Oulun seudun kuntien maankäytön toteuttamisohjelma 2013-2020 1.11.2012 1
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Maankäytön toteuttaminen seudullisena yhteistyönä... 4 2.1 Maankäytön toteuttamisohjelman tavoitteet... 6 2.2 Maankäytön toteuttamisohjelman tehtävä... 6 3. Maankäytön toteuttamisohjelma... 7 3.1 Yleistä... 7 3.2 Väestö... 7 3.3. Asuminen... 10 3.4 Työpaikat... 12 3.5 Liikennejärjestelmä... 13 3.6 Palvelut... 14 4. Toteuttamisohjelman taloudelliset vaikutukset... 17 5. Toteuttamisohjelman riskit... 19 Liitteet: 1. Oulun seudun kuntien kaavatilanne 2. Seudun uudet asuntoalueet, toteuttamisaika, asuntotyyppijakauma sekä asukkaiden ja asukkaiden määrä vuoteen 2016 (Oulu) ja vuoteen 2020 (muu seutu) 3. Uusien asuntoalueiden toteuttamiseen liittyvät tie-, katuverkko-, kevytliikenne- ja joukkoliikenneinvestoinnit Liitekartat: 1. Oulun seudun asuntotuotanto vuoteen 2020 asti (Uusi Oulu vuoteen 2016) 2. Oulun seudun työpaikka-alueet vuoteen 2020 3. Oulun seudun perusasteen koulut ja lukiot 2012 4. Oulun seudun päiväkodit 2012 5. Oulun seudun terveyspalvelut 2012 6. Oulun seudun vanhuspalvelut 2012 7. Oulun seudun sosiaalipalvelut 2012 Kuvat Anne Leskinen Oulun kaupungin kuvagalleria 2
1. Johdanto Oulun seudun ensimmäinen maankäytön toteuttamisohjelma hyväksyttiin seutuvaltuustossa joulukuussa 2009. Maankäytön toteuttamisohjelman laatimisen jälkeen Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii ovat päättäneet yhdistyä vuoden 2013 alusta Oulu nimiseksi kunnaksi. Uuden kunnan valmistelu on käynnistynyt ja siihen liittyen yhdistyvät kunnat ovat laatineet Uuden Oulun maankäytön toteuttamisohjelman 2012-2016. Uuden Oulun maankäytön toteuttamisohjelman laatimisesta on seurannut tarve tarkistaa myös Oulun seudun maankäytön toteuttamisohjelmaa siten, että siinä otetaan huomioon uuden Oulun asumisen- ja työpaikka-alueiden toteuttamista koskevat päätökset ja muissa seudun kunnissa ilmenneet tarkistamistarpeet. Seutuhallitus päättikin 15.12.2011 päivittää Oulun seudun maankäytön toteuttamisohjelman. Jouko Leskinen, Oulunsalon kunta Matti Mannonen, Tyrnävän kunta Ari Nurkkala, Hailuodon kunta Paula Paajanen, Oulun kaupunki Simo Pöllänen, Limingan kunta Kirsti Reskalenko, Oulunsalon kunta Pekka Salmela, Kempeleen kunta Jukka Weisell, Kiimingin kunta/oulun kaupunki Vesa Verronen, Ramboll Oy Jaakko Ylinampa, Oulun kaupunki/tapio Siikaluoma, Oulun kaupunki Maankäytön toteuttamisohjelma on laadittu Oulun seudun organisaatiossa, jossa työhön ovat osallistuneet seutusuunnittelija Anne Leskinen ja projektisuunnittelija Anna Keskitalo. Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii yhdistyvät vuoden 2013 alusta uudeksi Oulu nimiseksi kaupungiksi. Tässä työssä Oulun luvuissa on mukana kaikkien yhdistyvien kuntien tiedot. Maankäytön toteuttamisohjelman päivitystä on valmistellut seuturakennetiimi: Olli Eskelinen, Pohjois-Pohjanmaan liitto Petteri Hankivuo, Kiimingin kunta Eino Jakkula, Lumijoen kunta Mikko Kari, Muhoksen kunta Pentti Kela, Limingan kunta Marja Kuisma, Tyrnävän kunta Paula Korkala, Oulun kaupunki Liisa Koski-Ahonen, Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus Mari Kuukasjärvi, Kempeleen kunta Ritva Kuusisto, Haukiputaan kunta Anne Leskinen, Oulun seutu Hyväksytty seutuhallituksessa 8.11.2012 Hyväksytty seutuvaltuustossa 21.11.2012 3
2. Maankäytön toteuttaminen seudullisena yhteistyönä Oulun seudun kunnat ovat tehneet seutusopimukseen perustuvaa yleiskaavayhteistyötä vuodesta 2002. Tämän yhteistyön tuloksena laadittiin Oulun seudun yleiskaava 2020, jonka Hailuotoa, Haukipudasta, Kempelettä, Kiiminkiä, Muhosta, Oulua ja Oulunsaloa koskevan osan ympäristöministeriö vahvisti 18.2.2005. Yleiskaavan muutos ja laajennus Limingan, Lumijoen ja Tyrnävän alueelle vahvistettiin valtioneuvostossa 8.3.2007. Oulun seudun kuntien yhteisen yleiskaavan alueella on voimassa tai alueelle ollaan laatimassa kuntien osayleiskaavoja, jotka korvaavat seudun yleiskaavan omalta alueeltaan. Kartta Oulun seudun kuntien kaavoitustilanteesta on liitteenä 1. Oulun kaupunki on kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta säädetyn lain 7 mukaisesti laatinut yhdessä Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulunsalon ja Tyrnävän kanssa kaupunkiseutusuunnitelman. Kuntien valtuustot hyväksyivät suunnitelman kesällä 2007. Suunnitelmassa esitettiin maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen sekä kunnallisten palvelujen kuntarajat ylittävän käytön nykytila, kehittämistarpeet, tavoitteet ja keinot. Marraskuussa 2009 hyväksyttiin Oulun seudun maankäytön ja liikenteen aiesopimus 2009-2012, jossa eri osapuolet sopivat seudun maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteista, kärkitehtävistä sekä hankkeiden toteuttamisesta osana maankäytön toteuttamista. Vuonna 2011 Oulun seutu hyväksyttiin valtakunnalliseen aiesopimusmenettelyyn, jonka tavoitteena on tukea suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen ohjauksen sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista. Aiesopimuksen laatiminen vuosille 2013-2015 on käynnissä. Tässä aiesopimuksessa tarkistetaan voimassa olevaa Oulun seudun maankäytön ja liikenteen aiesopimusta ja laajennetaan sitä koskemaan myös asumista sekä sovitaan palvelujen ja elinkeinojen seudullisen yhteistyön toimenpiteistä. Maankäytön toteuttamisohjelma tulee olemaan yksi aiesopimuksen taustaselvityksistä. Maankäytön toteuttamisohjelma toteutuu vähitellen kuntien toiminnan kautta. Kunnat ohjelmoivat seudun maankäytön toteuttamisohjelmassa esitettyjen asunto- ja työpaikka-alueiden