LANNOITEOPAS
|
|
- Seppo Aho
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LANNOITEOPAS
2 Hyvä sato on viljelijän ja ympäristön etu Hyvä sato on niin viljelijän, ympäristön kuin kuluttajienkin etu. Hyvä sato käyttää tarkkaan ravinteet hyväkseen, eikä turhia päästöjä ilmaan ja veteen synny. Hyvä sato jarruttaa ilmastonmuutosta, koska sadot sitovat ravinteita ja hiilidioksidia. Yaran lannoitteet on suunniteltu vastaamaan nykyisten kasvilajikkeiden sadontuottokykyä, suomalaisiin viljelyoloihin. Uudistettu lannoitevalikoima sopii myös ympäristökorvauksen mukaiseen viljelyyn. Lannoitusohjelmat on räätälöity eri kasvilajeille niin, että viljelijän on helppo valita omaa satotasoaan vastaava lannoitus. Vaihtoehtoja lannoitukseen on nyt enemmän kuin koskaan. Tästä oppaasta löydät ohjeet kylvölannoitukseen, jaettuun lannoitukseen ja lehtilannoitukseen. Voit luottaa lannoitusohjelmiin, ne on tutkittu Yaran Kotkaniemen tutkimusasemalla ja yhteistyössä johtavien tutkimuslaitosten kanssa. YARA LYHYESTI Yara tuottaa ratkaisuja kestävään ja tuottavaan maatalouteen. Valmistamme kivennäislannoitteita, teollisuuskemikaaleja ja tuotteita ympäristönsuojeluun. Yara Suomi Oy on maailmanlaajuisen Yara International ASAn tytäryhtiö. Yaralla on toimintaa 50 eri maassa ja myyntiä yli 150 maahan. Yara työllistää lähes henkeä. Liikevaihto vuonna 2014 oli 11 miljardia euroa. Yaralla on Suomessa neljä tuotantopaikkaa: Uusikaupunki, Harjavalta, Siilinjärvi ja Kokkola. Siilinjärvellä sijaitsee Länsi- Euroopan ainoa toimiva fosfaattikaivos. Suomessa tuotetaan yhteensä 1,6 miljoonaa tonnia lannoitteita, joista 70 % vientiin ja teollisuustuotteita tonnia, josta 25 % vientiin. Yara työllistää Suomessa noin henkeä: joista 800 on omaa väkeä, 400 urakoitsijaa ja 100 kesätyöntekijää. Yara on investoinut Suomen toimintoihin noin 545 miljoonaa euroa vuosina , ja tänä vuonna investointien arvo on noin 145 miljoonaa euroa. Suomalaisen Työn Liiton myöntämä Avainlipputunnus Yaran lannoitteissa on merkkinä suomalaisesta työstä. 2 Yara
3 Hyvä sato on viljelijän ja ympäristön etu 2 Täsmäviljelyyn Yara N-Sensor 4 Palveluista ja neuvonnasta apua kasvukaudella 5 Seleeniä terveydeksi 6 Viljat, öljykasvit, nurmet ja sokerijuurikas 7 Peruna ja puutarhakasvit Lehtilannoitteet Täydennyslannoitteet Turvelannoitteet Puhdistus- ja desinfiointiaineet 50 Vesiliukoiset lannoitteet Biologiset kasvinsuojeluaineet ja kasvunedistäjät Metsä Maanparannusaineet Karjanlannan ja muiden orgaanisten aineiden hyödyntäminen lannoituksessa 63 Typpilannoitus nitraattiasetuksen mukaan 64 Täydennyslannoitus luonnonmukaisessa viljelyssä 65 Ravinteiden merkitys 66 Viljavuustutkimuksen tulkinta 67 Lannoitteiden turvallinen käsittely 68 Reilu Teko -säkkikeräys työllistää satoja nuoria 70 Täyden sadon takuu 71 Lannoitteiden ravinnesisällöt 72 Yara 3
4 Täsmäviljelyyn Yara N-Sensor Yaran täsmäviljelyteknologia mahdollistaa lannoituksen kohdentamisen kasvin tarpeen mukaisesti kaikissa pellon eri kohdissa. Yara N-Sensor -laitteen toiminta perustuu kasvustoon heijastettavan valon taajuudesta saatuun lukemaan, jota verrataan laitteen ohjelmistoon tallennetettuun kasvilajikohtaiseen arvoon. Näin saadusta lukemasta ohjelmisto päättelee kasvuston lisätypen tarpeen ja antaa välittömästi käskyn levittimelle säätää lannoitusmäärää. Alueelle levitetään juuri kasvin tarpeeseen perustuva määrä lannoitetta. Laitteiston toiminta perustuu Yarassa tehtyyn vuosien mittaiseen koetoimintaan, jossa on haettu kasvilajeittain yhteys lehtivihreän, kasvustomassan sekä lisälannoitustarpeen välillä. Juuri siksi Yara N-Sensor on edelleen ainutlaatuinen laitteisto markkinalla. Laitteisto tukee Suomessa vehnän, rehuviljojen, öljykasvien sekä perunan lannoitusohjelmia. Laitteisto koostuu kolmesta pääkomponentista. Traktorin katolle asennetava mittausyksikkö on joko päivänvalolla toimiva Daylight-malli tai oman valolähteen sisältävä ALSmalli. Laite kytketään Windowspohjaiseen tietokoneeseen, josta Yara N-Sensor -ohjelmisto ohjaa lannoitteenlevitintä tiheästi annetuilla käskyillä. Levitysmäärä näkyy jatkuvasti vaihtuvina lukuina tietokoneen ruudulla. Toimitussisältöön kuuluu lisäksi GPS-laite, joka mahdollistaa kartta-aineistojen tulostamisen sekä mitatusta kasvustomassasta että toteutuneesta levityksestä. Aineistot ladataan Internetissä toimivaan Sensor-Office palveluun, josta ne voidaan lähettää pdf-muodossa eteenpäin. TYPPEÄ TARPEEN MUKAAN Yara N-Sensor -laitteistolla lannoitetta levitettäessä kasvustossa esiintyvä luontainen vaihtelu voidaan ottaa huomioon, lannoitetta ei levitetä kasvustoon vakiosäädöllä. Yara N-Sensor -levityksellä päästään kiinni kasvuston senhetkiseen typpitarpeeseen kasvuston biomassan ja lehtivihreän perusteella. Lannoitetta annetaan enemmän niihin osiin peltoa, joilla lisätyppilannoituksella saadaan kasvuvastetta. Jos kasvusto on toisaalta jossakin pellon kohdassa huono esimerkiksi liian kosteuden tai kuivuuden vuoksi, laite sulkee lannoitteen levityksen kokonaan. Tällä tavalla päästään koko pellolla lähemmäksi kasvuston luontaista typpioptimia. LISÄÄ SATOA JA LAATUA Oikein kohdennetulla typpilannoituksella saavutetaan monia etuja. Saadut satolisät ovat eurooppalaisissa kokeissa olleet noin 6 % ja lisäksi viljojen valkuaispitoisuus on noussut. Tarpeenmukainen levitys säästää lohkolle levitettyä lannoitteiden kokonaismäärää paremman kohdistamisen ja joissakin pellon kohdissa lannoittamatta jättämisen kautta. Karjanlannan käyttö lisää lakoontumisen riskiä joillakin peltolohkon osilla, mutta Yara N-Sensorin avulla voidaan lakoontumisen riskiä vähentää. Lisäksi pystyssä oleva kasvusto on helpompaa puida ja kuivatuskustannus jää lakoviljaa merkittävästi pienemmäksi. Yara N-Sensor -laitteisto yhdistää hyvän sadon, taloudelliset edut sekä ympäristöhyödyt yhteen kokonaisuuteen. Etsi lähin Yara N-Sensor urakoitsija: Tutustu laitteeseen QR-koodin YouTubevideoiden kautta. 4 Yara
5 Palveluista ja neuvonnasta apua kasvukaudella YARA SUOMI TARJOAA erilaisia palveluja ja neuvontaa lannoituksen tueksi. Näin voit varmistaa parhaan viljelytuloksen Yaran lannoitteilla. Yaran lannoiteneuvoilla saavutetaan korkea ja laadukas sato ympäristöystävällisellä tavalla. Lisää tietoa kattavasti kasvien lannoituksesta, tuotteista, työkaluista ja ratkaisuista sekä suorat asiantuntijoiden yhteystiedot löydät nettisivuilta osoitteesta yara.fi Yara DiscoverIT -sovelluksen avulla löydät tietoa Yaran lannoitteista, niiden sisällöistä ja käytöstä eri kasveille. Valitsemalla haluamasi kasvin saat ohjeita tarkkaan lannoitukseen ja lannoituksen ajoitukseen. Yara DiscoverIT linkittää sinut myös muihin Yaran sovelluksiin, jotka auttavat määrittämään kasvien ravinteiden puutoksia ja -lehtilannoitteiden sekoitettavuutta keskenään ja kasvisuojeluaineiden kanssa. Lataa Yara DiscoverIT ilmaiseksi Windows-, Android- tai ios-käyttöjärjestälmällä toimivaan matkapuhelimeen tai tablettiin. Sovelluksen löydät laitteesi sovelluskaupasta hakusanalla Yara. Yara CheckIT -sovelluksen avulla opit tunnistamaan kasvin ravinnepuutoksia. Sovellus antaa myös suosituksen tarvittavasta lisälannoituksesta. Yara CheckIT -mobiilisovelluksen avulla tunnistat viljojen, öljykasvien, nurmen, sokerijuurikkaan, kaalin, kukkakaalin, perunan, porkkanan, tomaatin, mansikan