Terveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola. Metla / Erkki Oksanen

Transkriptio

1 Terveyslannoitus Hannu Ilvesniemi Mikko Kukkola Anna Saarsalmi Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Terveyslannoitus, määritelmä Kestävän metsätalouden rahoituslaki määrittelee terveyslannoituksiksi ik i maan ravinne-epätasapainon i korjaamiseksi tehtävät lannoitukset. Kohteita ovat havupuuvaltaiset kangas- ja turvemaiden taimikot sekä nuoret ja varttuneet kasvatusmetsiköt, joiden kehitys metsänhoidollisista toimenpiteistä huolimatta taantuu maaperän ravinteiden epätasapainon vuoksi. Myös lehtipuuvaltaiset entiset maatalousmaat kuuluvat lain tarkoittamiin terveyslannoituskohteisiin. Lisäksi edellytetään että puusto saadaan elpymään Lisäksi edellytetään, että puusto saadaan elpymään lannoituksen avulla. Terveyslannoituksella pyritään siis puuston normaalin kehityksen turvaamiseen.

3 Tarkasteltavat näkökulmat Millaiset kohteet tarvitsevat terveyslannoitusta? Kuinka paljon kohteita on? Millaisten kohteiden terveyslannoitusta tulisi tukea? Kuinka paljon kohteita on? Käytettävät lannoitteet? Tuen määrä? Millaiset olisivat mahdollisimman yksinkertaiset rahoituksen myöntämisen ehdot (ml. päätöksen teko ja tarkastus)? Perusteet? Ravinneanalyysit? Kehittämisesityksiä

4 Metlan terveyslannoitukseen liittyvä koetoiminta Terveyslannoituskoesarja Kalkituskokeet (vahvistavat boorin puutosoireita) Hakkuutähdekokeet Tuhka-Typpi kokeet, tuhkan kierrätys Boori, kasvuhäiriöprojekti Tuhkalannoitus terveyslannoitteena tavoittelemisen arvoinen asia Kokopuun korjuun vaikutusten torjuminen Suokohteet P,K onko terveyslannoitusta?

5 Puiden kasvua rajoittavat ravinteet Kangasmetsissä puuston kasvua rajoittaa usein typpi, ja joillakin viljavilla kasvupaikoilla fosfori voi parantaa typpilannoituksen vaikutusta. Kasvuhäiriöalueilla on puutetta boorista, jota on nykyään metsälannoitteissa ja puun tuhkassa

6 Kasvunlisäyksen ajoittuminen Typpiannos 150 kg/ha (suomensalp.), puuston ikä 50 v, pituusboniteetti 24 m³/ha/v 4 3 Mänty (N-lannoitus) Kuusi (NP-lannoitus) Kasvukausi lannoituksen jälkeen

7 Kasvunlisäyksen kesto eri typpimäärillä männikössä Puuston ikä 50 v, pituusboniteetti 24 m³/ha/v kg N/ha 100 kg N/ha Kasvukausi lannoituksen jälkeen

8 Typpiannoksen vaikutus kasvunlisäykseen varttuneissa männiköissä ensimmäisen 5-vuotisjakson aikana (lannoitteena oulunsalpietari tai vastaava) m³/ha/5v Typpiannos, kg N/ha Gustavsen & Lipas 1975 Kukkola & Saramäki 1983 Laakkonen, Keipi & Lipas 1983 Malm & Möller 1975

9 Tuhkan ja typen vaikutus pohjapinta-alan alan kasvuun kuivan kankaan männikössä Hannu Ilvesniemi

10 Puuston lannoitusreaktio ja lannoituksen kannattavuus Nuoret, ensiharvennusikäiset puustot reagoivat yleensä parhaiten lannoitukseen, koska puuston ravinnetarve on suurimmillaan suurimman kasvun aikaan. Lannoitus on yleensä kannattavinta varttuneessa tukkipuustossa, joka kasvaa vielä tyydyttävästi y ja joka hakataan 6-10 vuoden kuluttua lannoituksesta. Metsikkö voidaan kiertoajan kuluessa lannoittaa 2-3 kertaa