käyttöönoton ja niiden edellyttämän liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvät suunnittelu- ja toteutushankkeet osaksi kuntien omia maankäytön toteuttamisohjelmia sekä investointiohjelmia. Vuokra- ja erityisryhmien asumisen suunnittelu ja toteuttaminen on seudulla toteutettu kuntakohtaisesti. Tosin viime aikoina on eri yhteyksissä keskusteltu seudullisen asuntopoliittisen ohjelman tarpeellisuudesta. Maankäytön toteuttamiseen kiinteästi liittyvän palveluverkon kehittämisestä ei ole päästy seudulliseen yksimielisyyteen. Edellä kuvatuista lähtökohdista johtuen tässä maankäytön toteuttamisohjelmassa esitetään uusien asunto- ja työpaikka-alueiden sijainti, laajuus ja toteuttamisaikataulu. Lisäksi kuvataan uusien asuntoalueiden toteutumisen edellyttämät liikennejärjestelmän kehittämisen toimenpiteet vuoteen 2020. Tämän lisäksi esitetään seudun nykyisten koulujen, päiväkotien, julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sijainti. Palvelujen kehittämistarpeita ei tässä työssä esitetä. 4
Maankäytön toteuttamisohjelma on tarkoitus tarkistaa samanaikaisesti aiesopimuksen uusimisen kanssa vuonna 2015. Toteuttamisohjelman ja aiesopimuksessa esitettyjen toimenpiteiden toteutumista seurataan seudun yhteisissä maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän kehittämisestä vastaavissa teemaryhmissä, joiden kokoonpanosta seudun yhteistyökokous päättää seutusopimuksen hyväksymiseen liittyen. VISIO JA STRATEGIA YLEISKAAVOITUS SEUDUN YLEISKAAVA SEUDUN + MAANKÄYTÖN, YLEISKAAVA + ASUMISEN MAANKÄYTÖN, JA LIIKENTEEN ASUMISEN JA AIESOPIMUS LIIKENTEEN AIESOPIMUS KUNNAN (OSA)YLEISKAAVA KUNNAN (OSA)YLEISKAAVA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITTELU ALUEELLISET TAVOITE- SUUNNITELMAT ASEMAKAAVAT SEUDUN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMIS- OHJELMA KUNNAN MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMIS- OHJELMA TARVESUUNNITTELU JA TALOUSARVIO HANKESUUNNITTELU Kuva 1. Seudun suunnittelujärjestelmä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. 5
2.1 Maankäytön toteuttamisohjelman tavoitteet Turvataan valtakunnallisen kilpailukyvyn kannalta riittävä tonttituotanto sekä riittävä tonttien luovutus. Huolehditaan maanhankinnan ja kaavoituksen oikea-aikaisuudesta ja riittävyydestä. Ylläpidetään hajarakentamisen tarvetta vähentävää tonttitarjontaa. Tuetaan sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoisten asuntomarkkinoiden toimivuutta sekä luodaan edellytykset hyvälle ja kohtuuhintaiselle, monipuoliselle asumiselle. Pyritään kaikissa kehitysvaiheissa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään yhdyskuntarakenteeseen, joka tukee kuntakeskusten elinvoimaa, palveluiden saavutettavuutta, virkistyskäyttöä sekä joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen hyödyntämistä. 2.2 Maankäytön toteuttamisohjelman tehtävä Maankäytön toteuttamisohjelman tehtävänä on ohjata seudun yleiskaavan toteuttamista sekä siihen liittyviä liikenteen, kunnallistekniikan ja palveluiden investointeja ja sovittaa yhteen kuntien tavoitteita. Ohjelmassa osoitetaan väestötavoitteisiin perustuvan asunto- ja, työpaikkarakentamisen määrä, sijainti ja toteutuksen ajoitus sekä niihin liittyvien liikenneinvestointien toteuttamisen vaikutukset kuntien talouteen. Osoitetaan nykyisten palvelujen sijainti ja arvioidaan palvelujen rakentamiseen sekä joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen liittyvät kustannusvaikutukset. 6
3. Maankäytön toteuttamisohjelma 3.1 Yleistä Maankäytön toteuttamisohjelmaa on laadittu tilanteessa, jossa Haukiputaan, Kiimingin, Oulun, Oulunsalon ja Yli-Iin kunnat valmistelevat uuden Oulun toiminnan käynnistämistä. Hallinnon- ja aluekehityksen ministeriryhmä on hyväksynyt kuntarakenteen uudistusta ohjaavat kriteerit, jotka ovat pohjana hallituksen valmistelemalle rakennelaille. Rakennelain on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 1.5.2013. Tässä muutosten ilmapiirissä maankäytön toteuttamisohjelmaa on tarkistettu niiltä osin kuin tietojen saaminen on ollut mahdollista. Maankäytön toteuttamisohjelma konkretisoi seudun yleiskaavan asumisen ja työpaikka-alueiden toteutumista. Maankäytön toteutumisohjelmassa osoitetaan asuntoalueiden sijainti, nimi, suunniteltu toteutumisaika, asuntojen ja asukkaiden määrä sekä työpaikka-alueiden sijainti, nimi, asemakaavan ja yleiskaavan mukainen käyttötarkoitus sekä alueen rakennusoikeuden määrä. Uuden Oulun palveluverkkotyö on käynnissä. Muut seudun kunnat ovat luopuneet sosiaali- ja terveystoimen Lakeuden yhteistoiminta-alueen perustamisesta. Seudulla ei ole kaikki kunnat kattavaa palveluverkkosuunnitelmaa vaan kunnissa edetään palvelujen järjestämisessä erilaisin kehityspoluin pitemmällä tai lyhyemmällä aikatähtäimellä. Tästä johtuen maankäytön toteuttamisohjelmassa osoitetaan vain nykyiset seudun kuntien koulut, päiväkodit, vanhuspalvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Toteuttamisohjelman taloudellisia vaikutuksia on arvioitu yleispiirteisesti käyttäen hyväksi edellisen, vuonna 2009 laaditun seudun maankäytön toteuttamisohjelman tietoja sekä uuden Oulun maankäytön toteuttamisohjelmassa 2012-2016 esitettyjä tietoja taloudellisista vaikutuksista. 3.2 Väestö Vuoden 2011 lopussa Oulun seudulla ja Yli-Iissä oli yhteensä noin 232 000 asukasta. Oulun seudun kuntien väestön kehitys vuosina 1980-2011 on ollut tasaista ja positiivista (19,2 %). Vuonna 2013 osaksi uutta Oulua tulevan Yli-Iin väestökehitys on sitä vastoin edellä mainittuna ajanjaksona ollut negatiivinen (-7,3 %) poiketen seudun kuntien väestönkehityksestä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2020 Oulun seudulla on noin 257 900 asukasta. Tämä merkitsee noin 1,2 % vuosittaista väestön lisäystä vuoteen 2020 mennessä. 7