ja omenan ravinnepuutokset. Lataa Yara CheckIT ilmaiseksi Windows-, Android- tai ios-käyttöjärjestälmällä toimivaan matkapuhelimeen tai tablettiin. Sovelluksen löydät laitteesi sovelluskaupasta hakusanalla Yara. Yara TankMixIT -tankkiseospalvelussa voit selvittää -lannoitteiden sekoitettavuuden keskenään ja eri kasvinsuojeluaineiden kanssa. Voit ladata TankMixIT-sovelluksen ios- tai Android-puhelimeesi laitteen sovelluskaupasta. Hae hakusanalla Yara. Yara Megalab -kasvianalyysin avulla voit tarkentaa lannoituksen satopotentiaalin mukaiseksi ja selvittää kasvuston piilevät ravinnepuutteet. Kasvianalyysin tulosten avulla pystyt tarkentamaan lisälannoitusta ja valitsemaan oikeat tuotteet kasvin ravinnetarpeisiin. Käytä tuloksia myös seuraavan vuoden lannoituksen suunnittelussa. Megalab-kasvustonäytteet lähetetään Eurofins Viljavuuspalveluun analysoitaviksi ja saat näytetuloksen sekä lannoitusohjeen sähköpostiisi. Yara Megalab -kasvianalyysipaketteja saat maatalouskaupasta tai tilaamalla Eurofins Viljavuuspalvelusta puhelimitse numerosta tai sähköpostilla osoitteesta Katso lisää tietoa: Yara 5
6 Seleeniä terveydeksi Seleeni on ihmisille ja eläimille välttämätön hivenaine. Seleenilannoitus aloitettiin Suomessa vuonna 1984 Maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä. Seleenilannoitus on osoittautunut tehokkaaksi, turvalliseksi ja edulliseksi keinoksi nostaa väestön ja eläinten seleenin saanti tavoitetasolle. Seleenin puute vaikuttaa ihmisillä sydän- ja verisuonitautien ja syöpien esiintymiseen. Tuotantoeläimillä seleenin puute aiheuttaa lihasrappeumaa, heikkoja vasikoita, hedelmällisyyshäiriöitä ja utaretulehdusta. SELEENIÄ JOKAISELLE SADOLLE Yaran lannoitteisiin seleeniä lisätään tasaisesti lannoiterakeisiin, ei pinnalle. YaraMila-lannoitteissa seleeniä on 15 milligrammaa kilossa ja karjanlannan täydennykseen kehitetyssä Seleenisalpietarissa 25 milligrammaa kilossa. Seleenilannoitusta tarvitaan jokaiselle sadolle. Koska seleeni sitoutuu maahan, lannoitusta ei voi tehdä varastoon. Lannoitteiden seleenipitoisuus on mitoitettu yhden kasvukauden tarvetta varten. Nurmille seleenilannoitusta tarvitaan jokaiselle sadolle. Kasvit ottavat lannoitteisiin lisättyä, epäorgaanista natriumselenaattia ja muuttavat sen orgaaniseksi seleeniksi, joka siirtyy rehuihin ja elintarvikkeisiin. ORGAANINEN SELEENI ON TEHOKASTA Orgaaninen seleeni imeytyy rehusta turvallisesti eläinten ruokinnassa. Se nostaa esimerkiksi maidon seleenipitoisuutta tehokkaammin kuin epäorgaaninen seleeni. Seleenipitoinen lannoite nostaa rehun seleenipitoisuuden keskimäärin kymmenkertaiseksi. Ilman seleenilannoitusta pelloilta korjatun rehun seleenipitoisuus on lähes nolla. Seleenin puutoksesta johtuva lihasrappeuma oli 1970-luvulla tuttu tauti, kunnes jäi unholaan seleenilannoituksen myötä. Lihasrappeumaa on kuitenkin viime vuosina esiintynyt tiloilla, joilla seleenilannoitusta ei ole tehty. SELEENIÄ ELÄINTUOTTEISTA Seleenityöryhmän tutkimusten mukaan suomalaisten seleenin saanti on nyt tavoitteellisella tasolla. Lannoitus on tehokas ja turvallinen tapa lisätä seleeniä koko elintarvikeketjun, eikä vaaraa yliannostuksesta ravinnossa ole. Eniten seleeniä saadaan eläinperäisistä tuotteista: keskimäärin 70 % maidosta, lihasta ja kalasta. Lue lisää seleenistä Terveydeksi jo vuodesta Yara
7 Lannoiteopas Viljat, öljykasvit, nurmet ja sokerijuurikas YaraMila-sarja uudistuu typpilannoitteet... 9 Kevätviljojen ja kevätöljykasvien lannoitusohjelmat...10 Syysvehnän ja rukiin lannoitusohjelma.14 Säilörehun lannoitusohjelmat Nurmen perustaminen -lannoitusohjelma Lannoita satotason mukaan Ravinteiden tasapainoinen käyttö ympäristökorvauksen mukaan Lannoitteen ja levitysmäärän valinta peltokasveille Yara 7
8 YaraMila -sarja uudistettu viljelijän hyödyksi YaraMila SUOMEEN SOPIVA Peltojen viljavuus muuttuu, ja uusien lajikkeiden ominaisuudet kehittyvät. Uudistunut YaraMila-valikoima vastaa näihin muutoksiin. YaraMila-sarjan tuotteet valmistetaan Uudenkaupungin ja Siilinjärven tehtailla, Suomessa suomalaisille. Olemme koonneet YaraMila-sarjan osaksi kasvikohtaisia suosituksia. Lannoitusohjelmien avulla löydät parhaiten sopivan YaraMila-tuotteen, joka sopii myös ympäristökorvauksen mukaiseen lannoitukseen. YaraMila TOIMII AINA Kylvöaika on viljelijän kiireisin työsesonki, kaikkien osatekijöiden on toimittava luotettavasti yhdessä. YaraMila-lannoite toimii kun rae rullaa, työkin edistyy hyvin. YaraMila-lannoitteet OVAT TEHOKKAITA YaraMila-tuotteissa ravinteiden hyvä hyötysuhde lähtee oikeasta pääravinteiden suhteesta. Lisäksi Yara-Milatuotteet sisältävät rikkiä, booria ja seleeniä, koska niiden puute on yleinen pelloillamme. Monessa Yara- Mila-tuotteessa on myös magnesiumia ja sinkkiä lannoitusohjemien tehokkuuden varmistamiseksi. Tuotteiden toimivuus alkaa raakaaineista. Yara valitsee puhtaat, vastuulllisesti tuotetut raaka-aineet. Ne valmistetaan maailman nykyaikaisimmissa lannoitetehtaissa. Koko tuotantoketju raaka-aineen louhinnasta pakkausten kierrätykseen on avointa ja tutkittua. Valmistusmenetelmissä noudatetaan lain vaatimuksia tiukempia standardeja. Siitä esimerkkinä hiilijalanjälkitakuu, joka kertoo mahdollisimman pienistä kasvihuonekaasujen määrästä typpihappotuotannossa. UUSI YHDISTELMÄ OMINAISUUKSIA YaraMila- tai Inside -tunnuksella varustetuissa tuotteissa on kahden tuotteet parhaat ominaisuudet yhdistetty ainutlaatuisiksi ratkaisuiksi. Ne toimivat YaraMila- ja Yara- Bela-tuotteiden kaltaisesti ja antavat käytännön viljelyssä toimivan yhdistelmän ominaisuuksia käyttäjilleen yhdessä tuotteessa. Tuote N P K S YaraMila lannoitteet sopivat kaikille peltokasveille Muut ravinteet YaraMila Y ,3 4 3 Hyväkuntoisille maille, karjanlannan täydennykseen ja syysviljoille keväällä. B, Se YaraMila Y ,4 5 3 Maille, joiden fosforiluokka on hyvä tai tyydyttävä. Erityisesti öljykasveille, sisältää booria 0,05 %. B, Se YaraMila Y ,0 8 3 Maille, joiden fosforiluokka on tyydyttävä tai välttävä. B, Se YaraMila Y , Runsaasti kaliumia sisältävä lannoite erityisesti karkeille kivennäismaille ja nurmille. B, Se YaraMila Y ,0 5 1 Nurmelle räätälöity lannoite, sisältää natriumia ja sinkkiä. Savimaille, syysviljoille, sisältää runsaasti fosforia. B, Se, Na, Zn YaraMila Y , Syysviljoille, syysöljykasveille, pellavalle, kuminalle, herneelle, härkäpavulle sekä eloperäisille maille. B, Mg YaraMila Y , Maille, joiden fosforiluokka on hyvä ja kaliumluokka välttävä tai matalampi, erityisesti karkeille kivennäismaille. B, Se YaraMila NK Erityisesti nurmille, sopii myös viljoille ja öljykasveille. B, Se, Mg YaraMila NK Runsaasti kaliumia sisältävä lannoite erityisesti nurmille, sisältää myös sinkkiä. B, Se, Mg, Zn YaraMila Y 3 Hiven 23 3,0 6 6 Peltoviljelyn täyslannoite, joka sisältää enemmän hiveniä ja rikkiä kuin muut lannoitteet. B, Se, Mg, Mn, Zn Yara Y 4 Hiven 20 2, Runsaasti kaliumia ja hivenravinteita sisältävä lannoite kaikille kasveille. B, Se, Mg, Mn, Zn Sopii viljavuusluokkaan huono-välttävä tyydyttävä hyvä korkea 8 Yara