11 Vuotuisen lannoituspinta-alan kehitys kangasmaat + turvemaat (Metsätilastollinen vuosikirja)

12 BOORIN MERKITYS - osallistuu valkuaisaine- synteesiin - helpottaa hiilihydraattien kulkeutumista PUUTOSOIREET - puutos ilmenee kärkikasvupisteiden kik i id kehityksen häiriintymisenä. Seurauksena on viereisen kuvan mukainen kasvuhäiriö Valok. METLA / Risto Jalkanen

13 Viljavien kuusikoiden neulasten booripitoisuus Etelä-Suomessa valtakunnan metsien 9. inventoinnin koealoilla (Tamminen & Saarsalmi 2004)

14 Miksi boorinpuutos on yleistä Itä-Suomessa? Metsämaan boorimäärät ät ovat pieniä iä samalla alueella ll kuin neulasten booripitoisuudetkin eli Pohjois-Savossa, Pohjois- Karjalassa, Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa (Tamminen & Saarsalmi 2004) Kallioperä ja sijainti Suomen kallioperässä on vähän booria puutosalueet ovat kaukana merestä, joka on boorin tärkein varasto; booria kulkeutuu mantereelle sadeveden mukana Metsän käyttöhistoria viljavat kuusikot ovat entisiä kaski- ja metsänlaidunnusalueita runkopuunkin korjuussa viety pois booria jo pitkään

15 Kaskeaminen Suomessa vuosina 1860 ja Hannu Ilvesniemi

16 Boorilannoituksella puutos voidaan poistaa nopeasti Puun eri osien booripitoisuuksia kuusella kolmen vuoden kuluttua boorilannoituksesta Kaavilla ppm Lannoittamaton Boorilannoitus (2 kg B/ha) Puu Runkopuun kuori Oksat Neulaset (3 viimeistä vuosikertaa) Saarsalmi & Tamminen 2004

17 Puuntuhkan sisältämät mineraalit Ca Fe K Mg Mn P 285 3,1 13,5 20,2 16,8 13,7 g/kg mg/kg Al B Cr Cu Cd Na Ni Pb S Zn , , Esim. 13,5 g/kg K, puun tuhkaa 3000 kg/ha -> 40,5 kg K/ha, 0,297 g/kg B -> 0,89 kg B/ha

18 Suositellut tuhka-annokset ja säädökset Suomessa Kivennäismaiden metsissä 3 t/ha Tuhkan haitallisten metallien maksimipitoisuudet, mg/kg As 30 Hg 1.0 Cd 17.5 Cr 300 Cu 700 Pb 150 Ni 150 Zn Metsälannoituskäytöss lisätyn kadmiumin (Cd) määrä ei saa ylittää 40 vuoden jaksolla 60 g/ha

19 Booriravinne (B 0,75, S 14,5, Ca 10) Kaikkien kasvien erilliseen boorilannoitukseen. Lannoite mullataan maahan muokkaamalla tai sijoittamalla kylvölannoituksen yhteydessä. Lannoitusvaikutus kestää 3 4 vuotta. Käyttömäärä on kg/ha. Boorin puutteesta kärsivien viljavien taimikoiden ja riukuvaiheen metsiköiden lannoitukseen. Kivennäismaapeltojen metsityslannoitukseen. Levitys lumettomaan aikaan. Varottava boorin ylilannoitusta, sillä boorin puutteen ja kasville haitallisen pitoisuuden ero on pieni. Tuote on kuivarakeistettu. Metsän NP 2 (NPK , Ca, Mg, S, B, Zn) Metsän NP 2 on räätälöity erityisesti viljavien kivennäismaiden boorin puutteesta kärsivien kasvatusmetsien terveyslannoituksiin. 19% N, 4% P, 43% Ca, 1% Mg, 12% S, 0.4% B, 0.1% Zn YaraMila Metsän NP 1 (NPK , Ca, Mg, B, Zn) Metsän NP 1:a käytetään kangasmaiden kuusikoiden ja männiköiden lannoitukseen. Lannoite sopii myös koivumetsiin. 25% N, 2% P, Ca, Mg, 0.15% B, 0.1% Zn YaraBela Suomesalpietari (NPKS , Mg, B, Se) 27% N, 1% K, 1% Mg, 4% S, 0.02% B, % Se