Tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen tukeminen koulussa Vesa Närhi, PsT, dos. Jyväskylän yliopisto; Niilo Mäki Instituutti
Itsesäätely/toiminnanohjaus oman toiminnan säätely tilanteen vaatimusten mukaisesti edellytykset onnistumiselle (Hofman ym., 2012) 1. Suunta tavoite selvillä 2. Motivaatio halu pyrkiä tavoitteeseen 3. Taidot osaaminen/toiminnanohjauksen taidot onnistuminen on lapsen ja ympäristön vuorovaikutusta
Toiminnanohjaus käsitteen taustalla neuropsykologinen teoria Toiminnanohjaus kyky säädellä toimintaansa tilanteen vaatimusten mukaisesti TO:n taitojen kehittyminen on kiinteästi suhteessa a) keskushermoston kehittymiseen ja b) vuorovaikutukseen aikuisiin kehittyminen jatkuu pitkälle murrosikään (liittyen otsalohkojen toiminnan kehittymiseen) TO:n taidot ovat opittavia taitoja lapset oppivat niitä vuorovaikutuksessa eri lapset ovat erilaisia siinä, kuinka hyvin he näitä taitoja oppivat
Käyttäytymistä säätelevät tekijät Käyttäytymistä edeltävät Ulkoiset tavoitteet keinot ärsykkeet Sisäiset, itse asetetut tavoitteet keinot jäsennys Käyttäytymistä seuraavat Ulkoinen, toisen tekemä käyttäytymisen arviointi palaute Sisäinen, itse tehty käyttäytymisen arviointi palaute
Tarkkaavuuden ja käyttäytymisen tukeminen koulussa Periaatteet: tilanteiden sekä tehtävä- ja käyttäytymisohjeiden selkeyttäminen tehokas palaute käyttäytymisestä, positiivisen palautteen avulla ohjaaminen Periaatteiden toteuttaminen koulun tuen eri tasoilla
Tarkkaavuuden ja käyttäytymisen tukeminen koulussa Yleinen tuki - selkeät toimintaohjeet - käyttäytymisten opettaminen - positiivisen palautteen avulla ohjaaminen - aikuisten toiminnan yhdenmukaisuus - School Wide Positive Behavior Support - tutkimusnäyttö niin hyvää, että soveltaminen on perusteltua (esim. Epstein et al., 2008) - voidaan merkittävästi vähentää käyttäytymisongelmia koulun tasolla - ei ole riittävää kaikille oppilaille - sama luokan tasolla, oppituntien aikana (esim. Kiiski, Närhi & Peitso, 2012)
Tarkkaavuuden ja käyttäytymisen tukeminen koulussa Yksilökohtaisempi tuki opetuksen puitteissa (Tehostettu tuki?) - niille oppilaille, joille yleinen ei riitä - sidottuna yleiseen tukeen - vahvempi jäsennys ja henkilökohtaisempi palaute - (henkilökohtaisemmat tavoitteet) - tutkimusnäyttö hyvää erityisesti ADHD-oireisten oppilaiden kanssa tehdyistä tutkimuksista (esim. (Fabiano et al., 2009)) - esim. Check In Check Out
Tarkkaavuuden ja käyttäytymisen tukeminen koulussa Vahvempi tuki, erityisjärjestelyjä (Erityinen tuki?) - niille oppilaille, joita ei voida tukea riittävästi kevyemmin keinoin - esim. - harjoittelu/kuntoutusryhmät (Maltti, TOTAKU) - yleisesti käyttäytymisen harjoittelu pienemmässä ryhmässä - Funktionaalinen käyttäytymisanalyysi - tutkimusnäyttö ei niin vahvaa - kokeilevampaa opetusta - hyvin yksilökohtaisesti valitut opettamisen keinot
Tarkkaavuuden/käyttäytymisen pulmat ja tukitoimet käyttäytymisen säätelyä opitaan ympäristö (aikuiset) opettavat oppiminen vaiheittaista osa lapsista oppii nopeammin, osa hitaammin osa lapsista tarvitsee enemmän ja tehokkaampaa harjoittelua näiden taitojen oppimiseen tukitoimet ovat lasten käyttäytymisen tukemista tarkkaavuuden ja käyttäytymisen säätelyn opettamista
Tarkkaavuuden pulmat miten koulussa tuetaan? koulun tukitoimien periaatteet 1. lisätään jäsennystä sääntöjen selkeys selkeät tehtävät selkeät odotukset käyttäytymiselle selkeät tilanteet 2. tehostetaan palautteita johdonmukaisuus välittömyys säännöllisyys voimakkuus
Tarkkaavuuden pulmat miten koulussa tuetaan? koulun tukitoimia voidaan toteuttaa kaikilla tuen portailla intensiteetti vaihtelee, periaatteet samat koulun eri vaiheissa muodot vaihtelevat, periaatteet samat Kaiken tukemisen pohjana on hyvä yleinen tuki Kuinka selvä jäsennys, kuinka selvät käyttäytymisohjeet Ovatko tilanteet ennakoitavissa? Onko käyttäytymisodotukset samat kaikissa tilanteissa/kaikilla opettajilla? Kuinka tehokkaat palautteet käyttäytymisestä Ovatko palautteet johdonmukaisia? Ovatko palautteet välittömiä?