9 -typpilannoitteet -typpilannoitteet ovat helposti levitettäviä ja turvallisia käyttää sekä varastoida. Niiden typpi ei haihdu pintalevityksessä, vaan tulee tehokkaasti kasvien käyttöön. Kaikki Yara Suomen typpilannoitteet sisältävät sekä ammonium- että nitraattityppeä. Ammoniumnitraattipohjaiset typpilannoitteet turvaavat kasvin tasapainoisen typen saannin. Nitraattityppi on nopeasti kasvin käytettävissä heti levityksestä alkaen, sillä se ei pidäty maahiukkasiin. Ammoniumtyppi puolestaan pidättyy löyhästi maahiukkasiin. Se tulee kasvin käyttöön pienellä viiveellä ja on käytettävissä pidempään, eikä ole altis huuhtoutumiselle. VALITSE OIKEA TUOTE -sarjassa on ratkaisu tilan kaikkiin typpitarpeisiin. Syysviljojen kevätlannoituksiin tarvitaan typpeä ja rikkiä sekä usein myös booria. Karjanlannan täydennykseen tarvitaan lannoite, jossa on typen ja rikin lisäksi seleeniä karjan terveydeksi. Jaettuun lannoitukseen siirryttäessä YaraMila-kylvölannoite tulee valita siten, että lohkolle tulee riittävästi fosforia ja kaliumia kasvin tarpeeseen. Kasvukauden lisälannoitteeksi sopii useampikin -lannoite. sopii kaikkien kasvien lannoitukseen keväällä viljavilla mailla, joilla ei ole fosfori- ja kaliumlannoitustarvetta, ja kasvukauden aikaiseen lisälannoitukseen. Se sisältää typen lisäksi kaliumia, rikkiä, magnesiumia, booria ja seleeniä. Seleenisalpietari on kehitetty karjanlannan täydennyslannoitukseen. Se sisältää muita lannoitteita enemmän seleeniä (25 g/t). Sen sallittu käyttökohde on nurmen tai viljan täydennyslannoitus todettuun tarpeeseen silloin, kun peltojen pääasiallisena lannoitteena käytetään lantaa. Käyttömäärä on kg/ha. Lannoiteseleeni on turvallisin, edullisin ja helpoin tapa turvata eläinten seleeninsaanti. Axan on Euroopassa laajasti käytetty viljojen lisälannoite maille, joilla ei ole suurta rikkilannoitustarvetta. Sekä syysviljat että kevätvehnä saavat siitä kasvukaudella tarvitsemansa typen ja rikin. Sulfan N26, S14 on paras valinta lisälannoitukseen lohkoille, joiden rikkiluku on punaisella eli rikkitarve on normaalia suurempi. Se sisältää nopeavaikutteista nitraattityppeä ja runsaasti rikkiä. Viljat tarvitsevat rikkiä yhden kilon 7 10 typpikiloa kohti, öljykasvit enemmän. Yara CAN27 + Mg sisältää typen lisäksi magnesiumia, mutta ei rikkiä, seleeniä eikä hiveniä. Yara Typpiliuos 390 on nestemäinen lannoite, joka on tarkoitettu levitettäväksi kasvukaudella joko kasvustoon tai suoraan maahan. Levitystapa vaikuttaa käyttöväkevyyteen. Tuote on urea-ammoniumnitraattia, eikä se saa jäätyä varastoinnin aikana. Viljat, öljykasvit, nurmet ja sokerijuurikas Tuote N P K S Muut ravinteet Axan Lisätyppilannoitukseen viljoilla Kaikkien kasvien lannoitukseen B, Mg, Se Sulfan N26, S Typpi-rikkilannoitukseen kasvukaudella Seleenisalpietari Karjanlannan täydennykseen B, Mg, Se 25 g/t Yara CAN27 + Mg Typpilannoitukseen Mg Yara Typpiliuos g/l Nestemäiseen lisätyppilannoitukseen Sopii viljavuusluokkaan huono-välttävä tyydyttävä hyvä korkea Esimerkkejä typpilannoitteiden käyttömääristä kasvukaudella Tuote Käyttömäärä Typpeä Sulfan N26, S kg/ha Kuivaan kasvustoon kg/ha Axan kg/ha Kuivaan kasvustoon kg/ha kg/ha Kuivaan kasvustoon kg/ha Yara CAN27 + Mg kg/ha Kuivaan kasvustoon kg/ha Typpiliuos lehdille* l/ha 200 l vettä kg/ha Typpiliuos maahan 50 l/ha l vettä 20 kg/ha Urea lehtilannoitukseen* 40 kg/ha 200 l vettä 19 kg/ha *Käytettäessä kasvinsuojeluaineiden kanssa typpimäärä on puolitettava. Yara 9
10 Kevätviljojen ja kevätöljykasvien lannoitusohjelma / typpitasot Typpeä kg/ha Fosforiluokka Huononlainen Välttävä Viljat 4000 kg tai öljykasvit 1750 kg Fosforia kg/ha Typpitarve yhteensä kg/ha Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 110 Kasvustoon 120 Viljat 5000 kg tai öljykasvit 2250 kg Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon Yara Typpiliuos 25 l (10 kg N) Fosforia kg/ha Typpitarve yhteensä kg/ha Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 130 Kasvustoon YaraMila Y 3 87 kg ( ) 170 kg ( ) 140 Viljat 6000 kg tai öljykasvit 2750 kg Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon YaraMila Y kg ( ) Fosforia kg/ha kg ( ) Typpitarve yhteensä kg/ha Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y ( ) 150 Kasvustoon YaraMila Y kg ( ) 203 kg ( ) 160 Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon YaraMila Y kg ( ) 240 kg ( ) Lisälannoitus kasvukaudella Kylvö Oras/taimivaihe Pensomis/ruusukevaihe Lisälannoitus parantaa satoa Tarvittaessa: Mantrac Pro, 1 l/ha Viljat: Gramitrel, 1 2 l/ha tai Mancozin, 1 2 l/ha Öljykasvit: Brassitrel, 3 l/ha Lisätyppija rikkilannoitus Nestemäinen Yara Typpiliuos, l/ha Rakeinen tai Axan Öljykasveille Sulfan, ( kg/ha) tai Axan Öljykasveille Sulfan, ( kg/ha) Lisäfosfori Starttiravinne kg/ha Solatrel, 5 l/ha Solatrel, 5 l/ha Lisäkalium Kaliumsuola kg/ha YaraMila NK 1, kg/ha Palvelutuotteet DiscoverIT Yara CheckIT Yara Megalab kasvianalyysi Tarkasta että typpi- ja fosforilannoitus täyttää lohkolle sallitut määrät. Pellon multavuus vaikuttaa käytettävään typpimäärään. 10 Yara
11 kg/ha Tyydyttävä Hyvä Korkea YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Yara Typpiliuos 25 l (10 kg N) Yara Typpiliuos 25 l (10 kg N) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 407 kg ( ) 444 kg ( ) 74 kg ( ) 74 kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila NK kg ( ) 111 kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila NK kg ( ) Yara Typpiliuos 25 l (10 kg N) 74 kg ( ) kg ( ) Viljat, öljykasvit ja nurmet YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 111 kg ( ) 148 kg ( ) 111 kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 148 kg ( ) 185 kg ( ) 148 kg ( ) Korren/varrenkasvu Viljat: Gramitrel, 1 2 l/ha tai Mancozin, 1 2 l/ha Öljykasvit: Brassitrel, 3 l/ha Yara Typpiliuos, l/ha + Thiotrac, 5 l/ha tai Axan Öljykasveille Sulfan, ( kg/ha) Tähkiminen Lisälannoitus parantaa valkuaista Viljoille: Thiotrac, 5 l/ha Viljoille: Yara Typpiliuos, l/ha + Thiotrac, 5 l/ha Lisätietoja Vesimäärä 200 l/ha Vesimäärä l/ha Kuivaan kasvuston Vesimäärä 200 l/ha Peruskunnostukseen Yara Biotiitti Yara N-Sensor Yara N-Sensor Suositus perustuu Yara Kotkaniemen kenttäkokeisiin sekä suomalaisilla tiloilla tehtyihin tilakokeisiin. Maatalouden ympäristökorvauksen mukaiset suositukset huomioitava lopullista suositusta laskettaessa. Lisää lannoitusohjelmia eri kasveille osoitteesta Yara 11
12 Kevätviljojen ja kevätöljykasvien lannoitusohjelma / typpitasot Typpeä kg/ha Fosforiluokka Huononlainen Välttävä Viljat 4000 kg tai öljykasvit 1750 kg Fosforia kg/ha Typpitarve yhteensä kg/ha Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 50 Starttiravinne 58 kg ( ) 60 Viljat 5000 kg tai öljykasvit 2250 kg Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon Starttiravinne 50 kg ( ) Fosforia kg/ha Typpitarve yhteensä kg/ha Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 70 Kasvustoon Starttiravinne 50 kg ( ) 80 Viljat 6000 kg tai öljykasvit 2750 kg Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon Starttiravinne 33 kg ( ) Fosforia kg/ha Typpitarve yhteensä kg/ha Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 90 Kasvustoon Starttiravinne 33 kg ( ) 100 Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon Starttiravinne 41 kg ( ) Yara Typpiliuos 12 l/ha (5 kg typpeä) Lisälannoitus kasvukaudella Kylvö Oras/taimivaihe Pensomis/ruusukevaihe Lisälannoitus parantaa satoa Tarvittaessa: Mantrac Pro, 1 l/ha Viljat: Gramitrel, 1 2 l/ha tai Mancozin, 1 2 l/ha Öljykasvit: Brassitrel, 3 l/ha Lisätyppija rikkilannoitus Nestemäinen Yara Typpiliuos, l/ha Rakeinen tai Axan Öljykasveille: Sulfan, ( kg/ha) tai Axan Öljykasveille: Sulfan, ( kg/ha) Lisäfosfori Starttiravinne kg/ha Solatrel, 5 l/ha Solatrel, 5 l/ha Lisäkalium Kaliumsuola kg/ha YaraMila NK 1, kg/ha Palvelutuotteet DiscoverIT Yara CheckIT Yara Megalab kasvianalyysi Tarkasta että typpi- ja fosforilannoitus täyttää lohkolle sallitut määrät. Pellon multavuus vaikuttaa käytettävään typpimäärään. Tarkasta että typpi- ja fosforilannoitus täyttää lohkolle sallitut määrät. Pellon multavuus vaikuttaa käytettävään typpimäärään. 12 Yara
