Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin
|
|
- Antti Siitonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Viljan ja öljykasvien sadonmuodostus; lannoituksen vaikutus satokomponentteihin Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Hankkija - Maatalous Oy:n siemensopimustuottajien koulutuspäivä Kotkaniemi Juha Liespuu, Yara Suomi Oy
2 Satokomponentit muodostavat sadon Viljan satokomponentit Rypsin satokomponentit Siemenmäärällä, maan ominaisuuksilla, ravinteilla, kasvinsuojelulla, kylvömenetelmällä, viljelykierrolla ja lajikkeella voidaan vaikuttaa satokomponentteihin.
3 Sadon muodostumisen kannalta keskeisten kehitystapahtumien ajoittuminen Oraita /neliömetri versoja / neliömetri tähkiä / neliömetri jyviä / tähkä tuhannen siemenen paino Kuva: Garcia del Moral ym. 2002
4 Hyvän sadon edellytys: tasapainoinen ja tarpeenmukainen lannoitus Tasapainoinen lannoitus tarkoittaa, että viljelykasville annetaan ravinteita sen tarpeen mukaan viljavuustutkimukseen perustuen. Parhaan hyödyn lannoituksesta saa, kun antaa ravinteita kasville oikeassa suhteessa, oikeaan aikaan ja kasvin todelliseen tarpeeseen perustuvan määrän. Sadon määrän mukaan tarkennetulla lannoituksella ravinteet käytetään myös tehokkaasti, eikä ravinteita kerry tarpeettomasti maahan tai huuhtoudu vesistöön. Paljasta piilevät ravinnepuutteet jo ennen oireita viljavuustutkimuksella Viiden vuoden välein tehtävä seuranta antaa hyvän kuvan lohkon ravinnetilan kehittymisestä Jos jokin ravinne kriittinen, näytteitä useammin tai hivenpitoinen lannoite Vasta selkeät puutosoireet näkyvät kasvustossa Hivenet ovat karjatiloilla erityisen tärkeitä
5 Ravinteet eivät korvaa toisiaan Jokaisella ravinteella on kasvissa ainakin yksi tehtävä, jota mikään muu ravinne ei voi suorittaa. Jos kyseistä tehtävää ei hoideta, näkyvät seuraukset kasvuhäiriöinä ja hidastuneena kasvuna. Jos kasvilla on puute jostain ravinteesta, se ei voi täysipainoisesti hyödyntää muitakaan ravinteita, vaikka niitä olisi runsaastikin saatavilla. Ravinteet eivät siis korvaa toisiaan. Eri ravinteilla on lukuisia keskinäisiä vuorovaikutussuhteita. Siksi tasapainoinen ravinteiden saanti on tehokkaan ravinteiden oton ja hyödyntämisen kannalta erittäin tärkeää > tasapainoinen ravinnesuhde tehostaa eri ravinteiden hyväksikäyttöä Kasvien kasvu on eri ravinteiden yhteispeliä!
6 Kasvi ottaa ravinteet maasta veden mukana Vesi ratkaisee paljon Jos maassa ei ole riittävästi kosteutta, ravinteet eivät nouse haihdutusvirtauksen mukana maasta kasviin. Kasvien kasvu on dynaamista. Jos kasvi kärsii kuivuudesta, se kasvattaa vain sen, mitä tarvitaan lisääntymiseen.
7 2-lehtivaiheessa alkaa muodostua tähkän aiheita > vegetatiivinen jakso muuttuu generatiiviseksi Viljan 2-lehtivaiheessa valmistuvat tähkän aiheet, eli jo tässä vaiheessa osa satopotentiaalista määräytyy. Liian pieni kylvölannoitus ja/tai liian myöhäinen lisälannoitus heikentää tähkän aiheiden kehittymistä ja alentaa satoa. Kärsiessään stressistä kasvi karsii tähkästä tähkylän aiheita Oras- ja pensomisvaiheessa ravinteiden puute ja kuivuus vähentävät viljan lehtien kasvua ja sivuversojen määrää. Viljan oras on arimmillaan kaksoiskehävaiheessa. Silloin siinä on noin puolitoista lehteä. Tähkylän aiheet muodostuvat tässä vaiheessa.