Tarkkaavuuden pulmat yleinen tuki yleinen tuki kaikille oppilaille hyvillä yleisen tuen menetelmillä voidaan merkittävästi vähentää oppilaiden häiritsevää käyttäytymistä ja lisätä opiskeluun liittyvää toimintaa yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, miten aikuiset opiskelutilanteen järjestävät - 80 % oppilaista ei juurikaan tuota työrauhaongelmia - koko luokan toimintatavoilla voidaan vaikuttaa oppilaisiin, joilla ei ole suuria taustavaikeuksia (~15-17%) työrauhaongelmat vähenevät merkittävästi - pientä osaa oppilaista koko luokan toimintatavoilla ei voida tukea riittävästi
Tarkkaavuuden pulmat yleinen tuki Käyttäytymistä tukevat tilannetekijät (esim. Kern & Clemens, 2007) selkeät säännöt ja odotukset käyttäytymiselle tilanteiden ennustettavuus selkeästi annetut ohjeet Muita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota tehtävien vaikeus eri tyyppisten tehtävien rytmitys ohjeiden annon tahti oppilaiden mahdollisuus vastata/osallistua oppilaiden mahdollisuus valita erilaisista tehtävistä istumajärjestys ja pulpettien asettelu nämä ensimmäisiä asioita, joihin huomio kannattaa kiinnittää luokassa, jossa on paljon häiritsevää käyttäytymistä ja tietysti positiivinen palaute!, josta myöhemmin
Tarkkaavuuden pulmat yleinen tuki selkeät säännöt ja odotukset käyttäytymiselle selkeät laskusäännöt matikassa miten käyttäytymisessä? sääntöjä vain muutama, <= 3 säännöt ja odotukset yhdessä oppilaiden kanssa säännöstä selvä ohje käyttäytymiselle (anna työrauha -> pyydä puheenvuoro viittaamalla ohjeiden mukaista käyttäytymistä täytyy opettaa ohjeet elävinä luokassa näkyvillä, niistä muistutetaan, niiden mukainen käyttäytyminen osoitetaan käytännössä monet säännöt hankalia aina säännön ei tarvitsisi olla voimassa esim. aina ei tarvitsisi viitata miten erottaa lapsille milloin tarvitsee, milloin ei?