13 kg/ha Tyydyttävä Hyvä Korkea YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila NK kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila NK kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila NK kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila NK kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Viljat, öljykasvit ja nurmet YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Korren/varrenkasvu Viljat: Gramitrel, 1 2 l/ha tai Mancozin, 1 2 l/ha Öljykasvit: Brassitrel, 3 l/ha Yara Typpiliuos, l/ha + Thiotrac, 5 l/ha tai Axan Öljykasveille: Sulfan, ( kg/ha) Tähkiminen Lisälannoitus parantaa valkuaista Viljoille: Thiotrac, 5 l/ha Viljoille: Yara Typpiliuos, l/ha + Thiotrac, 5 l/ha Lisätietoja Vesimäärä 200 l/ha Vesimäärä l/ha Kuivaan kasvuston Vesimäärä 200 l/ha Peruskunnostukseen Yara Biotiitti Yara N-Sensor Yara N-Sensor Suositus perustuu Yara Kotkaniemen kenttäkokeisiin sekä suomalaisilla tiloilla tehtyihin tilakokeisiin. Maatalouden ympäristökorvauksen mukaiset suositukset huomioitava lopullista suositusta laskettaessa. Lisää lannoitusohjelmia eri kasveille osoitteesta Yara 13
14 Syysvehnän ja rukiin lannoitusohjelma Typpeä kg/ha Fosforiluokka Huononlainen Välttävä Viljat 4000 kg Fosforia kg/ha Typpitarve yhteensä kg/ha Syksyllä 30 kg YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Keväällä 80 kg YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Keväällä 100 kg YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Syksyllä 30 kg YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon kg (10 20 kg) kg (30 40 kg) Viljat 5000 kg Fosforia kg/ha Typpitarve yhteensä kg/ha Syksyllä 30 kg YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon 111 kg ( ) 111 kg ( ) Syksyllä 30 kg YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon 148 kg ( ) 148 kg ( ) Viljat 6000 kg Fosforia kg/ha Typpitarve yhteensä kg/ha Syksyllä 30 kg YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon 185 kg ( ) 185 kg ( ) Syksyllä 30 kg YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Keväällä YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) Kasvustoon 222 kg ( ) 222 kg ( ) * Kertalannoitus keväällä Lisälannoitus kasvukaudella Kylvö Orasvaihe Pensomisvaihe Lisälannoitus parantaa satoa Tarvittaessa: Mantrac Pro, 1 l/ha Gramitrel, 1-2 l/ha tai Mancozin, 1-2 l/ha Lisätyppi- ja rikkilannoitus Lisäfosfori Lisäkalium Nestemäinen Rakeinen Starttiravinne kg/ha Kaliumsuola kg/ha Axan, Sulfan tai, ( kg/ha) Solatrel, 5 l/ha YaraMila NK 1, kg/ha Yara Typpiliuos, l/ha Axan, Sulfan tai, ( kg/ha) Solatrel, 5 l/ha Palvelutuotteet DiscoverIT Yara CheckIT Yara Megalab kasvianalyysi Tarkasta että typpi- ja fosforilannoitus täyttää lohkolle sallitut määrät. Pellon multavuus vaikuttaa käytettävään typpimäärään. 14 Yara
15 Tyydyttävä Hyvä Korkea YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila NK kg ( ) 295 kg ( ) 370 kg ( ) 295 kg ( ) 370 kg ( ) 295 kg ( ) 370 kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila NK kg ( ) 110 kg N: * 120 kg N: * 407 kg ( ) 444 kg ( ) 110 kg N: * 120 kg N: * 407 kg ( ) 444 kg ( ) 110 kg N: * 120 kg N: * kg ( ) 444 kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 111 kg ( ) 370 kg ( ) 111 kg ( ) 370 kg ( ) 111 kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 148 kg ( ) 370 kg ( ) 148 kg ( ) 370 kg ( ) 148 kg ( ) Viljat, öljykasvit ja nurmet YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 259 kg ( ) 370 kg ( ) 185 kg ( ) 370 kg ( ) 185 kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) YaraMila Y kg ( ) 296 kg ( ) 370 kg ( ) 222 kg ( ) 370 kg ( ) 222 kg ( ) Korrenkasvu Gramitrel, 1 2 l/ha tai Mancozin, 1 2 l/ha Yara Typpiliuos, l/ha + Thiotrac, 5 l/ha Axan, Sulfan tai, ( kg/ha) Tähkiminen Lisälannoitus parantaa valkuaista Thiotrac, 5 l/ha Yara Typpiliuos, l/ha + Thiotrac, 5 l/ha Lisätietoja Vesimäärä 200 l/ha Vesimäärä l/ha Kuivaan kasvuston Vesimäärä 200 l/ha Peruskunnostukseen Yara Biotiitti Yara N-Sensor Yara N-Sensor Suositus perustuu Yara Kotkaniemen kenttäkokeisiin sekä suomalaisilla tiloilla tehtyihin tilakokeisiin. Maatalouden ympäristökorvauksen mukaiset suositukset huomioitava lopullista suositusta laskettaessa. Lisää lannoitusohjelmia eri kasveille osoitteesta Yara 15
16 Säilörehu, 3 satoa / typpeä , kivennäismaa, ei kar Fosfori Huono Huononlainen Välttävä Kalium Huono 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila Y kg ( ) Huononlainen NPKS NPKS NPKS YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) 3. YaraMila NK2 180 kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila Y kg ( ) NPKS NPKS NPKS Välttävä 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila Y kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS NPKS Tyydyttävä 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila Y kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS NPKS Hyvä Korkea 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila Y kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS NPKS Hivenlannoitus * Ravinteet 1. sato 2. sato 3. sato Moniravinteiset Thiotrac Gramitrel Solatrel Mancozin Amazinc Yksiravinteiset Zintrac Coptrac Magtrac Maanparannus Yara Biotiitti Yara Mg-pitoinen kalkki N, S Mg, Mn, Zn, Cu P, K, Ca, Mg, Mn, Zn Mn, Zn, Cu Mn, Zn Zn Cu Mg K, Mg, Ca Ca, Mg 5 10 l/ha 2 l/ha 5 l/ha 1 2 l/ha 1 2 l/ha 5 l/ha 1 l/ha 1 l/ha 1 l/ha 5 l/ha 1 l/ha 1 l/ha 1 l/ha 1 l/ha 0,5 l/ha 0,5 l/ha 0,25 0,5 l/ha 0,25 l/ha 0,25 l/ha 5 l/ha 5 10 t/ha 3 9 t/ha Nurmen perustamisen yhteydessä * Ruiskutus heti, kun kasvu alkaa (kasvuston ollessa n cm korkeaa). Vesimäärä 200 l/ha. Tarkasta, että typpi- ja fosforilannoitus täyttää lohkolle sallitut määrät. Pellon multavuus vaikuttaa käytettävään typpimäärään. 16 Yara
17 janlantaa Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS NPKS YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS NPKS YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS NPKS YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) Viljat, öljykasvit ja nurmet NPKS NPKS NPKS YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS NPKS Suositus perustuu Yara Kotkaniemen kenttäkokeisiin sekä suomalaisilla tiloilla tehtyihin tilakokeisiin. Maatalouden ympäristökorvauksen mukaiset suositukset huomioitava lopullista suositusta laskettaessa. Lisää lannoitusohjelmia eri kasveille osoitteesta Yara 17
18 Säilörehu, 3 satoa satotasokorjauksella / typpeä , Fosfori Huono Huononlainen Välttävä Kalium Huono 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( )* 2. YaraMila Y kg ( )* 2. YaraMila Y kg ( )* 3. YaraMila Y kg ( ) 3. YaraMila Y kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS NPKS Huononlainen 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( )* 2. YaraMila Y kg ( )* 2. YaraMila Y kg ( )* 3. YaraMila Y kg ( ) 3. YaraMila Y kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS NPKS Välttävä 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 2. Seleenisalpietari 210 kg ( )* 2. YaraMila Y kg ( )* 2. YaraMila NK kg ( )* 3. YaraMila Y kg ( ) 3. YaraMila Y kg ( ) 3. YaraMila Y kg ( ) NPKS NPKS NPKS Tyydyttävä 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 2. Seleenisalpietari 210 kg ( )* 2. Seleenisalpietari 210 kg ( )* 2. YaraMila Y kg ( )* 3. YaraMila Y kg ( ) kg ( ) kg ( ) NPKS NPKS NPKS Hyvä Korkea 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila Y kg ( ) 2. Seleenisalpietari 210 kg ( )* 2. Seleenisalpietari 210 kg ( )* 2. YaraMila Y kg ( )* 3. YaraMila Y kg ( ) kg ( ) kg ( ) * Luvut sisältävät lietteen 25 m 3 ravinteet: 42,5 kg N, 12,5 kg P kg ja 73 kg K NPKS NPKS NPKS Hivenlannoitus * Ravinteet 1. sato 2. sato 3. sato Moniravinteiset Thiotrac N, S 5 10 l/ha 5 l/ha 5 l/ha Gramitrel Mg, Mn, Zn, Cu 2 l/ha 1 l/ha 1 l/ha Solatrel P, K, Ca, Mg, Mn, Zn 5 l/ha Mancozin Mn, Zn, Cu 1 2 l/ha 1 l/ha 1 l/ha Amazinc Mn, Zn 1 2 l/ha 1 l/ha 1 l/ha Yksiravinteiset Zintrac Zn 1 l/ha 0,5 l/ha 0,5 l/ha Coptrac Cu 0,25 0,5 l/ha 0,25 l/ha 0,25 l/ha Magtrac Mg 5 l/ha Maanparannus Nurmen perustamisen yhteydessä Yara Biotiitti Yara Mg-pitoinen kalkki K, Mg, Ca Ca, Mg 5 10 t/ha 3 9 t/ha * Ruiskutus heti, kun kasvu alkaa (kasvuston ollessa n cm korkeaa). Vesimäärä 200 l/ha. Tarkasta, että typpi- ja fosforilannoitus täyttää lohkolle sallitut määrät. Pellon multavuus vaikuttaa käytettävään typpimäärään. 18 Yara
19 kivennäismaa, liete kesällä 25 m 3 /ha Tyydyttävä Hyvä, lantapoikkeus Korkea Arveluttavan korkea 1. YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ))* 2. YaraMila NK kg ( )* 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) Tähän fosforiluokkaan ei voi levittää lietettä. NPKS NPKS YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( )* 2. YaraMila NK kg ( )* 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS YaraMila Y kg ( ) 1. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( )* 2. YaraMila NK kg ( )* 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS YaraMila Y kg ( ) Seleenisalpietari 400 kg ( ) 210 kg ( )* 2. YaraMila NK kg ( )* Viljat, öljykasvit ja nurmet 3. YaraMila NK kg ( ) 3. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS YaraMila Y kg ( ) kg ( ) 2. Seleenisalpietari kg ( )* 2. Seleenisalpietari 110 kg ( ) kg ( )* 110 kg ( ) NPKS NPKS Suositus perustuu Yara Kotkaniemen kenttäkokeisiin sekä suomalaisilla tiloilla tehtyihin tilakokeisiin. Maatalouden ympäristökorvauksen mukaiset suositukset huomioitava lopullista suositusta laskettaessa. Lisää lannoitusohjelmia eri kasveille osoitteesta Yara 19
20 Nurmen perustaminen, suojaviljana kokoviljasäilörehu, 2 satoa Fosfori Huono Huononlainen Välttävä Kalium Huono 1. YaraMila Y kg ( )* 1. YaraMila Y kg ( )* 1. YaraMila Y kg ( )* 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) NPKS NPKS NPKS Huononlainen 1. YaraMila Y kg ( )* 1. YaraMila Y kg ( )* 1. YaraMila Y kg ( )* 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) NPKS NPKS NPKS Välttävä 1. YaraMila Y kg ( )* 1. YaraMila Y kg ( )* 1. YaraMila Y kg ( )* 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) NPKS NPKS NPKS Tyydyttävä Korkea 1. YaraMila Y kg ( )* 1. YaraMila Y kg ( )* 1. YaraMila Y kg ( )* 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) 2. YaraMila Y kg ( ) * Luvut sisältävät lietteen 40 m 3 ravinteet: 68 kg N, 20 kg P kg ja 116 kg K. NPKS NPKS NPKS Hivenlannoitus* Ravinteet 1. sato 2. sato Moniravinteiset Thiotrac N, S 5 l/ha 5 l/ha Gramitrel Mg, Mn, Zn, Cu 1 2 l/ha 1 l/ha Solatrel Mancozin Amazinc P, K, Ca, Mg, Mn, Zn Mn, Zn, Cu Mn, Zn 5 l/ha 1 2 l/ha 1 2 l/ha 1 l/ha 1 l/ha Yksiravinteiset Zintrac Zn 0,5 1 l/ha 0,5 l/ha Coptrac Cu 0,25 0,5 l/ha 0,25 l/ha Mantrac Pro Mn 1 l/ha 1 l/ha Maanparannus Yara Biotiitti Yara Mg-pitoinen kalkki K, Mg, Ca Ca, Mg Nurmen perustamisen yhteydessä 5 10 t/ha 3 9 t/ha * Ruiskutus heti, kun kasvu alkaa (kasvuston ollessa n cm korkeaa). Vesimäärä 200 l/ha. Tarkasta, että typpi- ja fosforilannoitus täyttää lohkolle sallitut määrät. Pellon multavuus vaikuttaa käytettävään typpimäärään. Suositus perustuu Yara Kotkaniemen kenttäkokeisiin sekä suomalaisilla tiloilla tehtyihin tilakokeisiin. Maatalouden ympäristökorvauksen mukaiset suositukset huomioitava lopullista suositusta laskettaessa. Lisää lannoitusohjelmia eri kasveille osoitteesta 20 Yara
21 / typpeä , kivennäismaa, liete keväällä 40 m 3 /ha Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea 1. YaraMila Y kg ( )* 1. YaraMila NK kg ( )* 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) Tähän fosforiluokkaan ei voi levittää lietettä NPKS NPKS YaraMila Y kg ( )* 1. YaraMila NK kg ( )* 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS YaraMila Y kg ( )* 1. Seleenisalpietari 150 kg ( )* 2. YaraMila NK kg ( ) 2. YaraMila NK kg ( ) NPKS NPKS YaraMila Y kg ( )* 1. Seleenisalpietari kg ( ) kg ( )* 300 kg ( ) NPKS NPKS Viljat, öljykasvit ja nurmet Yara 21
22 Lannoita satotason mukaan ympäristökorvaus mahdollistaa sen TYPPILANNOITUS, VILJAT JA ÖLJYKASVIT Typpilannoituksen lähtötaso, esim. viljan 4000 kilon satotasolla, määräytyy lohkon multavuuden mukaan. Typpilannoitusta voi lisätä saavutettuun satotasoon perustuen enintään 50 kg/ha oheisen taulukon mukaan. Lisäyksen avulla voidaan hyväsatoisille lohkolle antaa riittävä määrä typpeä sekä sadon määrän että hyvän laadun tuottamiseksi. Satotasokorjaus on lohkokohtainen eikä kasvilajikohtainen. Typpi- ja fosforimääriä voi lisätä satotason mukaan portaattomasti. Tämä helpottaa merkittävästi oikean lannoitustason käyttöä tiloilla, joilla kasvilajit vaihtelevat viljelykierrossa monipuolisesti. Esimerkiksi 20 kiloa lisää typpeä voi käyttää, kun lohkolta on viimeisen viiden vuoden aikana saatu kevätviljoista 5000 kilon sato, rukiista 4000 kilon tai öljykasveista 2250 kilon sato/ha. FOSFORILANNOITUS, VILJAT JA ÖLJYKASVIT Viljoille, öljykasveille ja palkokasveille käytetään samaa fosforin perustaulukkoa. Fosforilannoitusta voi lisätä perustasosta enintään 6 kg/ha suurille satotasoille oheisen taulukon mukaan. Fosforikorjaus on myös lohkokohtainen, ei kasvilajikohtainen. Fosforilannoituksessa voi käyttää enintään viiden vuoden tasausjaksoa. Peltojen fosforitasosta kannattaa pitää huolta, koska kasvi ottaa suurimman osan fosforista maan varoista. Fosforilannoituksen voi suunnitella useamman vuoden tähtäimellä ja tätä kautta selkeyttää lannoitusta vuosittain. SUURET LANNOITEMÄÄRÄT KANNATTAA ANTAA JAETTUNA Yli 100 typpikilon lannoitemäärät kannattaa useimmiten jakaa useampaan osaan. Kylvön yhteydessä käytetään typestä 2/3 YaraMila-lannoitteena, josta tulee riittävästi fosforia ja kaliumia. Korrenkasvuvaiheessa annettu lisälannoitus -tuotteilla nostaa satotasoa ja tähkälletulovaiheessa annettu valkuaista. NURMILLA VOI NYT KÄYTTÄÄ SATOTASOKORJAUSTA Nurmen satotasokorjauksen käytön edellytyksenä on vähintään 7500 kuiva-ainekilon satotaso, joka on saatu jonain viitenä aiempana satovuotena. Suurille nurmisadoille sallittu fosforin satotasokorjaus on 6 kg/ha. Riittävän fosforilannoituksen käyttö on erittäin tärkeä satotason, nurmen laadun, eläinten terveyden sekä lohkon viljavuuden varmistamiseksi. LIETTEEN MULTAUSTUKI UUDISTETTU Lietteen multaustukea käytettäessä on nyt sallittua käyttää lannoitefosforia pintalevityksenä riittävän lannoitustason varmistamiseksi. Samalla on myös helppo täydentää nurmen kaliumlannoitusta. Lue lisää: Kaliumin tarve viljoilla viljavuustutkimuksen mukaan, kg/ha Viljavuusluokka Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Viljat, öljykasvit, herne oljet peltoon oljet korjattu suojavilja Tarkista kasville sallitut lannoitusmäärät lohkokohtaisesti ympäristötuen ehdoista. 22 Yara