8 Kokeissa lannoittamattomien ruutujen kasvustoissa maan luontaisen typen niukkuus näkyi jo varhain keväällä Huomio edellisen kasvukauden toteutunut valkuaispitoisuus ja syksyn sateet kevään lannoituksen suunnittelussa
9 Viljojen kriittinen kehitysjakso on noin kolme viikkoa ennen tähkimistä Sadon kannalta kriittisimmät kukinnon kehitystapahtumat läpikäydään parin viikon aikana, alkaen noin kolme viikkoa ennen tähkälle tai röyhylle tuloa (=satoisuusikkuna). Tämän jakson aikana määräytyy hyvin pitkälti se, kuinka suuren sadon kasvusto pystyy tuottamaan. Viljan kasvu on myös tässä vaiheessa kiivaimmillaan. Tällöin kasvuston tiheys ja hyvä yhteyttäminen on tärkeää. Sato jää pieneksi, jos kasvusto kärsii tässä vaiheessa ravinteiden puutteesta, kuivuudesta tai on hyvin tautinen. Lopulliseen satoon vaikuttaa miten kasvi on kasvanut aiemmin ja tulevista kasvuoloista jyvien täyttymisenaikaan. Tähkylöiden erilaistuminen tähkiin, Tähkylöitä/tähkä, Kukkia/tähkä Jyviä/tähkä ja neliö Kukkien pölyttyminen Jyväkoko
10 Viljojen hivenravinteiden tarve kasvukaudella 2-4- lehteä Pensomisen alku Kasvuaste Orastuminen Pensomisen loppu Varren kasvun alku Varren kasvun loppu Mn Cu Mg Zn Ravinteen suurin tarve kasvukaudella
11 Nopean kasvun vaiheessa rypsin hivenravinteiden tarve on suurin Kasvuvaihe Taimettuminen lehtiaste Varren kasvuvaihe Kukkanuppujen muodostuminen alkaa Kukkanuput erottuvat 10 % kukista auki B Mo Mg Mn Suurin tarve kasvukaudella
12 Pensomis lippulehtivaiheen lannoituksella lisää satoa Jotta kasvukaudenaikaisesta lisälannoituksesta saadaan toivottu hyöty, pitää lannoitus tehdä kasvin sadonmuodostuksen kannalta tärkeissä kehitysvaiheissa. Pensomisvaiheesta lippulehtivaiheeseen eli ennen tähkälle tuloa lisätypellä vaikutetaan pääosin sadon määrään. Korrenkasvuvaiheen alussa alkaa nopean kasvun vaihe, jolloin kaikkia ravinteita tulee olla riittävästi tarjolla. Sopivia tuotteita tässä vaiheessa ovat rikkipitoiset lannoitteet, kuten Rikkisalpietari NS , Suomensalpietari ( ), YaraBela Sulfan N 26, S 14 tai uusi, rikkiä ja typpeä sisältävä YaraVita Thiotrac lehtilannoite.
13 Lisälannoituksesta kaikki teho irti tautientorjunnalla Tarpeenmukainen tautientorjunta viljoilla ja öljykasveilla parantaa rakeisena annetun tai ruiskutetun lisätypen tehoa. Kasvuston vihreys kertoo kasvukunnosta. Sekä kasvunkaudenaikaisella lisätypellä että tautientorjunnalla voi vaikuttaa viljan lehtien vihreyteen ja vihreän alan kestoon ja näin pidentää yhteyttämisjaksoa. Tautientorjunnan mahdollistama sadonlisä kannattaa huomioida myös lisälannoituksen määrässä. Maitotuleentumisvaiheen kevätvehnäkasvustoja. Terve, vihreä kasvusto hyödyntää lisälannoituksen tautista kasvustoa paremmin..
14 Onko lohkosi vuosittainen satovaihtelu suurta? Kaikkien ravinteiden antaminen kylvölannoituksena on kasvin kannalta viljelyvarma menetelmä, jos sadot eivät lohkolla vuosittain vaihtele paljon. Jos lohkon vuosittainen satovaihtelu on suurta, kannattaa vehnällä harkita typpilannoituksen jakamista. Tällöin kylvölannoituksena voi antaa esimerkiksi 2/3 typestä YaraMila NPKS lannoitteena ja loput 1/3 typestä tarpeen mukaan kasvukaudella. Mitä myöhäisempi lajike, sitä kannattavampaa jakaminen on. Suuret lannoitemäärät varsinkin vehnällä kannattaa jakaa. Pääosan typestä sekä fosfori, kalium, rikki sekä mahdollisuuksien mukaan tarvittavat hivenet kannattaa antaa kasvin käyttöön NPKS lannoitteena kylvettäessä.
15 Ratkaisuja kasvukaudenaikaisen lisälannoituksen määrittämiseen
16 Tunnista rikinpuutos kasvustosta!
17 Tunnista rikinpuutos kasvustosta! Rikin puutteessa (vasen kukinto) rapsin terälehdet jäävät pieniksi ja vaalean keltaisiksi. Rikin puutteessa rapsikasvustossa esiintyy kuppimaisia lehtiä, joiden reunat ja lehtisuonten välit ovat kellertäviä.
