Rikinpuute AK

Samankaltaiset tiedostot
Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Kasvuohjelmaseminaari

Myllyvehnän lannoitus AK

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Kaura vaatii ravinteita

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

VILJELYSUUNNITELMA 2008

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

MegaLab tuloksia 2017

LANNOITEOPAS

Lisälannoitus kasvukaudella

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 2018 kokeiden tuloksia. Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Nurmen lannoitusohjelmat

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Terveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola. Metla / Erkki Oksanen

Lannoiteopas

Karjanlannan käyttö nurmelle

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Rehuherneen viljely Etelä-Pohjanmaalla

Kustannuslaskelmat ja ravinteiden hyödyntäminen - tuloksia HYKERRYShankkeesta

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kierrätyslannoitteiden vaikutuksia viljelyssä

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Kerääjä- ja aluskasvit

Transkriptio:

Rikkilannoitus

Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa. Rikki on erittäin tärkeä ravinne valkuaisen muodostumisessa ja ylipäänsä kasvin typen hyödyntämisessä, mutta sen puute näkyy yleensä ensin sadossa. Runsaat sateet saattavat heikentää kasvin rikinsaantia huuhtoutumisen takia. Mitä enemmän kasvi ottaa typpeä, sitä enemmän se tarvitsee myös rikkiä. Rikkilaskeuma alle 2 kg/vuosi/ha.

Rikin puute Rypsi + S - S Raiheinä + S - S

Vasemmalla rikin puute rypsillä Kotkaniemi 2009 -S + S

Kasvien rikin otto (jyvät + oljet) Kasvi ja satotaso Rikki kg/ha Viljat 4000 kg/ha 12 Viljat 5000 kg/ha 15 Viljat 6000 kg/ha 19 Viljat 7000 kg/ha 22 Öljykasvi 2000 kg/ha Tarve 32 kg Nurmi 3000 kg ka 6 Nurmi 4000 kg ka 8 Nurmi 5000 kg ka 10

YaraMila NPKS - rikki lisää satoa KEVÄTVEHNÄ + YaraMila Pellon Y1 (130 kg N/ha, S-tasoja) 6000 5500 5000 sato kg/ha 4500 4000 3500 3000 0 kg S/ha 15 kg S/ha 30 kg S/ha Kotkaniemen tutkimusasema 2008 HeS; rm; ph 5,3; Ca 1400; P 9,8; K 160; Mg 190; S <9 (välttävä); B 0,5; Cu 2,3; Mn 79; Zn 1,85

YaraMila lannoitteiden rikki lisää satoa Rikkilannoituskokeet 6000 5500 5000 Sato kg/ha 4500 4000 3500 NPK 0%S NPK 3%S NPK 6%S 3000 2500 2000 kevätvehnä 2007-2009 kevätvehnä/ohra 2008 rapsi 2009 Kotkaniemen Tutkimusasema

YaraMila lannoitteista löydät sopivan tuotteen Tuote käyttömäärä kg/ha typpeä rikkiä Typpi - rikki suhde YaraMila Pellon NP 462 120 18 6,7 YaraMila Pellon Y 1 444 120 9 13 YaraMila Pellon Y 2 500 120 10 12 YaraMila Pellon Y 3 522 120 16 6,2 YaraMila Pellon Y 4 600 120 12 10 YaraMila Pellon Y 5 545 120 11 10,9 YaraMila Nurmen Y 2 600 120 24 5 YaraMila Nurmen NK 480 120 19 6,3 YaraMila Hiven Y 522 120 31 3,4 Suomensalpietari 444 120 18 6,7

Rikkilannoitussuositus viljavuustutkimuksen mukaan Viljat, nurmet, peruna ja palkokasvit: uono -huono välttävä tyydyttävä hyvä Suositus kg/ha 20-30 10 YaraMila Hiven Y, 6 % S YaraMila Pellon NP tai Suomensalpietari, 4 % S YaraMila NPKS lannoitteet, 2-3 % S Mangaaniravinne, 21 % S Rikkilannoitussuositus viljavuustutkimuksen mukaan Ristikukkaiset: uono -huono välttävä tyydyttävä hyvä Suositus kg/ha 40-50 30 20 10 YaraMila Hiven Y, 6 % S YaraMila Pellon NP tai Suomensalpietari, 4 % S YaraMila NPKS lannoitteet, 2-3 % S Booriravinne, 14,5 % S Mangaaniravinne, 21 % S

Rikkilannoitus hoituu YaraMila lannoitteella Suomessa valmistetuissa lannoitteissa on aina ollut rikkiä. Rikkitilanne Suomen pelloilla on parempi kuin Euroopassa yleensä. Rikin tarve vaihtelee kasvista, maalajista ja satotasosta riippuen. Viljojen sadossa poistuu rikkiä 12 20 kiloa/ha. Kyseinen rikkimäärä saadaan YaraMila lannoitteista satotason mukaisilla lannoitteiden käyttömäärillä kevätlannoituksen mukana YaraMila lannoitteiden rikkipitoisuus riittää kasville kun maan rikkiluku on vihreällä.

Suuremmalle rikkilannoitukselle voi olla tarvetta Rikkilannoitukseen kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota mailla, joiden viljavuustutkimuksessa rikki on punaisella. Yleisintä rikin puute on vähämultaisilla karkeilla kivennäismailla. Öljykasveille kannattaa antaa rikkiä enemmän kuin viljoille. YaraMila Hiven Y sisältää 6 % rikkiä mikä varmistaa kasvin rikin saannin näissä tapauksissa. Lohkoilla, joissa on puutetta hivenravinteista voi kätevästi yhdistää hiven- ja rikkilannoituksen, esimerkiksi Booriravinne sisältää 14,5 % rikkiä.

Kasvukauden rikkilannoitus Kasvi tarvitsee rikkiä koko kasvukauden Sateet huuhtovat rikkiä maasta Rikkiä vapautuu orgaanisesta aineesta Kasvukauden aikaiseen lisälannoitukseen sopii erinomaisesti Suomensalpietari. Rikkipitoisessa Suomensalpietarissa on ihanteellinen N:S suhde, joka mahdollistaa valkuaispitoisuuden nousun sadon suuretuessa. Sadon lisääntyessä voi olla tarpeen lisätä myös typpilannoitusta, jotta sadon valkuaispitoisuus säilyy hyvänä.

Helppo rikkilannoitus YaraMila NPKS lannoitteet YaraMila Hiven Y Tee rikkilannoitus helposti kevätlannoituksen mukana Suomensalpietari Varmistaa kasvukaudella tehokkaan typenoton Mangaaniravinne Booriravinne Sinkkiravinne Calsiniitti S Samalla saat maahan muitakin ravinteita Tuotteet ovat helppoja levittää, eivätkä paakkuunnu.