23 Ravinteiden tasapainoinen käyttö ympäristökorvauksen mukaan Viljat, öljy-, palkokasvit ja sokerijuurikas Typpilannoituksen enimmäismäärä vilja-, öljy- ja palkokasveille kg/ha/v maan multavuuden perusteella Kasvi/saavutettu satotaso kg Vähämultaiset ja multavat maat Runsasmultaiset maat Erittäin runsasmultaiset maat Eloperäiset maat Ohra ja kaura, seosviljat 4000 kg Kevätvehnä 4000 kg Syysruis syksyllä Syysruis, keväällä 3000 kg Kevätruis 3000 kg Pellava, maissi, öljyhamppu, auringonkukka Syysvehnä, ruisvehnä ja spelttivehnä, syksyllä Syysvehnä, ruisvehnä ja spelttivehnä, keväällä 4000 kg Muut viljat ja muut seoskasvustot 4000 kg Syysrypsi ja syysrapsi (heinä-elokuussa) Kevätrypsi, kevätrapsi, syysrypsi, syysrapsi, ja ruistankio, keväällä kg, muut peltokasvit Hene, härkäpapu, makea lupiini Sokerijuurikas Saavutetun satomäärän perusteella lisättävä typpilannoituksen määrä vilja-, öljy- ja palkokasveilla (kg/ha/v) Satotasokorjaus Lisäys kg 0 kg + 10 kg + 20 kg + 30 kg + 40 kg + 50 kg Kevätruis Muut viljat Kevätkylvöiset öljykasvit Viljat, öljykasvit, nurmet ja sokerijuurikas Saavutetun satomäärän perusteella lisättävä typpilannoituksen määrä vilja-, öljy- ja palkokasveilla (kg/ha/v) Satotasokorjaus Lisäys kg 0 kg + 10 kg + 20 kg + 30 kg + 40 kg + 45 kg Kevätvehnä Syysvehnä, ruisvehnä, spelttivehnä Syysruis Syysöljykasvit Fosforilannoituksen enimmäismäärät vilja-, öljy- ja palkokasveilla kg/ha/v maan viljavuusluokan perusteella Kasvi Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea Viljat, öljykasvit, palkokasvit Viljat, öljykasvit, palkokasvit lantapoikkeus Sokerijuurikas Saavutetun satomäärän perusteella lisättävä fosforilannoituksen määrä vilja-, öljy- ja palkokasveilla (kg/ha/v) Kasvi Lisäys kg 0 kg + 3 kg + 6 kg Ruis, satotaso Vehnä, kaura, ohra, satotaso Öljykasvit, satotaso Yara 23
24 Ravinteiden tasapainoinen käyttö ympäristökorvauksen mukaan Nurmet Typpilannoituksen enimmäismäärä nurmille kg/ha/v maan multavuuden perusteella Kasvi/saavutettu satotaso kg Vähämultaiset ja multavat maat Runsasmultaiset maat Erittäin runsasmultaiset maat Eloperäiset maat Siemennurmet Yksi- ja monivuotiset nurmet, yksi sato Maissisäilörehu, yksi sato Ruokohelpi, satovuosina Vihantavilja, kokovilja (kevätviljat, yksi sato) Vihantavilja, kokovilja: syysvehnä ja ruisvehnä syksyllä Vihantavilja, kokovilja: syysvehnä ja ruisvehnä keväällä Yksi- ja monivuotiset nurmet, vihantavilja, kaksi satoa + laidun Yksi- ja monivuotiset nurmet, vihantavilja, vähintään kolme satoa Nurmen perustaminen, suojakasvin kanssa keväällä Korkeintaan kasvilajikohtaisen taulukon typpimäärä suojakasville Nurmen perustaminen ilman suojakasvia keväällä Nurmen perustaminen ilman suojakasvia, toinen sato Nurmen perustaminen kesällä* Nurmen perustaminen syksyllä * Nurmen perustaminen kesällä ruokohelpin, luonnonhoitopeltonurmen, monimuotoisuuspellon, viherlannoitusnurmen ja monivuotisen viherkesannon perustaminen (ei sadonkorjuuta). Fosforilannoituksen enimmäismäärät nurmilla kg/ha/v maan viljavuusluokan perusteella Kasvi Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea Yksi- ja monivuotiset rehunurmet, kokoviljasäilörehu, maissi Yksi- ja monivuotiset rehunurmet, satotaso vähintään 7500 kg ka/ha/v Yksi- ja monivuotiset rehunurmet, lantapoikkeus Monivuotinen nurmi: laidun Nurmen perustaminen keväällä Nurmen perustaminen kesällä tai syksyllä* * Sekä luonnonhoitopeltonurmen, viherlannoitusnurmen ja monivuotisen viherkesannon perustaminen, nurmi keväällä ennen kesäperustamista. 24 Yara
25 Kaliumin tarve, kg/ha/v Huono Huononlainen Viljavuusluokka Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Siemenheinä Kokovilja säilörehuksi ja nurmen perustaminen suojaviljaan Monivuotiset nurmet säilö- ja tuorerehunurmet, 3 satoa* Kevätlevitys sadolle sadolle säilörehunurmet, 2 satoa* Kevätlevitys sadolle Raiheinä, vihantaviljat Kevätlevitys sadolle sadolle Niittonurmi Kevätlevitys sadolle Laidunnurmi 3 lannoituskertaa Kevätlevitys sadolle sadolle lannoituskertaa* Kevätlevitys sadolle sadolle sadolle Sokerijuurikas, karkeat kiv. maat ja eloperäiset maat naatit kynnetty peltoon naatit korjattu Sokerijuurikas, savimaat naatit kynnetty peltoon naatit korjattu Viljat, öljykasvit, nurmet ja sokerijuurikas Lisää kaliumlannoitusta 20 kg/ha kolmannen vuoden ja sitä vanhemmille nurmille, ei kuitenkaan laidunnurmille. Jos käytät karjanlantaa nurmen perustamisen yhteydessä, vähennä seuraavan kevään kaliumsuosituksesta 20 kg/ha. Poutakausina on savimailla hyvä välttää voimakasta kaliumlannoitusta. *Jos säilörehun kaliumpitoisuus on yli 25 g K/kg ka, voi seuraavan kevään kaliumlannoitusta vähentää kg K/ha. Rikin tarve, kg/ha/v Viljavuusluokka Huono Huonon lainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arveluttavan korkea Rikkiluku maassa > 150 Viljat Öljykasvit Nurmi Yara 25
Lannoiteopas 2016 2017
Lannoiteopas 2016 2017 Suomen oloihin suunniteltu valikoima Yara Suomen lannoitevalikoima on vuosien ajan kehitetty vastaamaan suomalaisten peltojen ja viljelykasvien ravinnetarpeita. Laadultaan ja määrältään
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotRukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila
Rukiiseen kannattaa panostaa Simo Ylä-Uotila Syysviljojen ravinteidenotto syksyllä 2014 30.10.2014 30.10.2014 30.10.2014 Syysohra 868 kg ka/ha BBCH 22-23 Ruis 788 kg ka/ha BBCH 24-25 Syysvehnä 600 kg ka/ha
LisätiedotLannoiteopas
Lannoiteopas 2016 2017 Suomen oloihin suunniteltu valikoima Yara Suomen lannoitevalikoima on vuosien ajan kehitetty vastaamaan suomalaisten peltojen ja viljelykasvien ravinnetarpeita. Laadultaan ja määrältään
LisätiedotTaulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus
N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu
LisätiedotLannoiteopas
Lannoiteopas 2017 2018 Sijoita satoon Yaran ratkaisuilla YARAN LANNOITTEIDEN LAATUUN VOI LUOTTAA LAATUTAKUU Tuotteet vastaavat tuoteselostetta, kestävät vähintään yhden vuoden varastoinnin ja ovat hyvin
LisätiedotTasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen
Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset 1/2012 Anne Kerminen Sadon määrällä on merkitystä kotieläintilalla 3500 kg hehtaarisadolla 5500 kg hehtaarisadolla Panostamalla peltoviljelyyn hehtaarin sadolla
LisätiedotRikinpuute AK
Rikkilannoitus Rikinpuute Rikin puutosoireet näkyvät ensimmäisenä nuorimmissa lehdissä. Ne ovat normaalia vaaleampia vähentyneen lehtivihreän muodostumisen takia. Rikin puute vaikeuttaa kasvin typen ottoa.