Tarkkaavuuden pulmat yleinen tuki tilanteiden selkeys ja ennustettavuus epävarmuus tulevasta luo levottomuutta siispä vähennetään epävarmuutta koulupäivän jäsentäminen näkyvä lukujärjestys oppitunnin jäsentäminen tarvittaessa jos tunnit kulkevat tylsästi saman kaavan mukaan, se vähentää levotonta käyttäytymistä kuvallinen jäsennys mahdollinen tilanteiden keston jäsentäminen ajan konkretisointi siirtymätilanteet ovat usein vaikeita ennakointi poikkeamat rutiineista aiheuttavat levottomuutta uimahalli tai sijainen selkeästi annetut ohjeet
Tarkkaavuuden pulmat yleinen tuki selkeästi annetut ohjeet hyvä ohje kertoo lapsille, mitä sinä toivot heidän tekevän olkaa kunnolla -> ottakaa kirjat esille tämä on yllättävän vaikeaa ei kannata kysyä, jos tarkoittaa antaa määräyksen tai ohjeen ohjaustilanteissa perustella ohjeitaan tavoitteet on sovittu noudatettaviksi antaa montaa ohjetta kerralla toistaa samaa tehotonta ohjetta
Tarkkaavuuden pulmat yleinen tuki palaute käyttäytymisestä saatu palaute opettaa asioita tehokas palaute on johdonmukaista samasta käyttäytymisestä saman suuntainen palaute selvästi johonkin käyttäytymiseen kohdistuvaa välitöntä mahdollisimman nopeasti säännöllistä ainakin opetteluvaiheessa mahdollisimman joka kerta sopivan voimakasta palautteen pitää olla reilua ja sen pitää tuntua
Tarkkaavuuden pulmat yleinen tuki palaute positiivinen palaute on uskomattoman tehokasta, mutta sitä käytetään sen tehokkuuteen nähden toivottuun käyttäytymiseen aivan ällistyttävän vähän. Miksi? käyttäytymissääntöjen noudattaminen on aikuisten mielessä itsestäänselvyys? ei voi antaa jollekin, kun pitäisi sitten antaa kaikille? lapsi, joka rikkoo usein sääntöjä on aikuiselle työläs ja rasittava toivottua käyttäytymistä ei jaksa enää huomata? positiiviseen palautteeseen painottuva vuorovaikutus on kaikista mukavampaa tavanomaisesti käytettyjen palautteiden muuttaminen ei maksa mitään paitsi vaivaa aikuinen valitsee mihin käyttäytymiseen hän kiinnittää huomion tarrat, leimat yms. konkreettisia, pysyviä merkkejä
Tarkkaavuuden pulmat yleinen tuki palaute negatiivinen palaute on usein myös tarpeen negatiivista palautetta säästeliäästi (1/5) erityisen tärkeää, että se kohdentuu käyttäytymiseen, ei lapseen sellaista negatiivista palautetta joka ei johda käyttäytymisen muutokseen ei kannata käyttää ylipäätänsä tehotonta palautetta ei kannata käyttää toistuva tehoton negatiivinen palaute on turhauttavaa kaikille negatiivista palautetta hyvin harkiten yleensä sitä ei kannata ainakaan suunnitella lisättäväksi sen uudelleen kohdentaminen tai sen muodon miettiminen on usein hyödyllistä tai sitten siirtyminen positiiviseen palautteeseen jos aikoo käyttää konkreettista negatiivista palautetta, on valmistauduttava myös sen toteuttamiseen
Oppilaan yksilöllisempi tuki koulussa
Tukitoimet tarkkaavuushäiriöiselle lapselle Koulussa toteutetut, käyttäytymispsykologiaan perustuvat tukitoimet, joiden vaikuttavuudesta on näyttöä erityinen huomio tilannetekijöihin miten tehtävät jäsennetään miten tilanteet jäsennetään erityinen huomio lapselle annettuun palautteeseen yleiset tehokkaan palautteen piirteet käytännössä keskeistä on aikuisten toiminnan johdonmukaisuus lapsen kanssa sama aikuinen eri tilanteissa eri aikuisten toiminnan yhdenmukaisuus tämä haaste esim. koulussa
ADHD-lapsen koulunkäynnin tukeminen Käsiteltävät teemat tilannetekijät palautteiden näkökulma motorisen levottomuuden hallittu salliminen aina pohjana hyvä yleinen tuki
Motorisen toiminnan kanavoiminen usein hyvin hankalaa saada motorisesti levotonta lasta pysymään paikoillaan motorinen levottomuus on ryhmätilanteissa usein erittäin häiritsevää pienimmän riesan tie miten lapsi voi liikkua siten, että siitä on vähemmän haittaa? yleinen periaate, keinojen pohjana tavat, joilla lapsi on motorisesti levoton paikaltaan nouseminen luvalliset tavat liikkua paikallaan kiemurteleminen ja keikuminen istumiseen mahdollisuuksia liikkua naputtelu, rummuttelu, näprääminen käsiin jotain vähemmän äänekästä
Tilannetekijät Lisätään jäsennystä ohjataan vahvemmin muistutetaan lasta useammin itse kysytään lapselta ohjeet enemmän lapsen näkysälle muistutetaan juuri ennen oletettavasti hankalaa tilannetta
Palautteet tehokas palaute on selvästi johonkin käyttäytymiseen kohdistuvaa johdonmukaista samasta käyttäytymisestä saman suuntainen palaute välitöntä mahdollisimman nopeasti säännöllistä ainakin opetteluvaiheessa mahdollisimman joka kerta sopivan voimakasta palautteen pitää olla reilua ja sen pitää tuntua näihin asioihin vielä tarkempi huomio lapsen kohdalla
Palautteet positiivinen palaute on uskomattoman tehokasta, mutta sitä käytetään sen tehokkuuteen nähden toivottuun käyttäytymiseen aivan ällistyttävän vähän. Miksi? käyttäytymissääntöjen noudattaminen on aikuisten mielessä itsestään selvyys? ei voi antaa jollekin, kun pitäisi sitten antaa kaikille? lapsi, joka rikkoo usein sääntöjä on aikuiselle työläs ja rasittava toivottua käyttäytymistä ei jaksa enää huomata?