18 Erota typen ja rikinpuutosoireet viljalla Rikin puutosoireet näkyvät ensin nuoremmissa lehdissä Typen puutosoireet näkyvät ensin vanhemmissa lehdissä
19 Kupari ja boori vaikuttavat kukintaan Kuparin ja boorin puute heikentävät kukkimista. Viljat ovat herkempiä kuparin puutteelle kuin öljykasvit. Kuparin puutteessa tähkän kehitys jää keskeneräiseksi. Tällöin jyvät voivat jäädä pieniksi ja ryppyisiksi tai joskus täysin tyhjiksi (= kahujyviä). Kuparin puutteessa sivuversoja saattaa muodostua pidemmällä ajanjaksolla kuin normaalisti. Ohra ja kaura ovat herkimpiä kuparin puutteelle (keltakärkitauti), mutta myös vehnällä voi esiintyä puutosoireita. Booria on kasveissa paljon heteissä, emin luoteissa ja siitepölyhiukkasissa. Boori on välttämätön siitepölyhiukkasten siiteputkien kasvulle. Riittävä boori onkin tärkeää kukinnan onnistumiselle ja tasaiselle tuleentumiselle.
20 Tavoitteena kasvusto, jossa ei ole lakoa tavoitteena tasainen tuleentuminen, suuri tuhannen siemenen paino, elinkelpoinen ja itävä siemen lako pienentää satoa, heikentää laatua ja vaikuttaa itävyyteen NPK lannoite tehostaa tuleentumista typenmäärä / korrenkestävyys. Haalitaanko viimeisimmätkin kilot? lannoituksen jakaminen siemenviljelyssä? Riski vihreiden jyvien lisääntymiseen kasvaa. Viljalajien väliset erot?
21 Kalium, kalsium ja boori parantavat korrenkestävyyttä Kaliumin puutteessa viljan korsi heikkenee, koska kasvit eivät pysty kuljettamaan riittävästi hiilihydraatteja korren selluloosarakenteiden synteesiä varten. Kalium lisää korsia vahvistamalla myös kasvin vastustuskykyä kasvitauteja vastaan. Kalsium ja Boori ovat mukana soluseinän rakenteellisia osia ja ovat kiinnittyneet soluseinän orgaaniseen ainekseen.
22 Fosforin puute näkyy myöhäisempänä tuleentumisena NPKS - lannoite
23 Tähkävaiheen lannoituksella lisää valkuaista Kevätvehnän tähkälle tulon jälkeen tehty typpilannoitus lisää tehokkaimmin jyvien valkuaispitoisuutta. Kotkaniemen tutkimusaseman kenttäkokeissa suurimmat valkuaispitoisuuden nousut myllyvehnällä on saatu, kun lisätyppiruiskutus on tehty jyvien kehityksen alkuvaiheessa. Kasvukauden aikainen lisätyppilannoitus tähkävaiheessa voi nostaa valkuaispitoisuutta 0,5-1,0 %-yksikköä. Sopivia tuotteita tähkävaiheen ruiskutukseen ovat Typpiliuos l/ha tai Typpiliuos 25 l/ha 45 l/ha seoksena typpeä ja rikkiä sisältävän YaraVita Thiotrac l/ha kanssa.
24 Alkukehitys on siemenen vararavinnon varassa Oras pärjää omillaan siihen asti, että se tulee pintaan ja kasvattaa lehteä. Silloin juuristo on niin kehittynyt, että se pystyy ottamaan vettä ja ravinteita maasta. Siemenen itäessä siinä oleva fosfori kuluu nopeasti loppuun. Sen jälkeen itävä siemen on riippuvainen fosforin ulkoisesta saannista. Fosfori nopeuttaa juuriston alkukehitystä ja kasvista tulee kilpailukykyinen. Myös muiden ravinteiden hyödyntäminen maasta tehostuu
25 Malttia ohran lisälannoitukseen Mallas- ja rehuohralla kaikki ravinteet kannattaa antaa kylvölannoituksena sopivalla NPKS lannoitteella. Jos mallasohrakasvusto kärsii selkeästi typen puutteesta, voi lisätyppeä mallasohralle antaa 1-solmuvaiheeseen saakka ilman, että valkuainen nousee. Jos rehuohra kasvusto kärsii typen puutteesta tai viljellään pitkän kasvuajan rehuohralajiketta, voi lisätyppeä antaa lippulehtivaiheeseen saakka, jolloin vaikutetaan parhaiten satoon.
26 Kauralla lisälannoitus pensomis - korrenkasvuvaiheessa Jos kauran kylvölannoitus osoittautuu liian vähäiseksi, kannattaa kasvukaudenaikainen lisätyppi antaa pensomis - korrenkasvuvaiheessa. Kasvukauden aikaisen lisälannoituksen määrä mitoitetaan arvioidun satotason ja laatutavoitteiden mukaan. Harvassa kasvustossa ja tieyissä sääoloissa lisälannoitus lisää jonkin verran kauralla jälkiversomista.