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotLannoiteopas
Lannoiteopas 2018 2019 Kannattavasti ja kestävästi Lannoituksen tavoitteena on tuottaa hyvä sato niin määrältään kuin laadultaankin kannattavasti ja kestävästi. Uudet Yara Smart Farming -ratkaisut, kuten
LisätiedotVarautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen
Varautuminen kasvukauteen 2018 12.2.2018 Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen Kasvi ja maa tarvitsevat vuosittain fosforia YaraMilalla ravitset kasvia sekä ylläpidät helposti käyttökelpoista fosforia, jonka
LisätiedotAgrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle
Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta 13.3.2013 YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle Yara Suomi Oy Antti Pakkanen 18.3.2013 Kasvuohjelma 1 YaraVita TM Gramitrel Ravinnesisältö: Typpi
LisätiedotTasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen
Tasapainoinen lannoitus viljat ja öljykasvit 2/2012 A Kerminen Typpi lisää satoa ja valkuaista 9000 8000 7000 6000 5000 Kevätvehnän typpilannoitus sato ja valkuais-% 14 13 12 11 Typen puutteessa kasvi
LisätiedotPellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy
Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy Ympäristötukiehtojen ravinnesuositukset kannattaa hyödyntää maksimaalisesti Typpilannoitussuositukset Fosforilannoitusmahdollisuuden
LisätiedotYmpäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008. Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008
Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna 2008 Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere 1.4.2008 Uuden sitoumuksen piirissä oleva viljelijä: Peruslannoituksesta viljavuustutkimuksen mukaiseen
LisätiedotSokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula
Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:
LisätiedotMTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy
MTK Rokua 8.10.2018 Ilkka Mustonen puh. 0500-387724 Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Yara Suomessa Katsaus erilaisiin kasvukausiin ja lannoituksen merkitys YaraVita lehtilannoitus My Yara työkalut ja
LisätiedotKasvuohjelmaseminaari
Kasvuohjelmaseminaari Hämeenlinna Pekka Lipsanen Kevätvehnän typpilannoitusoptimit Rapsin lannoitusoptimi Pelkkä typpi ei riitä hyvään satoon Tasapainoisesti lannoitettu rapsi : Tuotti 800 kg suuremman
LisätiedotKaura vaatii ravinteita
Knowledge grows Kaura vaatii ravinteita Anne Kerminen, Yara Suomi Näin kauraa viljellään Suomessa Viljelijäkysely syksyllä 2016 (320 vastausta) Rehukauraa 55 % ja elintarvikekauraa 54 % Viljelyala 23 ha/tila
LisätiedotLannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy
Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy Keskimääräinen tilakoko Suomessa 42 ha Sato 8 700 kg/ha = 9 rekkaa Kotkaniemi koe YaraMila Y25 130 kg N/ha (lisää
LisätiedotLietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013
Lietelannan käytön strategiat ja täydennys Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013 x 1000 ha Nurmiala maakunnittain v. 2011 100 Nurmiala (x 1000 ha) 90 80 70 60 50 40 30 20 10
LisätiedotMiten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen
Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.
LisätiedotHivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017
Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017 % Hivenravinteiden osuus näytteistä 60 50 40 30 Huono - Välttävä Tyydyttävä Hyvä - 20 10 0 Kupari Sinkki Mangaani Boori Lähde: Eurofins/Viljavuuspalvelu
LisätiedotYara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta
Maa- ja metsätalousministeriö maaseudun kehittämisyksikkö kirjaamo, PL 30, 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@mmm.fi Yara Suomi Oy:n lausunto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman luonnoksesta 7.7. Ympäristökorvaukset
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotLannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski
Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
LisätiedotHyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo
Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu Ilkka Mustonen Oulunsalo 28.1.2018 Viljojen satopotentiaali on noussut merkittävästi muutamassa vuodessa Suomen keskisadot eivät ole juurikaan
LisätiedotNURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012. Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli
NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi 25.5.2012 Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli 29.5.2012 Nurmen tiheys 50%. Neljännen vuoden nurmi. Tiheys on kasvuston osuus % pinta-alasta. Kuva MTT Mikkeli.
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotYaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin
-lehtilannoitteet Huomio yksityiskohtiin -lehtilannoitteet RATKAISU HIVENRAVINTEIDEN PUUTOKSEEN -sarja on hivenravinneratkaisu kasvien oikea-aikaiseen täsmäkäsittelyyn. Yhdenkin hivenravinteen puute estää
LisätiedotKalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Kalium porraskokeen tuloksia 2013-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Maaperän Kalium-pitoisuus Vuoden 2012 yhteenvedosta voidaan todeta, että juurikasmaiden kaliumin (K) määrä on karkean arvion
LisätiedotSIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS
Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotMyllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK
Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa
LisätiedotYmpäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009
Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Valvonnoissa havaittua P-tasaus lohkokorteille asianmukaisesti Karjanlantapoikkeuksen käyttö
LisätiedotMegaLab tuloksia 2017
MegaLab tuloksia 2017 Näytteet Kesällä 2017 Sucros ja Yara tarjosivat juurikkaan viljelijöille mahdollisuuden toimittaa analysoitavaksi yhden lehtinäytteen Näytteet kerättiin kesä heinäkuun vaihteessa.
LisätiedotNurmen lannoitusohjelmat
Laadukas nurmi hevostalouden perusta - Näin onnistut Yaran resepteillä Minna Toivakka, MMM Kehityspäällikkö Yara Suomi Nurmen lannoitusohjelmat Minna Toivakka Celebration Hoss Nurmen merkitys hevostaloudelle
LisätiedotKasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013
Kasvianalyysin tuloksia Kesä/2013 Tasapainoinen lannoitus? Kasvi tuottaa satoa vain sen verran kuin vähiten tarjolla olevaa ravinnetta (kasvutekijää) riittää sadon muodostukseen Kasvi ottaa ravinteet maasta
LisätiedotRavinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus -hanke Ympäristötuen kehittäminen, Ravinteet -alatyöryhmä 24.2.1012 Ravinnetaseiden ja ravinteiden hyväksikäytön
LisätiedotLannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen
Lannoituksen tarkentaminen Lahti 6.10.2014 Anne Kerminen Sato kg/ha 7000 Muokkaustavan vaikutus viljan satoon 6000 5000 4000 3000 Vehnä ohra kaura 2000 1000 0 Kyntö Sänkimuokkaus Suorakylvö Lähde: Yara
LisätiedotYaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi
Yaran Täsmäviljelyratkaisut Katja Alhonoja Yara Suomi 30.1.2017 Täsmäviljely Tarkennetaan lannoitusta sen vastaamaan kasvien ravinteiden tarvetta, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri sato ja tavoiteltu
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotRavinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI
MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI Ravinnetaseet Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan 2008 Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.
LisätiedotViljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella
Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella Miten saan lannoituksesta parhaan hyödyn? Kasvuohjelma info tilaisuus 16.2.2012 Siuntion Hyvinvointikeskus Juha Liespuu, Yara Suomi Oy Sadon rakentumisen
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitussuunnittelu Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä Hyvä lannoitus täydentää kasvin ja maaperän vuorovaikutusta Kasvin ravinnetarve Lohkon ravinnetila Ravinteiden
Lisätiedotviljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
viljelysuunnittelu, lohkokohtainen kirjanpito Ympäristötuen sitoumusehdot: : Ympäristökorvauksen vähimmäisvaatimukset koostuvat lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttöön liittyvistä vaatimuksista.
