän mukaan opintojaksokuvauksiin tulee sisältyä seuraavat tekijät: selkeät ja mitattavat tavoitteet ja normit täytäntöönpanon suuntaviivat, joissa otetaan huomioon sidosryhmien osallistuminen asianmukaiset resurssit johdonmukaiset arviointimenetelmät, joissa yhdistyvät itsearviointi ja ulkoinen arviointi menettelyt palautteen antamiseksi ja parannusten tekemiseksi laajalti saatavilla olevat arvioinnin tulokset. (OKM 2012.) Euroopan jäsenvaltiot laativat EQF:n pohjalta omat kansalliset viitekehyksensä (National Qualification Framework, NQF), joiden tarkoituksena on - lisätä tutkintojen kansallista ja kansainvälistä läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta - parantaa tutkintojärjestelmän toimivuutta ja selkeyttä - helpottaa koulutusjärjestelmässä liikkumista - yhtenäistää ja lisätä aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista - konkretisoida elinikäisen oppimisen periaatetta ja korostaa oppimislähtöisyyttä ja oppimistuloksia korostavaa näkökulmaa koulutuksessa. (Arene 2010.) Taulukko 1. NQF, Taso 6: Ammattikorkeakoulututkinto ja alempi korkeakoulututkinto (Arene 2010.) Hallitsee laaja-alaiset ja edistyneet oman alansa tiedot, joihin liittyy teorioiden, keskeisten käsitteiden, menetelmien ja periaatteiden kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen. Ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden ja/tai tieteenalojen kattavuuden ja rajat.( http://www.haagahelia.fi/fi/aokk/taeydennyskoulutus/lindex_html/arenen_suositus.pdf)

Hallitsee edistyneet taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa, kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin, joita vaaditaan erikoistuneella ammatti-, tieteen- tai taiteenalalla monimutkaisten tai ennakoimattomien ongelmien ratkaisemiseksi. Kykenee johtamaan monimutkaisia ammatillisia toimia tai hankkeita tai kykenee työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä. Kykenee päätöksentekoon ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Perusedellytykset toimia alan itsenäisenä yrittäjänä. Kykenee vastaamaan oman osaamisensa arvioinnin ja kehittämisen lisäksi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien kehityksestä. Valmius jatkuvaan oppimiseen. Osaa viestiä riittävästi suullisesti ja kirjallisesti sekä alan että alan ulkopuoliselle yleisölle. Kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään ja vuorovaikutukseen toisella kotimaisella ja vähintään yhdellä vieraalla kielellä. 3 ARVIOINTIPROSESSI Tutkinnon tuottama osaaminen -> Opintojakson mitattavissa olevat osaamistavoitteet-> Arviointikriteerit-> Osaamisen arviointimenetelmien valinta->itsearviointi->ohjaava arviointi-> Osaamisen arviointi-> Arviointipäätös->Palaute opiskelijoille -> Opiskelijoiden palaute - >opintojakson kehittäminen 4 KORKEAKOULUJEN OSAAMISEN ARVIOINNIN PERIAATTEET Tässä luvussa on poimintoja AHOT-hankkeen työryhmän laatimasta osaamisen arvioinnin työkalusta. (http://ahot.utu.fi/index/osaamisen_arviointi_valmis_screen.pdf 2013) Käsitteet Osaaminen eli pätevyys = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset, kyky käyttää tietoja ja taitoja sekä sosiaalisia valmiuksia autenttisessa toiminnassa. Osaamista kuvataan seuraavista näkökulmista: Tiedot = työ- tai opintoalaan liittyvien faktojen, periaatteiden, teorioiden ja käytäntöjen kokonaisuus, osaamisen käsitteellinen taso, ilmenevät keskustelun,

puhumisen, kirjoittamisen sekä muina tietojen ulkoistamisen kykyinä. Taidot = soveltamisen kyky tehtävien suorittamisessa ja ongelmien ratkaisussa. Taitoja voi tarkastella sekä kognitiivisina ilmiöinä (ajattelun taidot, loogisuus, intuitiivisuus, luovuus) että muina toiminnallisina ilmiöinä (menetelmien, materiaalien, työkalujen ja -välineiden käyttö, työn prosessien hallinta). Asenteet = toiminnan ilmentämän itsenäisyyden ja vastuun ulottuvuus. ltsenäisyys ilmenee myös toimittaessa suhteessa toisiin (asiantuntijatyö yhteisöllisenä osaamisena). Vastuu on vastuuta sekä omasta että työryhmän ja organisaation kehittymisestä, johtamisosaamista. 4..1. Arvioinnin suunnitteleminen ja kuvaaminen Koulutusohjelman opintojaksojen osaamisen arvioinnin prosessit, osaamistavoitteet ja osaamisen arvioinnin kriteerit on kuvattu opintojaksokuvauksessa. Osaamisen arviointi on olennainen osa opintojakson suunnittelua, ei jälkeenpäin lisätty irrallinen osa. Opintojaksot suunnitellaan siten, että kaikki osaamistavoitteet voidaan arvioida. Ne voidaan arvioida riippumatta silta, miten osaaminen on hankittu. Arviointikriteerit kirjoitetaan osaamistasolle, jonka saavuttaminen opinnoissa on mahdollista. Asiantuntijuuden kehittyminen jatkuu opintojen jälkeen. Arvioitavat kohteet ovat merkityksellisiä ja oikean tasoisia autenttisen työn kannalta. Arviointi kohdistuu vaativimpiin kognitiivisiin taitoihin, esimerkiksi analyyttisyyteen, ongelmanratkaisuun, teorian ja käytännön yhdistämiseen, teorian soveltamiseen ja vaihtoehtoisten toimintamallien pohtimiseen. Luonnollisesti arviointi kohdistuu toisinaan myös asioiden toistamiseen (käsitteiden, tekojen), muistamiseen, avaintehtävien hoitamiseen, työprosessin toteuttamiseen ja työn toimintaroolien kehittämiseen. 4.2. Arviointitilanne Osaamistavoitteiden ja arviointikriteerien avulla opiskelijoille selvitetään, millaista osaamista heiltä odotetaan arviointitilanteessa. Arviointitilanne (osaamisen osoittamistavat, arviointimenetelmät, arviointiympäristö) perustuu osaamistavoitteille ja kriteereille. Osaamisen arviointitilanteet mahdollistavat opiskelijalle palautteen saamisen osaamisestaan ja ammatillisesta kehittymisestään. Arviointi on opiskelijan kehitystä aktiivisesti tukevaa.

