Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti

Transkriptio

1 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen Pentti Rauhala FT, dosentti

2 Uusimmat korkeakoulupoliittiset ulkoiset arvioinnit Pratt, J.&Kekäle, T.&Maassen, P.&Papp, I.&Perellon, J.&Utti, M. Equal, but different. An Evaluation of the Postgraduate PolytechnicExperiment in Finland. Publications of the Finnish Higher Evaluation Council 11:2004 Niemelä, J.&Ahola, S.&Blomqvist, C.&Juusola, H.&Karjalainen, M., Liljander, J-P, Mielityinen, I.&Oikarinen,K.&Moitus, S.& Mattila, J. Tutkinnonuudistuksen arviointi Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 17:2010

3 Vertailevaa tarkastelua 1 Equal,but different 2004 Esitti toteutunutta selvempää työnjakoa yliopiston maisteriohjelmien ja ylemmän amk-tutkinnon välille (jopa rahoitus) Vahva duaalimallin korostus Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010 Ehdottaa nykyisen rinnalle vaihtoehtoista toteutustapaa, jossa työkokemuksesta voidaan joustaa ja mahdollistaa kokopäiväopiskelu (erityisesti työkokemusta vailla olevat, ulkomaalaiset) Heijastaa painetta kohti yhtenäiskorkeakoulumallia

4 Vertailevaa tarkastelua 2 Equal, but different 2004 Nimikkeeksi maisteri, jossa alaa osoittava tarkennus Duaalimallin ylläpitäminen edellyttää politiikkaa, joka edistää mieluummin kuin estää eri instituutioiden kehitystä Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010 Nimikkeeksi maisteri(amk) Ylempi amk-tutkintoon vakiinnuttanut asemansa, vaikka sen asema ja osaamisen tunnettuus vielä huono työmarkkinoilla. Osaamistason nousu ei näy palkkauksessa.

5 Vertailevaa tarkastelua 3 Equal, but different 2004 Ehdotetaan, että amkit saavat perustaa yamktutkintojakaikille aloilla, joilla niillä on perustutkintoja Jotkut ohjelmat kapeaalaisia Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010 Ylempiä tutkintoja on kaikilla aloilla TKI-toiminnanhuomioon ottaminen koulutuksessa Muodollinen jatkoväylä tohtoriopintoihin toimii paremmin ulkomailla kuin kotimaassa Laaja-alaisuuden ja kapeaalaisten syventävien ohjelmien linjaus?

6 Vertailevaa tarkastelua 4 Equal, but different 2004 Joissakin ohjelmissa vähän hakijoita Harkittavaksi perustutkintoja parempi rahoitus Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010 Opiskelijamäärät pieniä, mikä vaikeuttaa opetuksen järjestämistä ja resurssointia. Vetovoima 2011 keskimäärin 2,0 eli selvästi heikompi kuin perustutkinnoissa Olisivatko ylemmän amktutkinnonkeskittäminen tai amkojenyhteiset toteutuspoolit (graduate school) tarpeen?

7 Ylempi amk-tutkinto laatujärjestelmien auditoinneissa * Ensimmäinen auditointikierros Ei juuri erityishuomiota, poikkeus HUMAK:n auditointiraportti 2011 Toinen auditointikierros Auditointiohjeisto edellyttää kolmen koulutusohjelman tarkastelua, joista kaksi korkeakoulu valitsee itse. Näistä toisen on oltava ylempi amk-tutkinto-ohjelma. Tällöin syntyy 2010-luvulla kattava kuva ylempien amktutkintojen laadunhallinnasta

8 Tutkintojen kansallinen viitekehys Taso 6, amk-tutkinto edistyneet oman alan tiedot, joihin liittyy kriittinen ymmärtäminen ja arvioiminen ymmärtää ammatillisten tehtäväalueiden rajat kykyä luoviin ratkaisuihin erikoistuneella alalla Taso 7, ylempi amk-tutkinto pitkälle erikoistuneet erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot,joita käytetään itsenäisen ajattelun ja tutkimuksen perustana ymmärtää rajapintojen kysymyksiä ja tarkastelee niitä kriittisesti kykenee ratkaisemaan vaativia ongelmia TKI-toiminnassa