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotTypestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8
1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)
LisätiedotProjektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011
Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta 2011-2013 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti
LisätiedotYaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin
-lehtilannoitteet Huomio yksityiskohtiin CHECKIT auttaa tunnistamaan ravinnepuutoksen ja antaa suosituksen oikeasta Yaran tuotteesta. Lataa puhelimeesi tai tablettitietokoneeseesi CheckIT-sovellus. YARA
LisätiedotNitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?
Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa? Tapio Salo Kiuruvesi 27.11.2013 3.12.2013 1 Esityksen pääkohdat Taustaa Nitraattidirektiivi (EU 1991) Nitraattiasetus (Suomessa vuonna 2000)
LisätiedotMangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta
LisätiedotKokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta
Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta Jaakko Laurinen Huippufarmari Haussa -kilpailu Tavoitteena hyvä sato, hyvä taloudellinen tulos ja pieni ympäristövaikutus Tulokset kolmen osa-alueen summana
LisätiedotLisälannoitus kasvukaudella
Lisälannoitus kasvukaudella Kuivina kasvukausina typen hyötysuhde jää alhaiseksi. Rehevinä kasvukausina typenpuute voi rajoittaa satoa ja valkuaista. Liika typpi altistaa laolle. Yleisen kasvukunnon kannalta
LisätiedotOpas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013
Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013 Maaseutuviraston julkaisusarja: Hakuoppaita ja ohjeita Sisältö Lukijalle...4 5.2 Typpilannoituksen tarkentaminen Johdannoksi... peltokasveilla...19
LisätiedotSokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016. Susanna Muurinen
Sokerijuurikas ja ravinteet 14.-15.4.2016 Susanna Muurinen Pääravinteet N-typpi P-fosfori K-kalium Ca-kalsium Mg-magnesium Na-natrium S-rikki Pääravinteiden otto 50-500 kg ha -1 Hivenravinteet B- boori
LisätiedotTuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy
Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa
LisätiedotReijo Käki Luomuasiantuntija
7.12.2017 Reijo Käki Luomuasiantuntija Kasvuston typpipitoisuus maahan muokatessa kasvuston palkokasveja 20-25 % palkokasveja 50% palkokasveja 75-80% puhdas palkokasvi typpipitoisuus 20 N kg/tonni 24 N
LisätiedotPOLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
LisätiedotOpas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013
Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen 2007 2013 Maaseutuviraston julkaisusarja: Hakuoppaita ja ohjeita Sisältö Lukijalle...4 5.2 Typpilannoituksen tarkentaminen Johdannoksi... peltokasveilla...19
LisätiedotProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma luonnokseen
20.6.2013 Liite ProAgria Oulun, ProAgria Lapin ja ProAgria Kainuun lausuntoon Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 luonnokseen LIITE NURMEN LANNOITUSSUOSITUSTYÖRYHMÄN RAPORTTIIN 19.10.2012
LisätiedotLaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina
LaPaMa Lannoita paremmin -malli Lannoitus prosessina Tuomas J. Mattila Erikoistutkija, SYKE Maanviljelijä 2019 Sisällys Lannoitus on merkittävä osa tuotantokustannuksista Miten suunnittelet lannoituksen?
LisätiedotNovarbo luomulannoitteet
et Lannoitteet Kuivikkeet www.novarbo.fi Novarbo luomulannoitteet Luomulannoitteet alan osaajalta. Kasvihuonetekniikka Kasvualustatuotteet Lannoitteet Uusi luonnonmukainen lannoiteperhe Tuotevalikoimamme
LisätiedotEila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari
Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Tavoite Mitä uutta tietoa? Kehitetään
LisätiedotMaan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä
Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100
LisätiedotPeltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla
Peltohavaintohanke Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla TULOKSIA LUKE MIKKELIN LUOMUKOKEELTA ja TAVANOMAISEN TILAKOKEILTA
LisätiedotTähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010
Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010 Maanparannuskalkin valmistus Kalkkikivi irrotetaan kalliosta louhimalla. Louhe murskataan ja seulotaan, jolloin syntyvä maanparannuskalkkirouheet ja
LisätiedotMiten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä
Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki
LisätiedotViljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotSoilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä
Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä
LisätiedotKesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat
Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla Havaintokaistat Kevätvehnälajikkeet havaintoruuduilla Lajike Sato Kasvu pv. Lämpös. Lako-% Tjp Hlp Valk.% Sako 1 Sako
LisätiedotLehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Lehtilannoitekokeet 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) HtS, m ph 6.4 Ca 3900 K 253 P 10 Mg 248 Na 44 Mn 9 Huononlainen B 1.4 Hyvä Koevuosi 2014 Lajike: Diana KWS Ruudun koko: 8m X 2m Siemenetäisyys:
LisätiedotTyppilaukku liukoisen typen mittaamiseen
1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan
LisätiedotPellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius
Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria
LisätiedotKiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt
Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen 2017 Sampo Järnefelt Mikä Soilfood? 1.7.2016 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä Hyvän ja huonon pellon ero Satotaso-erot hyvän ja
LisätiedotLannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus
Lannoitus ja Laatu Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus Miten hyödynnät laatutietoja lannoituksessa? Puhtaus Sokeri K Na Amino-N % % 91.5 16.3 4.77.32 12 93.1 17.5 4.48.26 8 lannoite typen
LisätiedotLanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa
Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa Lanta ja kierrätysravinteet viljelijäryhmä 22.11.2018 Tuorla Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Mitä viljelysuunnittelu on Pakollinen kasa lappuja
LisätiedotNäillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta
Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi. Yhteistyössä Anu Ellä, valtakunnallinen huippuasiantuntija Nurmiryhmäkysely
LisätiedotViljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi
Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot
LisätiedotYara N-Sensor. Tarpeenmukaiseen lannoitukseen
Yara N-Sensor Tarpeenmukaiseen lannoitukseen Yara N-Sensor traktoriin asennettava etämittari Paikkakohtainen lannoitus on yksi täsmäviljelyn päätavoitteista. Vaihtelevan lannoituksen käyttö vaatii tarkkoja
LisätiedotKarkeat kiv.maat. Ohra ja kaura 4000 100 90 60 90 80 60 Kevätvehnä 4000 120 110 70 100 90 70 Ohra/kaura/vehnä, seosvilja
Liitteet 164 Ravinnesuositukset Viljojen, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät, kg/ha/v LIITTEET VILJAT Satotaso, kg/ha Savi- ja hiesumaat Etelä- ja Keski-Suomi Karkeat kiv.maat
LisätiedotProjektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011
Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011 Typpilannoituksen vaikutus sadon määrään ja laatuun, typen kotiuttamiseen sadossa ja ravinteiden huuhtoutumiseen Martti Yli-Kleemola, Hankkija-Maatalous
LisätiedotKierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus
LisätiedotTilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen
LisätiedotNurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala
Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen
LisätiedotYMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki
YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta
LisätiedotBELOR AGRO Salorankatu 5-7, SALO / TAITTO Keino Branding TUOTEKUVAT Katri Korpela PAINOPAIKKA KTMP Group
SISÄLLYSLUETTELO TOIMITUSJOHTAJAN TERVEHDYS 4 TERMINAALIESITTELY 5 JAETTU LANNOITUS 6 PREMIUM NPKS 27-3-5-2 7 PREMIUM NPKS 27-1,3-2,5-1 7 PREMIUM NPKS 26-5-5-2 8 PREMIUM NPKS 22-3-10-2 8 PREMIUM NPK 16-7-13
LisätiedotNurmen perustaminen ja lannoitus
Nurmen perustaminen ja lannoitus Juha Sohlo ProAgria Oulu 21.02.2013 Lähtötilanne Usein tiloilla peltoa enemmän mitä sen hetkinen eläinmäärä tarvitsee -> ongelmana liika rehu. Omat pellot kunnossa, vuokrapeltojen
LisätiedotKasvuohjelma-seminaari. 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo
Kasvuohjelma-seminaari 9.3.2011 Sannaisten kartano, Porvoo Sisältö YaraVita N-Sensor YaraVita on tärkeä osa kasvinravitsemusta Huomio yksityiskohtiin Aivan kuin ihmisillä, myös kasveilla pieni määrä ravintoainetta
LisätiedotNurmien fosforilannoitus
Nurmien fosforilannoitus Separoitua tietoa lannasta ja ravinteista, Ravinnerenki- ja Lantalogistiikka-hankkeen tulosseminaari Kuopiossa 25.4.2019 Arja Mustonen, Maarit Hyrkäs ja Perttu Virkajärvi, Luke
LisätiedotPuhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola
Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola 12.12.2017 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Elinvoimainen maatilatalous ELINA Liity Facebookissa:
LisätiedotFosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa
Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien
LisätiedotLuomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija
Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotBoori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Boori porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori (B) Suomen juurikasmaiden booritilanne Tyydyttävä Juurikasmaiden booripitoisuudet vuosina 2002-2012 Varsinais-Suomessa,
LisätiedotTUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN
1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon
Lisätiedot