Se antaa informaatiota, joka auttaa opiskelijoita tunnistamaan osaamisensa vahvuudet ja heikkoudet. 4.3. Arviointimenetelmät Opintojaksojen arviointimenetelmät suunnitellaan siten, että ne sopivat arvioitaviin osaamistavoitteisiin ja siihen ympäristöön, jossa arvioitava osaaminen voidaan tunnistaa. Arviointimenetelmät on valittu siten, että niillä arvioidaan sitä mitä on tarkoituskin arvioida. Arviointimenetelmät ja -prosessit ovat luotettavia ja johdonmukaisia. Ne takaavat olosuhteiden ja kriteeri- en mahdollisimman suuren samankaltaisuuden kaikille arvioitaville ja arviointipäätösten riippumattomuuden ajasta ja arvioijista. 4.4. Arviointipäätökset Arviointipäätökset perustuvat opintokokonaisuuden tai -jakson tavoitteisiin ja kriteereihin. Osaamisen arviointi ei sisällä piilotettuja olettamuksia tai tavoitteita, joita ei ole osaamiskuvauksissa määritelty. Arviointipäätökset kirjataan ja dokumentoidaan. Päätöksiin tyytymättömälle on valitusprosessi. 5 ESIMERKKI OXFORDIN YLIOPISTON ARVIOINTIMENETELMISTÄ: SELECTING METHODS OF ASSESSMENT-EXAMPLES (SEE OXFORD BROOKES WEBSITE - LEARNING AND TEACHING BRIEFING PAPER) 1. Thinking critically and making judgments (Developing arguments, reflecting, evaluating, assessing, judging) 2. Solving problems and developing plans (Identifying problems, posing problems, defining problems, analyzing data, reviewing, designing experiments, planning, applying information) 3. Performing procedures and demonstrating techniques (Computation, taking readings, using equipment, following laboratory procedures, following protocols, carrying out instructions)

Kompetenssitaso 4.' Managing and developing oneself (Working co-operatively, working Independently, learning independently, being self-directed, managing time, managing tasks, organizing) 6 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULUN OSAAMISEN ARVIOINTIKRITEERIT Työryhmä on laatinut osaamisen arviointikriteerit alkuvaiheen, keskivaiheen ja loppuvaiheen opiskelijan osaamisen arviointiin. Arvioinnin luokituksessa on käytetty EQF:n tason 6 kansallisia osaamistavoitteita. Tarkoitus on, että opettaja löytää näistä arviointikriteereistä omalle opintojaksolleen sovellettavan kriteerin ja tason. Osaamisen ja arvioinnin kehittymistä kuvaa seuraava kuvio. Opiskeluaika

Kuvio 2. Arvosanavaatimukset opiskeluajan funktiona

LÄHTEET Eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF) 2012. Arene 2010. Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa Viitattu 7.2.2013. http://www.haagahelia.fi/fi/aokk/taeydennyskoulutus/lindex_html/arenen_suositus.pdf http://www.minedu.fi/opm/koulutus/artikkelit/ammatillisen_koulutuksen_koeoepenhaminaprosessi/eurooppalainen_tutkintojen_ja_osaamisen_viitekehys_xeqfx.html?lang=fi Viitattu 7.2.2013 Keurulainen, Harri 16.1.2013. Arviointi. Esitys ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajaopiskelijoille. Korkeakoulujen osaamisen arvioinnin periaatteet 2011. http://ahot.utu.fi/index/osaamisen_arviointi_valmis_screen.pdf Oxford Brookes website - Learning and teaching briefing paper 1992. Viitattu 7.2.2013.http://books.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=Ek_l0MOsZHoC&oi=fnd&pg=PA1&dq=+SE LECTING+METHODS+OF+ASSESSMENT- EXAMPLES+&ots=0VQ72Raemp&sig=TVc9sBH6IvXynOrf7whORmnlSLA&redir_esc=y#v=on epage&q=selecting%20methods%20of%20assessment-examples&f=false Tutkintojen ja muun osaamisen kansallinen viitekehys (NQF) 2010. http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2009/tutkintojen_kansallinen_viitekehys.html?lang=fi Viitattu 7.2.2013 Uusikylä, Kari 2002. Esitys Jyväskylän yliopiston kasvatuksen ja opetuksen kesäkongresissa 30.7. 1.8.2002. Viisaus on elämän tärkeyssjärjestyksen ymmärtämistä.