27 Satoisilla öljykasveilla lannoituksen voi myös jakaa Öljykasvien lannoitus hoidetaan perinteisesti kerralla kylvölannoituksena. Myös jaetulla lannoituksella sekä lisälannoituksella päästään hyviin satoihin, kun kasvukausi on suosiollinen. Paras hyöty lisälannoituksesta saadaan öljykasveilla, kun se tehdään ruusukevaiheessa. Myöhäinen lisälannoitus saattaa alentaa siementen öljypitoisuutta Kotkaniemi 2011 Lisälannoitus YaraBela Sulfan N26, S14 40 kg N/ha
28 YaraVita -lehtilannoitus on tärkeä osa kasvinravitsemusta
29 Milloin lehtilannoitus kannattaa? Lehtilannoitteita kannattaa ruiskuttaa, kun epäilee piilevää puutetta tai heti ensimmäisten ravinnepuutosoireiden ilmaannuttua. Lehtilannoitus on nopea ja tehokas tapa poistaa ravinnepuutos. Viljelykasvin nopean kasvun vaiheessa: rehevässä kasvustossa juuret eivät välttämättä ehdi ottaa maasta riittävästi ravinteita. Tietyissä kasvuoloissa lehtilannoitteet ovat hyvä ratkaisu, esimerkiksi, jos lohkon ph on korkea, kasvukausi on poikkeuksellinen maan kosteuden ja tai lämpötilan suhteen. Lehtilannoituksella voi tehostaa kasvin kriittisiä kehitysvaiheita, esimerkiksi valkuaisen ja öljyn muodostumista sekä kukintaa. Ennaltaehkäisevästi, kun epäilee viljavuustutkimuksen pohjalta, että lohkolla saattaa esiintyä tietyn hivenravinteen puutosta. Näin estetään piilevä ravinteidenpuutos. Paras tulos saadaan, kun ruiskutus tehdään jo ennen varsinaisia puutosoireita.
30 Hivenravinteet tehostavat ravinteiden käyttöä Hivenravinteilla on tärkeitä ja spesifisiä tehtäviä kasvien kasvussa. Siksi ne luetaan viljelykasveille välttämättömiksi kasvinravinteiksi, vaikka niiden määrällinen tarve on pieni. Eri hivenravinteiden tarve vaihtelee kasvin eri osissa. Ne ovat muun muassa mukana yhteyttämisessä, kasvin energiantuotannossa ja monissa säätelytehtävissä. Jos jostain hivenravinteesta on puutetta, kasvi ei pysty hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla muitakaan ravinteita, vaikka niitä olisi riittävästi tarjolla. Siksi hivenravinteiden käyttö hiventen puutostilanteessa useimmiten lisää kasvin yhteyttämiskykyä. Sitä kautta energian tuotto lisääntyy, kasvin vedenotto ja näin myös ravinteiden otto maasta lisääntyy. Ja siten tuloksena suurempi sato.
31 YaraVita TM Mantrac Pro TM lisäsi satoa 960 kiloa Eemeli-kaura 2010 Laihia
32
33
34 YaraVita Mantrac Pro Mangaanin puutokseen Ravinnesisältö Typpeä 69 grammaa litrassa (3,8% w/w) Mangaania 500 grammaa litrassa (27.4% w/w) Tuotteen ominaisuudet ja edut Markkinoiden väkevin mangaanilannoite YaraVita Mantrac Pro imeytyy nopeasti kasviin mutta myös vaikutusaika kasvissa on pitkäaikainen mikä edesauttaa useissa tapauksissa harvempia käsittelyjä. Verrattuna mangaanisulfaattiin YaraVita Mantrac Pro on helpompi käsitellä ja soveltuu erilaisiin kasvinsuojeluohjelmiin, näin vältytään erillisiltä ruiskutuskerroilta ja säästetään aikaa ja rahaa.