9 Tutkintojen kansallinen viitekehys Taso 6, amk-tutkinto kykenee työskentelemään itsenäisesti alan asiantuntijatehtävissä, perusedellytyksettoimia itsenäisenä yrittäjänä kykenee itsenäiseen kansainväliseen viestintään toisella kotimaisella ja väh yhdellä vieraalla kielellä Taso 7, ylempi amk-tutkinto kykenee työskentelemään itsenäisesti vaativissa asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä kykenee vaativaan kansainväliseen viestintään toisella kotimaisella ja väh yhdellä vieraalla kielellä

10 Sosiaali- ja terveysalan ylemmän amk-tutkinnon tuottama osaaminen eri näkökulmista Millaisia kompetensseja tutkinto tuottaa? Mikä on tutkinnon merkitys ammatillisen kehittymisen näkökulmasta? Mikä on tutkintojen muodollinen asema? Valtakunnalliset aineistot: ops:ienkompetenssianalyysi, valmistuneiden työelämässä olevien arvio osaamisestaan, työnantajien arvio tutkinnon suorittaneiden osaamisesta Lähde: Rantanen, T.&Isopahkala-Bouret, U. (toim.) Näkökulmia ylemmän amk-tutkinnon tuottamaan osaamiseen sosiaali- ja terveysalalla. Laureaammattikorkeakoulunjulkaisusarja A 71. Useita muitakin kirjoittajia Jyrkkiö, A., Järveläinen, E., Raij, K. ja Viinamäki, L.

11 Millaisia kompetensseja ylempi amk-tutkinto tuottaa? Korkeakoulujärjestelmän näkökulma työelämäläheinen osaaminen ja sen kehittämisen valmiudet opetussuunnitelmissa painottuvat johtaminen ja TKI Valmistuneiden opiskelijoiden näkökulma vahvuuksia: ammatillinen, eettinen ja kehittämisen osaaminen heikkouksia: yrittäjyysosaaminen, talousosaaminen, kielitaito, jossain määrin juridinen osaaminen ja johtamisvalmiudet Työnantajien näkökulma vahvuuksia: vuorovaikutustaidot, vastuunotto käytäntöjen kehittämisestä, itsenäinen ajattelu heikkouksia: johtamisosaaminen, TKI-osaaminen

12 Millainen on tutkinnon merkitys ammatillisen kehittymisen näkökulmasta? Korkeakoulujärjestelmän näkökulma aikuiskoulutustutkinto, johon pääseminen edellyttää työkokemusta Valmistuneiden opiskelijoiden näkökulma tutkinto auttaa päivittämään tietämystä alan uusimmasta tutkimuksesta, myös reflektointi ja dialogi keskeisiä Työnantajien näkökulma jatkuva kouluttautuminen ja ajan tasalla pysyminen erittäin tärkeää, korkeakoulutasoiseen aikuiskoulutukseen on tarvetta

13 Millainen on tutkinnon muodollinen asema? Korkeakoulujärjestelmän näkökulma on ylempi korkeakoulututkinto, tutkintojen viitekehyksen taso 7, antaa kelpoisuuden ylempää kk-tutkintoa edellyttäviin tehtäviin Valmistuneiden opiskelijoiden näkökulma sosiaali-ja terveydenhuollon kelpoisuussäädökset eivät tunnusta tutkinnon asemaa, työnhakutilanteessa eriarvoisessa asemassa suhteessa maistereihin (vrt. esim. ammatillisen koulutuksen opettajakelpoisuudet) Työnantajien näkökulma ei vaikuta suotaan palkkaan tai työtehtäviin, antaa pohjan siirtyä esimiestai kehittämistehtäviin, sosionomeille (ylempi AMK) ei ole tarjolla osaamista vastaavia tehtäviä ainakaan kuntasektorilla

14 Sosiaalialan ylemmän amk-tutkinnonsuorittaneiden kompetenssiprofiilista (aineisto: valmistuneet työelämässä) Lähde: Viinamäki, L. &Rantanen, T Sosionomien (ylempi AMK) osaaminen ja työhönsijoittuminen Vahvat osaamisalueet (samaa mieltä hyvästä osaamisesta) ammatillinen osaaminen vastaa sosiaalialan tarpeisiin (93 %) kehittämisosaaminen (88 %) kyky toimia eettisten periaatteiden mukaan (88%) tiimityötaidot (85 %) osaaminen riittää sosiaalityöntekijän työtehtäviin (65%) * Heikot osaamisalueet (eri mieltä hyvästä osaamisesta): juridinen osaaminen (18%) johtamiseen liittyvä osaaminen (18%) yrittäjyysosaaminen (25% talousosaaminen (35%)