Taulukko 1. Oulun seudun kuntien väkiluku 2000 ja 2011 sekä väkiluvun muutos vuosina 2000-2011 (Tilastokeskus, 2012). Kunta Väestö 2000 Väestö 2011 Muutos 2000 2011 Muutos % 2000 2011 Hailuoto 966 1 004 38 3,93 Kempele 12 551 16 182 3 631 28,93 Liminka 5 735 9 164 3 429 59,79 Lumijoki 1 686 2 037 351 20,82 Muhos 7 799 8 909 1 110 14,23 Tyrnävä 5 035 6 462 1 427 28,34 Uusi Oulu 160 851 188 144 27 293 16,97 Yht. 194 623 231 902 37 279 19,2 Tarkasteltaessa väestönlisäystä vuodesta 1998 eteenpäin, voidaan todeta, että Oulun seudulla luonnollinen väestönlisäys on ollut positiivista yhtäjaksoisesti koko tarkasteluajan. Luonnollinen väestönlisäys oli vuonna 2011 noin 2 400 asukasta. Vuonna 2020 seudulla arvioidaan olevan noin 257 000 asukasta. Ennusteen mukaan sekä luonnollinen väestönlisäys että kokonaisnettomuutto tulevat pienenemään. Vuoteen 2020 mennessä kokonaismuutoksen arvioidaan olevan edelleen positiivista, mutta kasvun pienempää kuin nykyisin. Kuva 2. Oulun seudun väestön muutostekijöiden ennustettu kehitys vuosille 2011-2030. (Tilastokeskus). 8
Tilastokeskukseen mukaan Oulun seudun väestö lisääntyy kaikissa ikäryhmissä vuoteen 2020 mennessä. Nykytilanteessa seudun väestö on nuorta verrattuna koko Suomen väestöön ja yli 75-vuotiaita väestöstä on seudulla vähemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin. Taulukko 2. Ikäryhmittäinen ennustettu väestömäärän kehitys Oulun seudulla vuosina 2010-2030 (Tilastokeskus, syksy 2009). Ikäryhmä 2010 % 2015 % 2020 % 2025 % 2030 % 2010 2030 % - 6 24 614 10,8 26 118 10,7 26 584 10,4 26 322 9,9 25 836 9,4 1 222 5,0 7-15 26 634 11,7 29 404 12,0 32 075 12,5 33 249 12,5 33 404 12,2 6 770 25,4 16-64 149 894 65,6 153 545 62,9 155 661 60,6 157 951 59,2 160 000 58,3 10 106 6,7 65-74 15 335 6,7 20 723 8,5 24 885 9,7 25 645 9,6 26 149 9,5 10 814 70,5 75-12 114 5,3 14 372 5,9 17 501 6,8 23 431 8,8 28 958 10,6 16 844 139,0 Yht. 228 591 244 162 256 706 266 598 274 347 45 756 20 Yli 65-vuotiaiden absoluuttinen määrä tulee ennusteen mukaan lisääntymään vuodesta 2010 vuoteen 2020 mennessä noin 15 000 kpl. Suurin suhteellinen kasvu tulee olemaan yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä. Muhos, Yli-Ii, Tyrnävä ja Lumijoki erottuvat muista kunnista siinä, että vanhusten määrä kasvaa nykyiseen verrattuna vähemmän kuin seudun muissa kunnissa. Kempeleessä yli 75-vuotiaiden määrän kasvun odotetaan melkein kolminkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Työikäisten, 16-64 vuotiaitten, määrän ennustetaan lisääntyvän vuoteen 2020 mennessä vajaalla neljällä prosentilla (noin 5 800). Työikäisten suhteellinen osuus vaihtelee kunnittain. Työikäisten määrän lisääntymisestä huolimatta ryhmän suhteellinen osuus koko väestöstä tulee vähenemään. Oulun seudulla kouluikäisiä, 7-15 vuotiaita tulee ennusteen mukaan vuonna 2020 olemaan noin 5 500 kpl enemmän kuin vuonna 2010. Ikäryhmä kasvaa kaikissa kunnissa Yli-Iitä lukuun ottamatta. Limingassa kouluikäisten ennakoidaan vuosina 2010-2020 lisääntyvän seudun kunnista eniten eli 55,6 %. Lukumääräisesti kouluikäisiä on eniten Oulussa. 9
Alle kouluikäisten suhteellinen osuus Oulun seudun väestöstä vähenee hieman vuoteen 2020 mennessä. Tästä huolimatta koko Oulun seudulla vuonna 2020 on lähes 2000 alle kouluikäistä lasta enemmän kuin vuonna 2010. Poikkeuksen muodostaa Yli-Ii, jossa ennusteen mukaan pienten lasten suhteellinen määrä väestöstä vuonna 2020 on suurempi kuin vuonna 2010 vaikka lasten lukumäärä tarkastelujaksona on vähentynyt 10 kpl. 3.3. Asuminen Tilastokeskuksen mukaan Oulun seudun asuntotuotanto on ollut vuosittain keskimäärin noin 2 250 asuntoa tarkastelujaksolla 2007-2011. Vuonna 2009, joka oli vähäisimmän rakentamisen vuosi, valmistui noin 1 800 asuntoa. Runsaimmin asuntoja valmistui vuonna 2007, jolloin rakennettiin lähes 2 700 asuntoa. Asuntotuotannosta pääosa rakennetaan uuden Oulun alueelle, jonne vuonna 2011 sijoittui 84 % valmistuneista asunnoista. Viime vuosina Oulun seudulla omakotitonttitontteja on ollut tarjolla riittävästi ja omistusasuntojen hinnat ovat kohtuullisia muuhun maahan verrattuna. Viiden viimeisimmän vuoden aikana kerrostaloasuntojen osuus valmistuneista asunnoista on vaihdellut 46 57 prosentin välillä. Vuonna 2010 seudulle valmistuneista asunnoista 57 % oli kerrostaloasuntoja ja ne kaikki sijoittuivat uuden Oulun alueelle. Hailuodossa ja Lumijoella asuntokanta muodostuu omakoti-, pari ja rivitaloista. Tyrnävälläkään ei viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana ole valmistunut lainkaan kerrostaloasuntoja. Vuonna 2011 koko maan keskimääräinen asuntokuntakoko oli 2,1 henkilöä. Limingassa, jossa on seudun suurin asuntokuntakoko, asuntokuntakoko oli 3,1 henkilöä. Seudun kunnista uudessa Oulussa ja Hailuodossa asuntokuntakoko on sama kuin Suomessa keskimäärin, muissa seudun kunnissa asuntokuntakoko on suurempi kuin maassa keskimäärin. Kuva 3. Asuntokunnat koon mukaan Oulun seudulla ja Yli-Iissä. 10
Oulun seudulla asuntokuntien kokonaismäärä on jatkuvasti kasvanut. Asuntokunnista suurimpien, yli 3 henkilön asuntokuntien määrä, on säilynyt vuodesta 1990 lähtien vuosittain lähes samansuuruisena. Sen sijaan pienten, yhden ja kahden henkilön asuntokuntien määrä on jatkuvasti lisääntynyt. Vuonna 2009 pienten asuntokuntien osuus kaikista noin 100 000 asuntokunnasta oli hieman yli 70 %. Oulun seudulla vuokra-asuntotilanne on hyvä. Kaikissa seudun kunnissa on tarjolla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Vuokra-asuntojen kysyntä on viime vuosina ollut aiempia vuosia laimeampaa johtuen aikaisempaa alemmasta asuntolainojen korkotasosta. Keskustoissa olevat pienet vuokra-asunnot ovat kysyttyjä, mutta kunnoltaan heikkoihin keskustojen reuna-alueilla oleviin vuokra-asuntoihin kuntien on vaikeaa löytää vuokralaisia. Tulevina vuosina Oulun seudun vuokra-asuntojen kysyntää saattaa lisätä esimerkiksi Nokia Oyj:n irtisanomiset tai mahdollinen ydinvoimalan rakentuminen Pyhäjoelle. Oulun seudun kunnissa vuokra-asunnot koostuvat yksityisten sekä kuntien ja julkisten toimijoiden vuokra-asunnoista. Vuokra-asunnot ovat ns. tavallisia vuokra-asuntoja tai erityisryhmille tarkoitettuja. Oulun seudulla on aloitettu kuntien ja julkisten toimijoiden nykytarjonnan kartoittaminen. Keskusteluissa on nostettu esiin erityisryhmien asumisen tarvekartoituksen tekeminen, jotta tuleva asuntotuotanto saataisiin vastaamaan erityisryhmien asuntotarvetta. Tämän lisäksi tavoitteena on vuokraasuntokannan jatkuva kehittäminen. Oulun seudun kaikissa kunnissa on varauduttu uusien asuntoalueiden toteuttamiseen vuoteen 2020. Oulun suunnittelukäytännöstä johtuen Oulun osalta asuntoalueiden toteuttaminen esitetään tässä toteuttamisohjelmassa vuosille 2012-2016. Muiden seudun kuntien osalta tarkastelujaksona ovat vuodet 2012-2020. Seudun uudet asuntoalueet, niiden sijainti, suunniteltu toteuttamisaikataulu ja uusien asuntojen määrä on esitetty liitekartalla 2 sekä liitteessä 1. Oulun seudulla on varauduttu yhteensä 90 uuden asuntoalueen toteuttamiseen. Osalle näistä alueista (19 kpl) asemakaavan laadinta on aloitettu tai se on jo laadittu ja alueen toteuttaminen on aloitettu. Aloittamattomia asuntoalueita on 71 kpl. Näistä asuntoalueista 35 kappaletta sijoittuu uuden Oulun alueelle ja loput 36 kpl asuntoalueista sijoittuu muiden seudun kuntien alueelle. Uudet asuntoalueet rakentuvat eri kunnissa eri tavoin. Isommissa kunnissa asuntoalueet täyttyvät nopeasti sen jälkeen, kun asemakaava on laadittu ja tonttien luovutus aloitettu. Pienemmissä kunnissa asemakaavan laatimisen jälkeen saattaa kestää useampia vuosia ennen kuin asemakaava-alueen kaikki tontit tulevat rakennetuksi. 11
Uusien asuntoalueiden lisäksi kunnissa saattaa olla vapaita tontteja vanhoilla asemakaava-alueilla, jossa voidaan myös täydennysrakentaa vanhasta tontista jaetulle tontille. Osa rakentamisesta sijoittuu yleiskaavojen mukaisille rakennuspaikoille. Näitä rakennuspaikkoja ei tässä maankäytön toteuttamisohjelmassa ole tarkasteltu. Tämän lisäksi kuntien rakentamisesta osa suuntautuu haja-asutusalueelle. Tavoitteena kuitenkin on, että yli 90 % asuinrakentamisesta sijoittuu asemakaava- ja yleiskaava-alueille. Vuoteen 2020 mennessä seudulla varaudutaan noin 19 000 asunnon rakentamiseen uusille asuntoalueille. Tämä merkitsee noin 2 100 uuden asunnon rakentamista vuosittain. Näistä uusista asunnoista 84 % sijoittuu Oulun alueelle ja loput seudun muiden kuntien alueelle. Oulussa asuinrakentaminen on kerrostalovaltaista. Uusille alueille rakennettavista asunnoista kerrostaloja on noin 47 %. Kaksikerroksisia kerrostaloja, rivitaloja ja paritaloja rakennetaan noin 31 % kaikista asunnoista. Omakotitalojen jäädessä muita asuntotyyppejä vähäisemmäksi (22 %). Seudun muiden kuntien alueella pääosa eli 60 % rakennettavista asunnoista sijoittuu omakotitaloihin. Asuinkerrostalojen määrä on noin 24 % ja muiden asuntotyyppien osuus noin 16 %. Oulun seudun asuntobarometri 2011 mukaan kerrostalon suosio toiveasuntona on kasvanut vuoden 2006 barometrin tuloksiin verrattuna. Nyt kerrostaloasunto on toiveasuntona lähes joka neljännellä vastaajalla. Asumisessa yleensä asukkaat arvostavat omaa rauhaa ja hyvää asunnon toimivuutta. 3.4 Työpaikat Uudet työpaikka-alueet vuoteen 2020 mennessä on esitetty liitekartalla 2. Viimeisin Tilastokeskuksen tieto Oulun seudun työpaikkamäärästä on vuodelta 2010, jolloin eri toimialoilla oli yhteensä noin 95 000 työpaikkaa. Eniten työpaikkoja (19 %) oli terveys- ja sosiaalipalveluissa, joissa työpaikkojen määrä on hieman lisääntynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Työpaikoista suurin osa, 88 %, sijoittuu Ouluun. Oulun ulkopuolisista kunnista Kempeleessä on eniten työpaikkoja eli hieman yli 5 % kaikista seudun työpaikoista. Oulun seudun yleiskaavassa seudun työpaikkamäärän on arvioitu vuonna 2020 olevan 113 000 kpl. Tämä merkitsee noin 18 000 työpaikan lisäystä vuoden 2010 työpaikkamäärään verrat- 12
tuna. Seudun vetovoimatekijä alueen yrittäjien näkökulmasta on saavutettavuus, puhdas luonto, lyhyet etäisyydet ja ruuhkaton liikenne kuntien välillä sekä hyvä asuin- ja yritystonttien saatavuus.. Pääkaupunkiseutuun verrattuna Oulun seutu tarjoaa myös edullisemman vaihtoehdon asua ja perustaa yritys. Uusia työpaikkoja voi sijoittua jo toiminnassa oleviin yrityksiin, lopettaneiden yritysten toimitiloihin tai kokonaan uusille työpaikka-alueille. Uusien työpaikkojen sijoittuminen Oulun seudulle edellyttää vaihtoehtoisia eri toimialoille sopivia työpaikka-alueita. Oulun seudulla työpaikka-alueita on osoitettu sekä asema- että yleiskaavoissa. Näissä kaavoissa on varauduttu yhteensä noin 3 100 000 k-m 2 rakentamiseen. Asemakaavoitetuille alueille sijoittuu noin 59 % työpaikkatoimintaan varatusta kerrosalasta ja tästä kerrosalasta hieman yli 91 % sijaitsee Oulun alueella. Yleiskaavoissa työpaikkarakentamisen aluevarauksia on lähes 600 ha, jolle voidaan arviolta sijoittaa noin 1 300 000 k-m 2. Jos 100 k-m 2 rakentaminen merkitsee 1 työpaikkaa, voi seudun asemakaava-alueille sijoittua noin 18 500 työpaikkaa ja yleiskaavojen alueille noin 12 700 työpaikkaa. Näin arvioiden seudun kaavoissa on varattu riittävästi työpaikka-alueita tulevien vuosien tarpeita varten. 3.5 Liikennejärjestelmä Uusien asuntoalueiden toteuttamisen liittyvät tie- ja katuverkko sekä kevyt- ja joukkoliikenneinvestoinnit on esitetty liitteessä 3. Oulun seudun tavoitteena on lisätä kävelyn ja pyöräilyn käyttöä päivittäisessä liikkumisessa. Tavoite edellyttää väylästöjen kehittämistä. Väyläverkon laajuuden lisäksi on kehitettävä väylästön laatutasoa niin toteuttamisen kuin hoidonkin osalta. Turvallisen kävelyn ja pyöräilyn mahdollistamiseksi tarvitaan keskustaalueiden liikenneympäristön selkeää jäsentelyä. Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen alkaa jo kaavoitusvaiheessa. Uudet alueet on suunniteltava siten, että kävellen ja pyöräillen on mahdollisimman lyhyet yhteydet palveluihin. Mahdollisuuksien mukaan yhteyksien tulee olla lyhyemmät kuin autolla liikuttaessa. Tärkeää on, että yhteydet ovat valmiit asumisen alkaessa alueella. Kävelyn ja pyöräilyn lisäksi Oulun seudulla pyritään myös joukkoliikenteen käytön lisäämiseen. Vuodesta 2014 vastuu joukkoliikenteen palveluista on kunnilla yhteistyössä Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Tavoitteena on nostaa joukkoliikenteen tarjontaa 20 prosenttia. Tavoite on 13
haastava. Maankäytön suunnittelulla voidaan kuitenkin vaikuttaa palvelutason kehittymiseen ja ennen kaikkea palvelutason tuottamisen kustannuksiin. Tiivis nykyisiin reitistöihin kytkeytyvä rakenne lisää joukkoliikenteen käyttöä ja pienentää joukkoliikenteen hankintakustannuksia. Asumisen alueet tulee kytkeä joukkoliikenteen reitistöihin mahdollisimman suorilla kevyen liikenteen yhteyksillä siten, että yhteydet pysäkeille ovat lyhyet. Uusilla alueilla matkan kauimmaisesta talosta pysäkille tulisi olla alle 500 metriä. 3.6 Palvelut Palvelujen järjestäminen seudulla tapahtuu tällä hetkellä kuntakohtaisesti erilaisin etenemispoluin lyhyemmällä tai pitemmällä aikatähtäimellä. Vuoden 2013 alussa uudeksi Ouluksi yhdistyvien kuntien palvelujen yhdistäminen on alkanut koulupalvelujen osalta vuoden 2012 syksyllä ja muiden palvelujen osalta jo vuoden alussa. Muut seudun kunnat ovat tehneet yhteistyössä suunnitelman Lakeuden yhteistoimintaalueen muodostamiseksi. Suunnitelmaluonnoksessa on esitetty toimenpiteet sosiaali- ja terveyspalveluiden hoitamisesta kuntien yhteistyönä. Kuntien päättäjät totesivat syksyllä 2011, että kunnilta puuttuvat edellytykset yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi. Näin ollen Oulun ulkopuoliset kunnat etenevät palvelujen kehittämisessä kuntakohtaisesti pitemmän tai lyhyemmän ajanjakson kehityspoluin. Koulut Oulun seudun perusasteen koulut ja lukiot on esitetty liitekartalla 3. Vuonna 2012 Oulun seudulla on 99 koulua, joissa järjestetään perusasteen opetusta. Koulurakennuksia on jonkin verran enemmän, koska osalla kouluista on useampi koulurakennus samassa pihapiirissä tai koululla on opetusta myös sivupisteessä. Perusasteen kouluista 4 kpl on yksityisiä. Kouluista 74 % sijaitsee Oulussa. Erityiskouluja on 5 kpl, joista yksi sijaitsee Kempeleessä ja muut Oulussa. Myös seudun lukioista, joita on 16 kpl, pääosa sijaitsee Oulussa. Hailuodossa, Lumijoella ja Tyrnävällä ei muista kunnista poiketen ole omaa lukiota. Kaikissa seudun kunnissa on oma yläkoulu. 14
Lukuvuotena 2010-2011 Oulun seudun suurimpien alakoulujen ja yhtenäisperuskoulujen oppilasmäärä on 400 859 kpl. Suurin seudun kouluista on Oulun Kaakkurin yhtenäisperuskoulu. Pienimmissä kouluissa opiskeli alle 49 oppilasta. Tässä kokoryhmässä pienimmän oppilasmäärän koulu oli Tyrnävän Markkuun koulu, jossa oli 31 oppilasta. Pääosassa alakouluja tai yhtenäisperuskouluja, joissa on alaluokkia, oli 50-149 oppilasta. Oulun seudulla oli vuoden 2009 lopulla hieman yli 23 000 lasta, joiden ikä oli 7-14 vuotta. Suurin osa näistä lapsista asui alle 2 kilometrin säteellä alakoulusta. Kahta kilometriä kauempana alakoulusta asuvia koululaisia oli noin 18 % kaikista tämän ikäluokan lapsista. Seudulla asui vuonna 2009 hieman alle 9 000 15-17 vuotiasta. Näistä lukioikäisistä pääosa asuu alle 6 kilometrin etäisyydellä lukiosta. Kuutta kilometriä kauempana asuvia lukioikäisiä on 27 % ikäluokasta. Päivähoito Oulun seudun päiväkodit on esitetty liitekartalla 4. Seudun kunnissa päivähoito järjestetään kuntakohtaisesti. Päivähoitoa järjestetään päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa sekä perhepäivähoitona. Mahdollinen kuntien välinen päivähoitoyhteistyö järjestetään kuntien välisin sopimuksin. Vuonna 2012 kunnallisia päiväkoteja Oulun seudulla on lähes 150 kappaletta. Kunnallista ryhmäperhepäivähoitoa järjestetään 25 päiväkodissa. Yksityisiä päiväkoteja seudulla on 57 kappaletta. Seudun päiväkoti-ikäisistä lapsista noin 84 % asuu alle kolmen kilometrin säteellä päiväkodista. Terveyspalvelut Oulun seudun terveyspalvelut on esitetty liitekartalla 5. Oulun seudun kaikissa kunnissa on terveyskeskus tai asema. Samoin kaikissa kunnissa on hammashoitola ja neuvola. Hammashoitola tarjoaa palveluita kahdessa toimipisteessä Kempeleessä, Limingassa ja Tyrnävällä. Limingassa myös neuvolatoimintaa on kahdessa pisteessä, keskustan lisäksi Tupoksella sijaitsevassa toimipisteessä. Oulussa on 16 neuvolaa ja hammashoitoloita 18 kappaletta. Oulun lisäksi kunnissa, joissa on terveyskeskussairaala eli Kempeleessä, Limingassa ja Muhoksella, tarjotaan myös röntgenpalveluja. Oululla on seudun kunnista monipuolisimmat terveyspalvelut, joihin sisältyy mm. mielenterveys- ja erikoissairaanhoidon palvelut. Vanhuspalvelut Oulun seudun vanhuspalvelut on esitetty liitekartalla 6. 15
Vuonna 2010 yli 75-vuotiaista suomalaisista kotona asui 89,5 %. Valtakunnallinen tavoite on, että vuonna 2030 kotona asuvien osuus olisi 92 %. On todennäköistä, että vuonna 2020 Oulun seudulla noin 90 % yli 75 vuotiaista asuu omassa kodissa, mikä määrällisesti tarkoittaa lähes 16 000 ikäihmistä. Vuonna 2020 osa tämän ikäryhmän asunnoista on hissittömiä, ne eivät täytä esteettömyyden vaatimuksia eikä niitä ole suunniteltu kotona tapahtuvaa hoitamista varten. Tämä merkitsee suurta asuntojen korjaustarvetta sekä uudenlaisten asumisratkaisujen tarvetta. Tämä on tulevaisuuden haasteena kaikille Oulun seudun kunnille. Vanhusten palveluja järjestetään kuntien, säätiöiden, yhdistysten ja yksityisten toimesta. Liitekartalla vanhuspalveluista esitetään laitoshoidon, tehostetun palveluasumisen, palveluasumisen ja päivätoiminnan kohteet, päivätoimintapaikat sekä seniorineuvolat. Muut sosiaalipalvelut Oulun seudun sosiaalipalvelut on esitetty liitekartalla 7. Sosiaalipalvelut käsittävät monia erilaisia palveluja eri väestöryhmille. Seudun kunnissa on useita toimipisteitä, joissa tarjotaan sosiaalipalvelujen neuvontaa ja tukea. Tämän lisäksi on toimipisteitä, joissa järjestetään työtoimintaa, kuntoutusta, koulutusta tai akuuttia apua kehitys- ja vaikeavammaisille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä nuorille ja lapsille. Pienemmissä kunnissa toimipisteitä on vain yksi tai muutama, Oulun alueella sosiaalipalvelujen erilaisia toimipisteitä on runsaasti. Sosiaalipalvelujen yksi osa-alue on erityisryhmien asumispalvelut. Seudun kunnissa asumispalveluja on tarjolla vaihtelevasti. Kaikissa kunnissa ei ole tarjolla asumispalveluja kaikille erityisryhmille vaan kunnat ostavat tarvittavan palvelun jonkun toisen kunnan alueelta. Eniten erityisryhmien asuntoja ja asumispalveluja on tarjolla Oulussa. Muhoksen kunnan erityispiirteenä on runsas nuorten ja lasten palvelujen tarjonta. Oulun osalta on arvioitu mielenterveysja päihdekuntoutujien sekä kehitys- ja vaikeavammaisten palveluasumisen tarpeen kasvavan tulevina vuosina. Kehitysvammaisten laitospalvelujen tarpeen odotetaan säilyvän ennallaan, mutta mielenterveys- ja päihdelaitoshoidon tarpeen arvioidaan vähenevän. 16
4. Toteuttamisohjelman taloudelliset vaikutukset Asunto- ja työpaikka-alueiden toteuttamiseen kunnat saavat tuloja tonttien myynnistä ja vuokraamisesta. Yhdyskuntateknisten verkostojen toteuttamista katetaan liittymismaksuin. Uusien asunto- ja työpaikka-alueiden käyttöönottamisesta kunnalle aiheutuu kustannuksia maanhankinnasta, alueen saamisesta rakennuskelpoiseksi, teknisen huollon verkostojen sekä teiden ja yleisten alueiden rakentamisesta. Tämän lisäksi kustannuksia aiheutuu myös alueen kaavoittamisesta ja joukkoliikenteen järjestämisestä. Uusien alueiden toteuttamiskustannukset asuntoa tai työpaikkaa kohti laskettuna vaihtelevat suuresti riippuen alueen maaperästä, asemakaavaratkaisusta, alueelle sijoitettavien asuntojen tyypistä ja määrästä, työpaikkojen toimialasta tai alueen liikenneväylien ja yleisten alueiden rakentamisen tasosta. Kunnallistalouden kannalta ihanteena on hyvälle maaperälle rakennettava uusi alue, jolla on tehokas asemakaava ja paljon asuntoja. Asukkaan tai työntekijän viihtymisen kannalta viimeistelty ympäristörakentaminen on toivottavaa. Toteuttamistaso, joka alueen teiden ja puistojen toteuttamisessa valitaan, vaikuttaa suuresti alueen toteuttamiskustannusten määrään. Asuntoalueiden käyttöönotosta aiheutuvista kustannuksista jää kuntien talousarvion kautta rahoitettavaksi sellaiset kustannukset, joita asukkaat eivät rahoita tontinmyyntituloilla sekä liittymisja käyttäjämaksuin. Uuden asuntoalueen asemakaavasuunnittelu ja kunnallistekninen yleissuunnittelu aloitetaan 2-4 vuotta ennen uusien asuntojen valmistumista, jolloin myös talousarvioon varataan suunnittelumääräraha. Ja noin 1-2 vuotta ennen kuin uudet asunnot valmistuvat varaudutaan talousarviossa kunnallistekniikan rakennussuunnitteluun. Myös työpaikka-alueiden käyttöönoton kustannuksista jää kuntien talousarvion kautta rahoitettavaksi sellaiset kustannukset, joita alueen yritykset eivät rahoita liittymis- ja käyttäjämaksuin tai mahdollisin maankäyttökorvauksin. Liikennejärjestelmän kehittämiskustannukset aiheutuvat toimenpiteistä, joiden avulla lisätään kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttöä ja turvataan liikenneverkon liikennöitävyyttä. Asunto- ja työpaikka-alueiden käyttöönottoon liittyy kynnyskustannuksia, jotka syntyvät alueen liittämisestä osaksi seudullista liikennejärjestelmää. Tällaisia kustannuksia muodostuu mm. liittymäjärjestelyistä, kevyen liikenteen väylien ja alikulkujen rakentamisesta. Seudulla tavoitellaan lisää joukkoliikenteen käyttäjiä ja parempaa palvelutasoa. Tämä edellyttää kuntien rahoituksen lisäämistä. Lisärahalla ei kuitenkaan automaattisesti saada nykyistä toimivampaa joukkoliikennettä, jos uusi rakentaminen sijoittuu niin kauas joukkoliikenteen pysäkeistä, ettei joukkoliikenne ole todellinen vaihtoehto oman auton käytölle. Tiiviillä yhdyskuntarakenteella ja voimakkaiden joukkoliikenteen reittien varteen rakentamisella luodaan mahdollisuus lipputulojen lisääntymiselle. Rakentaminen alueelle, josta kevyen liikenteen yhteydet puuttuvat lisää tarvetta kevyen liikenteen väylille. Jatkossa niiden toteuttaminen jää yhä enemmän kuntien vastuulle, vaikka kyse olisikin yleisestä tiestä. Myös uusien alueiden käyttöönoton mukanaan tuomat joukkoliikenteen reittimuutokset ja py- 17
säkkijärjestelyt edellyttävät kuntien rahallista panostusta. Seudulla tarjottavien julkisten palvelujen kustannusten yksi osa muodostuu rakennuksiin liittyvistä kustannuksista. Olemassa olevien rakennusten käytöstä aiheutuu jatkuvasti käyttökustannuksia ja tietyin väliajoin syntyy myös peruskorjauskustannuksia. Väestömäärän lisääntyessä tarvitaan uusia palveluja, jolloin kustannuksia syntyy olevien rakennusten lisärakentamisesta tai kokonaan uusien palvelurakennusten toteuttamisesta. 18
5. Toteuttamisohjelman riskit Maankäytön toteuttamisohjelmassa esitettyyn maankäytön toteutumiseen vaikuttaa yleisessä talous- tai työllisyystilanteessa tapahtuvat muutokset. Työmarkkinoiden epävarmuus heijastuu asuntomarkkinoihin, mikä on jo vähentänyt asuintonttien kysyntää. Muutokset maailman taloudessa heijastuvat yritysten toimintaan, millä on vaikutusta työpaikkatonttien kysyntään. Näin ollen toteuttamisohjelmassa esitetyt asuntoalueiden toteuttamisaikataulut, jotka on laadittu menneiden hyvien vuosien kokemukseen perustuen, saattavat siirtyä esitettyä myöhemmille vuosille. Valmis asemakaavoitettu tonttireservi ei ole ongelma, sillä kunnallisteknisten investointien toteuttamisesta päätökset tehdään vuosittain ja tästä johtuen alueiden rakentamista voidaan tarvittaessa hidastaa. Riittävä määrä houkuttelevia, rakentamisvalmiita asuntoalueita luo edellytyksiä hajarakentamisen vähentämiselle. Taloudellisen taantuman tilanteessa on erityisen tärkeää ohjata vähentynyt asuntorakentaminen erityisesti asemakaava-alueille, jotta uusille alueille tehdyt investoinnit eivät jää hyödyntämättä. On syytä muistaa, että hajaasutusalueelle rakentaminen tuo kunnille pitkällä aikavälillä mukanaan palvelujen järjestämistarpeen ja siitä aiheutuvat kustannukset. Uusien asunto- ja työpaikka-alueiden käyttöönotto edellyttää voimassa olevaa asemakaavaa. Kuntalaisilla ja muillakin osallisilla on mahdollisuus valittaa uusien alueiden asemakaavoista. Jos jonkin toteutettavaksi aiotun alueen kaavasta valitetaan, voi tuomioistuinkäsittely viivästyttää merkittävästi kaavan voimaantuloa ja tämä saattaa vaikeuttaa maankäytön toteuttamisohjelmassa esitetyn alueen käyttöönottoa suunnitellun aikataulun mukaisesti. Toteuttamisohjelmassa esitettyjen uusien asuntoalueiden käyttöönottoon vaikuttaa myös maanhankinta. Jos kunnan maanhankinnassa tapahtuu ennakoimattomia muutoksia, saattaa näillä muutoksilla olla vaikutusta alueiden toteuttamisjärjestykseen. Asuntoalueiden toteuttamisjärjestyksen muutokset puolestaan vaikuttavat suunniteltujen palvelujen toteuttamiseen sekä liikennejärjestelmän kehittämiseen. On mahdollista, että käynnissä oleva rakennelain muutos tuo lisää muutoksia seudun kuntarakenteeseen ja sen myötä myös palvelurakenteeseen. Seudun kunnissa valmistellaan päätöstä seudullisesta joukkoliikenneviranomaisesta, kuntakohtaisesta liikennetarjonnasta, palvelutasotavoitteista sekä valittavasta vyöhykehinnoittelumallista. Seudullisen joukkoliikenteen parantamisen edellytyksiin vaikuttaa suuresti se, miten seudun kunnat onnistuvat ohjaamaan tulevaa rakentamista pääosin alueille, joiden rakentaminen lisää joukkoliikenteen mahdollisia käyttäjiä. 19
liite 1 20
Seudun uudet asuntoalueet, toteuttamisaika, asuntotyyppijakauma sekä asuntojen ja asukkaiden määrä vuoteen 2016 (Oulu) ja vuoteen 2020 (muu seutu) Alueet, joiden asemakaavan laadinta on aloitettu tai laadittu tai toteuttaminen on aloitettu, on esitetty taulukossa harmaalla. Asukasmitoitus: AO 3 asukasta/asunto, AP 2,6 asukasta/asunto, AK 1,5 asukasta/asunto Kunta Toteuttamisaika Alue AK % AP % AKR/ AR% AO % Muu % Asunt. kpl Asukk. kpl 1. Hailuoto 2012-2020 1. 2013-2020 Lahdenperä 2. 2013-2020 Pöllä 3. 2013-2020 Huikku 4. 2013-2020 Peltokuusikko 1-4. yht. 35 15 50 220 593 2. Kempele 2012-2020 1. 2012-2015 Sarkkiranta 100 30 57 2. 2012-2020 Santamäki 50 50 150 255 3. 2012-2013 Ollila 100 150 225 4. 2012-2020 Ollakka 100 250 375 5. 2012-2020 Linnakangas 20 80 250 730 6. 2012-2020 Haapamaa/Metsärinne 10 90 264 782 7. 2016-2020 Ketolanperä/koulu 100 50 150 8. 2013-2020 Paituri 100 50 150 9. 2018-2020 Uuden aseman seutu 100 50 75 1-9. yht. 1244 2799 4 ja 7-9. yht. 400 750 3. Liminka 2012-2020 1. 2012-2013 Ojanperänkangas 10 90 11 33 2. 2012-2017 Okkosenranta 25 75 100 273 3. 2013-2020 kk/keskusta 100 88 132 4. 2019-2020 Ruotsinoja 40 60 40 102 5. 2012-2020 Saunaranta 30 10 60 325 900 6. 2016-2020 Perhomaa 100 55 165 1-6. yht. 619 1604 1,3-4. ja 6. yht. 194 432 4. Lumijoki 2012-2020 1. 2012-2013 Jokivainio 100 8 24 2. 2012-2013 Hoijakkaperä-Kallela 100 15 45 3. 2012-2015 Pajala 100 16 48 4. 2012-2020 Uusi Pajala 100 124 372 1-4. yht. 163 489 21
Kunta Toteuttamisaika Alue AK % AP % AKR/ AR% AO % Muu % Asunt. kpl Asukk. kpl 5. Muhos 2012-2020 1. 2012-2015 Koivikko 10 90 28 82 2. 2012-2013 Puhakka 100 53 159 3. 2012-2013 Päivärinne I 100 26 78 4. 2016-2020 Rättilä 100 93 279 5. 2012-2016 Koivulehto 30 70 58 155 6. 2012-2016 Leppiniemi 100 47 141 7. 2015-2020 Hentulanoja 100 58 174 8. 2012_2015 Päivärinne II 100 58 174 9. 2015-2020 Päivärinne III 100 58 174 10. 2012-2015 Keskusta 100 100 150 1-10. yht. 579 1566 4 ja 6-10. yht. 414 1092 6. Oulu 2012-2016 1. 2012-2016 Keskusta 100 540 810 2. 2012-2015 Höyhtyä 73 27 370 595 3. 2012-2013 Kaukovainio 78 22 90 143 4. 2012-2016 Nuottasaari 100 300 450 5. 2012-2016 Kaakkuri 34 54 12 1005 1911 6. 2012 Maikkula 100 30 45 7. 2013-2016 Tuira 100 460 690 8. 2012-2016 Koskela 100 1145 1718 9. 2012-2014 Pateniemi 100 40 60 10. 2012-2016 Kaijonharju 32 40 28 1595 3329 11. 2012-2014 Myllyoja 73 18 9 110 188 12. 2012-2016 Korvensuora 9 54 37 565 1285 13. 2013-2016 Hiukkavaara 17 52 31 1270 2775 14. 2012-2016 Ylikiiminki 100 50 150 1-14. yht. 7570 14148 Haukipudas 2012-2016 15 2012-2016 Haukipudas/Keskusta 100 105 158 16 2015-2016 Asemankylä-Sipilä 43 57 23 58 17 2013-2016 Holma-Haapajärvi I 62 38 108 250 18 2012-2014 Haapakangas III 26 74 61 165 19 2012-2016 Vahtola 100 30 90 20 2012-2016 Kello/Keskusta 67 33 42 95 21 2012-2016 Kiviniemi, Hätälä, Vehkaperä 55 45 112 268 15-21. yht. 481 1084 16 yht. 23 58 Kiiminki 2012-2016 22 2013-2016 Hieta-aho 8 36 56 126 314 23 2012 Hakomäki 100 10 30 24 2012 Kirkkoniemi 100 4 12 25 2012-2015 Kirkonkylä/sopimuskaavat 100 20 60 26 2015-2016 Kortekangas 100 12 36 27 2012-2014 Jäli/sopimuskaavat 100 54 162 28 2012-2016 Vesalanmäki/Takkulantie 100 26 78 29 2012-2013 Kemira 100 20 38 30 2012-2016 Laivakangas 100 85 162 22-30. yht. 357 891 22
Kunta Toteuttamisaika Alue AK % AP % AKR/ AR% AO % Muu % Asunt. kpl Asukk. kpl Oulunsalo 2012-2016 31 2012-2016 Korttelit 198 ja 200 100 50 75 32 2012 Niemenranta III 57 43 70 166 33 2013-2016 Niemenranta IV 57 43 140 332 34 2015-2016 Niemenranta V 57 43 140 332 31-34 yht. 400 905 33-34 yht. 280 664 Yli-Ii 2012-2016 35. 2012-2016 Kaava-alueet 38 62 65 168 35. yht. 65 168 Uusi Oulu yhteensä 8873 17195 7. Tyrnävä 2012-2016 1. 2014 Hirvelä 100 60 180 2. 2015-2019 Palkki 67 33 45 135 3. 2016 Kotimetsä 2 100 60 180 1-3. yht. 165 495 Yhteensä uudessa Oulussa v. 2012-2016 8873 17195 Yhteensä muu Oulun seutu v. 2012-2020 2990 7546 Asuntoja yhteensä uudessa Oulussa v. 2012-2020* 16073 Asuntoja yhteensä muu Oulun seutu v. 2012-2020 2990 yht. 19063 * arvio uuden Oulun asuntotuotannosta v. 2012-2021 1800 asuntoa/vuosi 23
liite 3 Uusien asuntoalueiden toteuttamiseen liittyvät tie-, katuverkko-, kevytliikenne- ja joukkoliikenneinvestoinnit Kunta Toteuttamisaika Alue Tarvittava liikenneinvestointi 1. Hailuoto 2012-2020 1. 2013-2020 Lahdenperä ei 2. 2013-2020 Pöllä ei 3. 2013-2020 Huikku ei 4. 2013-2020 Peltokuusikko ei 2. Kempele 2012-2020 1. 2012-2015 Sarkkiranta ei 2. 2012-2020 Santamäki ei 3. 2012-2013 Ollila ei 4. 2012-2020 Ollakka Kempeleentien liikennevalot 5. 2012-2020 Linnakangas katuyhteys+kevyen liikenteen väylä+joukkol. 6. 2012-2020 Haapamaa/Metsärinne ei 7. 2016-2020 Ketolanperä/koulu ei 8. 2013-2020 Paituri Piriläntie/Eteläsuomentie suojatiejärjestelyt 9. 2018-2020 Aseman seutu katuyhteys Kokkokankaantielle+kevyen liikenteen väylä ja alikulut radan ali 3. Liminka 2012-2020 1. 2012-2013 Ojanperänkangas ei 2. 2012-2017 Okkosenranta ei 3. 2013-2020 kk/keskusta ei 4. 2019-2020 Ruotsinoja ei 5. 2012-2020 Saunaranta Tupoksentien kevyen liikenteen väylä 6. 2016-2020 Perhomaa Tupoksentien kevyen liikenteen väylä 4. Lumijoki 2012-2020 1. 2012-2013 Jokivainio ei 2. 2012-2013 Hoijakkaperä-Kallela ei 3. 2012-2015 Pajala ei 4. 2012-2020 Uusi Pajala ei 5. Muhos 2012-2020 1. 2012-2015 Koivikko keveyn liikenteen järjestelyt vt 22 2. 2012-2013 Puhakka ei 3. 2012-2013 Päivärinne I keveyn liikenteen järjestelyt mt 8300 4. 2016-2020 Rättilä keveyn liikenteen järjestelyt mt 8281 5. 2012-2016 Koivulehto ei 6. 2012-2016 Leppiniemi keveyn liikenteen järjestelyt mt 8281 7. 2015-2020 Hentulanoja ei 8. 2012_2015 Päivärinne II keveyn liikenteen järjestelyt mt 8300 9. 2015-2020 Päivärinne III keveyn liikenteen järjestelyt mt 8300 10. 2012-2015 Keskusta ei 24
Kunta Toteuttamisaika Alue Tarvittava liikenneinvestointi 6. Oulu 2012-2016 1. 2012-2016 Keskusta Kevyen liikenteen aseman vahvistaminen mm. pyöräkaistat, ajosuunnat, reunakivet 2. 2012-2015 Höyhtyä ei 3. 2012-2013 Kaukovainio ei 4. 2012-2016 Nuottasaari ei 5. 2012-2016 Kaakkuri Metsokankaan pysäkit ja kevyen liikenteen järjestelyt, joukkoliikenteen vahvistaminen 6. 2012 Maikkula ei 7. 2013-2016 Tuira Kiertotie/Koskelantie liittymmäjärjestelyt 8. 2012-2016 Koskela Tervahovintien kevyen liikenteen alikulku 9. 2012-2014 Pateniemi ei 10. 2012-2016 Kaijonharju ei 11. 2012-2014 Myllyoja ei 12. 2012-2016 Korvensuora ei 13. 2013-2016 Hiukkavaara Vaalantien liittymäjärjestelyt, alikulut, Poikkimaantien silta 14. 2012-2016 Ylikiiminki kevyenliikenteen väylä välille Vesala- Ylikiiminki kk Haukipudas 2012-2016 15. 2012-2016 Haukipudas/Keskusta liikenneympäristön jäsentely 16. 2015-2016 Asemankylä-Sipilä kevyen liikenteen alikulku mt 8460 17. 2013-2016 Holma-Haapajärvi I kevyen liikenteen yhteys kuntakeskukseen 18. 2012-2014 Haapakangas III alikulku+kevyen liikenteen väylä mt 848 19. 2012-2016 Vahtola ei 20. 2012-2016 Kello/Keskusta ei 21. 2012-2016 Kiviniemi, Hätälä, Vehkaperä ei Kiiminki 2012-2016 22. 2013-2016 Hieta-aho joukkoliikenne 23. 2012 Hakomäki kevyen liikenteen yhteys valtatielle 20, alikulku ja pysäkkijärjestelyt 24. 2012 Kirkkoniemi ei 25. 2012-2015 Kirkonkylä/sopimuskaavat ei kevyen liikenteen yhteys valtatielle 20, 26. 2015-2016 Kortekangas alikulku ja pysäkkijärjestelyt 27. 2012-2014 Jääli/sopimuskaavat ei 28. 2012-2016 Vesalanmäki/Takkulantie ei 29. 2012-2013 Kemira ei 30. 2012-2016 Laivakangas Joukkoliikennepalvelujen kehittäminen Oulunsalo 2012-2016 31. 2012-2016 Korttelit 198 ja 200 ei 32. 2012 Niemenranta III ei 33. 2013-2016 Niemenranta IV kevyen liikenteen järjestelyt + alikulku 34. 2015-2016 Niemenranta V kevyen liikenteen järjestelyt + alikulku Yli-Ii 35. 2012-2016 Kaava-alueet ei 25
Kunta Toteuttamisaika Alue Tarvittava liikenneinvestointi 7. Tyrnävä 2012-2020 1. 2014 Hirvelä kevyen liikenteen väylä mt 8240 2. 2015-2019 Palkki kevyen liikenteen väylä mt 8240 3. 2016 Kotimetsä 2 kevyen liikenteen väylä mt 827 26