35 YaraVita Gramitrel Viljoille Ravinnesisältö: Typpeä 64 grammaa litrassa (3,9 % w/w) Magnesiumia 150 grammaa litrassa (9,1 % w/w) Kuparia 50 grammaa litrassa (3,0 % w/w) Mangaania 150 grammaa litrassa (9,1 % w/w) Sinkkiä 80 grammaa litrassa (4,9% w/w) Tuotteen edut ja ominaisuudet Räätälöity viljoille. Tasapainoinen ja konsentroitu ravinnesisältö. Sisältää viljoille tärkeitä hivenravinteita Mn, Cu ja Zn Akuutissa ravinteiden puutostilassa viljalla on nopeasti käytettävissä kaikkia tärkeimpiä hivenravinteita. Korkea konsentraatio ja pitkäaikainen vaikutus kasvustoon. Hyvä sekoitettavuus eri kasvinsuojeluaineiden kanssa ja nopea sateenkesto
36 YaraVita Thiotrac 300 Vehnälle ja öljykasveille Ravinnesisältö Rikkiä 300 grammaa litrassa (22.8% w/w) Typpeä 200 grammaa litrassa (15.2% w/w) Tuotteen ominaisuudet ja edut YaraVita Thiotrac 300 varmistaa lisätypen hyväksikäytön ja valkuaisen muodostumisen Korkea konsentraatioinen neste, joka sisältää 100 % kasveille käyttökelpoista sulfaattirikkiä. Kasvi pystyy ottamaan rikin nopeammin sulfaattimuodossa kuin alkuainerikkinä, jonka pitää ensi muuttua kasville käyttökelpoiseen muotoon. Ylläpitää kasville tärkeää typpi-rikki suhdetta.
37 YaraVita Brassitrel FL Öljykasveille Ravinnesisältö: Typpeä 79 grammaa litrassa (5,2% w/w) Kalsiumia 74 grammaa litrassa (4,9% w/w) Magnesiumia 80 grammaa litrassa (5.2% w/w) Booria 50 grammaa litrassa (3.3% w/w) Mangaania 70 grammaa litrassa (4.6% w/w) Molybdeeniä 4 grammaa litrassa (0.3% w/w) Tuotteen edut ja ominaisuudet Öljykasveille on tärkeää hivenravinteiden tasapainoinen yhdistelmä. YaraVita Brassitrel FL on korkea konsentraatiotuote joka sekoittuu nopeasti ja helposti Turvallinen formulaatti, joka antaa erinomaiset tulokset pitkäaikaisesta vaikutuksesta ja hyvän suojan kasvustolle.
38 Boori (B) Boorin merkitys kasvissa: eniten booria tarvitsevat kasvit: rypsi, kaalit, juurikkaat, omena, palkokasvit Boori on tärkeää: soluseinämän rakenteen syntymiselle ja lujuudelle (soluseinissä paljon booria) on kalsiumin tavoin tärkeä ravinne soluseinän rakenteessa ja sen toiminnassa sokerien kuljetukselle ja varastoinnille kasveissa välillinen vaikutus valkuaisainesynteesiin nopeasti kasvavalle uudelle solukolle. Se säätelee solukon rakennetta ja vaikuttaa solujen erilaistumiseen booria on paljon heteissä, emin luoteissa ja siitepölyhiukkasissa. boori on välttämätön siitepölyhiukkasten siiteputkien kasvulle. Riittävä boori onkin tärkeää kukinnan onnistumiselle ja tasaiselle tuleentumiselle.
39 YaraVita Bortrac 150 Boorin puutokseen Ravinnesisältö Booria 150 grammaa litrassa (10,9% w/w) Tuotteen edut ja ominaisuudet Erikoislannoite erityisesti öljykasveille, viljoille sekä useille eri erikoiskasveille Riittävä boorin saanti on tärkeää kukinnan onnistumiselle ja tasaiselle tuleentumiselle Boori on tärkeä ravinne nopeasti muodostuvalle uudelle solukolle. Boorin puutteessa myös juurten kehitys on heikompaa Hyvä sekoitettavuus useimpien kasvinsuojeluaineiden kanssa ja nopea sateenkesto
40 YaraVita Solatrel moniravinneseos myös viljoille ja öljykasveilla Ravinnesisältö: Fosforia 192 grammaa litrassa Kaliumia 62 grammaa litrassa Kalsiumia 10 grammaa litrassa Magnesiumia 40 grammaa litrassa Mangaania 10 grammaa litrassa Sinkkiä 5 grammaa litrassa Tuotteen edut ja ominaisuudet Tuote on suunniteltu kasvukaudenaikaiseen lisäfosforilannoitukseen sekä hivenravinteiden täydennykseen Oikeaan aikaan tehty lisälehtilannoitus parantaa juurten ja verson kasvua sekä lisää kasvin ravinteidenottoa maasta
Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella
Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Kasvuohjelma info tilaisuus 16.2.2012 Siuntion Hyvinvointikeskus Juha Liespuu, Yara Suomi Oy Sadon rakentumisen
LisätiedotTasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen
Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotKasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman
LisätiedotSokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotAgrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle
Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta 13.3.2013 YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Yara Suomi Oy Antti Pakkanen 18.3.2013 Kasvuohjelma 1 YaraVita TM Gramitrel Ravinnesisältö: Typpi
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotHivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017
Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 % Hivenravinteiden osuus näytteistä 60 50 40 30 Huono - Välttävä Tyydyttävä Hyvä - 20 10 0 Kupari Sinkki Mangaani Boori Lähde: Eurofins/Viljavuuspalvelu
LisätiedotLannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski
Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon
LisätiedotMyllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK
Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotKasvuohjelma-seminaari. 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo
Kasvuohjelma-seminaari 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo Sisältö YaraVita N-Sensor YaraVita on tärkeä osa kasvinravitsemusta Huomio yksityiskohtiin Aivan kuin ihmisillä, myös kasveilla pieni määrä ravintoainetta
LisätiedotRikinpuute AK
Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.
LisätiedotRukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
LisätiedotLisälannoitus kasvukaudella
Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta
LisätiedotKasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013
Kasvianalyysin tuloksia Kesä/2013 Tasapainoinen lannoitus? Kasvi tuottaa satoa vain sen verran kuin vähiten tarjolla olevaa ravinnetta (kasvutekijää) riittää sadon muodostukseen Kasvi ottaa ravinteet maasta
LisätiedotKaura vaatii ravinteita
Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila
LisätiedotLannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät
Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät Kasvun edellytykset Ilmasto Kasvi Lannoitus Vesi Maa/kasvualusta Kasvutekijät Kasvin kasvu ja sadontuotto riippuvat useista kasvutekijöistä Kasvutekijät eivät korvaa
LisätiedotYaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin
-lehtilannoitteet Huomio yksityiskohtiin CHECKIT auttaa tunnistamaan ravinnepuutoksen ja antaa suosituksen oikeasta Yaran tuotteesta. Lataa puhelimeesi tai tablettitietokoneeseesi CheckIT-sovellus. YARA
LisätiedotSokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen
Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori
LisätiedotLannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotTasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen
Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla
LisätiedotVarautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen
Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka
LisätiedotMangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta
LisätiedotProjektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011
Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous
LisätiedotYaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin
-lehtilannoitteet Huomio yksityiskohtiin -lehtilannoitteet RATKAISU HIVENRAVINTEIDEN PUUTOKSEEN -sarja on hivenravinneratkaisu kasvien oikea-aikaiseen täsmäkäsittelyyn. Yhdenkin hivenravinteen puute estää
LisätiedotLannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen
Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara
LisätiedotKokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta
Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana
LisätiedotRavinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula
Ravinteet Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus 1.11.2017 Raija Kumpula Sivu 1 3.11.2017 sisältö muutama asia kasvin veden ja ravinteiden otosta (edellisviikon aiheet) sivu- ja hivenravinteet ravinteisiin
LisätiedotSIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS
Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotPellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy
Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden
LisätiedotKesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako
LisätiedotProjektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011
Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti
LisätiedotModduksen vaikutus kasviin
Modduksen vaikutus kasviin T0 T1 T2 T3 Sivuversojen ja juurten kasvu alkaa Juuret kasvavat Korren tyvi tukevoituu Korsi ja lehdet kasvavat Yhteyttämistuotteita varastoituu kasviin Kasvi siirtää yhteyttämistuotteet
LisätiedotKalsium (Ca) Viljat, öljykasvit
Kalsium (Ca) Viljat, öljykasvit Kalsiumia tarvitaan kasvin laadun ja terveyden ylläpitämiseen sekä kasvin rakenteen vahvuuteen soluseinien rakennusaineena. Se vaikuttaa maan ph-tasoon sekä veden ja ravinteiden
LisätiedotYmpäristöystävällistä tehoviljelyä?
Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna
LisätiedotMiten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen
Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.
LisätiedotHyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan
LisätiedotHAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ
HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ Vanhala Jokivarsitie 385, VÄHÄKYRÖ KAISTAT JA LAJIKKEET 2018 Kylvöpäivä 11.5.2018 Lannoitus: Liete 20 m 3 + YaraBela Suomensalpietari N 82 kg/ha Ravinteet yhteensä kg/ha N
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotProjektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011
Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotBoori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Boori porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori (B) Suomen juurikasmaiden booritilanne Tyydyttävä Juurikasmaiden booripitoisuudet vuosina 2002-2012 Varsinais-Suomessa,
LisätiedotLehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Lehtilannoitekokeet 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) HtS, m ph 6.4 Ca 3900 K 253 P 10 Mg 248 Na 44 Mn 9 Huononlainen B 1.4 Hyvä Koevuosi 2014 Lajike: Diana KWS Ruudun koko: 8m X 2m Siemenetäisyys:
LisätiedotHuomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssa
Huomioi ja hallitse hometoksiiniriski kauran viljelyssa Kaura on Suomessa viljeltävistä viljoista herkin Fusarium-sienten aiheuttamalle punahometartunnalle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että punahomeiden
LisätiedotYaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi
Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu
LisätiedotJuha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset
Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset Kasvuohjelma kokeet - Siemen nurmi Viljan laatutulokset -TJP
LisätiedotNurmen lannoitusohjelmat
Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotREHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO
REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO MIKSI REHUMAISSI? Laadukas kokoviljasäilörehu Suuri satopotentiaali, jopa yli 30 tn/ha Yhdellä korjuukerralla kolmen nurmirehun satomäärä Tähkät ovat ravintoarvoltaan
LisätiedotViljelyohjelmalla lisää puhtia
Knowledge grows Viljelyohjelmalla lisää puhtia Juho Urkko K-maatalous Viljelen kauraa A. Eläinten rehuksi kun täytyy B. Huonoilla lohkoilla, minne ei ohraa / vehnää voi kylvää C. Kannattavana viljelykasvina
LisätiedotMaltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo
Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden
LisätiedotMTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy
MTK Rokua 8.10.2018 Ilkka Mustonen puh. 0500-387724 Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Yara Suomessa Katsaus erilaisiin kasvukausiin ja lannoituksen merkitys YaraVita lehtilannoitus My Yara työkalut ja
LisätiedotProjektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011
Projektiraportti kasvukaudelta 2014 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2014 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti
LisätiedotNurmien lannoitus ravinteiden näkökulma
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma Nurmex-tietoisku 12 Marita Jääskeläinen Ravinnepoistuma nurmella Heinänurmen ravinnepoistuma eri satotasoilla Sadossa poistuvat ravinteet
LisätiedotLannoiteopas 2016 2017
Lannoiteopas 2016 2017 Suomen oloihin suunniteltu valikoima Yara Suomen lannoitevalikoima on vuosien ajan kehitetty vastaamaan suomalaisten peltojen ja viljelykasvien ravinnetarpeita. Laadultaan ja määrältään
LisätiedotRavinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi
Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotPuhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola
Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:
LisätiedotKasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
LisätiedotPOLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
LisätiedotKM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows
Knowledge grows KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN Miten kasitonnari tehdään? Millaisia satoja kauralla satokisoissa on saatu? Miten suuret sadot tehdään? Millaisia satoja muualla maailmassa kauralla saadaan?
LisätiedotLANNOITEOPAS 2015 2016
LANNOITEOPAS 2015 2016 Hyvä sato on viljelijän ja ympäristön etu Hyvä sato on niin viljelijän, ympäristön kuin kuluttajienkin etu. Hyvä sato käyttää tarkkaan ravinteet hyväkseen, eikä turhia päästöjä ilmaan
LisätiedotHAVAINTOKAISTAT 2018 SAUVO
HAVAINTOKAISTAT 2018 SAUVO MTY Ansio Saustilantie 549, Sauvo KAISTAT JA LAJIKKEET 2018 Kylvöpäivä 12.5.2018 Lannoitus: Liete 19 m 3 + YaraBela Suomensalpietari N 70 kg/ha Ravinteet yhteensä kg/ha N 100,
LisätiedotASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT
ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT 1 Havaintoja kasvukaudelta Kasvukausi oli haastava, lämpösummaa kertyi todella hitaasti Rikkakasvien kasvuajankohdissa suuria vaihteluita, joten
LisätiedotBOREALIN LAJIKKEET 2016
BOREALIN LAJIKKEET 2016 Hankkijan siementuottajapäivä 9.2.2016 Leena Pietilä 7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7.
Lisätiedot5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta
LisätiedotVILJELIJÄRISTEILY Jorma Peippo
VILJELIJÄRISTEILY 2.-4.11.2013 Jorma Peippo PALVELUTUOTTEET 1) Yara Megalab 2) Yara CheckIT 3) www.yara.fi 4) Yara N-tester 5) Yara N-Sensor Megalab TM KASVIANALYYSI Kasvianalyysin perusteet: Tasapainoiseen
LisätiedotMALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN
MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR
LisätiedotMETSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL
METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa
LisätiedotLannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus
Lannoitus ja Laatu Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Miten hyödynnät laatutietoja lannoituksessa? Puhtaus Sokeri K Na Amino-N % % 91.5 16.3 4.77.32 12 93.1 17.5 4.48.26 8 lannoite typen
LisätiedotMarjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä 9.12.2009
Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut Seppälä 9.12.2009 Maan kunto Korostuu monivuotisilla kasveilla Luontaisesti enemmän pinta- kuin syväjuurisia Maan kunnolla ratkaiseva merkitys juuriston tapaan
LisätiedotMarjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos 11.2009
Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut Raija Roos 11.2009 Maan kunto Korostuu monivuotisilla kasveilla Luontaisesti enemmän pinta- kuin syväjuurisia Maan kunnolla ratkaseva merkitys juuriston tapaan
LisätiedotMikä on muuttunut? MTT
Petri Lintukangas Rypsi Rapsi Mikä on muuttunut? Lähde; MTT / Peltonen-Sainio, Jauhiainen, Venäläinen 2009 Kirpoilla on yleensä vain yksi sukupolvi kasvukaudessa. Aikuiset talvehtivat kasvijätteessä tai
LisätiedotRavinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön
LisätiedotTyppilaukku liukoisen typen mittaamiseen
1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan
LisätiedotTautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,
Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset Janne Laine, puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com PROLINE XPERT Vahvempi Proline Xpert Uusi vahvempi ja kilpailukykyisempi ratkaisu erityisesti vehnälle
Lisätiedotleveämmäksi 1/14 Miten lannoitteet syntyvät Uudessakaupungissa? Satoisat ohrat hyötyvät kasvukauden aikaisesta lannoituksesta Sivut 38 41 Sivu 8
1/14 YARA SUOMEN LEHTI MAATALOUDEN AMMATTILAISILLE leveämmäksi YaraVita-lehtilannoituksesta hyvät tulokset rapsilla Sivu 10 Ravinnetaseet viime kasvukaudella Sivu 22 Kasvinsuojelu IPM:n mukaiseksi Sivu
LisätiedotLuuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla
Luuaineksen ja tuhkan luomulannoituskäyttö mikrobien avulla MMM Jukka Kivelä Tohtorikoulutettava http://www.helsinki.fi/maataloustieteet/ Maataloustieteiden laitos Department of 5.4.2018 1 Käsiteltävät
LisätiedotKasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner
1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006
LisätiedotVaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki
Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy 12.2.2018 Kokemäki S U C C ESS, RECYC L E D. Kestävää kasvua kiertotaloudesta ECO LAN O N KIERTOTALO UDEN EDELLÄKÄVIJÄ Valjastamme kiertotalouden
Lisätiedot1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ
1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia
LisätiedotÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN. VYR seminaari Huittinen Kati Lassi
ÖLJYKASVIT NOSTEESSA VINKKEJÄ VILJELYYN VYR seminaari Huittinen 26.1.2017 Kati Lassi Mitä jäi mieleen kasvukaudesta 2016/17: Rapsin viljelyala ylitti ensimmäistä kertaa rypsin alan. Rapsisato ensimmäistä
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotILMASE-hanke 18.4.2012. Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus
ILMASE-hanke 18.4.2012 Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus Tuloksia ISO-VILJA sopimuksilta 2011 -Ohra -Kaura -Vehnä -Ruis 42110 Analyysiä 1 342 Karjatilojen vilja analyysiä Lämpösumma Kasvukausi josta
LisätiedotAMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä
Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.
LisätiedotREHUMAISSIN VILJELY, LANNOITUS JA KASVINSUOJELU MAISSIPÄIVÄ YLIVIESKASSA
REHUMAISSIN VILJELY, LANNOITUS JA KASVINSUOJELU MAISSIPÄIVÄ YLIVIESKASSA JARMO AHO: jarmo.aho@berner.fi JUSSI PELTONEN: jussi.peltonen@berner.fi MIKSI REHUMAISSI? Laadukas energiasäilörehu Suuri satopotentiaali,
LisätiedotKASVUOHJELMATUTKIMUS 2015
KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@hankkija.fi
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
LisätiedotSadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa
Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä Aki Finér Kestävän kehityksen asiantuntija Raisio-konserni Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa Energia- ja ympäristöindeksit luotiin
LisätiedotPerunan tautien ja ravinnepuutosten oireet sekä niiden torjunta
Perunan tautien ja ravinnepuutosten oireet sekä niiden torjunta Perunakasvustossa esiintyvät taudit Lehtipolte 2 Perunakasvustossa esiintyvät taudit Perunarutto Varsikuolio 3 Perunakasvustossa esiintyvät
LisätiedotJalostuspäivät, Mikkeli 2012. 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy
Jalostuspäivät, Mikkeli 2012 17.2.2012 Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu Oy Viljavuuspalvelu on maatalous ja ympäristölaboratorioanalyysejä äi i l tuottava yritys Pääasiakaskuntana ovat
LisätiedotKasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen
1 Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen VILJELIJÄN AVENA BERNER -toimipisteet. 2 Kasvinsuojeluratkaisut vuodelle 2019 on haettu vuodesta 2006 lähtien Rikkakasviaineita on nykyään hyvin
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotKasvuohjelmatutkimus 2014
Kasvuohjelmatutkimus 2014 Viljasopimusten ennakkonäytetulokset Havaintokaistat Typpilannoituskoe Seinäjoella Kasvuohjelma koetuloksia Kotkaniemen tutkimusasemalta Juha Salopelto, Hankkija Oy juha.salopelto@agrimarket.fi
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
Lisätiedot