Palautteiden vahvistaminen käyttöön tarrat, leimat Palaute näkyviä, pysyviä vahvempia jo sen takia palkkiojärjestelmät lapsi kerää jotain, joilla saa varsinaisen palkkion LAPSEN KANSSA sovitaan järjestelmän käyttöönotosta, palkkioista, säännöistä joilla palkkioita saa (tai menettää) kummankin sitoutuminen sääntöihin ja niiden noudattaminen ehdottoman välttämätöntä tilanteen selvittäminen luokalle usein konkreettisemmat palautteet
Palaute palkkiojärjestelmät ne ovat harjoittelun apuvälineitä sovitaan yhdessä selkeyttävät tilannetta sekä aikuiselle että lapselle eivät temppuja sellaisesta, jossa tehokkaan palautteen piirteet eivät toteudu, ei ole hyötyä
Mitä sitten, jos tuki ei vieläkään riitä? tehostettu harjoittelu pienemmässä ryhmässä esim. Maltti TOTAKU pienemmässä ryhmässä voidaan tehokkaasti harjoitella käyttäytymistä tutkimuksista ryhmässä opitut käyttäytymiset eivät itsestään siirry luokkatilanteisiin ryhmien tulisi toimia yhteistyössä muun koulunpidon kanssa yleinen tuki luo raamit yksilöllisempi harjoittelu tavallisissa tilanteissa
Yhteenvetona käyttäytymisen tukemisen periaatteet ovat samat koulun tuen kaikilla tasoilla tukemisen periaatteet ovat samat riippumatta lapsen iästä ensin yleinen tuki kuntoon, sen päälle rakennetaan tehostettua henkilökohtaisempaa ja vahvempaa erityistä vielä yksilöllisempää
Tarkkaavuuden ja käyttäytymisen tukeminen koulussa Kirjallisuutta Epstein, M., Atkins, M., Cullinan, D., Kutash, K. & Weaver, K. (2008). Reducing behavior problems in the elementary school classroom. Washington, DC: National Center for Education Evaluation and Regional Assistance, Institute of Education Sciences; U.S. Department of Education. Fabiano, G. A., Pelham Jr, W. E., Coles, E. K., Gnagy, E. M., Chronis-Tuscano, A. & O Connor, B. C. (2009). A meta-analysis of behavioral treatments for attentiondeficit/hyperactivity disorder. Clinical Psychology Review, 29, 129 140. Hofmann, W., Schmeichel, B. J. & Baddeley, A. D. (2012). Executive functions and self-regulation. Trends in Cognitive Sciences, 16(3), 174 180. doi:10.1016/j.tics.2012.01.006 Kiiski, T., Närhi, V. & Peitso, S. (2012). KUMMI 9. Työrauha kaikille. Toimintamalli työrauhaongelmien vähentämiseksi. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. Aro, T. & Närhi, V. (2003). KUMMI 2. Tarkkaavaisuusongelmainen oppilas koululuokassa. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti.